Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus opetus- ja kulttuuriministeriön työjärjestyksestä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Työjärjestys
- Antopäivä
- Julkaisupäivä
- Suomen säädöskokoelma
- Säädösteksti
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti
muutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön työjärjestyksestä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen ( 359/2014 ) 9, 11, 13, 15, 16–18, 24, 41, 46, 47 ja 56 §, sellaisina kuin niistä ovat 9, 11, 13, 15, 17, 47 ja 56 § asetuksessa 172/2016, 24 § asetuksessa 1466/2016, 41 § asetuksessa 855/2015 sekä 46 § asetuksessa 352/2015, sekä
lisätään asetukseen uusi 41 a–41 g § seuraavasti:
9 §Toimiala
Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osaston toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:
esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus, muu yleissivistävä koulutus, perusopetuslain (628/1998) mukainen aamu- ja iltapäivätoiminta sekä varhaiskasvatus;
vapaa sivistystyö;
osaston toimialaan kuuluvat talousarvioasiat, toiminta- ja taloussuunnitteluasiat, tulosohjausasiat, säädösvalmisteluasiat, hallinto- ja henkilöstöasiat, tietoyhteiskunta-asiat, toimitilahankkeita ja valtionosuuksia ja -avustuksia koskevat asiat, kansainväliset asiat lukuun ottamatta niitä, jotka on 24 §:ssä säädetty kansainvälisten asiain sihteeristön hoidettaviksi, sekä aluehallinnon ohjaaminen siltä osin kuin asia koskee osaston toimialaa.
Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osaston asioiden valmistelussa tulee ottaa huomioon 7 luvussa säädettyjen yhteistyöryhmien tehtävät ja toimivalta.
Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osaston tehtävänä on myös huolehtia toimialaansa kuuluvan koulutuksen yleisistä edellytyksistä, strategisesta kehittämisestä, koulutussuunnittelusta ja koulutustarpeen ennakoinnista työelämän tarpeet huomioon ottaen.
11 §Toimiala
Ammatillisen koulutuksen osaston toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:
ammatillinen peruskoulutus;
ammatillinen lisäkoulutus;
oppisopimuskoulutus;
näyttötutkintojärjestelmä;
kielitutkinnot;
ammatilliset erikoisoppilaitokset;
osaston toimialaan kuuluvat talousarvioasiat, toiminta- ja taloussuunnitteluasiat, tulosohjausasiat, säädösvalmisteluasiat, hallinto- ja henkilöstöasiat, tietoyhteiskunta-asiat, toimitilahankkeita ja valtionosuuksia ja -avustuksia koskevat asiat, kansainväliset asiat lukuun ottamatta niitä, jotka on 24 §:ssä säädetty kansainvälisten asiain sihteeristön hoidettaviksi, sekä aluehallinnon ohjaaminen siltä osin kuin asia koskee osaston toimialaa.
Ammatillisen koulutuksen osaston asioiden valmistelussa tulee ottaa huomioon 7 luvussa säädettyjen yhteistyöryhmien tehtävät ja toimivalta.
Ammatillisen koulutuksen osaston tehtävänä on myös huolehtia toimialaansa kuuluvan koulutuksen yleisistä edellytyksistä, strategisesta kehittämisestä, koulutussuunnittelusta ja koulutustarpeen ennakoinnista työelämän tarpeet huomioon ottaen.
13 §Toimiala
Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:
yliopisto-opetus;
ammattikorkeakouluopetus;
tieteellinen tutkimus;
arkistotoimi;
osaston toimialaan kuuluvat talousarvioasiat, toiminta- ja taloussuunnitteluasiat, tulosohjausasiat, säädösvalmisteluasiat, hallinto- ja henkilöstöasiat, tietoyhteiskunta-asiat, toimitilahankkeita ja valtion rahoitusta ja muita avustuksia koskevat asiat, kansainväliset asiat lukuun ottamatta niitä, jotka on 24 §:ssä säädetty kansainvälisten asiain sihteeristön hoidettaviksi, sekä aluehallinnon ohjaaminen siltä osin kuin asia koskee osaston toimialaa.
Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston asioiden valmistelussa tulee ottaa huomioon 7 luvussa säädettyjen yhteistyöryhmien tehtävät ja toimivalta.
Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston tehtävänä on myös huolehtia toimialaansa kuuluvan koulutuksen ja tieteellisen tutkimuksen yleisistä edellytyksistä, strategisesta kehittämisestä, koulutussuunnittelusta ja koulutustarpeen ennakoinnista työelämän tarpeet huomioon ottaen.
15 §Toimiala
Kulttuuri- ja taidepolitiikan osaston toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:
taide;
kulttuuri;
kulttuuriperintö;
yleinen kirjastotoimi;
taidenäyttelyiden valtiontakuu, taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet;
tekijänoikeus;
yhdenvertaisuuden ja monikulttuurisuuden edistäminen;
evankelis-luterilaista kirkkoa, ortodoksista kirkkoa ja muita uskonnollisia yhdyskuntia koskevat asiat samoin kuin muut uskonnonvapauteen liittyvät asiat sekä hautaustoimen yleinen järjestäminen;
taiteen perusopetus;
osaston toimialaan kuuluvat talousarvioasiat, toiminta- ja taloussuunnitteluasiat, tulos- ja tavoiteohjausasiat, säädösvalmisteluasiat, hallinto- ja henkilöstöasiat, digitaaliset aineistot ja palvelut, tietoperustan vahvistaminen, toimitilahankkeita ja valtionosuuksia ja -avustuksia koskevat asiat, kansainväliset asiat lukuun ottamatta niitä, jotka 24 §:ssä säädetty kansainvälisten asiain sihteeristön hoidettavaksi sekä aluehallinnon ohjaaminen siltä osin kuin asia koskee osaston toimialaa.
Kulttuuri- ja taidepolitiikan osaston asioiden valmistelussa tulee ottaa huomioon 7 luvussa säädettyjen yhteistyöryhmien tehtävät ja toimivalta.
Kulttuuri- ja taidepolitiikan osaston tehtävänä on myös huolehtia toimialaansa kuuluvan kulttuurin ja taiteen yleisistä edellytyksistä ja strategisesta kehittämisestä.
16 §Osaston toimialaan kuuluvat virastot, laitokset, yhtiöt ja muut toimielimet
Kulttuuri- ja taidepolitiikan osaston toimialaan kuuluvat seuraavat virastot, laitokset, yhtiöt ja muut toimielimet:
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti;
Museovirasto;
näkövammaisten kirjasto;
Suomenlinnan hoitokunta;
Taiteen edistämiskeskus, taideneuvosto, valtion taidetoimikunnat ja alueelliset taidetoimikunnat sekä erillislautakunnat;
Cultura-säätiö;
Kansallisgalleria;
Suomen elokuvasäätiö;
Suomen kansallisooppera ja -baletti;
Suomen Kansallisteatteri;
kuvaohjelmalautakunta;
näyttelyiden valtiontakuulautakunta;
tekijänoikeusneuvosto;
uskonnonvapauslain (453/2003) 23 §:ssä tarkoitettu asiantuntijalautakunta;
valtion taideteostoimikunta.
17 §Toimiala
Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osaston toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:
liikunta ja liikuntapolitiikan yhteensovittaminen valtionhallinnossa;
nuorisotyö ja -politiikka;
opintotuki;
yhdenvertaisuuden ja monikulttuurisuuden edistäminen;
osaston toimialaan kuuluvat talousarvioasiat, toiminta- ja taloussuunnitteluasiat, tulos- ja tavoiteohjausasiat, säädösvalmisteluasiat, hallinto- ja henkilöstöasiat, tietoperustan vahvistaminen, valtionosuuksia ja -avustuksia koskevat asiat, kansainväliset asiat lukuun ottamatta niitä, jotka on 24 §:ssä säädetty kansainvälisten asiain sihteeristön hoidettavaksi sekä aluehallinnon ohjaaminen siltä osin kuin asia koskee osaston toimialaa.
Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osaston asioiden valmistelussa tulee ottaa huomioon 7 luvussa säädettyjen yhteistyöryhmien tehtävät ja toimivalta.
Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osaston tehtävänä on myös huolehtia toimialaansa kuuluvan liikunnan ja nuorisotyön yleisistä edellytyksistä ja strategisesta kehittämisestä. Lisäksi osasto vastaa kansalaisyhteiskuntaan liittyvistä asioista yhteistyössä muiden toimintayksiköiden kanssa.
