Valtioneuvoston asetus sähkötyöstä ja käyttötyöstä
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Julkaisupäivä
- Suomen säädöskokoelma
- Säädösteksti
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään sähköturvallisuuslain (1135/2016) nojalla:
1 § Soveltamisala
Tässä asetuksessa säädetään sähköturvallisuuslain (1135/2016) 4 luvussa tarkoitetuista sähkö- ja käyttötöistä sekä niiden suorittajan kelpoisuusvaatimuksista.
2 §Oman asunnon sähkötyöt
Sähköturvallisuuslain 56 §:n 1momentin 5 kohdassa lähisukulaisella tarkoitetaan puolisoa sekä omia tai puolison lapsia, vanhempia ja isovanhempia.
Varmennustarkastuksessa on selvitettävä, että omassa tai lähisukulaisen hallinnassa olevan asunnon tai asuinrakennuksen sähkölaitteistoon kohdistuvan sähkötyön suorittajalla on laissa edellytetty pätevyys.
3 §Sähköalan opintojen perusvaatimukset
Sähköturvallisuuslain 66—70 ja 73 §:n mukaisten soveltuvien ammatillisen tutkintojen tai niitä täydentävien opintosuoritusten tulee sisältää 2 momentin mukaisia teoreettisia sähköalan opintoja vähintään 45 opintopistettä tai 40 opintoviikkoa. Opinnot voivat olla teoriakursseja, laboratoriokursseja, harjoitustöitä, projektityöopintoja tai muita vastaavia opintoja. Harjoittelua ja opinnäytetyötä ei kuitenkaan lueta mukaan opintopistemäärään.
Opintojen on koostuttava seuraavista aihealueista siten, että kunkin kohdan opintojen laajuus on vähintään 1,5 opintopistettä tai yksi opintoviikko:
teoreettinen sähkötekniikka ja sähkömittaustekniikka;
sähköturvallisuussäädökset ja -standardit;
sähkötyöturvallisuus;
rakennuksien sähköverkot ja niiden sähkökäytöt;
sähköturvallisuuteen liittyvät tarkastukset.
Näyttöperusteisen tutkinnon tulee vastata 1 momentissa vaadittua tiedollista ja taidollista osaamista.
4 §Täydentävät ja lieventävät vaatimukset sähköalan opinnoille
Sähköturvallisuuslain 66 §:ssä tarkoitetun sähköpätevyys 1:n ja 67 §:ssä tarkoitetun rajoitetun sähköpätevyys 1:n edellyttämässä koulutuksessa on sen lisäksi, mitä 3 §:ssä säädetään, oltava aihealueena sähkön siirto- ja jakeluverkot sekä suurjännitetekniikka.
Sähköturvallisuuslain 68 §:ssä tarkoitetun sähköpätevyys 2 edellyttämässä koulutuksessa on sen lisäksi, mitä 3 §:ssä säädetään oltava aihealueena sähkön siirto- ja jakeluverkot.
Sähköturvallisuuslain 70 §:n 1 momentin sekä 73 §:n 4 momentissa edellytetyissä koulutuksissa riittää 3 §:ssä säädetystä poiketen sähköalan opinnoiksi 25 opintopistettä tai 20 opintoviikkoa.
5 §Sähköalan työkokemuksen perusvaatimukset
Sähköturvallisuuslain 66 §:n mukaisen sähköpätevyys 1 todistuksen saamiseksi henkilöllä tulee olla vähintään vuoden pituinen työkokemus suurjännitelaitteistoista. Lisäksi työkokemukseen tulee sisältyä vähintään vuoden pituinen riittävän laaja-alainen työkokemus kiinteistöjen tai vastaavien kohteiden sähkölaitteistojen suunnittelu-, rakentamis-, tarkastus-, käyttö- tai asennusvalvontatehtävistä.
Sähköturvallisuuslain 67 §:n mukaisen rajoitettu sähköpätevyys 1 todistuksen saamiseksi henkilöllä tulee olla vähintään kahden vuoden pituinen työkokemus suurjännitelaitteistoista. Lisäksi työkokemukseen tulee sisältyä neljän vuoden pituinen riittävän laaja-alainen työkokemus kiinteistöjen tai vastaavien kohteiden sähkölaitteistojen suunnittelu-, rakentamis-, tarkastus-, käyttö- tai asennusvalvontatehtävistä.
