Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

162/2014

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Laki vaihtoehtorahastojen hoitajista

Säädöksen tyyppi
Laki
Antopäivä
Julkaisupäivä
Ajantasaistettu säädös
162/2014
Suomen säädöskokoelma
Säädösteksti

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

I OSAYLEISET SÄÄNNÖKSET

1 lukuYleiset säännökset

1 §Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan:

1) 

oikeushenkilöihin, joiden säännöllistä liiketoimintaa on vaihtoehtorahastojen hoitaminen;

2) 

vaihtoehtorahaston osuuksien tarjoamiseen ammattimaiselle asiakkaalle;

3) 

vaihtoehtorahaston säilytysyhteisötoimintaan.

Tämän lain 13 luvussa säädetään vaihtoehtorahaston osuuksien tarjoamisesta ei-ammattimaiselle asiakkaalle.

2 §Toimilupavelvollisuuden alaraja

Vaihtoehtorahastojen hoitajalla on oltava tämän lain mukainen toimilupa ( toimilupavelvollinen vaihtoehtorahastojen hoitaja ), jos sen hoitamien vaihtoehtorahastojen yhteenlasketut varat ovat:

1) 

vivutuksella hankitut varat mukaan luettuna yli 100 miljoonaa euroa; tai

2) 

yli 500 miljoonaa euroa ja varat ovat vivuttamattomia eikä yhdessäkään hoidetussa vaihtoehtorahastossa oikeutta vaatia lunastusta voida käyttää viiteen vuoteen kuhunkin rahastoon tehdystä alkusijoituksesta lukien.

Laskettaessa 1 momentin mukaisten varojen määrää otetaan huomioon myös sellaiset vaihtoehtorahastojen varat, joita hoidetaan välillisesti sellaisen yhtiön kautta, johon hoitaja on sidoksissa yhteisen liikkeenjohdon tai määräysvallan taikka merkittävän suoran tai välillisen omistuksen perusteella.

3 §Rekisteröitymisvelvollinen

Vaihtoehtorahastojen hoitajan, jonka hoitamien vaihtoehtorahastojen yhteenlasketut rajat alittavat 2 §:ssä säädetyt rajat, on rekisteröidyttävä siten kuin 5 luvussa säädetään ( rekisteröitymisvelvollinen vaihtoehtorahastojen hoitaja ). Rekisteröitymisvelvolliseen vaihtoehtorahastojen hoitajaan sovelletaan lisäksi, mitä 12 ja 21—23 luvussa säädetään.

4 §Poikkeukset lain soveltamisalasta

Tätä lakia ei sovelleta vaihtoehtorahastojen hoitajaan, jos se hoitaa ainoastaan sellaisia vaihtoehtorahastoja, joiden ainoita sijoittajia ovat vaihtoehtorahastojen hoitajat itse tai niiden kanssa samaan konserniin kuuluvat yhtiöt, eikä mikään sanotuista konserniin kuuluvista yhtiöistä ole vaihtoehtorahasto.

Tätä lakia ei sovelleta sellaiseen yhteiseen liiketoimintaan, jossa yhteissijoittamista ei harjoiteta vaihtoehtorahastossa.

Tämä laki ei koske:

1) 

holdingyhtiöitä;

2) 

työeläkevakuutusyhtiöistä annetussa laissa (354/1997) tarkoitettuja työeläkevakuutusyhtiöitä tai muita lakisääteistä tehtävää hoitavia eläkelaitoksia;

3) 

eläkesäätiölaissa (1774/1995) tarkoitettuja eläkesäätiöitä eikä vakuutuskassalaissa (1164/1992) tarkoitettuja eläkekassoja, jotka toteuttavat maksuperusteisia ammatillisia lisäeläkkeitä, eikä eläkesäätiölaissa ja vakuutuskassalaissa tarkoitettuja eläkesäätiöitä ja vakuutuskassoja, jotka tarjoavat vapaaehtoista etuusperusteista lisäeläketurvaa eikä muita ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten toiminnasta ja valvonnasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/41/EY soveltamisalaan kuuluvia ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavia laitoksia;

4) 

Euroopan keskuspankkia, Euroopan investointipankkia, Pohjoismaista investointipankkia, Maailmanpankkia, Kansainvälistä valuuttarahastoa, Euroopan kehitysrahoituslaitoksia eikä muita ylikansallisia laitoksia tai niiden kaltaisia kansainvälisiä järjestöjä, jotka hoitavat vaihtoehtorahastoja, jos kysymyksessä olevat rahastot lisäksi toimivat yleisen edun mukaisesti;

5) 

Suomen Pankkia eikä muita kansallisia keskuspankkeja;

6) 

Valtiokonttoria eikä kansallisia, alueellisia ja paikallisia julkisyhteisöjä ja muita elimiä tai laitoksia, jotka hoitavat sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmiä tukevia rahastoja;

7) 

henkilöstörahastolaissa (934/2010) tarkoitettuja henkilöstörahastoja eikä muita henkilöstön osallistumis- ja säästöjärjestelmiä;

8) 

arvopaperistamiserillisyhtiötä.

5 §Suhde sijoitusrahastolakiin

Sijoitusrahastolaissa (48/1999) tarkoitetun rahastoyhtiön, joka hoitaa vaihtoehtorahastoja, tulee hakea toimilupaa tai rekisteröityä tämän lain mukaisesti. Finanssivalvonta ei tällöin saa edellyttää rahastoyhtiön toimittavan tietoja tai asiakirjoja, jotka se on jo toimittanut hakiessaan sijoitusrahastolain mukaista toimilupaa ja jotka ovat edelleen ajantasaisia.

6 §Suhde muuhun lainsäädäntöön

Vaihtoehtorahastojen hoitajien velvollisuuksista liikkeeseenlaskijoina säädetään arvopaperimarkkinalaissa (746/2012).

Vaihtoehtorahastojen hoitajaan sovelletaan sijoituspalvelulakia (747/2012) siten kuin siitä tässä laissa ja sijoituspalvelulain 1 luvun 4 §:ssä säädetään.

Sen estämättä, mitä kiinteistörahastolaissa (1173/1997) säädetään, kiinteistörahastolain 2 §:n mukaisen kiinteistörahaston tai sitä hallinnoivan yhteisön tulee hakea toimilupaa tai rekisteröityä tämän lain mukaisesti.

Sen estämättä, mitä 3 luvun 1 §:ssä säädetään, sijoituspalveluyritykseltä ja luottolaitokselta ei vaadita tämän lain mukaista toimilupaa vaihtoehtorahastoihin liittyvien sijoituspalvelujen tarjoamiseen.

Eurooppalaisista riskipääomarahastoista säädetään eurooppalaisista riskipääomarahastoista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 345/2013.

Eurooppalaisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista säädetään eurooppalaisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 346/2013.

7 §Ulkomaisiin vaihtoehtorahastojen hoitajiin sovellettavat säännökset

Tämän lain 19 lukua sovelletaan ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan toimintaan Suomessa. Tämän lain 20 lukua sovelletaan kolmanteen maahan sijoittautuneen vaihtoehtorahastojen hoitajan toimintaan Suomessa.

8 §Tietyn tyyppisiin vaihtoehtorahastojen hoitajiin sovellettavat säännökset

Tämän lain 18 luvun säännöksiä sovelletaan vaihtoehtorahastojen hoitajaan:

1) 

joka itsenäisesti tai määräysvallan hankkimista koskevan sopimuksen perusteella yhdessä hankkii määräysvallan listaamattomassa yhtiössä tai liikkeeseenlaskijassa;

2) 

joka tekee yhteistyötä yhden tai useamman muun vaihtoehtorahastojen hoitajan kanssa sellaisen sopimuksen perusteella, jonka nojalla näiden hoitajien yhdessä hoitamat vaihtoehtorahastot hankkivat määräysvallan listaamattomassa yhtiössä tai liikkeeseenlaskijassa.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, tämän lain 18 luvun 1 §:ää sovelletaan myös vaihtoehtorahastojen hoitajaan, joka hoitaa vaihtoehtorahastoa, joka hankkii muun kuin määräävän omistusosuuden listaamattomassa yhtiössä.

Tämän lain 18 luvun säännöksiä ei kuitenkaan sovelleta edellä 1 ja 2 momentissa mainittuihin vaihtoehtorahaston hoitajiin, jos asianomaiset listaamattomat yhtiöt ovat:

1) 

pieniä ja keskisuuria yrityksiä, sellaisina kuin ne määritellään mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä annetun komission suosituksen 2003/361/EY liitteen 2 artiklan 1 kohdassa; tai

2) 

asunto-osakeyhtiöitä, keskinäisiä kiinteistöosakeyhtiöitä tai muita erillisyhtiöitä, joiden tarkoituksena on kiinteistöjen hankinta, hallinta tai hallinnointi.

9 §Euroopan unionin sääntely

Tämän lain, sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten sekä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin täytäntöönpanoasetusten ohella vaihtoehtorahastojen hoitajia koskevia määräyksiä on edellä mainitussa direktiivissä tarkoitetuissa komission asetuksella tai päätöksellä annetuissa teknisissä standardeissa.

2 lukuMääritelmät

1 §Vaihtoehtorahasto

Vaihtoehtorahastolla tarkoitetaan yhteisöä tai muuta yhteistä sijoittamista, jossa varoja hankitaan useilta sijoittajilta ja sijoitetaan määritellyn sijoituspolitiikan mukaisesti sijoittajien eduksi ja jolta ei edellytetä sijoitusrahastodirektiivin 5 artiklassa tarkoitettua lupaa.

2 §Vaihtoehtorahastojen hoitaja

Vaihtoehtorahastojen hoitajalla tarkoitetaan oikeushenkilöä, jonka säännöllistä liiketoimintaa on 3 §:ssä tarkoitettu vaihtoehtorahastojen hoitaminen. Vaihtoehtorahastojen hoitajalla tulee olla toimilupa, joka voidaan myöntää osakeyhtiölle ja eurooppayhtiölle, tai sen tulee rekisteröityä.

ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajalla tarkoitetaan yhtiötä, joka on saanut tämän lain mukaista vaihtoehtorahastojen hoitajan toimilupaa vastaavan luvan muussa ETA-valtiossa kuin Suomessa.

3 §Vaihtoehtorahastojen hoitaminen

Vaihtoehtorahastojen hoitamisella tarkoitetaan sekä salkunhoidon että riskienhallinnan harjoittamista sijoitustenhoitotoimintoina.

Vaihtoehtorahastojen hoitaminen voi lisäksi käsittää yhden tai useamman seuraavista toiminnoista 1 momentissa mainittujen sijoitustenhoitotoimintojen yhteydessä:

1) 

hallinto, joka voi sisältää lakisääteiset ja rahaston hoitoon liittyvät kirjanpitopalvelut, asiakastiedustelut, arvonmääritys ja hinnoittelu, veroilmoitusten laatiminen, säännösten noudattamisen seuranta, osuudenhaltija- tai osakkeenomistajarekisterin ylläpito, tulojen jakaminen, osuuksien liikkeeseenlasku ja lunastaminen, sopimusten selvitystoiminta sekä osuustodistusten toimitustietojen kirjaaminen;

2) 

markkinointi;

3) 

vaihtoehtorahastojen varoihin liittyvä toiminta, joka voi sisältää vaihtoehtorahastojen hoitajan luottamusvelvollisuuksien täyttämiseksi tarpeelliset palvelut, toimitilojen ylläpidon, kiinteistöjen hallinnointitoimet, yritysten neuvonnan pääomarakennetta koskevissa asioissa, teollisuusstrategian ja siihen liittyvät asiat, sulautumisiin ja yritysjärjestelyihin liittyvän neuvonnan ja palvelut sekä vaihtoehtorahaston ja sen sijoituskohteena olevien yhtiöiden ja muiden varojen hoitamiseen liittyvät palvelut.

