Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

348/2015

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Maa- ja metsätalousministeriön asetus maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien hallinnosta vuonna 2015

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä
Julkaisupäivä
Ajantasaistettu säädös
348/2015
Suomen säädöskokoelma
Säädösteksti

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) nojalla:

1 lukuYleiset säännökset

1 §Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään tarkemmin viljelykseen soveltuvan pellon määritelmästä, hallinta-ajasta, paikkakunnan tuotanto-olosuhteiden mukaisesta viljelytavasta sekä eri eläinlajien tuotantotavasta, pidettävästä kirjasta, yksittäisten lohkojen siirrosta sekä muista vastaavista seikoista tukijärjestelmissä, joista säädetään seuraavissa valtioneuvoston asetuksissa:

1) 

vuodelta 2015 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta annettu valtioneuvoston asetus (23/2015), jäljempänä Etelä-Suomen kansallinen tukiasetus ;

2) 

vuodelta 2015 maksettavasta pohjoisesta tuesta annettu valtioneuvoston asetus (44/2015), jäljempänä pohjoinen tukiasetus ;

3) 

vuodelta 2015 maksettavasta sokerijuurikkaan kansallisesta tuesta annettu valtioneuvoston asetus (24/2015);

4) 

sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetusta tuesta ja rakennemuutoskorvauksesta annettu valtioneuvoston asetus (759/2008).

Puutarhataloudelle maksettaviin Etelä-Suomen kansallisen tukiasetuksen 4—6 §:ssä sekä pohjoisen tukiasetuksen 5 luvussa tarkoitettuihin puutarhatalouden tukiin ei sovelleta tätä asetusta.

2 §Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) 

tilapäisesti viljelemättömällä pellolla sellaista peltoa, joka on lantapatterin tai muun vastaavan tilapäisen syyn perusteella viljelemättä, ei kuitenkaan alueita, jotka eivät vielä ole olleet viljelykäytössä tai jotka on pysyvästi poistettu viljelystä;

2) 

hoidetulla viljelemättömällä pellolla tuotantoon käyttämätöntä kesantopeltoa;

3) 

kesantopellolla hoidettuja viljelemättömiä peltoja, jotka ovat viher-, sänki- tai avokesantoa;

4) 

luonnonniityillä ja -laitumilla sekä avoimilla hakamailla aloja , joilla kasvaa luonnonheinää ja joita laidunnetaan tai käytetään hakijan kotieläinten rehuntuotantoon kasvukauden 2015 ajan ja joilla ei tehdä muita vuosittaisia viljelytoimenpiteitä;

5) 

teurastamolla Elintarviketurvallisuusviraston hyväksymää teurastamoa;

6) 

koko tilan hallintaoikeuden siirrolla koko tilaa koskevaa sukupolvenvaihdosta, koko tilan ostoa, myyntiä, yhtiömuodonmuutosta tai vuokrasopimuksen tekemistä sekä tapauksia, joissa avioliiton tai kuoleman takia tilan hallintaoikeus muuttuu joko kokonaan uuden tai jo aiemmin toiselta tilalta tukia hakeneen toisen tuenhakijan hallintaan;

7) 

nautarekisteriotteella jokaiselle nautaeläinten pitäjälle toimitettavaa kirjettä, joka sisältää saatesivun, nautaeläinluettelon, tapahtumaotteen, luettelon teurastetuista naudoista sekä mahdollisesti tarkistuslistan;

8) 

peitenimellä hevostalouslain (796/1993) 3 §:ssä tarkoitettuun rekisteriin merkittyä hevosen omistusta osoittavaa nimeä.

2 lukuKasvintuotannon tuet

3 §Viljelykseen soveltuva pelto

Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001), jäljempänä tukilain , 9 §:n 2 momentin 1 kohdassa sekä 10 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetuksi viljelykseen soveltuvaksi pelloksi luetaan:

1) 

käytössä oleva maatalous-, puutarha- ja peltoenergiakasvien viljelyala;

2) 

hoidettu viljelemätön pelto; 

3) 

tilapäisesti viljelemättömänä ilmoitettu maatalousmaa; 

4) 

kasvimaa; sekä 

5) 

kotieläintukien osalta käytössä oleva luonnonniitty ja -laidun sekä avoin hakamaa.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun pellon on oltava hakijan hallinnassa kasvukauden 2015 ajan. Hakija voi hallita peltoa omistajana, maanvuokralain (258/1966) tarkoittamana vuokramiehenä, muun hallintasopimuksen kuin maanvuokrasopimuksen nojalla tai testamenttiin taikka muuhun saantokirjaan perustuvan käyttöoikeuden nojalla. Pellon on oltava hakijan hallinnassa viimeistään 15 päivänä kesäkuuta 2015.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuksi pelloksi ei lueta peltoa, joka on poissa viljelyksestä luopumiseläkelain (16/1974) 6 §:n 2 momentin 3 kohdassa tai maatalousyrittäjien lopettamiskorvauksesta annetun lain (1330/1992) 9 §:ssä taikka maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) 12 §:ssä, sellaisena kuin se oli voimassa lain 1326/1999 voimaan tullessa, tarkoitettujen sitoumusten nojalla.