Sähköturvallisuuslain 68 §:n mukaisen sähköpätevyys 2 todistuksen saamiseksi vähintään puolet vaadittavasta työkokemusajasta tulee muodostua riittävän laaja-alaisista kiinteistöjen tai vastaavien kohteiden sähkölaitteistojen suunnittelu-, rakentamis-, tarkastus- tai asennusvalvontatehtävistä.
6 §Ennen pätevyysvaatimuksena edellytettyä koulutusta saadun työkokemuksen huomioon ottaminen
Sähköturvallisuuslain 70 §:n mukaisesta ennen pätevyysvaatimuksena edellytettyä koulutusta saadusta työkokemuksesta voidaan ottaa huomioon:
sähköpätevyys 1 -todistusta annettaessa puolet, kun työkokemus on saatu vähintään kaksivuotisen sähköalan töihin soveltuvan koulutuksen jälkeen ja se on ollut riittävän laaja-alaisesti kiinteistöjen tai vastaavien kohteiden sähkölaitteistojen suunnittelu-, rakentamis-, tarkastus-, käyttö- tai asennusvalvontatehtäviin perehdyttävää;
sähköpätevyys 2 -todistusta annettaessa puolet, kun työkokemus on riittävän laaja-alaisesti kiinteistöjen sähköasennustöihin perehdyttävää.
7 §Sähkötyöturvallisuuden olennaiset turvallisuusvaatimukset
Sähköturvallisuuslain 82 §:ssä tarkoitetuissa töissä on olennaisina turvallisuusvaatimuksina noudatettava mitä säädetään tämän asetuksen liitteessä.
8 §Standardeista poikkeaminen
Poikettaessa standardeista sähköturvallisuuslain 85 §:n nojalla, on laadittavassa selvityksessä esitettävä:
turvallisuusvaatimusten täyttämiseksi valitut ratkaisut;
kuvaus siitä, miten ratkaisut täyttävät turvallisuusvaatimukset;
selvityksen laatijan yksilöinti ja allekirjoitus.
9 §Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.
Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2016
Oikeus- ja työministeriJari LindströmKaupallinen neuvosTomi Lounema
Liite
SÄHKÖTYÖN TURVALLISEN SUORITTAMISEN OLENNAISET TURVALLISUUSVAATIMUKSET
1 § . Työskentelyn yleiset vaatimukset
Työt on suoritettava huolellisesti ja ammattitaitoisesti vaarantamatta kenenkään henkeä tai terveyttä.
Työssä on noudatettava vakiintuneita, turvallisiksi todettuja työmenetelmiä. Jos työ kuitenkin suoritetaan poikkeuksellisella tai uudella menetelmällä, menetelmään liittyvät mahdolliset vaaratekijät on arvioitava erityisen huolellisesti ja otettava huomioon.
Työssä on otettava huomioon Suomessa noudatettavat menettelytavat, vallitsevat työolosuhteet sekä sähkölaitteistojen rakenteelliset ominaisuudet.
2 §. Työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja
Sähkötöiden johtajan on huolehdittava siitä, että jokaiseen sähkötyön tekokohteeseen nimetään lain 73 §:n mukainen sähköalan ammattihenkilö työnaikaisen sähköturvallisuuden valvojaksi, Työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja voi osallistua sähkötyön tekemiseen tai tehdä sen kokonaan itse.
Jos sähkötyön tekemiseen ei tarvita sähkötöiden johtajaa, työn tekijän pitää valvoa työnaikaista sähköturvallisuutta.
3 §.Ohjeet ja opastus
Sähkötyötä ja käyttötyötä varten on tarvittaessa laadittava tässä liitteessä säädettyjä vaatimuksia täydentäviä työmenetelmäkohtaisia tai työkohtaisia kirjallisia ohjeita.
Työntekijälle on annettava koulutusta ja opastusta siten, että tiedot jatkuvasti vastaavat työn vaatimuksia.
