474/2014

Annettu Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 2014

Maa- ja metsätalousministeriön asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000) 7 §:n 2 momentin, maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista annetun lain (1443/2006) 15 §:n 5 momentin ja 21 §:n 6 momentin sekä maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007) 13 §:n 4 momentin nojalla, sellaisena kuin niistä on ensin mainittu laissa 275/2004, seuraavasti:

1 §
Soveltamisala

Maatalouden tuotantorakennusten paloteknisessä suunnittelussa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osan E määräyksiä ja ohjeita. Tässä asetuksessa annetaan tarkempia vaatimuksia tuetulle rakentamiselle.

Sen lisäksi, mitä rakennusten suunnittelusta ja rakentamisesta on muutoin säädetty tai määrätty, noudatetaan tätä asetusta porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000), maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista annetun lain (1443/2006) ja maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007) nojalla tuettavissa maatalous- ja maaseutuyritysten rakennusten uudisrakennushankkeissa ja uudisrakentamiseen verrattavassa laajentamisessa sekä laajoissa peruskorjaushankkeissa.

2 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) kotieläinrakennuksella maataloudessa ja maaseudun muussa yritystoiminnassa tarpeellista eläinten pitoa varten tarkoitettua rakennusta aputiloineen;

2) eläintilalla kotieläinrakennuksessa eläimille ja eläinten pitoon tarkoitettua tilaa;

3) siipikarjarakennuksella tuotantoa ja muuta elinkeinoharrastusta varten siipikarjan pitoon käytettävää kotieläinrakennusta;

4) rehuvarastolla eläinten rehun varastointiin tarkoitettua tilaa;

5) kuivan rehun käsittelytilalla eläinten kuivan rehun käsittelyyn ja välivarastointiin tarkoitettua tilaa, jossa voi muodostua jauho- tai muuta pölyä;

6) osittain avonaisella rakennuksella rakennusta, jossa seinistä on vähintään 30 prosenttia ulkoilmaan avoin ja jossa aukossa voi olla ritilä tai avattava verho;

7) suojaverhouksella verhousta, jonka tehtävänä on suojata sen takana oleva rakenne syttymiseltä, hiiltymiseltä tai muulta vaurioitumiselta tulipalon alkuvaiheessa;

8) viljankuivaamolla kuivaamorakennusta ja kuivaamorakennukseen kiinteästi asennettua viljan kuivaamiseen tarkoitettua kuivaussiilon, varastosiilojen ja viljan siirtämiseen tarvittavien lisälaitteiden ja erillisen lämminilmakehitintilan muodostamaa kokonaisuutta;

9) savusululla tiiviisti sisäkattoon kiinnitettyä ja alaspäin suunnattua savutiivistä rakennusosaa tai verhoa, joka rajoittaa savun leviämistä ja

10) savulohkolla savusulkujen rajoittamaa tilaa.

3 §
Palo-osastointi P3-luokan kotieläinrakennuksissa

Paloluokan P3 kotieläinrakennukset palo-osastoidaan enintään 1 000 neliömetrin osastoihin ja vähintään EI 30-luokan rakennusosin, lukuun ottamatta:

1) siipikarjarakennuksia;

2) lämpöeristämättömiä tai osittain avonaisia kotieläinrakennuksia;

3) kotieläinrakennuksia, joissa ei ole ullakkoa eikä yläpohjan onteloa, ja joissa kantavan rungon ja runkoa jäykistävien rakenteiden olennaiset osat on toteutettu R15 luokan rakentein. Rakennuksen sisäpuoliset seinä- ja kattopinnat tulee varustaa A2-s1,d0-luokan rakennustarvikkeista tehdyllä K210 suojaverhouksella, kun lämpöeristeenä käytetään tarvikkeita, jotka ovat C-s2,d1-luokkaisia tai palo-ominaisuuksiltaan sitä huonompia;

4) kotieläinrakennusten laajennuksia, joissa olemassa olevan ja laajennuksen muodostama osaston pinta-ala on enintään 1 500 neliömetriä. Rakennuksen sisäpuoliset seinä- ja kattopinnat tulee varustaa A2-s1,d0-luokan rakennustarvikkeista tehdyllä K210 suojaverhouksella, kun lämpöeristeenä käytetään tarvikkeita, jotka ovat C-s2,d1-luokkaisia tai palo-ominaisuuksiltaan sitä huonompia.

4 §
Palo-osaston jako osiin P1- ja P2-luokan kotieläinrakennuksissa

Eläinten pelastamisen helpottamiseksi P1 ja P2 paloluokan kotieläinrakennuksissa palo-osastot jaetaan enintään 2 000 neliömetrin osiin, vähintään EI 30-luokan rakennusosin, lukuun ottamatta sellaisia kotieläinrakennuksia, joissa ullakottomien eläintilojen, lypsytilojen, maitohuoneen ja valvomon ulkopuoliset tilat osastoidaan mainituista tiloista palomuurilla.

