185/2016

Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 2016

Maa- ja metsätalousministeriön asetus ympäristökorvauksesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

kumotaan ympäristökorvauksesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (327/2015) 2 §:n 4 momentti, sekä

muutetaan 5, 18 ja 20 § sekä 31 §:n 1 momentti, sellaisena kuin niistä on 20 § osaksi asetuksessa 722/2015, seuraavasti:

5 §
Viljelysuunnitelma

Kirjallisessa, viisivuotisessa viljelysuunnitelmassa on esitettävä viljelijän hallinnassa ensimmäisenä sitoumusvuonna olevien peruslohkojen eri kasvulohkoilla viljeltäviksi suunnitellut kasvilajit viiden vuoden aikana. Vuosittaisessa viljelysuunnitelmassa esitetään kasvilajien lisäksi suunniteltu lannoitus lannoitemäärien ja -lajien osalta. Viljelysuunnitelma on aiesuunnitelma ja sen sisältöä tulee tarkentaa lohkokohtaisiin muistiinpanoihin kylvöjen jälkeen.

18 §
Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys

Talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen voidaan hyväksyä seuraavat lohkot:

1) monivuotiset viljellyt nurmet, talven yli säilytettävät yksivuotiset nurmet ja ruokohelpi;

2) monivuotiset puutarhakasvit ja kumina;

3) viljan, öljykasvien, tattarin, siemenmausteiden ja kuitupellavan sekä härkäpavun, herneen ja lupiinin sänki ja suorakylvö sänkeen;

4) kerääjäkasvien viljely, jos kasvusto säilytetään seuraavaan kevääseen asti;

5) syysruis, ruisvehnä, syysvehnä, spelttivehnä ja muut syyskylvöiset viljat, syysrypsi, syysrapsi ja muut syyskylvöiset öljykasvit sekä muut syyskylvöiset kasvit ja keväällä korjattava pellava ja hamppu.

Kasvipeitteisyyden 20 prosentin vaatimusta saa ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 23 §:ssä tarkoitetulla kohdentamisalueella III täyttää myös kevennetyllä syyssänkimuokkauksella vilja-, öljykasvi-, tattari-, siemenmauste-, kuitupellava- ja härkäpapulohkoilla, jos muokkaus tehdään kultivaattorilla, lautasäkeellä, joustopiikkiäkeellä, lapiorullaäkeellä tai rullailmastimella yhteen kertaan ajaen. Muulla alueella kevennetty syyssänkimuokkaus voi täyttää talviaikaisen kasvipeitteisyyden ehtoa kaikkiin ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 23 §:ssä tarkoitettuihin prosenttirajoihin asti.

Kasvipeitteisyysvaatimusta voi täyttää myös kesannoksi ilmoitetulla alalla, johon on kylvetty syysvilja tai syysöljykasvi tai joka on nurmen tai 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun sängen peittämä. Sänkeä lukuun ottamatta kasvusto, joka tuhotaan kemiallisesti, ei voi täyttää kasvipeitteisyysvaatimusta.

Viljelijä voi vuosittain muuttaa kasvipeitteistä alaa. Ala voi ylittää 20 prosentin osuuden ja se voi vaihdella vuosittain. Kasvipeitteisyyden on säilytettävä lohkolla kylvömuokkaukseen tai vastaavaan viljelytoimenpiteeseen asti. Kasvipeitteiset lohkot on pyrittävä sijoittamaan vesistöihin ja valtaojiin rajoittuville peltolohkoille tai muille vesiensuojelun kannalta tärkeille lohkoille.

20 §
Peltoluonnon monimuotoisuus

Kerääjäkasvi on kylvettävä viimeistään 15 päivänä elokuuta. Kerääjäkasvilla tarkoitetaan kasvustoa, joka käyttää yksivuotisen varsinaisen viljelykasvin jälkeen maahan jääviä ja viljelykasvin tähteistä tai maasta vapautuvia ravinteita ja suojaa maata lisäämällä kasvipeitteisyyttä viljelykasvin sadonkorjuun jälkeen. Viljelykasvin on oltava yksivuotisena viljeltävä peltoviljelykasvi tai puutarhakasvi, ei kuitenkaan nurmikasvi. Kerääjäkasvi voi olla italianraiheinä tai muu nurmiheinä, apila tai muu nurmipalkokasvi. Yksivuotisilla puutarhakasveilla ja varhaisperunalla kerääjäkasvi voi olla myös hunajakukka, öljyretikka tai muokkausretiisi. Viljaa voidaan kylvää kerääjäkasviksi vain lohkolle, jossa on samana vuonna viljelty varhaisperunaa tai varhaisvihanneksia. Kerääjäkasvin siemeniä on kylvettävä tasaisesti koko kasvulohkolle siten, että tavoitteena on peittävä kasvusto. Kerääjäkasvin avulla ei saa perustaa monivuotista nurmea, luonnonhoitopeltonurmea, monivuotista ympäristönurmea, viherlannoitusnurmea tai seuraavan vuoden viljelykasvustoa. Kerääjäkasvi voidaan kylvää varhaisperunaa tai varhaisvihanneksia kasvaneelle alalle kyseisten kasvien sadonkorjuun jälkeen tai hieman ennen sadonkorjuuta. Muita peltoviljelykasveja tai puutarhakasveja kasvavalle alalle kerääjäkasvi on kylvettävä kyseisen kasvin kylvön yhteydessä tai viimeistään sen oras- tai taimivaiheessa rikkakasviäestyksen, -ruiskutuksen tai muun vastaavan toimenpiteen yhteydessä. Kerääjäkasvia ei saa lannoittaa. Kasvuston voi muokata tai kyntää aikaisintaan 1 päivänä lokakuuta. Kasvuston saa päättää kasvinsuojeluaineilla aikaisintaan 15 päivänä syyskuuta.