18 §Osaston toimialaan kuuluvat virastot, laitokset, yhtiöt ja muut toimielimet
Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osaston toimialaan kuuluvat seuraavat virastot, laitokset, yhtiöt ja muut toimielimet:
valtion liikuntaneuvosto;
valtion nuorisoneuvosto;
nuorisolain (1285/2016) 7 §:ssä tarkoitettu arviointi- ja avustustoimikunta;
opintotuen muutoksenhakulautakunta;
opintotukiasiain neuvottelukunta.
24 §Kansainvälisten asiain sihteeristö
Kansainvälisten asiain sihteeristön tehtävänä on:
yhteisiä kansainvälisiä tehtäviä koskevien asioiden käsittely, jos ne koskevat useamman kuin yhden toimintayksikön toimialaa;
muiden toimintayksiköiden avustaminen kansainvälisen toiminnan kehittämisessä ja niissä yhteisissä tehtävissä, jotka koskevat pohjoismaista yhteistyötä, monenkeskistä ja kahdenvälistä kansainvälistä yhteistyötä sekä sukukansoja;
ministeriön toimialaan kuuluvien kansainvälisten sopimusten valmistelu yhteistyössä muiden toimintayksiköiden kanssa;
Euroopan unionia koskevien asioiden yhteensovittaminen, ministeriön kannalta keskeisten unionin asioita käsittelevien toimielinten toiminnan seuraaminen ja siihen liittyvän tiedon välittäminen, ajankohtaisista unioniin liittyvistä asioista tiedottaminen sekä muu ministeriön avustaminen Euroopan unionia koskevissa asioissa;
ministeriön toimialaan kuuluvien Euroopan unionin ohjelmien kansallisena hallintoviranomaisena toimiminen, mikäli tehtävää ei ole annettu muulle toimintayksikölle;
ministeriön kansainvälisten vierailujen järjestäminen yhteistyössä muiden toimintayksiköiden kanssa;
sanomalehdistön tuesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (389/2008) tarkoitetut valtionavustusasiat.
Sihteeristön toimialalla on asiantuntijaelimenä Suomen Unesco-toimikunta.
Sihteeristön päällikkönä toimivalla virkamiehellä on oikeus käyttää kansainvälisten asiain johtajan nimikettä.
41 §Ministeriön yhteistä valmistelua tukevat yhteistyöryhmät ja toimintayksiköiden välinen yhteistyö
Strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi, valmistelun yhteensovittamiseksi ja ministeriön kokonaisnäkemyksen muodostamiseksi ministeriössä on rahoituksen yhteistyöryhmä, tulosohjauksen yhteistyöryhmä, säädösvalmistelun yhteistyöryhmä, kansainvälisen toiminnan yhteistyöryhmä, tutkimuksen, ennakoinnin ja arvioinnin yhteistyöryhmä sekä valtionavustuskäytänteiden yhteistyöryhmä.
Yhteistyöryhmät käsittelevät asioita, jotka vaikuttavat useamman kuin yhden toimintayksikön toimialaan.
Muutoin valmisteltavana olevassa yksittäisessä asiassa, joka koskee myös toisen toimintayksikön toimialaa, valmistelijan tulee olla yhteydessä myös siihen.
41 a §Asioiden käsittely yhteistyöryhmissä
Toimintayksiköiden on tuotava yhteistyöryhmän tehtäviin kuuluvat asiat yhteistyöryhmän käsiteltäväksi. Yhteistyöryhmän puheenjohtajalla on lisäksi oikeus määrätä asia yhteistyöryhmässä käsiteltäväksi.
Mikäli yhteistä päätöstä tai linjausta edellyttävässä asiassa ei päästä yhteistyöryhmässä yksimielisyyteen tai asia on merkittävä, asia käsitellään kansliapäällikön johtoryhmässä. Kansliapäällikkö päättää toimintalinjauksista johtoryhmän käsittelyn jälkeen.
