Laki Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
- Julkaisupäivä
- Suomen säädöskokoelma
- Säädösteksti
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain ( 1164/2013 ) 6, 13, 21, 25, 26, 30, 37, 39 ja 40 § sekä
lisätään 15 §:ään uusi 4 momentti, 22 §:ään uusi 2 momentti ja lakiin uusi 24 a § seuraavasti:
6 § Hallitus
Hallituksen puheenjohtajana on rehtori. Hallituksessa on puheenjohtajan lisäksi viisitoista jäsentä, joista neljä jäsentä edustaa Poliisiammattikorkeakoulun henkilöstöä, neljä jäsentä edustaa ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa olevia opiskelijoita, neljä jäsentä edustaa sisäisen turvallisuuden viranomaisia ja alalla toimivia yhteisöjä sekä kolme jäsentä, joista yksi edustaa Pelastusopistoa, yksi pelastusalan ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoita ja yksi pelastuslaitoksia.
Poliisihallitus määrää hallituksen jäsenet ja heille varajäsenet määräajaksi. Pelastusopistoa, pelastusalan ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoita ja pelastuslaitoksia edustavat hallituksen jäsenet ja heille varajäsenet nimeää sisäministeriö ja määrää Poliisihallitus.
Hallituksen toimikausi on kolme vuotta.
13 § Poliisiammattikorkeakoulussa annettava opetus
Poliisiammattikorkeakoulussa annetaan sisäisen turvallisuuden alalla korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta sekä järjestetään ammatillisia erikoistumisopintoja ja muuta koulutusta. Osa tutkintoon johtavasta opetuksesta voidaan järjestää yhteistyössä toisen oppilaitoksen kanssa tai harjoitteluna sisäisestä turvallisuudesta vastaavien viranomaisten yksiköissä sekä muissa yhteisöissä.
15 § Tutkintojen perusteet, koulutusohjelmat ja opetussuunnitelmat
Pelastusalan ammattikorkeakoulututkinnon voi suorittaa myös monimuoto-opintoina.
21 § Opiskelijamäärä
Vuosittain tutkintoa suorittamaan otettavien opiskelijoiden määrä vahvistetaan määrävuosiksi.
Päätöksen 1 momentissa tarkoitetusta opiskelijamäärästä tekee:
sisäministeriö, jos päätös koskee Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) 12 §:ssä tarkoitettua koulutusta;
Poliisihallitus, jos päätös koskee muuta kuin 1 kohdassa tarkoitettua koulutusta.
22 § Kelpoisuus ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin
Lisäksi monimuoto-opetuksena toteutettaviin pelastusalan ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi pelastusalan alipäällystötutkinnon suorittanut henkilö.
24 a § Pelastusalan ammattikorkeakoulututkintoon koulutettaville asetettavat lisävaatimukset
Edellä 22 §:ssä säädetyn kelpoisuuden lisäksi pelastusalan ammattikorkeakoulututkintoon koulutettavan tulee olla rehellinen ja luotettava sekä pelastustoimen tehtävään terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään sopiva. Koulutettavalta edellytettävästä rehellisyydestä ja luotettavuudesta sekä terveydentilasta ja toimintakyvystä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
25 § Opiskelijavalintaan liittyvä turvallisuusselvitys
Opiskelijavalintaa koskeva päätös on ehdollinen, kunnes koulutukseen hakeutuvasta on tehty turvallisuusselvityslain (726/2014) mukainen turvallisuusselvitys.
26 § Poliisimiehiksi ja pelastustoimen tehtävään koulutettavien valintaan liittyvä oikeus saada tietoja
Opiskelijaksi tämän lain 24 §:ssä tai Pelastusopistosta annetun lain 12 §:ssä tarkoitettuun ammattikorkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon pyrkivän tulee antaa opiskelijaksi ottamisen arvioinnissa tarvittavat terveydentilaansa koskevat tiedot Poliisiammattikorkeakoululle sekä osallistua Poliisiammattikorkeakoulun osoittaman terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamaan terveystarkastukseen ja huumausainetestaukseen. Poliisiammattikorkeakoulu vastaa terveystarkastuksesta ja huumausainetestauksesta aiheutuvista kustannuksista.
Huumausainetestauksessa selvitetään, onko opiskelijaksi pyrkivä käyttänyt huumausainelain (373/2008) 3 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuja huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin. Tarvittaessa terveystarkastuksessa selvitetään, onko opiskelijaksi pyrkivän toimintakyky heikentynyt huumausaineiden lääkinnällisen käytön vuoksi.
Terveydenhuollon ammattihenkilö voi luovuttaa Poliisiammattikorkeakoululle kirjallisen johtopäätöksen siitä, onko opiskelijaksi pyrkivän terveydentila poliisimiehen tai pelastustoimen tehtävään sopiva. Huumausainetestauksen tulos sisältyy terveydentilaa koskevaan johtopäätökseen. Pelastustoimen tehtävään koulutettavan osalta tiedonsaantioikeus ja tietojen käsittelyoikeus on myös Pelastusopistolla.
30 § Lukuvuosi ja opiskelijaksi ilmoittautuminen
Poliisiammattikorkeakoulun lukuvuosi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta. Poliisiammattikorkeakoulu määrää lukuvuoden jakaantumisesta lukukausiin ja jaksoihin.