Viherlannoitusnurmen kasvusto on perustettava joko kasvukauden alussa tai edellisenä vuonna suojaviljan tai muun suojakasvin kanssa. Viherlannoitusnurmi on perustettava kylvämällä nurmi- tai heinäkasvien ja typensitojakasvien siemeniä. Viherlannoitusnurmen perustamiseen käytettävän siemenen painosta vähintään 20 prosenttia on oltava typensitojakasvien siemeniä. Viherlannoitusnurmen voi päättää ennen syysviljan kylvöä. Jos seuraava viljelykasvi kylvetään keväällä, viherlannoitusnurmen saa päättää aikaisintaan 1 päivänä syyskuuta ja muokata aikaisintaan 1 päivänä lokakuuta. Sama kasvulohko voi olla viherlannoitusnurmena enintään kolme vuotta peräkkäin. Viherlannoitusnurmea saa lannoittaa samalla tavalla kuin 17 §:ssä tarkoitettua luonnonhoitopeltonurmea.

Saneerauskasvina on käytettävä öljyretikkaa, valkosinappia, samettikukkaa tai näiden seoksia. Öljyretikaksi katsotaan myös muokkausretikka. Saneerauskasvi on kylvettävä keväällä ja sen saa muokata maahan kahden kuukauden kuluttua kylvöstä. Kasvusto voidaan niittää tai murskata kasvukauden aikana. Sama kasvulohko voi olla saneerauskasvilla kylvettynä enintään kaksi vuotta peräkkäin. Saneerauskasvia saa lannoittaa samalla tavalla kuin 17 §:ssä tarkoitettua luonnonhoitopeltonurmea.

Monimuotoisuuspeltoja voivat olla riista- tai maisemakasveilla vuosittain perustettavat monimuotoisuuspellot tai niittykasveilla ja peltolinnuille soveltuvilla kasveilla perustettavat vähintään kaksivuotiset monimuotoisuuspellot. Monimuotoisuuspelto voi olla kokonainen peruslohko tai kasvulohko. Monimuotoisuuspeltona ilmoitettavia kasvulohkoja voidaan perustaa myös yli kolme metriä leveinä kaistoina lohkojen reunoille sekä suurten peltoaukeiden keskelle.

Kerääjäkasvin, viherlannoitusnurmen ja monimuotoisuuspellon saa päättää kemiallisesti.

31 §
Alkuperäisrotueläinten kasvattaminen

Sopimuseläimiä on käytettävä sopimuskauden aikana vuosittain rodun lisäämiseen. Rodun lisäämiseen on käytettävä ainoastaan samaan rotuun kuuluvaa puhdasrotuista eläintä. Sopimuseläimistä hevosten, nautojen ja vuohien on tuotettava jälkeläisiä vähintään kaksi kertaa sopimuskauden aikana ja lampaiden vähintään kolme kertaa sopimuskauden aikana. Kanojen on tuotettava jälkeläisiä vuosittain sopimuskauden aikana. Viljelijän on toimitettava viimeistään kuukauden kuluessa sopimuskauden päättymisestä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys siitä, että sopimukseen sisältyviä eläimiä on käytetty rodun lisäämiseen.



Tämä asetus tulee voimaan 22 päivänä maaliskuuta 2016.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1305/2013 (32013R1305); EUVL L 347, 20.12.2013, s. 487
Komission delegoitu asetus (EU) N:o 807/2014 (32014R0807); EUVL L 227, 31.7.2014, s. 1

Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 2016

Maatalous- ja ympäristöministeri
Kimmo Tiilikainen

Vanhempi hallitussihteeri
Suvi Ruuska

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.