4 §Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annettuun direktiiviin liittyvät määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) 

arvopaperistamiserillisyhtiöllä yhteisöä, jonka ainoana tarkoituksena on harjoittaa arvopaperistamisiin osallistuvien erityisyhteisöjen saamisia ja velkoja koskevista tilastoista annetun Euroopan keskuspankin asetuksen (EY) N:o 24/2009 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua arvopaperistamista ja toteuttaa muita aiheellisia toimia sen suorittamiseksi;

2) 

ETA-rekisteröitymisvelvollisellavaihtoehtorahastojen hoitajalla vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin mukaisesti rekisteröitynyttä vaihtoehtorahastojen hoitajaa, jolla on sääntömääräinen kotipaikka muussa ETA-valtiossa kuin Suomessa;

3) 

ETA-valtioon sijoittautuneella vaihtoehtorahastolla vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin tarkoittamaa vaihtoehtorahastoa, joka on saanut toimiluvan tai on rekisteröity ETA-valtiossa sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti tai vaihtoehtorahastoa, joka ei ole saanut toimilupaa tai jota ei ole rekisteröity ETA-valtiossa mutta jolla on sääntömääräinen kotipaikka tai keskustoimipaikka ETA-valtiossa;

4) 

holdingyhtiöllä yhtiötä, jolla on osakkeenomistuksia yhdessä tai useammassa muussa yhtiössä, jonka kaupallisena tarkoituksena on harjoittaa liiketoimintastrategiaa tai -strategioita tytäryritystensä, osakkuusyritystensä tai omistusyhteyksiensä kautta vaikuttaakseen niiden pitkän aikavälin arvoon, ja joka yhtiönä toimii omaan lukuunsa ja jonka osakkeet on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ETA-valtiossa tai jota ei ole perustettu pääasiassa tuottamaan tytäryritystensä tai osakkuusyritystensä myynnin avulla voittoa sijoittajilleen, mikä ilmenee sen toimintakertomuksesta tai muista virallisista asiakirjoista;

5) 

kohderahastona toimivalla vaihtoehtorahastolla vaihtoehtorahastoa, johon toinen vaihtoehtorahasto sijoittaa tai jossa sillä on positio;

6) 

markkinoinnilla vaihtoehtorahastojen hoitajan aloitteesta tai lukuun tapahtuvaa sen hoitaman vaihtoehtorahaston osuuksien tai osakkeiden suoraa tai välillistä tarjoamista tai kohdentamista sijoittajille;

7) 

määräysvallalla tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2013/34/EU määriteltyä määräysvaltaa; määräysvallan tuottava prosentuaalinen ääniosuus ja sen laskutapa määräytyvät sen mukaan, mitä arvopaperimarkkinalain 11 luvun 20 §:ssä on säädetty;

8) 

määräysvallalla listaamattomissa yhtiöissä yli puolta yhtiöiden äänioikeuksista, jolloin äänioikeuksien prosenttiosuutta laskettaessa on otettava huomioon vaihtoehtorahaston hallussa suoraan olevien äänioikeuksien lisäksi myös sen vakiintuneesti määräysvallassa olevien yritysten äänioikeudet ja omissa nimissään mutta vaihtoehtorahaston tai sen vakiintuneessa määräysvallassa olevan yrityksen lukuun toimivan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön äänioikeudet; prosentuaalinen ääniosuus on laskettava kaikkien niiden osakkeiden perusteella, joihin liittyy äänioikeuksia, vaikka niiden käyttäminen olisi keskeytetty;

9) 

osuudella osaketta, oikeutta, talletustodistusta tai muuta omistusoikeuden vaihtoehtorahastossa osoittavaa osuutta, joka voi olla arvopaperi tai rahoitusväline riippuen sen oikeudellisesta muodosta;

10) 

päävälittäjällä luottolaitosta tai sijoituspalveluyritystä, joka tarjoaa palveluja ammattimaisille asiakkaille ensisijaisesti rahoitusvälineillä toteutettavien liiketoimien rahoittamiseksi tai toteuttamiseksi vastapuolena ja joka voi myös tarjota muita palveluja, kuten kauppojen selvitys- ja toimituspalveluja, säilytyspalveluja, arvopapereiden lainaksiantamista koskevia palveluja, räätälöityjä tekniikkapalveluja ja operatiivisia tukipalveluja;

11) 

sisäisesti hoidetulla vaihtoehtorahastolla vaihtoehtorahastoa, jonka hallitus tai muu sisäinen elin vastaa vaihtoehtorahaston hoitamisesta ja jolla ei ole ulkopuolista vaihtoehtorahastojen hoitajaa;

12) 

syöttörahastona toimivalla vaihtoehtorahastolla vaihtoehtorahastoa, joka sijoittaa vähintään 85 prosenttia varoistaan toisen vaihtoehtorahaston ( kohderahastona toimiva vaihtoehtorahasto ) osuuksiin tai osakkeisiin, joka sijoittaa vähintään 85 prosenttia varoistaan useampaan kuin yhteen kohderahastona toimivaan vaihtoehtorahastoon, jos kyseisillä rahastoilla on samanlaiset sijoitusstrategiat, tai jolla muuten on tällaisessa kohderahastona toimivassa vaihtoehtorahastossa positio, joka muodostaa vähintään 85 prosenttia sen varoista;

13) 

säilytysyhteisötoiminnalla vaihtoehtorahaston varojen säilyttämistä sekä sen valvontaa, että toiminnassa noudatetaan lakia, muita säännöksiä ja määräyksiä sekä rahaston sääntöjä;

14) 

työntekijöiden edustajilla yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (334/2007) 8 §:n mukaisia henkilöstöryhmien edustajia;

15) 

ulkoisesti hoidetulla vaihtoehtorahastolla vaihtoehtorahastoa, jolle on nimetty sen ulkopuolinen vaihtoehtorahastojen hoitaja;

16) 

ulkoistamisella vaihtoehtorahastojen hoitajan toimintaan liittyvää järjestelyä, jonka perusteella muu palvelun tarjoaja tuottaa vaihtoehtorahastojen hoitajalle toiminnon tai palvelun, jonka vaihtoehtorahastojen hoitaja olisi muutoin itse suorittanut;

17) 

vaihtoehtorahaston kotijäsenvaltiolla ETA-valtiota, jossa vaihtoehtorahasto on saanut toimiluvan tai on rekisteröity sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti, tai jos toimilupia tai rekisteröintejä on useita, ETA-valtiota, jossa vaihtoehtorahasto on saanut toimiluvan tai on rekisteröity ensimmäisen kerran, tai ETA-valtiota, jossa vaihtoehtorahastolla on sääntömääräinen kotipaikka tai keskustoimipaikka, jos se ei ole saanut toimilupaa eikä sitä ole rekisteröity jossakin ETA-valtiossa;

18) 

vaihtoehtorahastojen hoitajan kotijäsenvaltiolla ETA-valtiota, jossa vaihtoehtorahastojen hoitajalla on sääntömääräinen kotipaikka;

19) 

vaihtoehtorahastojen hoitajan vastaanottavalla jäsenvaltiolla ETA-valtiota, joka ei ole kotijäsenvaltio ja jossa ETA-valtioon sijoittautunut vaihtoehtorahastojen hoitaja hoitaa ETA-valtioon sijoittautuneita vaihtoehtorahastoja, ETA-valtiota, joka ei ole kotijäsenvaltio ja jossa ETA-valtioon sijoittautunut vaihtoehtorahastojen hoitaja markkinoi ETA-valtioon sijoittautuneen vaihtoehtorahaston osuuksia, ETA-valtiota, joka ei ole kotijäsenvaltio ja jossa ETA-valtioon sijoittautunut vaihtoehtorahastojen hoitaja markkinoi kolmanteen maahan sijoittautuneen vaihtoehtorahaston osuuksia;

20) 

vaihtoehtorahaston säännöillä vaihtoehtorahaston sääntöjä, yhtiösopimusta tai yhtiöjärjestystä sekä niihin välittömästi liittyviä sopimusasiakirjoja;

21) 

vivutuksella menetelmää, jolla vaihtoehtorahastojen hoitaja lisää hoitamansa vaihtoehtorahaston positiota joko rahaa tai arvopapereita lainaamalla, rahoitusjohdannaispositioihin sisältyvää vivutusta käyttämällä tai muulla tavalla.

5 §EU-sääntelyyn liittyvät määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) 

vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetulla direktiivillä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista ja direktiivin 2003/41/EY ja 2009/65/EY sekä asetuksen (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2011/61/EU;

2) 

komission delegoidulla asetuksella Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/61/EU täydentämisestä poikkeuksien, yleisten toimintaedellytysten, säilytysyhteisöjen, vivutuksen, avoimuuden ja valvonnan osalta annettua komission delegoitua asetusta (EU) N:o 231/2013.

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) 

esitedirektiivillä arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta esitteestä ja direktiivin 2001/34/EY muuttamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2003/71/EY;

2) 

Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisella Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1095/2010 ( ESMA-asetus ) tarkoitettua Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaista;

3) 

Euroopan pankkiviranomaisella Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1093/2010 tarkoitettua Euroopan pankkiviranomaista;

4) 

Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisella Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/79/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1094/2010 tarkoitettua Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaista;

5) 

Euroopan järjestelmäriskikomitealla finanssijärjestelmän makrotason vakauden valvonnasta Euroopan unionissa ja Euroopan järjestelmäriskikomitean perustamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1092/2010 tarkoitettua Euroopan järjestelmäriskikomiteaa;

6) 

eurooppayhtiöllä eurooppayhtiön (SE) säännöistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2157/2001 ( eurooppayhtiöasetus ) tarkoitettua eurooppayhtiötä;

7) 

luottolaitosdirektiivillä luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2006/48/EY;

8) 

luottoluokituksella luottoluokituslaitoksista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1060/2009 tarkoitettua luottoluokitusta;

9) 

omien varojen direktiivillä sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten omien varojen riittävyydestä annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2006/49/EY;

10) 

rahoitusvälineiden markkinat -direktiivillä rahoitusvälineiden markkinoista sekä neuvoston direktiivien 85/611/ETY ja 93/6/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/12/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivin 93/22/ETY kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2004/39/EY;

11) 

sijoitusrahastodirektiivillä siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2009/65/EY.

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) 

ETA-valtiolla Euroopan talousalueeseen kuuluvaa valtiota;

2) 

kolmannella maalla muuta valtiota kuin ETA-valtiota;

3) 

kolmannen maan valvontaviranomaisella Finanssivalvontaa vastaavaa kolmannen maan toimivaltaista viranomaista;

4) 

ulkomaisella ETA-valvontaviranomaisella Finanssivalvontaa vastaavaa muun ETA-valtion kuin Suomen viranomaista, jolla on toimivalta lain tai muun säädöksen perusteella valvoa ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajia.

6 §Rahoitusmarkkinalainsäädäntöön liittyvät määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan ulkomaisella ETA-rahastoyhtiöllä , mitä sijoitusrahastolain 2 §:ssä säädetään.

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) 

ammattimaisella asiakkaalla ja ei-ammattimaisella asiakkaalla , mitä sijoituspalvelulain 1 luvun 18 §:ssä säädetään;

2) 

rahoitusvälineellä , mitä sijoituspalvelulain 1 luvun 10 §:ssä säädetään;

3) 

sijoituspalveluyrityksen sivuliikkeellä , mitä sijoituspalvelulain 1 luvun 9 §:ssä säädetään;

4) 

sijoituspalvelulla , mitä sijoituspalvelulain 1 luvun 11 §:ssä säädetään;

5) 

ulkomaisella ETA-sijoituspalveluyrityksellä , mitä sijoituspalvelulain 1 luvun 9 §:ssä säädetään;

6) 

ulkomaisella ETA-vakuutusyhtiöllä , mitä ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain (398/1995) 1 luvun 2 §:ssä säädetään.

Mitä tässä laissa säädetään ulkomaisen ETA-sijoituspalveluyrityksen sivuliikkeestä, sovelletaan sijoituspalvelulain 4 luvun 2 §:ssä tarkoitettuun Suomeen sijoittautuneeseen ulkomaisen ETA-sijoituspalveluyrityksen ulkomaiseen sidonnaisasiamieheen.

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) 

arvopaperilla arvopaperimarkkinalain 2 luvun 1 §:ssä tarkoitettua arvopaperia;

2) 

arvopaperistamisella , mitä luottolaitostoiminnasta annetun lain (121/2007) 16 b §:ssä säädetään;

3) 

liikkeeseenlaskijalla , mitä arvopaperimarkkinalain 2 luvun 3 §:ssä säädetään;

4) 

ulkomaisella ETA-luottolaitoksella , mitä luottolaitostoiminnasta annetun lain 8 §:ssä säädetään.

7 §Muut määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) 

konsernilla ja tytäryrityksellä kirjanpitolaissa (1336/1997) tarkoitettua konsernia ja tytäryritystä sekä niihin rinnastettavaa ulkomaista konsernia ja tytäryritystä;

2) 

listaamattomalla yhtiöllä yhtiötä, jolla on sääntömääräinen kotipaikka ETA-valtiossa ja jonka osakkeita ei ole otettu kaupankäynnin kohteeksi kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain (748/2012) 1 luvun 2 §:n 6 kohdassa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla.

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) 

henkilökohtaisella liiketoimella vaikuttavassa asemassa olevan kaupankäyntiä tai hänen lukuunsa tapahtuvaa kaupankäyntiä rahoitusvälineellä silloin, kun vaikuttavassa asemassa oleva toimii asemansa, toimensa tai tehtävänsä ulkopuolella tai kaupankäynti tapahtuu vaikuttavassa asemassa olevan henkilön, hänen perheenjäsenensä tai hänen kanssaan muussa läheisessä suhteessa olevan lukuun, taikka sellaisen henkilön lukuun, jonka kaupankäynnin tuloksesta vaikuttavassa asemassa oleva saa muuta olennaista etua kuin kaupan toteutuksesta saatavan maksun tai palkkion;

2) 

vaikuttavassa asemassa olevalla vaihtoehtorahastojen hoitajan hallituksen jäsentä, toimitusjohtajaa ja muuta ylimpään johtoon kuuluvaa sekä työntekijää tai muuta luonnollista henkilöä, joka yrityksen valvonnassa osallistuu vaihtoehtorahaston hoitoon tai sijoituspalvelun tarjoamiseen tai luonnollista henkilöä, joka osallistuu vaihtoehtorahastojen hoitajan ulkoistaman toiminnan järjestämiseen.

II OSAOIKEUS TOIMIA VAIHTOEHTORAHASTOJEN HOITAJANA

3 lukuVaihtoehtorahastojen hoitajana toimiminen

1 §Luvanvaraisuus

Vaihtoehtorahastoa saa hoitaa vain vaihtoehtorahastojen hoitaja, jolla on tässä laissa tarkoitettu toimilupa.

Toimilupaa ei voida myöntää ainoastaan 2 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitettuun salkunhoitoon tai riskienhallintaan tai 2 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitettuun toimintaan.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, rekisteröitymisvelvollinen vaihtoehtorahastojen hoitaja saa hoitaa vaihtoehtorahastoa ilman toimilupaa. Tällaisen vaihtoehtorahaston osuuksia saa Suomessa markkinoida ainoastaan ammattimaisille asiakkaille, jollei 13 luvussa toisin säädetä.