Puutarhakasvien hehtaarin viljelyksessä olevaan peltoalaan luetaan mukaan avomaanvihannesten, marjojen, hedelmien, siemenmauste- ja lääkekasvien, koristekasvien ja yrttimausteiden viljelyalat sekä taimitarhat ja kasvimaaksi ilmoitetut alat.

4 §Lohkot

Perus- ja kasvulohkojen viljellyt ja viljelemättömät pinta-alat on ilmoitettava hehtaareina kahden desimaalin tarkkuudella.

5 §Paikkakunnan tuotanto-olosuhteet huomioonottava tuotantotapa

Tukilain 9 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla paikkakunnan tuotanto-olosuhteet huomioon ottavalla tuotantotavalla tarkoitetaan sitä, että

1) 

peltoa muokataan ja lannoitetaan tarkoituksenmukaisella tavalla;

2) 

kylvö tai istutus tehdään niin, että on mahdollista saada aikaan tasainen itäminen ja kasvusto;

3) 

kylvö tai istutus on tehtävä viimeistään 30 päivänä kesäkuuta;

4) 

viljelyssä käytetään käyttötarkoitukseen, alueelle ja lohkolle soveltuvia kasvilajeja ja lajikkeita;

5) 

viljelyssä käytetään laadultaan ja määrältään riittävää siemen- tai taimimäärää;

6) 

kasvinsuojelusta on huolehdittu tarkoituksenmukaisella tavalla ja hukkakauran saastuttamalla peruslohkolla on huolehdittu hukkakauran torjunnasta joko kemiallisesti, mekaanisesti, kitkemällä tai muilla toimenpiteillä hukkakauran torjunnasta annetun lain (185/2002) mukaisesti toimivaltaisen viranomaisen mahdollisesti antamaa hukkakauran torjuntaohjetta tai torjuntasuunnitelmaa noudattaen ja Ahvenanmaalla hukkakauran torjunnasta annetun maakuntalain (ÅFS 68/1977) mukaisesti;

7) 

lohkon kasvukunto mahdollistaa korjuu- ja markkinakelpoisen sadon tuottamisen;

8) 

lohko täyttää perustuesta, viherryttämistuesta ja nuoren viljelijän tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (234/2015) 6 §:ssä säädetyn edellytyksen.

Satovahinkojen korvaamisesta annetussa laissa (1214/2000) tarkoitetun satovahinko tai tätä vastaava syy ei ole este tukien maksamiselle, jos tuotanto-olosuhteet huomioon ottavaan tuotantotapaan kuuluvista toimenpiteistä on huolehdittu asianmukaisesti. Talvehtimisvaurioista kärsineille kasvulohkoille tuki voidaan maksaa, jos pääosalla lohkon pinta-alasta on sellainen kasvusto, jolla on mahdollista tuottaa korjuu- ja markkinakelpoinen sato.

Poiketen siitä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, kesäkuun 30 päivän 2015 jälkeen kylvetyt tai istutetut satoa tuottavat avomaanvihannekset ovat tukikelpoisia, jos niiden kylvö- tai istutuspäivä on ilmoitettu kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2015.

3 lukuKotieläintuet

6 §Kotieläinten hallinta ja hoito

Tuenhakijan hallinnassa olevilla kotieläimillä tarkoitetaan hakijan omistuksessa olevia eläimiä sekä vuokra- tai leasingsopimuksella hakijan hallintaan siirtyneitä eläimiä.

Eläinten hallinnansiirto tuenhakijalta toiselle on pystyttävä osoittamaan osapuolten keskinäisellä kirjallisella sopimuksella ja asiaan liittyvillä kuiteilla.

Eläimet hallintaansa ottanut tuenhakija on taloudellisessa vastuussa sopimuksen piiriin kuuluvista eläimistä. Tuenhakijalla on myös vastuu pitää kirjaa hallintaan otetuista eläimistä.