Osiin jakaminen voidaan korvata mitoittamalla palo-osaston sisällä savulohkojen savunpoisto 1,5-kertaiseksi 11 §:n 1 momentin tarkoitetun nähden sekä suunnittelemalla eläinten pelastamisreitit normaalia lyhyemmiksi ja selkeämmiksi.

5 §
Eläinsuojan ullakkotilan palonsuojaus

Ullakon ja ullakon ontelon osalla ilmakanavat on osastoitava rakennuksen paloluokan ja palo-osaston käyttötarkoituksen mukaan, kuitenkin vähintään EI 30 luokan rakennusosin.

Ilmakanaviin asennettujen puhaltimien on oltava suojattu ylikuumenemiselta.

6 §
Rakennusten välinen etäisyys ja yhdyskäytävän palo-osastointi

Lähempänä kuin 15 metriä olevat rakennukset, joista toinen on kotieläinrakennus, on palo-osastoitava toisistaan vähintään EI 30-luokan rakennusosin. Tämä ei kuitenkaan koske avoimia katoksia, eläinten ruokintaa varten rakennettuja vilja- tai väkirehusiiloja eikä lantavarastoja.

Yhdyskäytävän välityksellä toisiinsa yhteydessä olevat tuotantorakennukset palo-osastoidaan toisistaan vähintään yhdyskäytävän toiseen päähän sijoitettavin EI 30-luokan rakennusosin. Palo-osastointia ei kuitenkaan tarvita, jos yhdyskäytävän pituus on vähintään 15 metriä ja se on riittävästi avoin ulkoilmaan ja tehty vähintään B-s1,d0-luokan rakennustarvikkeista.

7 §
Käyttötapaosastointi kotieläinrakennuksissa

Eläintilan yhteydessä olevat tilat, kuten sähköpääkeskus, henkilöstötilat, valvontahuoneet, maitohuoneet ja muut vastaavat tilat palo-osastoidaan rakennuksen paloluokan edellyttämän luokkavaatimuksen mukaisesti eläintilasta vähintään EI 30-luokkaisesti paloluokkien P3 ja P2 rakennuksissa ja vähintään EI 60-luokkaisesti paloluokan P1 rakennuksissa.

Rehu- ja kuivikevarastot ja kuivanrehunkäsittelytilat palo-osastoidaan eläintilasta vähintään EI 60 luokan rakennusosin.

Rakennuksen yhteyteen rakennettujen lämpökeskusten, moottoriajoneuvosuojien, konekorjaamojen, varavoimalaitosten sekä polttomoottorikäyttöisten rehunjakolaitteiden ja muiden öljypolttimella toimivien laitteiden säilytystilojen palo-osastointi tulee toteuttaa vähintään EI 60 luokan rakennusosin.

Paloriskiä aiheuttavien lannoitteiden kuten ammoniumnitraatin ja vastaavien aineiden varastotilojen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan niitä koskevaa omaa lainsäädäntöä sekä muita vaarallisten aineiden varastoinnin yleisesti hyväksyttyjä ohjeita.

8 §
Yhteenrakentamisen rajoituksia

Enintään 300 neliömetrin suuruinen rehu- ja kuivikevarasto palo-osastoituna voidaan sijoittaa kotieläinrakennuksen yhteyteen.

Osaksi yli 1 000 neliömetrin suuruista kotieläinrakennusta ei saa rakentaa lämpökeskusta, moottoriajoneuvosuojaa tai konekorjaamotilaa. Yli 1 000 neliömetrin suuruisen kotieläinrakennuksen yhteyteen sijoitettuun sähkökeskukseen on oltava yhteys suoraan ulkoa. Tämä ei kuitenkaan koske lihasiipikarjarakennuksia.

9 §
Uloskäytävät

Kotieläinrakennuksissa kulkureitin pituus lähimpään uloskäytävään saa olla enintään 30 metriä. Nautakarjapihatoissa ja siipikarjarakennuksissa kulkureitin pituus uloskäytävään saa olla enintään 45 metriä. Poistumisalueelta tulee olla vähintään kaksi toisistaan riippumatonta uloskäytävää. Rehu-ullakolta tai vastaavasta toiminnallisesta tilasta on oltava vähintään kaksi toisistaan riippumatonta poistumismahdollisuutta ihmisille.

Kulkureitillä ulos sijaitsevan oven tai portin aukkoleveyden on oltava lehmille ja hevosille vähintään 1,5 metriä sekä sioille ja lampaille 1,0 metri. Pohjapiirrokseen on merkittävä kulkureitillä olevien kiinteiden parsi- ja karsinakalusteiden avaamis- ja poistomahdollisuus ilman työkaluja.

Poistumisoven on oltava vähintään 3 metrin etäisyydellä sisänurkasta, jossa on osastoraja.