2 §Muut sallitut palvelut

Ulkoisesti hoidetun vaihtoehtorahaston vaihtoehtorahastojen hoitaja, jolla on sijoitusrahastolain mukainen toimilupa, saa hallinnoida sijoitusrahastoja siten kuin sijoitusrahastolaissa säädetään.

Ulkoisesti hoidetun vaihtoehtorahaston vaihtoehtorahastojen hoitaja, jolla on 1 §:n mukainen toimilupa, saa lisäksi tarjota sijoituspalvelulain 1 luvun 11 §:n 4 kohdassa tarkoitettua omaisuudenhoitoa.

Vaihtoehtorahastojen hoitajaan, joka tarjoaa 2 momentissa tarkoitettuja omaisuudenhoitopalveluja, sovelletaan, mitä sijoituspalvelulain 1 luvun 4 §:ssä säädetään.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan, joka harjoittaa 2 momentissa ja 3 §:n 2 kohdassa tarkoitettua toimintaa, velvollisuudesta kuulua sijoittajien korvausrahastoon säädetään sijoituspalvelulaissa.

3 §Liitännäispalvelut

Edellä 2 §:n 2 momentissa tarkoitetun luvan saanut vaihtoehtorahastojen hoitaja saa, myönnetyn toimiluvan mukaisesti, lisäksi tarjota liitännäispalveluna:

1) 

sijoituspalvelulain 1 luvun 11 §:n 5 kohdassa tarkoitettua sijoitusneuvontaa;

2) 

sijoituspalvelulain 1 luvun 11 §:n 9 kohdassa ja 2 luvun 3 §:n 7 kohdassa tarkoitettua rahoitusvälineiden säilyttämistä sijoitusrahastojen ja vaihtoehtorahastojen osuuksien osalta;

3) 

sijoituspalvelulain 1 luvun 11 §:n 1 kohdassa tarkoitettua toimeksiantojen vastaanottamista ja välittämistä.

4 §Toiminimi

Muu kuin vaihtoehtorahastojen hoitaja tai ETA-vaihtoehtorahastojen hoitaja ei saa Suomessa toiminimessään, vaihtoehtorahaston nimessä, ETA-valtioon sijoittautuneen vaihtoehtorahaston nimessä tai muutoin toiminnassaan käyttää nimitystä vaihtoehtorahasto, vaihtoehtorahastojen hoitaja tai lyhenteitä AIF tai AIFM taikka muutoin luoda vaikutelmaa, että sillä olisi oikeus hoitaa vaihtoehtorahastoja.

5 §Velvollisuus nimetä vaihtoehtorahastojen hoitaja

Vaihtoehtorahastolle tulee nimetä yksi tämän lain mukainen vaihtoehtorahastojen hoitaja.

Sisäisesti hoidetulla vaihtoehtorahastolla on oltava tämän lain mukainen toimilupa tai sen on rekisteröidyttävä 5 luvun säännösten mukaisesti.

Jos ulkoisesti hoidetun vaihtoehtorahaston vaihtoehtorahastojen hoitaja ei pysty varmistamaan, että sen hoitama vaihtoehtorahasto tai vaihtoehtorahaston lukuun toimiva toinen yhteisö noudattaa sille tässä laissa säädettyjä velvollisuuksia, sen on ilmoitettava asiasta välittömästi Finanssivalvonnalle ja niiden valtioiden ulkomaisille ETA-valvontaviranomaisille, joihin vaihtoehtorahasto on sijoittautunut.

6 §Kielto harjoittaa muuta liiketoimintaa

Toimiluvan saanut vaihtoehtorahastojen hoitaja ei saa vaihtoehtorahastojen hoidon lisäksi harjoittaa muuta kuin 2 ja 3 §:n mukaista liiketoimintaa.

Sisäisesti hoidettu vaihtoehtorahasto ei saa vaihtoehtorahaston hoidon lisäksi harjoittaa muuta liiketoimintaa.

7 §Asetuksenantovaltuus

Valtiovarainministeriön asetuksella voidaan, jollei komission delegoidusta asetuksesta muuta johdu, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin täytäntöönpanemiseksi antaa tarkemmat säännökset 3 §:n mukaisista liitännäispalveluista.

4 lukuToimilupa

1 §Toimilupahakemus

Finanssivalvonta myöntää hakemuksesta toimiluvan vaihtoehtorahastojen hoitajana toimimiseen sekä 3 luvun 2 §:ssä tarkoitettujen palvelujen ja 3 luvun 3 §:ssä tarkoitettujen liitännäispalvelujen tarjoamiseen.

Hakemukseen on liitettävä riittävät selvitykset vaihtoehtorahastojen hoitajan:

1) 

omistuksesta;

2) 

johdosta ja tilintarkastajista;

3) 

toiminnan järjestämisestä;

4) 

palkka- ja palkkiokäytännöistä;

5) 

toimintojen ulkoistamisesta.

Hakemukseen on liitettävä riittävät selvitykset vaihtoehtorahastojen hoitajan hoitamien tai hoitamaksi aikomien vaihtoehtorahastojen:

1) 

sijoitusstrategioista, riskiprofiileista ja muista ominaispiirteistä;

2) 

maista, joihin ne ovat sijoittautuneet tai joihin niiden on määrä sijoittautua;

3) 

maista, johon kohderahastona toimiva vaihtoehtorahasto on sijoittautunut, jos vaihtoehtorahasto toimii syöttörahastona;

4) 

säännöistä;

5) 

järjestelyistä, joita on tehty säilytysyhteisön nimeämiseksi;

6) 

12 luvun 1 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen mukaisista tiedoista.

2 §Toimilupapäätös

Finanssivalvonnan on ratkaistava toimilupaa koskeva hakemus kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hakija on antanut asian ratkaisemista varten tarvittavat asiakirjat ja selvitykset. Jos Finanssivalvonta katsoo sen tapauksesta johtuvan painavan syyn vuoksi tarpeelliseksi, Finanssivalvonta voi päättää pidentää määräaikaa enintään kolmella kuukaudella.

Toimiluvassa on mainittava, minkä tyyppisiä vaihtoehtorahastoja sen nojalla voi hoitaa sekä ne 3 luvun 2 §:ssä tarkoitetut palvelut ja 3 luvun 3 §:ssä tarkoitetut liitännäispalvelut, joita vaihtoehtorahastojen hoitajalla on oikeus tarjota. Finanssivalvonta voi toimiluvan myöntämisen jälkeen vaihtoehtorahastojen hoitajan hakemuksesta muuttaa toimilupaa.

Finanssivalvonnalla on oikeus toimiluvan hakijaa kuultuaan asettaa toimilupaan vaihtoehtorahastojen hoitajan liiketoimintaa koskevia, sijoittajansuojan, rahoitusmarkkinoiden vakauden tai valvonnan toteuttamisen kannalta välttämättömiä rajoituksia ja ehtoja.

Finanssivalvonnan on kuultava asianomaista ulkomaista ETA-valvontaviranomaista ennen toimiluvan myöntämistä vaihtoehtorahastojen hoitajalle, joka on:

1) 

ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan, ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön, ulkomaisen ETA-sijoituspalveluyrityksen, ulkomaisen ETA-luottolaitoksen tai ulkomaisen ETA-vakuutusyhtiön tytäryritys;

2) 

ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan, ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön, ulkomaisen ETA-sijoituspalveluyrityksen, ulkomaisen ETA-luottolaitoksen tai ulkomaisen ETA-vakuutusyhtiön emoyrityksen tytäryritys;

3) 

yhtiö, jossa määräysvaltaa käyttävät samat luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, jotka käyttävät määräysvaltaa toisessa ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajassa, ulkomaisessa ETA-rahastoyhtiössä, ulkomaisessa ETA-sijoituspalveluyrityksessä, ulkomaisessa ETA-luottolaitoksessa tai ulkomaisessa ETA-vakuutusyhtiössä.

Jos päätöstä ei ole annettu 1 momentissa säädetyssä määräajassa, hakija voi tehdä valituksen Helsingin hallinto-oikeuteen. Valituksen katsotaan tällöin kohdistuvan hakemuksen hylkäävään päätökseen. Valituksen voi tehdä, kunnes päätös on annettu. Finanssivalvonnan on ilmoitettava päätöksen antamisesta muutoksenhakuviranomaiselle, jos päätös on annettu valituksen tekemisen jälkeen.

3 §Toimiluvan myöntämisen edellytykset

Toimilupa on myönnettävä suomalaiselle osakeyhtiölle, jonka kaupparekisteriin merkitystä toimialasta käy ilmi sen toiminta vaihtoehtorahastojen hoitajana ja jos saadun selvityksen perusteella voidaan varmistua siitä, että vaihtoehtorahastojen hoitajan omistajat täyttävät 4 §:ssä säädetyt vaatimukset ja vaihtoehtorahastojen hoitaja täyttää toiminnalle 6—11 luvussa ja 12 luvun 8 §:n 3 momentissa säädetyt vaatimukset.

Finanssivalvonnan on evättävä toimilupa, jos valvontatehtävää ei käytännössä voida suorittaa, koska sitä vaikeuttavat:

1) 

läheiset sidokset vaihtoehtorahastojen hoitajan ja muiden luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden välillä;

2) 

kolmannen maan lait, asetukset tai hallinnolliset määräykset, joita sovelletaan luonnolliseen henkilöön tai oikeushenkilöön, johon vaihtoehtorahastojen hoitajalla on läheiset sidokset; tai

3) 

kyseisten lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten täytäntöönpanoon liittyvät vaikeudet.

Toimilupa voidaan myöntää myös perustettavalle yritykselle ennen sen rekisteröimistä.

Tässä laissa tarkoitetaan läheisillä sidoksilla tilannetta, jossa kahden tai useamman luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön välillä on sidoksena suora tai määräysvallan kautta välillinen vähintään 20 prosentin omistusosuus yrityksen äänioikeuksista tai pääomasta ja niiden henkilöiden välistä tilannetta, jossa vähintään kaksi luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä on määräysvallan kautta pysyvästi sidoksissa samaan henkilöön.

4 §Merkittävien omistajien luotettavuus

Sen, joka suoraan tai välillisesti omistaa vähintään 10 prosenttia vaihtoehtorahastojen hoitajan osakepääomasta tai osuuden, joka tuottaa vähintään 10 prosenttia sen osakkeiden tuottamasta tai muusta äänivallasta, on oltava luotettava.

Luotettavana ei pidetä sitä, joka on:

1) 

viiden arviota edeltäneen vuoden aikana tuomittu vankeusrangaistukseen tai kolmen arviota edeltäneen vuoden aikana sakkorangaistukseen rikoksesta, jonka voidaan katsoa osoittavan hänen olevan ilmeisen sopimaton omistamaan vaihtoehtorahastojen hoitajaa; tai

2) 

muutoin aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut olevansa ilmeisen sopimaton omistamaan vaihtoehtorahastojen hoitajaa.

Jos 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu tuomio ei ole saanut lainvoimaa, tuomittu voi kuitenkin jatkaa vaihtoehtorahastojen hoitajan omistajalle kuuluvan päätösvallan käyttämistä vaihtoehtorahastojen hoitajassa, jos sitä on hänen aikaisempi toimintansa, tuomioon johtaneet olosuhteet ja muut asiaan vaikuttavat seikat kokonaisuutena arvioituna pidettävä ilmeisen perusteltuna.

5 §Ilmoitusvelvollisuus olennaisista muutoksista toimiluvan edellytyksiin

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on ilmoitettava Finanssivalvonnalle olennaisista muutoksista 3 §:n mukaisiin toimiluvan myöntämisen edellytyksiin ennen niiden täytäntöönpanoa.

Finanssivalvonnan on kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ilmoitettava vaihtoehtorahastojen hoitajalle, jos se kieltää muutosten toteuttamisen tai asettaa toimiluvalle rajoituksia tai ehtoja 2 §:n mukaisesti. Jos Finanssivalvonta ei asiaan liittyvien painavien syiden vuoksi voi antaa ilmoitusta kuukauden kuluessa, Finanssivalvonta voi päättää pidentää ilmoitusaikaa enintään yhdellä kuukaudella ilmoitettuaan pidennyksestä vaihtoehtorahastojen hoitajalle.

6 §Toimiluvasta ilmoittaminen

Finanssivalvonnan on ilmoitettava vaihtoehtorahastojen hoitajan toimilupa rekisteröitäväksi kaupparekisteriin.

Finanssivalvonnan on neljännesvuosittain ilmoitettava tämän luvun nojalla myönnetyt toimiluvat rekisteröitäväksi Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle.

7 §Toiminnan aloittaminen

Vaihtoehtorahastojen hoitaja voi aloittaa toimintansa, jollei toimiluvan ehdoista muuta johdu, välittömästi sen jälkeen, kun toimilupa on myönnetty. Jos toimilupa on myönnetty perustettavalle osakeyhtiölle, tulee osakeyhtiön lisäksi olla rekisteröity. Vaihtoehtorahastojen hoitajan on ilmoitettava Finanssivalvonnalle, milloin se aloittaa toimintansa.

Toimilupa voidaan hakemuksesta myöntää ehdollisena 1 §:n 2 momentin 1—4 kohdassa sekä 1 §:n 3 momentin 1 kohdassa tarkoitetut tiedot täydellisenä toimittaneelle vaihtoehtorahastojen hoitajalle siten, että toiminta voidaan aloittaa kuukauden kuluttua siitä päivästä, kun 1 §:n 2 momentin 5 kohdassa ja 1 §:n 3 momentin 2—6 kohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettu täydellisinä.