4 §.Välineet ja varusteet
Sähkötyössä ja käyttötyössä sekä työssä sähkölaitteiston läheisyydessä, jossa voi aiheutua sähköiskun tai valokaaren vaara, on käytettävä työhön tarkoitettuja tai siihen muuten soveltuvia turvallisia työvälineitä ja varusteita, joiden turvallisuus on tarvittaessa varmistettava sekä ennen työn aloittamista että työn kuluessa.
5 §.Sähkötyöt jännitteettömässä sähkölaitteistossa
Sähkötyötä tehtäessä on varmistettava, että työn kohteena olevassa sähkölaitteistossa ei ole vaarallisia jännitteitä. Tämän katsotaan toteutuvan, jos seuraavat toimenpiteet tehdään työkohteen tunnistamisen jälkeen ennen sähkötyön aloittamista:
1) työkohde erotetaan luotettavasti käyttöjännitteestä jokaisesta jännitteen syöttösuunnasta;
2) jännitteen kytkeminen työkohteeseen työn aikana estetään luotettavasti;
3) työkohteen jännitteettömyys todetaan luotettavasti;
4) työkohde työmaadoitetaan asianmukaisilla välineillä, silloin, kun kohteeseen voi todennäköisesti tulla jännite muuten kuin normaalien syöttöjen kautta, tai jos sähkölaitteiston nimellisjännite on yli 1000 volttia tai kyseessä on avojohto tai suurivirtainen sähkökeskus;
5) työkohteen läheisyydessä olevat sähkölaitteiston jännitteiset osat eristetään luotettavasti alueesta, jolla työskennellään.
Jännitteen saa kytkeä työkohteena olleeseen sähkölaitteistoon vasta, kun kaikki työt on lopetettu, työmaadoitukset on purettu ja on muutenkin varmistuttu kytkemisen turvallisuudesta.
6 §.Sähkötyöt jännitteisessä sähkölaitteistossa
Sähkötyön saa 4 §:stä poiketen tehdä jännitteisenä (jännitetyönä), jos sähkölaitteiston jännitteettömäksi erottamisesta aiheutuu suurta haittaa, ja jos työ tehdään erityisillä työmenetelmillä siten, ettei aiheudu sähköiskun tai valokaaren vaaraa.
Edellä 1 momentissa tarkoitetussa sähkötyössä on noudatettava seuraavaa:
1) työn suorittavat sähköalan ammattihenkilöt, joilla on siihen erikoiskoulutus ja jotka on perehdytetty kyseiseen työmenetelmään;
2) työtä varten on olemassa riittävät kirjalliset ohjeet;
3) työssä käytetään siihen tarkoitettuja turvallisiksi todettuja työvälineitä ja varusteita;
4) työntekijöiden ja muiden turvallisuus työn aikana varmistetaan olosuhteiden vaatimin erityisin turvallisuustoimenpitein;
5) työ ei lisää räjähdys-, palo- tai muuta vastaavaa vaaraa.
7 §.Työt sähkölaitteistojen läheisyydessä
Tehtäessä sähkötyötä, käyttötyötä tai työtä sähkölaitteiston läheisyydessä taikka työkohteeseen mentäessä tai sieltä poistuttaessa työn suorittaja ei saa tahattomasti ulottua suojaamattomiin jännitteisiin osiin tai joutua niiden läheisyyteen. Turvallisen etäisyyden määrittelyssä on otettava huomioon sähkölaitteiston jännitetaso, työvälineet ja työskentelytapa.
Työalue on tarvittaessa merkittävä kilvin ja rajattava luotettavin puomein tai suojuksin.
Työalueen ulottuessa niin lähelle kosketussuojaamattomia, jännitteisiä sähkölaitteiston osia, että sähkötyöturvallisuus voi vaarantua, osat on eristettävä luotettavasti työalueesta tai työssä on noudatettava, mitä 4 ja 5 §:ssä säädetään.
8 §.Käyttötyöt
Sähkölaitteiston käyttötyöt on tehtävä riittävää huolellisuutta noudattaen siten, ettei aiheudu sähköiskun tai valokaaren vaaraa. Tarvittaessa on noudatettava 4—6 §:n mukaisia menettelyjä.