Jos viljelijä ottaa toisen tuenhakijan hallinnassa olevia eläimiä hoitoon korvausta vastaan, eläinten hoidosta on tehtävä kirjallinen sopimus, joka osoittaa, että eläimet vastaanottanut viljelijä ainoastaan hoitaa eläimiä, mutta ei ole taloudellisessa vastuussa sopimuksen piiriin kuuluvista eläimistä.

Sillä, joka omistaa tai muutoin hallitsee eläimiä, on vastuu pitää kirjaa hoidossa olevista eläimistä. Eläinrekistereihin rekisteröitävät naudat, vuohet ja lampaat rekisteröidään sille tilalle, jonka viljelijän hallinnassa ne ovat.

7 §Tuotantosidonnaisen kotieläintuen hakeminen ja määräytyminen

Tuotantosidonnaista kotieläintukea haetaan kotieläimistä, jotka ovat hakijan hallinnassa. Hoitajalle ei makseta kotieläintukea hänen hoidossaan olevista eläimistä.

Eläinryhmät on määritelty eläinyksiköistä eräissä maatalouden tuissa annetussa valtioneuvoston asetuksessa (45/2015) sekä pohjoisessa tukiasetuksessa.

Pohjoisen tukiasetuksen tarkoitetut eläinyksikkömäärät lasketaan yhden desimaalin tarkkuudella.

8 §Tavanomainen tuotantotapa

Kotieläintukien maksamisen edellytyksenä on, että tilalla harjoitetaan kotieläintaloutta kullekin tuen perusteena olevalle eläinlajille tavanomaisen tuotantotavan mukaisesti. Kotieläimet voidaan lukea tilan eläinmäärään kotieläintilan edellytysten täyttymistä arvioitaessa, jos eläimiä hoidetaan tavanomaista tuotantotapaa noudattaen.

Tavanomaisella tuotantotavalla tarkoitetaan ensisijaisesti sitä, että emolehmiä pidetään lihantuotantoa varten kasvatettavien vasikoiden tuottamiseen, emakoita pidetään porsaiden tuottamista varten ja uuhia pidetään tilalla lihantuotantoa varten kasvatettavien karitsoiden tuottamiseen. Tuotannon, kuten porsaiden lukumäärän emakkoa kohti, tulee olla normaalilla tasolla suhteessa eläinmäärään.

Tukivuonna 2015 lammastalouden tavanomaisena tuotantotapana pidetään tuotantoa, jossa noudatetaan mitä pohjoisen tukiasetuksen 12 §:ssä säädetään. 

9 §Kuttujen maidontuotanto

Kuttujen tuen määräytymisen perusteeksi hyväksytään maitomäärä, joka on:

1) 

toimitettu hyväksyttyyn maidonjalostuslaitokseen tai elintarvikelain (23/2006) 13 §:n 3 momentin mukaisen ilmoituksen vaativaan elintarvikehuoneistoon;

2) 

myyty suoraan tilalta;

3) 

käytetty myyntiin tarkoitettujen muiden tuotteiden valmistukseen; tai

4) 

käytetty tuen hakijan omassa taloudessa.

Eläinten ravinnoksi sekä kutun maidosta valmistettujen tuotteiden valmistuksen testaukseen käytettävää maitomäärää ei lasketa mukaan tuen määräytymisen perusteeksi hyväksyttävään maitomäärään.

Tuen hakijan taloudessa käytettäväksi maitomääräksi hyväksytään 1,0 litraa henkilöä ja päivää kohti. Tuen hakijan taloudessa oleviksi henkilöiksi luetaan henkilöt, joiden väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetussa laissa (661/2009) tarkoitettu asuinpaikka on sama kuin tuen hakijalla.

10 §Hevoset

Jos hevonen on osaomistuksessa, kotieläintukihakemukseen on liitettävä valtakirja, jolla muut omistajat antavat suostumuksensa tuen hakemiseen. Valtakirjassa on mainittava mahdollinen osaomistukseen liittyvä peitenimi.

Siitostamman on oltava astutettu jalostukseen hyväksytyllä oriilla. Ponitamman on oltava puhdasrotuinen ja sille käytetyn oriin tulee edustaa samaa rotua, ellei ponitammaa ole astutettu  maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1024/2014)  mukaisen lämminveristen ratsuhevosten, ponien, islanninhevosten ja vuonohevosten jalostusohjesäännössä tarkoitetun ratsuponiohjelman mukaan.

Suomenhevostammat ja lämminveriset ravihevostammat voidaan astuttaa myös omalla kantakirjaamattomalla saman rodun oriilla. Jos siitostamma on astutettu omalla saman rodun kantakirjaamattomalla oriilla, tuen hakijan on ennen tuen maksamista toimitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle oikeaksi todistettu jäljennös varsomistodistuksesta.