8 §Toimiluvan peruminen ja toiminnan rajoittaminen

Toimiluvan perumisessa noudatetaan, mitä säädetään Finanssivalvonnasta annetun lain (878/2008) 26 §:ssä. Finanssivalvonta voi perua toimiluvan lisäksi jos vaihtoehtorahastojen hoitaja:

1) 

ei harjoita toimiluvan mukaista toimintaa 12 kuukauden kuluessa toimiluvan myöntämisestä;

2) 

luopuu nimenomaisesti toimiluvasta;

3) 

ei ole harjoittanut lain soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa kuuden edeltäneen kuukauden aikana;

4) 

on saanut toimiluvan valheellisen ilmoituksen perusteella tai muilla epärehellisillä keinoilla;

5) 

ei enää täytä toimiluvan myöntämisen edellytyksiä;

6) 

ei enää täytä sijoituspalvelulain mukaisia vaatimuksia silloin, kun sen toimilupa kattaa myös tämän lain 3 luvun 2 §:n 2 momentin tarkoittamat omaisuudenhoitopalvelut; tai

7) 

on vakavasti ja järjestelmällisesti rikkonut tämän lain tai sen nojalla annettuja säännöksiä.

Finanssivalvonnan on ilmoitettava toimiluvan peruminen rekisteröitäväksi sekä tiedoksi Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle.

Toiminnan rajoittamisesta säädetään Finanssivalvonnasta annetun lain 27 §:ssä.

9 §Toimilupa eurooppayhtiölle

Sen estämättä, mitä 3 §:ssä säädetään, vaihtoehtorahastojen hoitajan toimilupa on myönnettävä myös muussa ETA-valtiossa vastaavan luvan saaneelle eurooppayhtiölle, joka aikoo siirtää kotipaikkansa Suomeen eurooppayhtiöasetuksen 8 artiklan mukaisesti. Finanssivalvonnan on tällöin pyydettävä lupahakemuksesta kyseisen ETA-valtion ulkomaisen ETA-valvontaviranomaisen lausunto. Kotipaikan siirtoa ei saa rekisteröidä ennen kuin toimilupa on annettu. Sama koskee eurooppayhtiön perustamista sulautumalla siten, että vastaanottava yhtiö, jonka kotipaikka on toisessa valtiossa, rekisteröidään eurooppayhtiönä Suomessa.

10 §Asetuksenantovaltuus

Valtiovarainministeriön asetuksella voidaan, jollei komission delegoidusta asetuksesta muuta johdu, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin täytäntöönpanemiseksi antaa tarkemmat säännökset:

1) 

1 §:ssä tarkoitettuun hakemukseen liitettävistä riittävistä selvityksistä;

2) 

2 §:ssä tarkoitetuista asian ratkaisemista varten tarvittavista asiakirjoista ja selvityksistä;

3) 

6 §:n mukaisista ilmoituksista.

5 lukuRekisteröinti

1 §Rekisteröitymisvelvollisuus

Rekisteröitymisvelvollisen vaihtoehtorahastojen hoitajan kaupparekisteriin merkitystä toimialasta on käytävä ilmi sen toiminta vaihtoehtorahastojen hoitajana. Tällaisen vaihtoehtorahastojen hoitajan on rekisteröidyttävä Finanssivalvonnan ylläpitämään julkiseen rekisteriin tämän luvun mukaisesti.

2 §Finanssivalvonnan rekisteri

Finanssivalvonta ylläpitää julkista rekisteriä:

1) 

1 §:ssä tarkoitetuista rekisteröitymisvelvollisista vaihtoehtorahastojen hoitajista;

2) 

4 luvun mukaisen toimiluvan saaneista vaihtoehtorahastojen hoitajista;

3) 

1 luvun 6 §:ssä tarkoitetuista eurooppalaisten riskipääomarahastojen hoitajista, joiden lainkohdassa tarkoitetun asetuksen mukainen kotipaikka on Suomessa;

4) 

1 luvun 6 §:ssä tarkoitetuista eurooppalaisten yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen hoitajista, joiden edellä mainitun asetuksen mukainen kotipaikka on Suomessa.

3 §Rekisteröinnin edellytykset

Rekisteröitymisvelvollisen vaihtoehtorahastojen hoitajan on rekisteröitymistä koskevan hakemuksen yhteydessä annettava Finanssivalvonnalle rekisteriin merkittäviksi omat tunnistetietonsa ja hoitamiensa vaihtoehtorahastojen tunnistetiedot sekä tiedot niiden sijoitusstrategioista.

4 §Rekisteröitymisvelvollisen raportointivelvollisuus

Rekisteröitymisvelvollisen vaihtoehtorahastojen hoitajan on vuosittain annettava Finanssivalvonnalle tiedot tärkeimmistä rahoitusvälineistä, joilla se käy kauppaa, sekä tiedot hoitamiensa vaihtoehtorahastojen tärkeimmistä sijoituskohteista ja merkittävimmistä riskikeskittymistä.

Rekisteröitymisvelvollisen vaihtoehtorahastojen hoitajan on välittömästi annettava ilmoitus Finanssivalvonnalle, jos se ei enää täytä 1 luvun 3 §:ssä säädettyjä edellytyksiä.

5 §Toimiluvan hakeminen

Rekisteröitymisvelvollinen vaihtoehtorahastojen hoitaja on oikeutettu hakemaan toimilupaa 4 luvun mukaisesti riippumatta hoitamiensa varojen määrästä siten kuin komission täytäntöönpanoasetuksessa säädetään.

Rekisteröitymisvelvollisen vaihtoehtorahastojen hoitajan on haettava toimilupaa 4 luvun mukaisesti 30 päivän kuluessa siitä, kun sen hoitamat varat ylittävät 1 luvun 2 §:ssä säädetyn toimilupavelvollisuuden alarajan.

6 §Finanssivalvonnan määräystenantovaltuus

Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä 3 §:ssä tarkoitetusta tiedonantovelvollisuudesta ja 4 §:n 1 momentissa tarkoitetusta vuosittaisesta raportoinnista, jollei komission delegoidusta asetuksesta muuta johdu.

7 §Komission delegoitu asetus

Komission delegoidussa asetuksessa säädetään 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetun toimilupavelvollisuuden alarajan laskennasta, jatkuvasta seurannasta ja tilapäisestä ylittämisestä sekä 1 §:ssä säädetyn rekisteröitymisen yhteydessä annettavista tiedoista ja 4 §:ssä tarkoitetusta raportointivelvollisuudesta.

III OSATOIMINTA

6 lukuToimintaedellytykset

1 §Yleiset periaatteet

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on:

1) 

toimittava rehellisesti, pätevästi, huolellisesti ja tasapuolisesti;

2) 

toimittava ottaen huomioon hoitamiensa vaihtoehtorahastojen tai niiden sijoittajien etu ja vaarantamatta markkinoiden häiriötöntä toimintaa;

3) 

otettava käyttöön liiketoimintansa asianmukaiseen harjoittamiseen tarvittavat resurssit ja menettelyt ja käytettävä niitä tehokkaasti;

4) 

toteutettava kaikki kohtuullisiksi katsottavat toimenpiteet eturistiriitojen välttämiseksi ja, silloin kun ne eivät ole vältettävissä, kyseisten eturistiriitojen tunnistamiseksi, hallitsemiseksi ja valvomiseksi sekä soveltuvin osin ilmoittamiseksi, jotta voidaan estää niitä vaikuttamasta haitallisesti vaihtoehtorahastojen ja niiden sijoittajien etuihin, ja varmistettava, että niiden hoitamia rahastoja kohdellaan tasapuolisesti;

5) 

täytettävä kaikki niiden liiketoiminnan harjoittamiseen sovellettavat sääntelyvaatimukset edistääkseen hoitamiensa vaihtoehtorahastojen ja niiden sijoittajien etua ja edistääkseen markkinoiden häiriötöntä toimintaa;

6) 

kohdeltava kaikkia vaihtoehtorahastojen sijoittajia tasapuolisesti.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on toimintaansa järjestäessään otettava huomioon kaikki harjoittamansa toiminta sekä hoitamiensa vaihtoehtorahastojen laatu, koko, monimuotoisuus ja mahdolliset erityispiirteet.

Yhdellekään vaihtoehtorahastojen sijoittajalle ei saa antaa erityiskohtelua, ellei tällainen erityiskohtelu käy ilmi asianomaisen vaihtoehtorahaston säännöistä.

2 §Vähimmäispääoma

Ulkopuolisen vaihtoehtorahastojen hoitajan osakepääoman on oltava vähintään 125 000 euroa. Sisäisesti hoidetun vaihtoehtorahastojen hoitajan osakepääoman on oltava vähintään 300 000 euroa. Osakepääoman on oltava kokonaan maksettu toimilupaa myönnettäessä.

Edellä 1 momentissa säädetyn lisäksi vaihtoehtorahastojen hoitajalla on oltava omia varoja 0,02 prosenttia siitä määrästä, jolla sen hoitamien vaihtoehtorahastojen yhteenlaskettu arvo ylittää 250 miljoonaa euroa ( omat lisävarat ). Omien varojen kokonaismäärän ei kuitenkaan tarvitse ylittää 10 miljoonaa euroa.

Laskettaessa 2 momentissa säädettyä pääomavaatimusta vaihtoehtorahastojen hoitajan hoitamien vaihtoehtorahastojen arvoon luetaan mukaan kaikki hoitajan hoitamat vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin mukaiset vaihtoehtorahastot sekä ne vaihtoehtorahastot, joiden sijoitustoiminnan hoitaminen on annettu toisen yhtiön hoidettavaksi.

Edellä 2 momentissa säädetyistä vaatimuksista huolimatta vaihtoehtorahastojen hoitajan omien varojen määrä ei saa alittaa yhtä neljäsosaa edellisen tilikauden vahvistetun tuloslaskelman osoittamista kiinteistä kuluista tai, jos hoitajan toiminnassa on tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen tapahtunut merkittäviä muutoksia, Finanssivalvonnan vaihtoehtorahastojen hoitajan hakemuksesta vahvistamaa määrää.

Vaihtoehtorahastojen hoitaja voi alittaa 2 momentissa tarkoitetun omien lisävarojen määrän enintään 50 prosentilla, jos sillä on takaus vastaavalle määrälle. Takauksen antajana tulee olla luottolaitos tai vakuutusyritys, jonka sääntömääräinen kotipaikka on ETA-valtiossa tai kolmannessa maassa, jossa kyseiseen luottolaitokseen tai vakuutusyritykseen sovelletaan sellaisia toiminnan vakautta koskevia sääntöjä, joiden toimivaltaiset viranomaiset katsovat vastaavan EU-lainsäädännössä asetettuja vaatimuksia.

Sen estämättä, mitä 1—4 momentissa säädetään, vaihtoehtorahastojen hoitajan, joka tarjoaa 3 luvun 2 §:n 2 momentissa ja 3 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitettuja palveluja, on aina täytettävä sijoituspalvelulain 6 luvun 1 §:n 2 momentissa säädetyt vaatimukset.

Mitä tässä pykälässä säädetään, ei sovelleta vaihtoehtorahastojen hoitajiin, jotka ovat myös sijoitusrahastolain tarkoittamia rahastoyhtiöitä.

3 §Omien varojen sijoittaminen

Edellä 2 §:n 1 momentin mukaiset omat varat sekä 4 §:ssä tarkoitetut omat lisävarat on sijoitettava rahavaroihin tai lyhyellä aikavälillä helposti rahaksi muunnettaviin varoihin, eivätkä ne saa sisältää spekulatiivisia omaisuuseriä.

4 §Vastuuriskien kattaminen

Vaihtoehtorahastojen hoitajalla on oltava joko riittävät omat lisävarat tai kaikissa ETA-valtioissa voimassa oleva vastuuvakuutus niiden huolimattomuudesta aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseksi, joista vaihtoehtorahastojen hoitaja on tämän lain mukaan vastuussa.

5 §Johtaminen ja luotettavuus

Vaihtoehtorahastojen hoitajan hallituksen, toimitusjohtajan, ja muun ylimmän johdon sekä liiketoiminnasta vastaavien tulee johtaa vaihtoehtorahastojen hoitajaa terveiden ja huolellisten liiketapaperiaatteiden mukaisesti. Heidän on oltava luotettavia henkilöitä, jotka eivät ole konkurssissa ja joiden toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu. Näillä henkilöillä on lisäksi oltava sellainen yleinen sijoitustoiminnan tuntemus kuin vaihtoehtorahastojen hoitajan toiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen on tarpeen. Mitä tässä momentissa säädetään, sovelletaan vastaavasti vaihtoehtorahastojen hoitajan emoyhtiöön.

Luotettavana ei pidetä sitä, joka on:

1) 

viiden arviota edeltäneen vuoden aikana tuomittu vankeusrangaistukseen tai kolmen arviota edeltäneen vuoden aikana sakkorangaistukseen rikoksesta, jonka voidaan katsoa osoittavan hänen olevan ilmeisen sopimaton vaihtoehtorahastojen hoitajan hallituksen jäseneksi tai varajäseneksi, toimitusjohtajaksi tai toimitusjohtajan sijaiseksi taikka muuhun ylimpään johtoon kuuluvaksi; tai

2) 

muutoin aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut olevansa ilmeisen sopimaton 1 kohdassa tarkoitettuun tehtävään.