Opiskelijaksi hyväksytyn, joka on ilmoittanut ottavansa vastaan opiskelupaikan, tulee Poliisiammattikorkeakoulun määräämällä tavalla ilmoittautua Poliisiammattikorkeakouluun, minkä jälkeen hänet merkitään opiskelijaksi. Opiskelijan on joka lukuvuosi ammattikorkeakoulun määräämällä tavalla ilmoittauduttava läsnä olevaksi tai poissa olevaksi. Poliisiammattikorkeakoulu voi perustellusta syystä hyväksyä poissaoloilmoituksen vuotta lyhyemmäksi ajaksi.
Otettuaan opiskelupaikan vastaan opiskelija voi ilmoittautua poissa olevaksi, jos hän ensimmäisenä opiskeluvuotena:
suorittaa asevelvollisuuslain (1438/2007), siviilipalveluslain (1446/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaista palvelua;
on äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla;
on oman sairautensa tai vammansa vuoksi kykenemätön aloittamaan opintojaan; tai
on lähiomaisensa vakavan sairauden tai vamman edellyttämän hoidon vuoksi estynyt aloittamaan opintojaan.
Opiskelija voi tekemänsä poissaoloilmoituksen perusteella olla poissa yhteensä kaksi vuotta.
37 § Opiskeluoikeuden peruuttaminen
Poliisiammattikorkeakoulu voi peruuttaa opiskelijan opinto-oikeuden, jos opiskelija:
menettää Suomen kansalaisuuden;
ei ole enää terveydentilaltaan poliisimiehen tai pelastustoimen tehtävään sopiva tai kieltäytyy osallistumasta Poliisiammattikorkeakoulun määräyksestä terveydentilan toteamiseksi tarpeelliseen terveystarkastukseen;
tuomitaan rangaistukseen tahallisesta rikoksesta, jonka laatu ja vakavuus osoittavat opiskelijan olevan sopimaton poliisin virkaan tai sisäisen turvallisuuden tehtävään taikka osallistumaan Poliisiammattikorkeakoulun opetukseen tai koulutukseen, ja tuomio on lainvoimainen;
vaarantaa vakavasti turvallisuutta rikkomalla 35 §:ssä tarkoitetun Poliisiammattikorkeakoulun järjestyssäännön määräystä; tai
vaarantaa vakavasti turvallisuutta rikkomalla Pelastusopistosta annetun lain 33 §:ssä tarkoitetun järjestyssäännön määräystä.
Opiskeluoikeus voidaan peruuttaa 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla perusteella vain siinä tapauksessa, että opiskelija on 24 §:ssä tarkoitetussa koulutuksessa.
Opiskeluoikeus voidaan peruuttaa 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla perusteella vain siinä tapauksessa, että opiskelija on 24 §:ssä tai Pelastusopistosta annetun lain 12 §:ssä tarkoitetussa koulutuksessa ja että opiskelijan terveydentilan muutos arvioidaan pysyväksi tai pitkäaikaiseksi.
Opiskeluoikeus voidaan peruuttaa 1 momentin 4 tai 5 kohdassa tarkoitetulla perusteella vain siinä tapauksessa, että kurinpitorangaistusta ei voida pitää riittävänä seuraamuksena.
39 § Opiskeluoikeuden peruuttamiseen ja opintojen keskeyttämiseen liittyvä tiedonsaanti
Opiskelija, joka on 24 §:ssä tai Pelastusopistosta annetun lain 12 §:ssä tarkoitetussa koulutuksessa, voidaan määrätä laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamiin tarkastuksiin ja tutkimuksiin terveydentilan toteamiseksi, jos on perusteltua syytä epäillä, että opiskelija ei ole enää poliisimiehen tai pelastustoimen tehtävään sopiva. Poliisiammattikorkeakoulu vastaa määräämistään tarkastuksista ja tutkimuksista aiheutuvista kustannuksista.
Poliisiammattikorkeakoululla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada opiskeluoikeuden arviointia varten Poliisiammattikorkeakoulun osoittaman, ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutetun lääkärin kirjallinen lausunto, josta ilmenee, että opiskelijalle on tehty tarkastus tai tutkimus terveydentilan selvittämiseksi sekä tarkastuksen tai tutkimuksen perusteella laadittu arvio opiskelijan toimintakyvystä ja soveltuvuudesta terveydentilansa puolesta poliisimiehen tehtävään tai pelastustoimen tehtävään.
Poliisiammattikorkeakoululla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada opiskeluoikeuden peruuttamisen tai opiskelun keskeyttämisen edellyttämät tiedot opiskelijaa koskevasta rikosasiasta esitutkintaviranomaisilta, syyttäjältä ja tuomioistuimelta. Pelastusopistolla on vastaava tiedonsaantioikeus, jos on kyse pelastusalan ammattikorkeakoulututkintoa suorittavasta opiskelijasta.
40 § Kurinpito
Poliisiammattikorkeakoulu voi antaa opiskelijalle kirjallisen varoituksen tai erottaa opiskelijan enintään yhden vuoden määräajaksi, jos opiskelija on:
rikkonut järjestyssäännön määräyksiä;
menetellyt opinnoissaan vilpillisesti; tai
käyttäytynyt ammattikorkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen aikana sopimattomasti tavalla, joka on omiaan vaarantamaan luottamuksen poliisille tai pelastustoimelle kuuluvien tehtävien asianmukaiseen hoitoon.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.
HaVM 18/2016
EV 142/2016
Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2016
Tasavallan PresidenttiSauli NiinistöSisäministeriPaula Risikko