10 §
Palonilmaisu

Kotieläinrakennukseen on asennettava maatilakäyttöön soveltuva savuun reagoiva näytteenottoon perustuva palonilmaisulaitteisto tai vähintään vastaavan turvallisuustason antava muu laitteisto. Suojauksen tulee koskea koko rakennusta ullakkotiloineen, ei kuitenkaan siipikarjarakennuksia, osittain avonaisia rakennuksia eikä eristämättömiä lammas-, vuohi- ja turkiseläinrakennuksia.

Hälytys on ohjattava automaattisesti alkusammutuksesta vastuussa oleville henkilöille.

Palonilmaisulaitteiston suunnittelussa ja asennuksessa on noudatettava yleisesti hyväksyttyjä suunnittelu- ja asennusohjeita ja laitteistolla on oltava kunnossapito-ohjelma.

11 §
Savunpoisto

Tehokkaan savunpoiston varmistamiseksi rakennus on jaettava savusuluilla rajoitettuihin savulohkoihin, joiden pinta-ala on enintään 2 000 neliömetriä. Savulohkon pidemmän sivun pituus saa olla enintään 60 metriä.

Matalaseinäisen, vesikaton suuntaisella yläpohjan lämmöneristyksellä ja sisäkatolla varustettavan kotieläinrakennuksen savunpoistoa ei saa suunnitella pelkkien ulkoseinällä olevien aukkojen varaan. Näissä rakennuksissa savunpoistoaukot on sijoitettava rakennuksen katolle tai päädyn yläosaan.

Savunpoistoaukoiksi voidaan hyväksyä vain yli 2,2 metrin korkeudella lattiatasosta olevat ulkoseinän aukot.

Eläinhallin savunpoistoaukkojen pinta-alan on oltava vähintään yksi prosentti eläinhallin lattiapinta-alasta.

Savunpoiston suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osan E määräyksiä ja ohjeita sekä muita savunpoiston yleisesti hyväksyttyjä suunnitteluohjeita.

12 §
Viljankuivaamo

Viljankuivaamoa ei saa rakentaa kotieläinrakennuksen välittömään yhteyteen. Viljankuivaamo tulee tehdä erilliseksi rakennukseksi. Etäisyyden on oltava vähintään 15 metriä muista rakennuksista.

Viljankuivaamo on rakennettava vähintään 15 metrin etäisyydelle naapurin rajasta. Naapurin kirjallisella suostumuksella kuivaamo voidaan tehdä lähemmäksi, ei kuitenkaan 5 metriä lähemmäksi naapurin rajaa.

Viljankuivaamo voidaan kuitenkin tehdä muun tuotanto- tai varastorakennuksen tai moottoriajoneuvosuojan yhteyteen edellyttäen, että se erotetaan muusta rakennuksesta aukottomalla, vähintään EI-M 90-luokkaisella seinällä.

Edellä tässä pykälässä mainittuja vaatimuksia sovelletaan myös siirrettävään vaunukuivuriin.

13 §
Pelastussuunnitelma

Pelastuslain (379/2011) 14 §:n edellyttämää omatoimista varautumista varten kotieläinrakennuksille on laadittava pelastuslain 15 §:n ja valtioneuvoston asetuksen pelastustoimesta (407/2011) mukainen pelastussuunnitelma, joka on toimitettava pelastusviranomaiselle. Suunnitelmassa on erityisesti esitettävä tulipalon varhaiseen havaitsemiseen, alkusammutukseen ja eläinten pelastamiseen tarvittavat laitteet ja järjestelyt sekä henkilöstö.

Pelastussuunnitelman tulee sisältää sähkölaitteiden tarkastus-, huolto- ja kunnossapito-ohjelma sekä suunnitelma, missä esitetään turvatoimet rakennuksessa tulitöitä tehtäessä.

14 §
Lisärakentaminen

Kotieläinrakennuksen laajentamisen yhteydessä tulee varmistaa muodostuvan rakennuskokonaisuuden riittävä paloturvallisuus.

Laajentamisen yhteydessä on myös olemassa olevan rakennuksen osalta tehtävä sähköasennusten tarkastus ja tarkastuksessa havaitut puutteet on korjattava. Tarkastuksen tekijän tulee olla Turvallisuus- ja kemikaaliviraston valtuuttama tarkastaja tai tarkastuslaitos.

Vikavirtasuojaus on toteutettava laajennuksen yhteydessä koko rakennuksessa.

15 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2014.

Tämän asetuksen voimaan tullessa vireillä oleviin hakemuksiin ja hyväksyttävänä oleviin rakennussuunnitelmiin sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Tällä asetuksella kumotaan 10 päivänä huhtikuuta 2012 annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista (163/2012).

  Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 2014

Maa- ja metsätalousministeri
Jari Koskinen

Suunnittelija
Kjell Brännäs

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.