Jos 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu tuomio ei ole saanut lainvoimaa, tuomittu voi kuitenkin jatkaa 1 momentissa tarkoitetussa tehtävässä, jos sitä on hänen aikaisempi toimintansa, tuomioon johtaneet olosuhteet ja muut asiaan vaikuttavat seikat kokonaisuutena arvioituna pidettävä ilmeisen perusteltuna.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on ilmoitettava 1 momentissa tarkoitetuissa johtotehtävissä toimivien henkilömuutoksista viipymättä Finanssivalvonnalle.

Vähintään kahden 1 momentin edellytykset täyttävän henkilön on tehtävä vaihtoehtorahastojen hoitajan liiketoiminnan harjoittamista koskevat keskeiset päätökset.

6 §Tilintarkastus ja tilintarkastaja

Vaihtoehtorahastojen hoitajan tilintarkastukseen ja tilintarkastajaan sovelletaan tilintarkastuslakia (459/2007) ja osakeyhtiölakia (624/2006). Vaihtoehtorahastojen hoitajan tilintarkastukseen ja tilintarkastajaan sovelletaan, mitä tilintarkastuslain 25 §:n 1 momentin 8 kohdassa, 5 luvussa ja 40 §:n 2 momentin 1 kohdassa säädetään säännellyllä markkinalla kaupankäynnin kohteena olevien arvopaperien liikkeeseenlaskijan tilintarkastuksesta ja tilintarkastajasta. Mitä tässä momentissa säädetään vaihtoehtorahastojen hoitajan tilintarkastuksesta ja tilintarkastajasta, sovelletaan vastaavasti vaihtoehtorahastojen hoitajan emoyhtiön tilintarkastukseen ja tilintarkastajaan.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan tilintarkastajista vähintään yhden on oltava tilintarkastuslain 2 §:n 2 kohdassa tarkoitettu KHT-tilintarkastaja tai KHT-yhteisö.

Tilintarkastuslain 9 §:ssä ja osakeyhtiölain 7 luvun 5 §:ssä tarkoitetun tilintarkastajan sekä osakeyhtiölain 7 luvun 7—10 §:ssä tarkoitetun erityisen tarkastuksen ja tarkastajan vaihtoehtorahastojen hoitajaan ja sen omistusyhteisöön määrää Finanssivalvonta. Tilintarkastajan sekä erityisen tarkastajan määräämiseen edellä tarkoitetuissa tapauksissa sovelletaan muutoin, mitä niistä säädetään tilintarkastuslaissa ja osakeyhtiölaissa. Finanssivalvonnan on lisäksi määrättävä vaihtoehtorahastojen hoitajaan ja sen omistusyhteisöön kelpoisuusehdot täyttävä tilintarkastaja, jos vaihtoehtorahastojen hoitajalla tai omistusyhteisöllä ei ole 2 momentissa säädetyt vaatimukset täyttävää tilintarkastajaa.

7 §Itsesääntely

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on suoraan tai välillisesti kuuluttava riippumattomaan, alan toimijoita laajasti edustavaan Suomessa perustettuun toimielimeen, joka on antanut suosituksen vaihtoehtorahastojen toimintaa koskevan avoimuuden ja läpinäkyvyyden edistämiseksi, tai sen on sitouduttava noudattamaan kyseisen toimielimen antamia suosituksia tai julkistettava perustelut sille, miksei ole sitoutunut.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu tai siihen rinnastettava toimielin voi antaa hyvien käytäntöjen noudattamisen edistämiseksi myös muita kuin 1 momentissa tarkoitettuja tämän lain soveltamisalaa koskevia suosituksia.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on ilmoitettava Finanssivalvonnalle, mihin 1 ja 2 momentissa tarkoitettuun toimielimeen se kuuluu tai minkä toimielimen tai toimielinten antamia suosituksia se noudattaa. Finanssivalvonnan pyynnöstä toimielimen on toimitettava Finanssivalvonnalle sääntönsä ja muut Finanssivalvonnan pyytämät valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot toimielimestä.

8 §Toimipaikka

Vaihtoehtorahastojen hoitajalla on oltava toimintaansa varten vähintään yksi kiinteä toimipaikka. Se voi harjoittaa toimintaansa lisäksi muissa toimipaikoissa.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan pääasiallisen toimipaikan on oltava Suomessa.

9 §Asetuksenantovaltuus

Valtiovarainministeriön asetuksella voidaan, jollei komission delegoidusta asetuksesta muuta johdu, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin täytäntöönpanemiseksi antaa tarkemmat säännökset 2 §:ssä tarkoitetusta vähimmäispääomasta ja 4 §:ssä tarkoitetusta vastuuriskien kattamisesta.

10 §Finanssivalvonnan määräystenantovaltuus

Finanssivalvonta antaa tarkempia määräyksiä 3 §:ssä tarkoitettujen varojen sijoittamisesta, jollei komission delegoidusta asetuksesta muuta johdu.

11 §Komission delegoitu asetus

Komission delegoidussa asetuksessa säädetään 1 §:n yleisistä periaatteista sekä 4 §:ssä tarkoitetuista vastuuriskeistä ja vastuuriskien kattamisesta.

7 lukuToiminnan järjestäminen

1 §Resurssit

Vaihtoehtorahastojen hoitajalla on oltava riittävät ja tarkoituksenmukaiset vaihtoehtorahastojen asianmukaiseen hoitamiseen tarvittavat henkilöresurssit ja tekniset resurssit.

2 §Hallinto- ja valvontajärjestelyt

Vaihtoehtorahastojen hoitajalla on oltava luotettavat hallinto- ja kirjanpitomenettelyt sekä automaattisen tietojenkäsittelyn valvonta- ja suojajärjestelyt.

Vaihtoehtorahastojen hoitajalla on oltava riittävät sisäiset valvontajärjestelyt.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on määriteltävä työntekijöiden henkilökohtaisia liiketoimia koskevat säännöt sekä tarvittaessa sen omaan lukuun tehtyjen sijoitusten omistusta ja hoitoa koskevat säännöt. Valvonnan järjestämisen avulla tulee voida varmistua siitä, että jokaisesta liiketoimesta, jossa vaihtoehtorahastoja on ollut osallisena, voidaan jälkikäteen todentaa sen alkuperä, osapuolet, luonne sekä toteuttamisaika ja -paikka ja että hoitajan hoitamien rahastojen varat sijoitetaan vaihtoehtorahaston sääntöjen ja voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

3 §Raportointi Finanssivalvonnalle

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on säännöllisesti raportoitava Finanssivalvonnalle riittävät tiedot jokaisen hoitamansa vaihtoehtorahaston:

1) 

markkinoista, joiden osapuoli se on tai joilla se käy aktiivisesti kauppaa;

2) 

rahoitusvälineistä tai muista kaupankäynnin kohteista, joilla se käy kauppaa;

3) 

tärkeimmistä sijoituskohteista;

4) 

merkittävimmistä riskikeskittymistä;

5) 

vaihtoehtorahastojen vivutuksesta;

6) 

muista järjestelmäriskin kannalta olennaisista tekijöistä;

7) 

valvonnan kannalta tarpeelliset muut tiedot ja asiakirjat.

4 §Säilytysyhteisön nimeäminen

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on huolehdittava kunkin sen hoitaman vaihtoehtorahaston varojen säilyttämisestä ja muusta säilytystoiminnasta asianmukaisesti. Jokaiselle vaihtoehtorahastolle on nimettävä sen kanssa samaan ETA-valtioon sijoittautunut säilytysyhteisö, jollei vaihtoehtorahastolle tule nimetä kolmannessa maassa sijaitsevaa yhteisöä siten kuin 15 luvun 8 §:n 4 kohdan nojalla tarkemmin säädetään. Rekisteröitymisvelvollisella vaihtoehtorahastojen hoitajalla ei ole kuitenkaan velvollisuutta nimetä säilytysyhteisöä hoitamilleen vaihtoehtorahastoille.

5 §Asiakkaansuoja sijoituspalveluissa

Omaisuudenhoitoa 3 luvun 2 §:n 2 momentin mukaisesti tarjoava vaihtoehtorahastojen hoitaja ei saa ilman asiakkaan etukäteistä hyväksyntää sijoittaa asiakkaan varoja hoitamiensa vaihtoehtorahastojen osuuksiin.

Vaihtoehtorahastojen hoitajalla on oltava tehokkaat menettelytavat ei-ammattimaisten asiakkaiden tekemien omaisuudenhoito- tai liitännäispalveluja koskevien valitusten käsittelemiseksi asianmukaisesti ja mahdollisimman nopeasti. Asiakasvalituksen käsittelyssä on noudatettava, mitä sijoituspalvelulain 10 luvun 13 §:ssä säädetään.

6 §Eturistiriitatilanteiden hallinta

Sen lisäksi, mitä 6 luvun 1 §:ssä sekä tämän luvun 2 §:ssä säädetään, vaihtoehtorahastojen hoitajan on toteutettava kohtuulliset toimenpiteet eturistiriitatilanteiden tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi sekä niiden syntyessä kohdeltava sijoittajaa hyvän arvopaperimarkkinatavan mukaisesti. Vaihtoehtorahastojen hoitajan tulee toimintaansa järjestäessään riittävällä tavalla erottaa toisistaan sellaiset tehtävät ja vastuut, joiden voidaan katsoa olevan tämän pykälän tarkoituksessa keskenään yhteensopimattomia tai jotka voivat aiheuttaa järjestelmällisiä eturistiriitoja.

Jos eturistiriitatilannetta ei voida välttää, vaihtoehtorahastojen hoitajan on annettava sijoittajille riittävät tiedot eturistiriidan luonteesta tai sen syistä ennen liiketoimen suorittamista sijoittajan lukuun. Tiedot on annettava kirjallisesti tai muulla pysyvällä tavalla siten, että ne voidaan säilyttää, tallentaa ja toisintaa muuttumattomina tai siten, että tiedot ovat saatavissa vaihtoehtorahastojen hoitajan internetsivuilla niin kauan kuin sijoittajan voidaan olettaa niitä tarvitsevan.

Vaihtoehtorahastojen hoitajalla on oltava toimintaperiaatteet eturistiriitojen tunnistamisessa ja ehkäisemisessä noudatettavista menettelytavoista.

7 §Palkitsemisjärjestelmä

Vaihtoehtorahastojen hoitajan palkitsemisjärjestelmien on oltava sopusoinnussa asiallisesti järjestetyn ja tehokkaan riskienhallinnan kanssa. Palkitsemisjärjestelmä ei saa kannustaa riskinottoon, joka on ristiriidassa vaihtoehtorahastojen hoitajan tai sen hoitaman vaihtoehtorahaston riskiprofiilin tai sääntöjen kanssa.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan palkitsemisjärjestelmän on oltava vaihtoehtorahastojen hoitajan ja sen hoitaman vaihtoehtorahaston taikka siihen sijoittaneen sijoittajan liiketoimintastrategian, tavoitteiden ja arvojen mukainen sekä olla rakenteeltaan sellainen, että eturistiriidat voidaan välttää.

Tätä pykälää sovelletaan ainoastaan vaihtoehtorahastojen hoitajaan toimi- tai palvelussuhteessa olevaan henkilöön, jonka toiminnalla on olennainen vaikutus vaihtoehtorahastojen hoitajan tai sen hoitaman vaihtoehtorahaston riskiprofiiliin. Tällaisia henkilöitä ovat:

1) 

toimitusjohtaja ja henkilöt, jotka toimitusjohtajan lisäksi tosiasiallisesti osallistuvat vaihtoehtorahastojen hoitajan johtamiseen;

2) 

muu henkilö, jonka toiminnalla on olennainen vaikutus vaihtoehtorahastojen hoitajan tai sen hoitaman vaihtoehtorahaston riskiprofiiliin;

3) 

henkilö, joka työskentelee liiketoiminnoista riippumattomissa vaihtoehtorahastojen hoitajan sisäisissä valvontatoiminnoissa;

4) 

muu tämän momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettu henkilö, jonka saama palkkioiden kokonaismäärä ei merkittävästi poikkea 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun henkilön saaman palkkion kokonaismäärästä.

8 §Henkilökohtaiset liiketoimet

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on riittävin toimenpitein pyrittävä estämään vaikuttavassa asemassa olevan ryhtyminen henkilökohtaisiin liiketoimiin, jos siitä voi aiheutua eturistiriita sellaisen liiketoimen tai palvelun kanssa, johon hän osallistuu asemansa vuoksi, jos hänellä on arvopaperimarkkinalaissa tarkoitettua sisäpiirintietoa taikka jos hänellä on vaihtoehtorahastojen hoitajan sijoittajia, asiakkaita tai niiden liiketoimia koskevaa luottamuksellista tietoa. Tällaisen tiedon luottamuksellisuus on pyrittävä muutoinkin turvaamaan.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on säilytettävä tiedot henkilökohtaisista liiketoimista. Vaihtoehtorahastojen hoitajan on vuosittain toimitettava Finanssivalvonnalle selvitys siitä, miten vaihtoehtorahastojen hoitaja on valvonut henkilökohtaisia liiketoimia koskevien säännösten, määräysten ja vaihtoehtorahastojen hoitajan sisäisten ohjeiden noudattamista, sekä siitä, mihin toimenpiteisiin vaihtoehtorahastojen hoitaja on ryhtynyt, jos sanottuja säännöksiä, määräyksiä tai ohjeita ei ole noudatettu.

