Valtioneuvoston asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Julkaisupäivä
- Suomen säädöskokoelma
- Säädösteksti
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti
kumotaan kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen ( 594/2015 ) 5 luku ja
muutetaan 4 §:n 3 momentti, 9 §:n 2 momentti, 10 ja 12 §, 14 §:n 1 momentti, 17 §, 19 §:n 1 momentti, 22 §:n 1 momentti, 24 §:n 1 momentti ja 26 §:n 1 ja 2 momentti sekä
lisätään 8 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
4 §Tuen määrän määräytyminen
Rahoitettavien toimenpiteiden toteuttamisesta tuensaajalle syntyvät tulot vähennetään toimenpiteen kokonaiskustannuksista, jos tuki määräytyy todellisten kustannusten perusteella. Tällaisiksi tuloiksi katsotaan toimenpiteen toteuttamista koskevan rahoitushakemuksen jättämisen jälkeen rahoitettavan toimenpiteen toteuttamisesta metsätaloudesta syntyvät tulot.
8 §Nuoren metsän hoitokohde
Nuoren metsän hoitokohteen puuston pohjapinta-alalla punnittu keskiläpimitta rinnankorkeudelta tulee ennen käsittelyä olla enintään 16 senttimetriä.
9 §Käsittelyn jälkeinen nuoren metsän hoitokohde
Kohteelta tulee kaataa vähintään 1 500 kantoläpimitaltaan vähintään kolmen senttimetrin paksuista runkoa hehtaarilta. Pohjoisessa Suomessa kohteelta tulee kaataa vähintään 1 000 kantoläpimitaltaan vähintään kolmen senttimetrin paksuista runkoa hehtaarilta.
10 §Nuoren metsän hoidon tuen määrä
Nuoren metsän hoidon tuki on 230 euroa hehtaarilta. Jos eteläisessä tai keskisessä Suomessa nuoren metsän hoidon yhteydessä syntyvää pienpuuta kerätään kohteelta vähintään 35 kiintokuutiometriä hehtaaria kohden ja pohjoisessa Suomessa vähintään 25 kiintokuutiometriä hehtaaria kohden, tuki on kuitenkin 430 euroa hehtaarilta. Korotetun tuen edellytyksenä on, että pienpuuta kertyy kaikilta kuvioilta ja pääosin tasaisesti.
12 §Lannoitevalmiste
Käytettävän boori- tai tuhkalannoitteen määrä tulee määrittää puustossa havaittavien kasvuhäiriöiden ja neulasten värivikojen perusteella tai ravinneanalyysin avulla taikka puuston kehityksen ja kasvuolosuhteiden perusteella.
14 §Terveyslannoituksen tuen määrä ja hyväksyttävät kustannukset
Terveyslannoituksen tuki on 30 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä, kohtuullisista kokonaiskustannuksista.
17 §Suometsän hoitokohde
Suometsän hoitokohteen tulee olla vähintään kahden hehtaarin suuruinen yhtenäinen alue.
Suometsän hoitotoimenpiteen jälkeen kohteen puuston kasvun tulee olla keskimäärin vähintään puolitoista kiintokuutiometriä hehtaaria kohden vuodessa ilman toistuvia lannoituksia.
Suometsän hoitokohteen ravinteisuustason alarajan on oltava eteläisessä ja keskisessä Suomessa kuivan kankaan ravinteisuustasoa vastaava ja pohjoisessa Suomessa kuivahkon kankaan ravinteisuustasoa vastaava. Mainitusta ravinteisuustason alarajasta voidaan kuitenkin poiketa, jos se on ojitusteknisesti tarkoituksenmukaista.
Tukea ei myönnetä, jos kohteen puusto on kärsinyt sellaisista kasvuhäiriöistä, joita ei voida tunnistaa näkyvien oireiden tai ravinneanalyysin taikka puuston kasvun ja kasvuolosuhteiden perusteella ja joiden syytä ei voida poistaa.
Kohteen puuston katsotaan olevan rahoituslain 15 §:n 2 momentin 4 kohdassa edellytetyssä metsänhoidollisesti tyydyttävässä kunnossa, jos alueella on tehty puuston kehityksen kannalta välttämättömät taimikonhoitotyöt ja metsänhoidollisesti tarpeelliset hakkuut eikä kohteella arvioida olevan hakkuu- tai hoitotarvetta kasvupaikasta riippuen seuraavan 5–10 vuoden aikana.
19 §Suometsän hoidon tuen määrä ja hyväksyttävät kokonaiskustannukset
Suometsän hoidon tuki on 60 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä, kohtuullisista kokonaiskustannuksista, kun suometsän hoitokohde on vähintään viiden hehtaarin suuruinen yhtenäinen alue. Muutoin tuen määrä on 30 prosenttia hyväksyttävistä, kohtuullisista kokonaiskustannuksista.
22 §Yksityistien perusparannuksen tuen määrä ja hyväksyttävät kokonaiskustannukset
Yksityistien perusparannuksen tuen määrä on eteläisessä Suomessa 35 prosenttia, keskisessä Suomessa 45 prosenttia ja pohjoisessa Suomessa 60 prosenttia perusparannuksesta aiheutuneista hyväksyttävistä, kohtuullisista kokonaiskustannuksista. Silloin kun perusparannus käsittää sillan korjaamista, voidaan sillan suunnittelu-, työ- ja tarvikekustannuksiin myönnettävää tuen määrää korottaa kymmenellä prosenttiyksiköllä edellä mainitusta.
24 §Uuden metsätien tekemistä koskevan tuen määrä ja hyväksyttävät kokonaiskustannukset
Yhteishankkeena toteutettavan uuden metsätien tekemisen tuki on eteläisessä Suomessa 20 prosenttia, keskisessä Suomessa 35 prosenttia ja pohjoisessa Suomessa 50 prosenttia uuden metsätien tekemisestä aiheutuneista hyväksyttävistä, kohtuullisista kustannuksista. Silloin kun uuden tien tekeminen sisältää sillan rakentamisen, voidaan sillan suunnittelu-, työ- ja tarvikekustannuksiin myönnettävän tuen määrää korottaa kymmenellä prosenttiyksiköllä.
26 §Ympäristötuen määrä
Ympäristötuen määrä on kolmasosa siitä määrästä, joka saadaan vähentämällä kohteen peruskorvauksen ja hakkuuarvokorvauksen summasta maanomistajan omavastuuosuus.
Peruskorvaus on maakuntapohjaisesti määritellyn alueen puukuutiometrin keskikantohinta kerrottuna kahdella ja ympäristötukikohteen pinta-alalla.
Tämä asetus tulee voimaan 18 päivänä huhtikuuta 2016.
Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2016
Maatalous- ja ympäristöministeriKimmo TiilikainenMetsäneuvosMarja Hilska-Aaltonen