41 b §Rahoituksen yhteistyöryhmä
Rahoituksen yhteistyöryhmän tehtävänä on:
toimialan kokonaisnäkemyksen muodostaminen ja yhdenmukaisten periaatteiden varmistaminen julkisen talouden suunnitelman ja valtion talousarvion valmistelussa;
rahoitusjärjestelmien kehittämisen ja rahoitusta koskevien säädösten yhteensovittaminen;
yhdenmukaisten linjausten ja tulkintojen varmistaminen valtionosuuksien, valtionavustusten, toimintamenojen ja muun rahoituksen toimeenpanossa.
Yhteistyöryhmällä voi olla jaostoja.
41 c §Tulosohjauksen yhteistyöryhmä
Tulosohjauksen yhteistyöryhmän tehtävänä on:
tukea ministeriön johtoa ja toimintayksiköitä hallinnonalan tulosohjauksen kehittämisessä ja toteuttamisessa;
käsitellä ja yhteen sovittaa ministeriössä valtionhallinnon ja hallinnonalan tulosohjausta koskevat yhteiset asiat sekä laatia niitä koskevat linjaus- ja ratkaisuesitykset;
kehittää hallinnonalan yhteistä tulosohjausta valtionhallinnon tulosohjauksen periaatteiden ja linjausten mukaisesti;
osallistua ja vaikuttaa valtioneuvoston tulosohjauksen kehittämiseen.
41 d §Säädösvalmistelun yhteistyöryhmä
Säädösvalmistelun yhteistyöryhmän tehtävänä on:
yhteen sovittaa useampaa kuin yhtä toimintayksikköä koskevaa säädösvalmistelua lukuun ottamatta valtionosuuksia ja –avustuksia ja muuta rahoitusta koskevaa säädösvalmistelua;
käsitellä valtioneuvoston säädösvalmistelun kehittämistä koskevien ohjeiden ja suositusten täytäntöönpanoa ja lainsäädännön arviointineuvoston lausuntojen hyödyntämistä säädösvalmistelussa;
valmistella ministeriön sisäinen säädösvalmisteluohjeistus;
koordinoida useampaa kuin yhtä toimintayksikköä koskevien Euroopan unionin asetusten ja direktiivien kansallista toimeenpanoa ministeriön sisäisesti.
41 e §Kansainvälisen toiminnan yhteistyöryhmä
Kansainvälisen toiminnan yhteistyöryhmän tehtävänä on:
varmistaa ministeriön strateginen, yhtenäinen ja vaikuttava toiminta kansainvälisten asioiden kansallisessa valmistelussa ja kansainvälisessä toiminnassa;
kehittää kansainvälisten asioiden valmisteluun liittyviä yhteisiä toimintatapoja, periaatteita ja tiedonkulkua ministeriössä;
valmistella ministeriön kansainvälistä toimintaa koskevia strategisia linjauksia ja seurata niiden toteutumista;
toteuttaa selvityksiä ja tehdä esityksiä osana ministeriön kansainvälisen toiminnan kehittämistä ja arviointia;
yhteen sovittaa ministeriön kansainväliseen toimintaan tarkoitettujen varojen käyttöä strategisten linjausten mukaisesti.
Mitä edellä on säädetty kansainvälisten asioiden käsittelystä, koskee myös Euroopan unionia koskevien asioiden käsittelyä.
41 f §Tutkimuksen, ennakoinnin ja arvioinnin yhteistyöryhmä
Tutkimuksen, ennakoinnin ja arvioinnin yhteistyöryhmän tehtävänä on:
tukea ministeriön johtamista ja toimintaa tietoon perustuvassa päätöksenteossa sekä toimintapolitiikan strategisessa suunnittelussa ja kehittämisessä;
seurata ja arvioida ministeriön toimialojen ja toimintaympäristön kehitystä sekä tehdä tai tilata niitä koskevia analyysejä ja selvityksiä;
kehittää päätöksenteon tietoperustaa ja tiedon hyödyntämistä;
valmistella vuosittain ministeriön selvitys- ja tutkimussuunnitelma;
edistää ennakointia ja sen hyödyntämistä;
yhteen sovittaa ministeriön päätöksentekoa tukevaa tutkimus-, ennakointi ja arviointitoimintaa ja edistää tiedon hyödyntämistä koskevaa yhteistyötä hallinnonalan ja sidosryhmien kanssa.