9 §Osakkeiden hankintaa ja luovutusta koskeva ilmoitusvelvollisuus

Sen, joka aikoo suoraan tai välillisesti hankkia vaihtoehtorahastojen hoitajan osakkeita, on ilmoitettava siitä etukäteen Finanssivalvonnalle, jos hänen omistuksensa hankinnan johdosta:

1) 

olisi vähintään 10 prosenttia vaihtoehtorahastojen hoitajan osakepääomasta;

2) 

olisi niin suuri, että se vastaisi vähintään 10 prosenttia kaikkien osakkeiden tuottamasta äänivallasta;

3) 

muutoin oikeuttaisi käyttämään 2 kohdassa tarkoitettuun omistukseen rinnastettavaa tai muutoin merkittävää vaikutusvaltaa vaihtoehtorahastojen hoitajan hallinnossa.

Jos 1 momentissa tarkoitettua omistusta aiotaan lisätä vähintään 20, 30 tai 50 prosenttiin vaihtoehtorahastojen hoitajan osakepääomasta tai omistus vastaisi samansuuruista osuutta kaikkien osakkeiden tuottamasta äänivallasta tai vaihtoehtorahastojen hoitajasta tulisi tytäryritys, myös tästä hankinnasta on ilmoitettava etukäteen Finanssivalvonnalle.

Laskettaessa 1 ja 2 momentissa tarkoitettua omistusosuutta ja ääniosuutta sovelletaan, mitä arvopaperimarkkinalain 2 luvun 4 §:ssä ja 9 luvun 4—7 §:ssä säädetään. Tätä momenttia sovellettaessa ei oteta huomioon osakkeita, jotka ilmoitusvelvollinen on enintään vuoden ajaksi hankkinut järjestämänsä arvopaperien liikkeeseenlaskun yhteydessä tai markkinatakauksen nojalla ja joiden perusteella ilmoitusvelvollisella ei ole oikeutta käyttää yhteisössä äänivaltaa eikä muutoin vaikuttaa yhteisön johdon toimintaan.

Edellä 1 tai 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus on tehtävä myös, jos omistettujen osakkeiden määrä laskee jonkin 1 tai 2 momentissa säädetyn omistusrajan alapuolelle tai vaihtoehtorahastojen hoitaja lakkaa olemasta ilmoitusvelvollisen tytäryritys. Vaihtoehtorahastojen hoitajan ja sen omistusyhteisön on ilmoitettava Finanssivalvonnalle vähintään kerran vuodessa 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen omistusosuuksien omistajat ja omistusten suuruudet sekä ilmoitettava viivytyksettä tietoonsa tulleet omistusosuuksien muutokset.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta ilmoituksesta on käytävä ilmi tarpeelliset tiedot ja selvitykset:

1) 

ilmoitusvelvollisesta sekä hänen luotettavuudestaan ja taloudellisesta tilanteestaan;

2) 

ilmoitusvelvollisen omistuksesta ja muista sidonnaisuuksista vaihtoehtorahastojen hoitajassa;

3) 

hankintaa koskevista sopimuksista, hankinnan rahoituksesta ja, 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa, omistuksen tavoitteista.

10 §Osakkeiden hankintaa koskeva rajoitus

Finanssivalvonnan oikeudesta kieltää 9 §:ssä tarkoitettu omistusosuuden hankinta säädetään Finanssivalvonnasta annetun lain 32 a §:ssä ja kieltopäätöksen antamista koskevasta menettelystä mainitun lain 32 b §:ssä.

Ennen Finanssivalvonnasta annetun lain 32 b §:ssä säädetyn määräajan päättymistä ilmoitusvelvollinen saa hankkia 9 §:ssä tarkoitetut osakkeet vain, jos Finanssivalvonta on antanut siihen suostumuksensa.

11 §Salassapitovelvollisuus

Vaihtoehtorahastojen hoitajan, vaihtoehtorahaston taikka tämän lain mukaisen säilytysyhteisön tai erityisen säilytysyhteisön hallituksen jäsen, toimitusjohtaja, tilintarkastaja sekä toimihenkilö on velvollinen pitämään salassa, mitä hän on tehtävässään saanut tietää asiakkaan tai vaihtoehtorahaston sijoittajan taloudellisesta asemasta taikka liike- tai ammattisalaisuudesta.

Vaihtoehtorahastojen hoitaja, vaihtoehtorahasto taikka tämän lain mukainen säilytysyhteisö tai erityinen säilytysyhteisö on oikeutettu antamaan 1 momentissa tarkoitettuja tietoja ainoastaan syyttäjä- tai esitutkintaviranomaisille rikoksen selvittämiseksi sekä muuten laissa sellaisten tietojen saantiin oikeutetulle viranomaiselle.

Vaihtoehtorahastojen hoitaja, vaihtoehtorahasto taikka tämän lain mukainen säilytysyhteisö tai erityinen säilytysyhteisö on oikeutettu lisäksi:

1) 

antamaan 1 momentissa tarkoitettuja tietoja samaan konserniin, konsolidointiryhmään ja rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetussa laissa (699/2004) tarkoitettuun rahoitus- ja vakuutusryhmittymään kuuluvalle yhteisölle asiakaspalvelua ja muuta asiakassuhteen hoitamista, markkinointia sekä konsernin, konsolidointiryhmän tai rahoitus- ja vakuutusryhmittymän riskienhallintaa varten;

2) 

luovuttamaan asiakasrekisterissään olevia markkinointia sekä asiakaspalvelua ja muita asiakassuhteen hoitamista varten tarpeellisia tietoja sellaiselle yritykselle, joka kuuluu vaihtoehtorahastojen hoitajan, vaihtoehtorahaston taikka tämän lain mukaisen säilytysyhteisön tai erityisen säilytysyhteisön kanssa samaan taloudelliseen yhteenliittymään, jos tietojen vastaanottajaa koskee tässä laissa säädetty tai sitä vastaava salassapitovelvollisuus.

Mitä 3 momentissa säädetään, ei koske henkilötietolain (523/1999) 11 §:ssä tarkoitettujen arkaluonteisten tietojen luovuttamista.

Vaihtoehtorahastojen hoitaja, vaihtoehtorahasto taikka tämän lain mukainen säilytysyhteisö tai erityinen säilytysyhteisö on oikeutettu lisäksi antamaan 1 momentissa tarkoitettuja tietoja kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulle pörssille ja monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjälle, samoin kuin ETA-valtiossa toimivalle pörssiin ja monenkeskiseen kaupankäynnin järjestäjään rinnastettavalle yhteisölle, jos tiedot ovat välttämättömiä niille säädetyn valvontatehtävän turvaamiseksi.

12 §Asetuksenantovaltuudet

Valtioneuvoston asetuksella annetaan, jollei komission delegoidusta asetuksesta muuta johdu, tarkempia säännöksiä 9 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin ilmoituksiin liitettävistä tiedoista.

Valtiovarainministeriön asetuksella annetaan, jollei komission delegoidusta asetuksesta muuta johdu, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarkemmat säännökset:

1) 

3 §:ssä tarkoitetusta raportoinnista;

2) 

6 §:ssä tarkoitetusta eturistiriitatilanteiden hallinnasta;

3) 

7 §:ssä tarkoitetusta palkitsemisjärjestelmästä ja tähän liittyvästä vaihtoehtorahastojen hoitajan ja sen konsolidointiryhmän koon, oikeudellisen ja hallinnollisen rakenteen sekä toiminnan laadun ja laajuuden samoin kuin kunkin palkkionsaajan tehtävien ja vastuun huomioon ottamisesta järjestelmän arvioimisessa.

13 §Finanssivalvonnan määräystenantovaltuus

Finanssivalvonta voi antaa valtiovarainministeriön asetuksia täydentäviä tarkempia määräyksiä 3 §:ssä tarkoitetusta raportoinnista sekä tarkempia määräyksiä 6 §:ssä tarkoitettujen eturistiriitatilanteiden hallintaan liittyvistä menettelytavoista ja 8 §:ssä tarkoitetuista henkilökohtaisista liiketoimista, jollei komission delegoidusta asetuksesta muuta johdu.

14 §Komission delegoitu asetus

Komission delegoidussa asetuksessa säädetään raportointi- ja tiedonantovelvollisuuksista, toiminnan järjestämistä koskevien vaatimusten yleisistä periaatteista, eturistiriitatilanteista ja henkilökohtaista liiketoimista.

8 lukuRiskienhallinta

1 §Riskienhallinnan järjestäminen

Vaihtoehtorahastojen hoitajalla on oltava toimintaansa nähden riittävä sisäinen valvonta ja riittävät riskienhallintajärjestelyt. Järjestelyjen asiamukaisuutta on tarkasteltava ja tarvittaessa päivitettävä vähintään vuosittain.

Riskienhallinta tulee järjestää niin, että voidaan tunnistaa, mitata, hallita ja valvoa kaikkia olennaisia riskejä, jotka liittyvät kunkin vaihtoehtorahaston sijoituspolitiikkaan ja joille kukin mainittu rahasto altistuu tai voi altistua.

2 §Riskienhallinnan erillisyys

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on toimintaansa nähden riittävin järjestelyin toiminnallisesti ja hierarkkisesti erotettava riskienhallintatoiminnot muista toiminnoista, mukaan lukien 3 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitetut omaisuudenhoitopalvelut sekä 3 luvun 3 §:n mukaiset liitännäispalvelut.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on aina pystyttävä osoittamaan, että erityiset suojatoimet eturistiriitojen varalta mahdollistavat riskienhallintatehtävien riippumattoman hoitamisen ja että riskienhallintaprosessi täyttää tämän luvun vaatimukset ja on kauttaaltaan tehokas.

Riskienhallinnan erillisyyttä on tarkasteltava vaihtoehtorahastojen hoitajan toiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen.

3 §Riskienhallintatoimenpiteet

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on sijoittaessaan vaihtoehtorahaston varoja noudatettava asianmukaista huolellisuutta, ottaen huomioon vaihtoehtorahaston sijoituspolitiikka, tavoitteet ja riskiprofiili.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on varmistettava, että vaihtoehtorahaston yksittäisiin sijoituksiin liittyvät riskit ja niiden kokonaisvaikutus rahaston omaisuuteen voidaan jatkuvasti tunnistaa ja mitata. Tällaisia riskejä ja niiden kokonaisvaikutusta on voitava hallita ja valvoa asianmukaisesti, myös käyttämällä asianmukaisia stressitestimenetelmiä.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on varmistettava, että vaihtoehtorahaston riskiprofiili vastaa kulloisenkin vaihtoehtorahaston säännöissä, esitteessä ja markkinointimateriaalissa määriteltyä kokoa, rahaston omistuksia ja sijoituspolitiikkaa.

Vaihtoehtorahastojen hoitaja ei saa käyttää ulkoisia luottoluokituksia yksinomaisena perusteena tai mekaanisesti arvioidessaan vaihtoehtorahaston sijoituskohteiden luottokelpoisuutta.

4 §Vivutusriskin hallinta

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on määriteltävä ja vahvistettava kullekin hoitamalleen vaihtoehtorahastolle käytettävissä oleva vivutus siten kuin 17 luvussa säädetään. Vaihtoehtorahastojen hoitajalla tulee olla toimintaansa nähden riittävät ja asianmukaiset riskienhallintajärjestelyt sen hoitamissaan vaihtoehtorahastoissa käyttämästä vivutuksesta aiheutuvien riskien tunnistamiseksi, mittaamiseksi, hallitsemiseksi ja valvomiseksi.

5 §Arvopaperistetut omaisuuserät

Hoitaessaan vaihtoehtorahastoa, joka ottaa arvopaperistamiseen liittyvää luottoriskiä, vaihtoehtorahastojen hoitaja ei saa sijoittaa vaihtoehtorahaston lukuun arvopaperistettuihin omaisuuseriin, ellei se voi varmistua siitä, että alkuperäinen luotonantaja tai muu omaisuuseriään arvopaperistava tai arvopaperistettuja omaisuuseriä edelleen luovuttava henkilö on jäänyt vastuuseen vähintään viidestä prosentista arvopaperistamisen kohteena olevista omaisuuseristä.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta:

1)

arvopaperistamisjärjestelyihin, joiden kohteena ovat:

a) 

saamiset julkisyhteisöiltä;

b) 

saamiset luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä, joihin tämän lain nojalla sovelletaan enintään 50 prosentin riskipainoa; tai

c) 

saamiset monenkeskisiltä kehityspankeilta; eikä

2) 

indeksiin perustuviin järjestelyihin, syndikoituihin luottoihin, ostettuihin myyntisaamisiin eikä luottojohdannaissopimuksiin, jotka täyttävät luottolaitosdirektiivin 122 artiklassa säädetyt ehdot.

6 §Maksuvalmiusriskin hallinta

Vaihtoehtorahastojen hoitajalla on oltava asianmukaiset järjestelyt maksuvalmiuden hoitamiseksi, joilla varmistutaan siitä, että kunkin sen hoitaman vaihtoehtorahaston maksuvalmius on riittävällä tavalla turvattu. Vaihtoehtorahaston sijoitusstrategian, maksuvalmiusprofiilin ja lunastuspolitiikan on oltava keskenään johdonmukaisia.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on maksuvalmiuden varmistamiseksi säännöllisesti suoritettava maksuvalmiusriskiä arvioivia stressitestejä.

Tätä pykälää ei sovelleta vaihtoehtorahastojen hoitajan hoitamiin vivuttamattomiin suljettuihin vaihtoehtorahastoihin.

7 §Komission delegoitu asetus

Komission delegoidussa asetuksessa säädetään 1—3 §:ssä tarkoitetusta riskienhallinnan järjestämisestä, 5 §:ssä tarkoitetusta sijoittamisesta arvopaperistettuihin omaisuuseriin ja 6 §:ssä tarkoitetusta maksuvalmiuden hoidosta.