Siitostammaksi voidaan hyväksyä hevonen, jonka tiineysaika on kestänyt vähintään 12 viikkoa. Jos tamma on luonut edellä mainitun tiineysajan jälkeen, kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle on toimitettava luomisesta eläinlääkärin antama lausunto.

Jos tukikelpoinen hevonen poistetaan tilalta pohjoisen tukiasetuksen 13 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna hallinta-aikana, poistosta on ilmoitettava kirjallisesti kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle kymmenen työpäivän kuluessa.

4 lukuEläimistä ja kutun maidosta pidettävä  kirja

11 §Naudat, siat ja siipikarja

Naudoista on pidettävä ajan tasalla olevaa nautaeläinluetteloa, josta säädetään nautarekisteriasetuksen 10 §:ssä.

Sioista on pidettävä ajan tasalla olevaa kirjaa siten kuin sikaeläinten tunnistamisesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (720/2012) säädetään.

Siipikarjasta on pidettävä ajan tasalla olevaa kirjaa, josta on käytävä ilmi eläinryhmien tasolla eläinten lukumäärän lisäykset ja vähennykset sekä siirtymät ikäryhmästä toiseen. Lisäyksinä tulee kirjanpitoon merkitä eläinten syntymät ja ostot ja vähennyksinä eloon myynnit, teuraaksi myynnit sekä kuolemat.

12 §Uuhet, kutut ja hevoset

Uuhista ja kutuista on pidettävä ajan tasalla olevaa kirjaa siten kuin lammas- ja vuohieläinten merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (469/2005) 10 §:ssä säädetään.

Hevosista on pidettävä ajan tasalla olevaa kirjaa, josta on käytävä ilmi yksilötasolla hevosen nimi, rekisterinumero tai muu tunniste, sukupuoli, rotu, hallinta-aika ja olinpaikka hallinta-aikana lukuun ottamatta lyhytaikaisia poissaoloja tilalta. Lisäksi tulee kirjata eläinten syntymä- tai ostopäivä sekä eloon myynnit, teuraaksi myynnit sekä kuolemat.

13 §Kuttujen maidontuotannosta pidettävä kirja

Edellä 9 §:ssä tarkoitetusta kuttujen maidontuotannosta on pidettävä kirjaa, johon merkitään kuukausittain litroina:

1) 

hyväksyttyyn maidonjalostuslaitokseen tai elintarvikelain 13 §:n 3 momentin mukaisen ilmoituksen vaativaan elintarvikehuoneistoon toimitettu maitomäärä;

2) 

suoramyyntimaidon myyntimäärä; 

3) 

myyntiin ja tuen hakijan taloudessa käytettäväksi valmistetun juuston valmistukseen käytetty maitomäärä; ja

4) 

tuen hakijan taloudessa käytetty maitomäärä 9 §:n 4 momentin mukaisesti.

Kuukauden aikana valmistetun juuston määrä kiloina on ilmoitettava juustotyypeittäin.

Maidon suoramyynnistä on lisäksi pidettävä päivittäistä luetteloa, joka toimitetaan maaseutuelinkeinoviranomaiselle.

Jos kutun maidosta tehdään myyntiä varten muita tuotteita kuin juustoa, on maidon käytöstä pidettävä erillistä tuotekohtaista kuukausikohtaista kirjaa, johon on lisäksi merkittävä kunkin kuukauden aikana myyntiin valmistettujen tuotteiden määrä.

14 §Kuttujen maidontuotannosta pidettävän kirjan toimittaminen

Hakijan on toimitettava 13 §:n 1 momentissa tarkoitetut tiedot tuotetusta tuen määräytymisen perusteeksi hyväksyttävästä kutun maidon määrästä toimivaltaiselle maaseutuelinkeinoviranomaiselle.

Muita tuotteita kuin juustoa valmistavien hakijoiden on toimitettava 13 §:n 4 momentissa tarkoitettu erillinen tuotekohtainen kuukausittainen kirjanpito toimivaltaiselle maaseutuelinkeinoviranomaiselle.

5 lukuErinäiset säännökset

15 §Hallintaoikeuden siirrot kasvintuotannon tuissa

Yksittäisen kasvulohkon hallinnansiirrossa kasvulohkon hallintaoikeuden tulee olla siirretty uudelle haltijalle viimeistään 15 päivänä kesäkuuta 2015.

16 §Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2015.

Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 2015

Maa- ja metsätalousministeriPetteri OrpoVanhempi hallitussihteeriJuha Vanhatalo

Sivun alkuun