41 g §Valtionavustuskäytänteiden yhteistyöryhmä
Valtionavustuskäytänteiden yhteistyöryhmän tehtävänä on:
valtionavustuksiin liittyvien käytäntöjen ja menettelyjen kehittäminen ja yhdenmukaistaminen;
valtionavustusten vaikuttavuuden seuranta ja arviointi;
valtionavustustoiminnan strategisuuden kehittäminen.
46 §Kansliapäällikön ratkaistavat asiat
Kansliapäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat ministeriön lausunnon antamista. Kansliapäällikkö nimeää, ministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsitteleviä ministereitä kuultuaan, opetus- ja kulttuuriministeriön edustajan toimielimeen silloin, kun tehtävään nimettävä virkamies toimielimessä edustaa useamman kuin yhden ministerin toimialaa.
Kansliapäällikkö ratkaisee lisäksi asiat, jotka koskevat:
ministeriön sisäistä toimintaa varten ministeriön käytettävissä olevia määrärahoja ja niiden jakamista toimintayksiköiden käyttöön;
ministeriön sisäistä hallintoa ja järjestystä, jos asia on periaatteellisesti tärkeä tai laajakantoinen;
virkamatkamääräyksen antamista osaston ja osastojen ulkopuolisen toimintayksikön päällikölle;
valtion virkamieslain (750/1994) 44 §:ssä tarkoitetun sopimuksen tekemistä palvelussuhteen ehdoista muiden kuin lain 26 §:ssä tarkoitettujen virkamiesten kanssa;
ministeriön henkilöstölle myönnettäviä luontoisetuja lukuun ottamatta valtion virkamieslain 26 §:ssä tarkoitettuja virkamiehiä;
opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannuksiin seuraavaa vuotta varten kunnille myönnettävää valtionosuutta ja kuntayhtymille, rekisteröidyille yhteisöille ja säätiöille myönnettävää rahoitusta, valtionosuuden ja rahoituksen oikaisemista sekä valtionosuuden ja rahoituksen tarkistamista keskimääräisten oppilas- ja opiskelijamäärien mukaiseksi;
ministeriön tekemiä esitutkintapyyntöjä;
edellä 7 luvussa säädettyjen yhteistyöryhmien asettamista.
47 §Osaston päällikön ratkaistavat asiat
Osaston päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:
osaston lausunnon antamista;
osaston toimialalle osoitettujen tai käytettäväksi asetettujen määrärahojen ja valtuuksien käyttämistä, myöntämistä sekä hankintoja ja sopimuksia näiden määrärahojen ja valtuuksien puitteissa, jollei näitä asioita ole sisäisessä budjetissa päätetty antaa osaston muun virkamiehen päätettäviksi;
osaston toimialaan kuuluvien menojen ja tulojen hyväksymistä, jollei näitä asioita ole sisäisessä budjetissa päätetty antaa osaston muun virkamiehen päätettäviksi;
ohjeiden antamista osaston toimialaan kuuluville virastoille ja laitoksille;
henkilöstön sijoittamista osaston vastuualueisiin ja ryhmiin;
virkamatkamääräyksen antamista osaston vastuualueen ja ryhmän päällikölle sekä muulle välittömästi osaston päällikön alaiselle virkamiehelle;
virkavapauden myöntämistä osaston toimialaan kuuluvan viraston tai laitoksen päällikölle tai johtajalle enintään kahdeksi vuodeksi sekä palkkauksen vahvistamista ja virkamieheksi virkasuhteeseen nimittämistä tapauksissa, jotka koskevat tällaisen viran tehtävien hoitamista enintään yhdeksi vuodeksi;
valtionosuustarkastuksen suorittamista ja valtionosuuden takaisinperintää;
osaston toimialaan kuuluvien Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmien rahoituspäätösten hyväksymistä;
perustamishankkeen valtionrahoituksen maksamista ja takaisinperintää;
valtionavustuksen takaisinperintää.
56 §Työryhmät
Ministeriössä on toistaiseksi asetetut alueasioiden työryhmä ja valmiusryhmä.
Työryhmien tehtävistä määrätään ryhmien asettamista koskevissa ministeriön päätöksissä.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2017.
Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 2017
Opetus- ja kulttuuriministeriSanni Grahn-LaasonenKansliapäällikköAnita Lehikoinen