9 lukuArvonmääritys

1 §Arvonmäärityksen järjestäminen

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on huolehdittava siitä, että kukin sen hoitamista vaihtoehtorahastoista noudattaa johdonmukaista menetelmää rahaston varojen ja arvon määrittämiseksi. Arvonmääritys tulee suorittaa puolueettomasti, asianmukaisella pätevyydellä sekä varovaisuutta ja huolellisuutta noudattaen.

2 §Arvonmäärityksen erillisyys

Vaihtoehtorahastojen hoitaja voi huolehtia arvonmäärityksestä itse, jos sen arvonmääritystoiminto on toiminnallisesti sekä muutoin riippumaton salkunhoidosta.

Arvonmäärityksen voi ulkoistaa 10 luvun 5 §:ssä säädetyllä tavalla.

3 §Käytettävä menetelmä

Vaihtoehtorahastojen arvon määrityksessä ja nettoarvon laskemiseksi on käytettävä yleisesti hyväksyttyä menetelmää, joka perustuu lainsäädäntöön, itsesääntelyyn tai muihin yleisesti hyväksyttyihin sääntöihin. Käytettävät menetelmät on todettava vaihtoehtorahaston säännöissä, jollei se perustu pakottavaan laintasoiseen sääntelyyn.

4 §Säännöllinen arvonmääritys

Käytettävillä arvonmääritysmenettelyillä on varmistettava, että varojen arvo määritetään ja osuus- tai osakekohtainen nettoarvo lasketaan vähintään kerran vuodessa.

Jos vaihtoehtorahasto on tyypiltään avoin, kyseiset arvonmääritykset ja laskelmat on tehtävä sellaisin väliajoin, jotka ovat asianmukaisia vaihtoehtorahaston hallussa olevien varojen ja sen osuuksien liikkeeseenlasku- ja lunastusvälin kannalta.

Jos vaihtoehtorahasto on tyypiltään suljettu, kyseiset arvonmääritykset ja laskelmat on tehtävä myös silloin, kun rahaston pääoma kasvaa tai vähenee.

5 §Arvon raportointi

Vaihtoehtorahastojen osuus- tai osakekohtainen nettoarvo on ilmoitettava sijoittajille vähintään kerran vuodessa, jollei kyseessä olevan vaihtoehtorahaston säännöistä muuta johdu.

Sijoittajille ilmoitetaan arvonmäärityksistä ja nettoarvon laskelmista vaihtoehtorahaston säännöissä kuvatulla tavalla.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on viipymättä oikaistava vaihtoehtorahaston osuuden arvon määrittämisessä tapahtunut olennainen virhe. Arvonmäärittämisessä tapahtuneesta virheestä on välittömästi tehtävä ilmoitus Finanssivalvonnalle.

6 §Finanssivalvonnan valvonta

Jos arvonmääritystoiminnosta ei huolehdi ulkopuolinen arvonmäärittäjä, Finanssivalvonta voi edellyttää, että hoitaja antaa joko arvonmääritysmenetelmänsä tai arvonmäärityksensä tai molemmat ulkopuolisen arvonmäärittäjän tai tarvittaessa tilintarkastajan tarkastettavaksi.

7 §Arvonmäärittäjän vastuu

Vaihtoehtorahastojen hoitaja on vastuussa rahaston varojen asianmukaisesta arvonmäärityksestä, varojen nettoarvon laskemisesta ja nettoarvon julkaisemisesta.

Arvonmäärityksen ulkoistaminen ei vaikuta vaihtoehtorahastojen hoitajan vastuuseen vaihtoehtorahastoa ja sen sijoittajia kohtaan.

Vaihtoehtorahastojen hoitajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka se, jolle arvonmääritys on ulkoistettu, on aiheuttanut jättämällä huolimattomuuttaan tai tahallisesti tehtävänsä noudattamatta. Tämän momentin mukaista korvausvastuuta ei voida rajoittaa sopimuksin.

8 §Finanssivalvonnan määräystenantovaltuus

Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä 1 ja 3—5 §:ssä tarkoitetuista vaihtoehtorahaston arvonmäärityksessä käytettävistä menettelyistä ja menetelmistä, jollei komission delegoidusta asetuksesta muuta johdu.

9 §Komission delegoitu asetus

Komission delegoidussa asetuksessa säädetään 1 ja 3 §:ssä tarkoitetuista menetelmistä varojen arvonmääritystä ja nettoarvojen laskemista varten sekä 4 §:n 2 momentissa tarkoitetusta väliajoista.

10 lukuToiminnan ulkoistaminen

1 §Toimintojen ulkoistaminen

Vaihtoehtorahastojen hoitaja voi ulkoistaa toimintojaan. Vaihtoehtorahastojen hoitaja voi ulkoistaa tämän lain mukaisia toimintojaan ainoastaan, jos ulkoistaminen ei haittaa vaihtoehtorahastojen hoitajan riskien hallintaa, sisäistä valvontaa, toiminnan kannalta merkittävän muun toiminnon hoitamista tai toiminnan valvontaa. Vaihtoehtorahastojen hoitaja ei saa ulkoistaa toimintojaan siinä määrin, että sen ei enää voida katsoa harjoittavan vaihtoehtorahastojen hoitamista. Vaihtoehtorahastojen hoitaja vastaa kaikkien tästä laista johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisestä toimintojen ulkoistamisesta riippumatta.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan tulee jatkuvasti arvioida sen tarjoamia palveluja, jolle se on ulkoistanut tehtäviään, varmistaakseen, että ulkoistamisen edellytykset täyttyvät ja että vaihtoehtorahastojen hoitaja täyttää laissa sille asetetut velvollisuudet.

2 §Toimintojen ulkoistamisen edellytykset

Vaihtoehtorahastojen hoitajan, joka toimiluvan myöntämisen jälkeen aikoo ulkoistaa toimintansa kannalta merkittävän toiminnon, on ilmoitettava ulkoistamisesta etukäteen Finanssivalvonnalle.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on toimintoja ulkoistettaessa toimittava huolellisesti. Toimintoa ei voi ulkoistaa ilman perusteltua syytä ulkoistamiselle ja sitä koskeville järjestelyille. Sillä, jolle toiminta ulkoistetaan, on oltava riittävät resurssit tehtävien hoitamiseen ja liiketoiminnasta käytännössä vastaavien henkilöiden on oltava riittävän hyvämaineisia ja riittävän kokeneita.

Toimiluvanvaraista toimintaa saa ulkoistaa vain sille, jolla on tähän tarvittava toimilupa tai oikeus. Finanssivalvonta voi myöntää konserniin kuuluvalle yritykselle tai muusta painavasta syystä tähän poikkeuksen. Poikkeuslupa voidaan myöntää, jos se, jolle toiminta ulkoistetaan, kykenee lisäksi osoittamaan Finanssivalvonnalle täyttävänsä laissa tehtävien hoidolle asetetut edellytykset.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on huolehdittava siitä, että se saa ulkoistettua toimintaa hoitavalta jatkuvasti viranomaisvalvonnan, riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan edellyttämät tarpeelliset tiedot ja että sillä on oikeus luovuttaa tiedot edelleen Finanssivalvonnalle.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on tehtävä merkittävän toiminnon ulkoistamisesta kirjallinen sopimus, josta käy ilmi toimeksiannon sisältö ja sopimuksen voimassaoloaika sekä muut ulkoistamisen kannalta olennaiset ehdot, ja ilmoitettava sen sisältö Finanssivalvonnalle. Vaihtoehtorahastojen hoitajan ja ulkoistettua toimintaa hoitavan välisessä sopimussuhteessa tapahtuvista merkittävistä muutoksista on ilmoitettava Finanssivalvonnalle viipymättä.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on pystyttävä osoittamaan, että se, jolle tehtävät ulkoistetaan on pätevä ja kykenee suoriutumaan kyseisistä tehtävistä ja että sen valinnassa on noudatettu kaikkea asianmukaista huolellisuutta. Lisäksi vaihtoehtorahastojen hoitajan on voitava osoittaa, että sillä on aina tosiasiallisesti mahdollisuus valvoa ulkoistetun tehtävän hoitamista ja antaa sille, jolle tehtävä ulkoistetaan, milloin tahansa lisäohjeita. Vaihtoehtorahastojen hoitajan on voitava perua ulkoistaminen välittömästi, jos se on sijoittajien edun mukaista.

3 §Toimintojen edelleenulkoistaminen

Se, jolle vaihtoehtorahastojen hoitaja on ulkoistanut toiminnan, voi edelleen ulkoistaa toiminnon, jos vaihtoehtorahastojen hoitaja on antanut edelleenulkoistamiselle kirjallisen suostumuksensa ja jos edelleenulkoistamiseen sovelletaan, mitä 2 §:ssä säädetään. Sen, jolle toiminto on ulkoistettu, on suoritettava 1 §:n 2 momentissa tarkoitettu arviointi toiminnoista, jotka se on edelleenulkoistanut.

4 §Salkunhoidon tai riskienhallinnan ulkoistaminen

Salkunhoitoa tai riskienhallintaa ei saa ulkoistaa eikä edelleenulkoistaa:

1) 

vaihtoehtorahastojen hoitajan nimeämälle säilytysyhteisölle tai sille, jolle säilytysyhteisö on ulkoistanut tehtäviään;

2) 

muulle yhteisölle, jonka edut saattavat olla ristiriidassa vaihtoehtorahastojen hoitajan tai vaihtoehtorahastojen sijoittajien etujen kanssa, eikä yhteisössä ole toiminnallisesti ja hierarkkisesti erotettu tässä pykälässä tarkoitettuja tehtäviä mahdollisia eturistiriitoja aiheuttavista tehtävistä, eikä yhteisöllä ole tarvittavia menettelyjä eturistiriitatilanteita varten.

Sen, joka ulkoistaa salkunhoidon tai riskienhallinnan kolmannessa maassa toimivalle yritykselle, on ennen ulkoistamista varmistettava, että Finanssivalvonnalla on kyseisen kolmannen maan valvontaviranomaisen kanssa riittävät järjestelyt valvontayhteistyön hoitamiseksi.

5 §Arvonmäärityksen ulkoistaminen

Ulkopuolisen arvonmäärittäjän tulee olla riippumaton vaihtoehtorahastosta, vaihtoehtorahastojen hoitajasta ja muista henkilöistä, joilla on läheisiä sidoksia rahastoon tai hoitajaan.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on osoitettava, että ulkopuolinen arvonmäärittäjä on lakisääteisessä, pakollisessa ammattirekisterissä tai kuuluu lakien tai muiden säädösten tai ammattisääntöjen piiriin. Vaihtoehtorahastojen hoitajan on lisäksi osoitettava, että ulkopuolinen arvonmäärittäjä voi tarjota riittävät ammatilliset takeet siitä, että se voi tehokkaasti huolehtia arvonmääritystoiminnosta 9 luvun mukaisesti ja että ulkoistaminen on tapahtunut 10 luvussa säädetyllä tavalla. Mikäli Finanssivalvonta katsoo, että nimetty ulkopuolinen arvonmäärittäjä ei täytä tämän momentin edellytyksiä, se voi edellyttää toisen ulkopuolisen arvonmäärittäjän nimeämistä tämän tilalle.

Vaihtoehtorahastolle nimetty säilytysyhteisö voidaan nimetä mainitun rahaston ulkopuoliseksi arvonmäärittäjäksi vain, jos se on toiminnallisesti ja hierarkkisesti erottanut säilytystehtäviensä hoitamisen tehtävistään ulkopuolisena arvonmäärittäjänä ja jos mahdolliset eturistiriidat selvitetään ja hoidetaan, niitä valvotaan ja ne ilmoitetaan asianmukaisesti vaihtoehtorahaston sijoittajille.

Ulkopuolinen arvonmäärittäjä ei voi edelleen ulkoistaa arvonmääritystoimintoa.

6 §Komission delegoitu asetus

Komission delegoidussa asetuksessa säädetään edellytyksistä vaihtoehtorahastojen hoitajan toimintojen ulkoistamiselle asetettujen vaatimusten täyttymiselle, edellytyksistä, jotta vaihtoehtorahastojen hoitajan voidaan katsoa 1 §:n 1 momentin mukaisesti ulkoistaneen liian olennaisen osan toiminnoistaan sekä 5 §:n 2 momentissa tarkoitetuista ammatillisista takeista.

IV OSATIEDONANTOVELVOLLISUUS JA MARKKINOINTI

11 lukuAvoimuutta koskevat vaatimukset

1 §Tilinpäätös ja toimintakertomus

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on asetettava jokaisesta hoitamastaan ja jokaisesta markkinoimastaan vaihtoehtorahastosta saataville tilinpäätös ja toimintakertomus sekä niihin sisältymättömät 3 momentin mukaiset tiedot ja annettava ne pyynnöstä sijoittajille kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Vaihtoehtorahaston tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittava kyseistä vaihtoehtorahastoa koskevan kansallisen ETA-valtion tai kolmannen maan kirjanpito- ja tilinpäätössääntelyn tai sen ETA-valtion tai kolmannen maan tilinpäätösstandardien mukaisesti, johon rahasto on sijoittautunut, sekä rahaston säännöissä vahvistettujen tilinpäätössääntöjen mukaisesti.

Sen estämättä, mitä tilinpäätösvelvollisuudesta muualla säädetään, vaihtoehtorahaston on tilinpäätöksen yhteydessä:

1) 

laadittava tase tai varoja ja velkoja koskeva selvitys;

2) 

laadittava tilikauden tuloslaskelma;

3) 

laadittava tilikauden toimintakertomus;

4) 

ilmoitettava olennaiset muutokset 12 luvun 4 ja 5 §:ssä tarkoitettuihin tietoihin kertomuksen kattaman tilikauden aikana;

5) 

ilmoitettava vaihtoehtorahastojen hoitajan henkilöstölleen maksamien palkkojen ja palkkioiden kokonaismäärä tilikauden aikana eriteltynä kiinteään ja muuttuvaan palkanosaan sekä edunsaajien määrä ja soveltuvin osin vaihtoehtorahaston maksamien voitonjako-osuuksien määrä;

6) 

ilmoitettava vaihtoehtorahastojen hoitajan palkkojen ja palkkioiden kokonaismäärä jaoteltuna ylimpään johtoon ja henkilöstöön, jonka toiminnalla on olennainen vaikutus rahaston riskiprofiiliin.

Kun vaihtoehtorahaston on julkistettava tilinpäätös arvopaperimarkkinalain 7 luvun mukaisesti, vain 2 momentissa tarkoitetut tiedot on pyynnöstä annettava sijoittajille, joko erikseen tai tilinpäätöksen lisäosana.

2 §Tilintarkastus ja erityinen tarkastus

Vaihtoehtorahaston tilintarkastukseen ja tilintarkastajaan sovelletaan tilintarkastuslakia.

Vaihtoehtorahaston tilintarkastajista vähintään yhden on oltava tilintarkastuslain 2 §:n 2 kohdassa tarkoitettu KHT-tilintarkastaja tai KHT-yhteisö.

Tilintarkastuslain 9 §:ssä tarkoitetun tilintarkastajan määrää Finanssivalvonta. Finanssivalvonnan on lisäksi määrättävä vaihtoehtorahastoon kelpoisuusehdot täyttävä tilintarkastaja, jos vaihtoehtorahastoon ei ole valittu tämän pykälän 2 momentissa säädetyt vaatimukset täyttävää tilintarkastajaa.

Vaihtoehtorahastojen hoitaja, joka markkinoi ETA-valtioissa kolmanteen maahan sijoittautunutta vaihtoehtorahastoa, voi antaa kyseisen rahaston tilintarkastuksen suoritettavaksi kyseisessä kolmannessa maassa voimassa olevien kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti, jolloin vaihtoehtorahastoon ei sovelleta 2 ja 3 momenttia.

3 §Asetuksenantovaltuus

Valtiovarainministeriön asetuksella voidaan antaa, jollei komission delegoidusta asetuksesta muuta johdu, tarkemmat säännökset vaihtoehtorahaston:

1) 

arvonmuutosten merkitsemisestä vaihtoehtorahaston tilinpäätökseen;

2) 

tase- ja tuloslaskelmakaavoista;

3) 

taseen, tuloslaskelman ja rahoituslaskelman liitetiedoissa ja toimintakertomuksessa annettavista tiedoista;

4) 

konsernitaseen ja konsernituloslaskelman kaavoista;

5) 

konsernitaseen, konsernituloslaskelman ja konsernin rahoituslaskelman liitetiedoissa annettavista tiedoista;

6) 

tase-erittelyistä ja liitetietojen erittelyistä;

7) 

tilintarkastuksesta.

Valtiovarainministeriön on ennen asetuksen antamista pyydettävä Finanssivalvonnan ja kirjanpitolautakunnan lausunto.

4 §Finanssivalvonnan määräystenantovaltuus

Finanssivalvonta voi, pyydettyään kirjanpitolautakunnan lausunnon, antaa valtiovarainministeriön asetusta täydentäviä tarkempia määräyksiä vaihtoehtorahaston tilinpäätöksen laatimisesta, jollei komission delegoidusta asetuksesta muuta johdu.

5 §Komission delegoitu asetus

Komission delegoidussa asetuksessa säädetään toimintakertomuksesta.

12 lukuOsuuksien tarjoaminen

1 §Oikeus markkinoida vaihtoehtorahastoa

Vaihtoehtorahastojen hoitajalla on oikeus markkinoida hoitamansa vaihtoehtorahaston osuuksia Suomessa toimitettuaan Finanssivalvonnalle ilmoituksen vaihtoehtorahastosta, jonka osuuksia se aikoo markkinoida. Ilmoituksessa on oltava asian arvioimiseksi tarvittavat asiakirjat ja tiedot.

Syöttörahastona toimivan vaihtoehtorahaston 1 momentissa tarkoitettu oikeus markkinoida edellyttää lisäksi, että sen kohderahasto on ETA-valtioon sijoittautunut vaihtoehtorahasto ja sitä hoitaa ETA-vaihtoehtorahastojen hoitaja.

Vaihtoehtorahastojen hoitaja voi aloittaa vaihtoehtorahaston markkinoinnin Suomessa saatuaan Finanssivalvonnalta sitä koskevan ilmoituksen.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on ilmoitettava muutoksesta 1 momentin mukaisiin tietoihin kirjallisesti Finanssivalvonnalle viimeistään kuukautta ennen suunnitellun muutoksen toteutumista tai välittömästi ennakoimattoman muutoksen toteuduttua.

Sijoituspalveluyritys voi suoraan tai välillisesti tarjota vaihtoehtorahaston osuuksia vain ETA-valtioissa oleville sijoittajille sen jälkeen, kun kyseisen vaihtoehtorahaston vaihtoehtorahastojen hoitaja on saanut Finanssivalvonnalta 3 momentin mukaisen ilmoituksen ja noudattaen, mitä tässä luvussa ja 19 luvun 4 §:ssä säädetään.

2 §Hyvä arvopaperimarkkinatapa

Vaihtoehtorahastojen osuuksia markkinoitaessa ei saa menetellä arvopaperimarkkinalain 1 luvun 2 §:ssä säädetyn hyvän arvopaperimarkkinatavan vastaisesti.

Mitä 1 momentissa säädetään, on voimassa myös silloin, kun sijoittaja on ottanut itse yhteyttä vaihtoehtorahastoja tarjoavaan.

3 §Kielto antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja

Vaihtoehtorahastojen osuuksien markkinoinnissa sekä täytettäessä tämän lain mukaista tiedonantovelvollisuutta ei saa antaa totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa tietoa. Tieto, jonka harhaanjohtavuus tai totuudenvastaisuus käy ilmi tiedon esittämisen jälkeen ja jolla saattaa olla olennaista merkitystä sijoittajalle, on viivytyksettä oikaistava tai täydennettävä riittävällä tavalla. Markkinoinnista on käytävä ilmi sen kaupallinen tarkoitus.

Mitä 1 momentissa säädetään, on voimassa myös silloin, kun sijoittaja on ottanut itse yhteyttä vaihtoehtorahastoja tarjoavaan.

4 §Tiedonantovelvollisuus sijoittajalle

Vaihtoehtorahastojen hoitajan, jonka hoitaman vaihtoehtorahaston osuuksia markkinoidaan Suomessa tai muussa ETA-valtiossa, on pidettävä kustakin hoitamastaan ETA-valtioon sijoittautuneesta vaihtoehtorahastosta sijoittajan saatavilla ennen kyseiseen rahastoon sijoittamista olennaiset ja riittävät tiedot.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen olennaisten ja riittävien tietojen olennaiset muutokset on pidettävä sijoittajien saatavilla.

Mitä 2 momentissa säädetään, koskee myös vaihtoehtorahastojen hoitajaa, joka on velvollinen pitämään tasapuolisesti sijoittajien saatavilla tietoja arvopaperimarkkinalain 1 luvun 4 §:n mukaisesti.

Jos vaihtoehtorahastojen hoitaja on velvollinen julkaisemaan arvopaperimarkkinalain 3—5 luvussa tarkoitetun esitteen, sen on julkaistava erikseen tai lisätietona esitteessä ne 1 momentissa tarkoitetut olennaiset ja riittävät tiedot, jotka eivät sisälly esitteeseen.

Sen, joka markkinoi vaihtoehtorahaston osuuksia, on pidettävä 1 momentissa tarkoitetut olennaiset ja riittävät tiedot sijoittajien saatavilla ennen kyseiseen rahastoon sijoittamista. Tiedonantovelvollisuus on voimassa myös silloin, kun sijoittaja on ottanut itse yhteyttä vaihtoehtorahastoja tarjoavaan. Ammattimainen asiakas voi yksilöidyllä kirjallisella suostumuksellaan luopua tämän momentin mukaisesta ja vaihtoehtorahastojen hoitajaan kohdistuvasta oikeudestaan tiedonsaantiin.

5 §Säännöllinen tiedonantovelvollisuus

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on annettava sijoittajille kustakin hoitamastaan vaihtoehtorahastosta, ETA-valtioon sijoittautuneesta vaihtoehtorahastosta sekä muusta ETA-valtiossa markkinoimastaan vaihtoehtorahastosta säännöllisesti:

1) 

tiedot niiden varojen osuudesta vaihtoehtorahaston varoista, joihin sovelletaan niille ominaisen heikon rahaksimuutettavuuden vuoksi erityisjärjestelyjä;

2) 

tiedot uusista järjestelyistä vaihtoehtorahaston maksuvalmiuden hallitsemiseksi;

3) 

senhetkinen riskiprofiili ja tiedot riskienhallintajärjestelmistä, joita kyseisen rahaston vaihtoehtorahastojen hoitaja käyttää näiden riskien hallintaan.

6 §Tiedonantovelvollisuus vivutuksesta sijoittajille

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on annettava kustakin hoitamastaan vaihtoehtorahastosta, ETA-valtioon sijoittautuneesta vaihtoehtorahastosta sekä muusta ETA-valtiossa markkinoimastaan vaihtoehtorahastosta, jos ne hyödyntävät vivutusta, säännöllisesti tiedot:

1) 

muutoksista vivutuksen enimmäistasoon, jota kyseinen vaihtoehtorahastojen hoitaja voi käyttää rahaston lukuun, sekä vivutusjärjestelyissä mahdollisesti annettavista oikeuksista vakuuksien tai takausten uudelleenkäyttöön;

2) 

kyseisen rahaston hyödyntämän vivutuksen kokonaismäärästä.

7 §Varojen sijoittaminen ilmoitetun mukaisesti

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on hoitamansa vaihtoehtorahaston sijoitustoiminnassa noudatettava niitä varojen sijoittamista koskevia tietoja, jotka se on toimittanut sijoittajille 4 §:ssä säädetyn tiedonantovelvollisuuden nojalla.

8 §Asiakkaan tunteminen

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on tunnettava asiakkaansa. Vaihtoehtorahastojen hoitajan on tunnistettava asiakkaan tosiasiallinen edunsaaja ja henkilö, joka toimii asiakkaan lukuun. Tässä momentissa säädettyä velvollisuutta täytettäessä voidaan hyödyntää 2 momentissa tarkoitettuja järjestelmiä.

Vaihtoehtorahastojen hoitajalla on oltava riittävät riskienhallintajärjestelmät, joilla se voi arvioida asiakkaista toiminnalle aiheutuvia riskejä.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on viipymättä ilmoitettava rahanpesun selvittelykeskukselle epäilyttävästä liiketoimesta tai terrorismin rahoittamisen epäilystä siten kuin rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä annetun lain (503/2008) 23 ja 24 §:ssä säädetään.

Edellä 1 momentissa säädettyä ei sovelleta vaihtoehtorahastojen hoitajaan, jolla on sääntömääräinen kotipaikka ETA-valtiossa ja jonka osakkeet on otettu kaupankäynnin kohteeksi kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain 1 luvun 2 §:n 6 kohdassa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla.

Asiakkaan tuntemisesta säädetään lisäksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä annetussa laissa.

9 §Asetuksenantovaltuus

Valtiovarainministeriön asetuksella annetaan, jollei komission delegoidusta asetuksesta muuta johdu, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarkemmat säännökset asiakirjoista ja tiedoista, jotka:

1) 

1 §:n 1 momentin mukaisessa ilmoituksessa on oltava;

2) 

sijoittajille on 4 §:n mukaisesti vähintään annettava sekä tiedoista, jotka voidaan sisällyttää esitedirektiivin mukaiseen esitteeseen tai ilmoittaa sen ohella.

10 §Finanssivalvonnan määräystenantovaltuus

Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä 8 §:n 1 momentissa tarkoitetuista asiakkaan tuntemisessa noudatettavista menettelytavoista ja 8 §:n 2 momentissa tarkoitetusta riskienhallintajärjestelmistä, jollei komission delegoidusta asetuksesta muuta johdu.

11 §Komission delegoitu asetus

Komission delegoidussa asetuksessa säädetään tietojen säännöllisestä antamisesta sijoittajille.

13 lukuMarkkinointi ei-ammattimaiselle asiakkaalle

1 §Edellytykset markkinoinnille

Markkinoitaessa vaihtoehtorahastoja ei-ammattimaiselle asiakkaalle Suomessa tulee noudattaa tämän luvun säännöksiä.

Markkinoitaessa vaihtoehtorahastoja ei-ammattimaiselle asiakkaalle Suomessa tulee lisäksi noudattaa kuluttajansuojalakia (38/1978).

Sen, joka markkinoi vaihtoehtorahastoja, tulee ennen sijoituspäätöksen tekemistä toimittaa ei-ammattimaiselle asiakkaalle 4 §:ssä tarkoitettu avaintietoesite.

Sen estämättä, mitä tässä luvussa säädetään, vaihtoehtorahastojen hoitaja voi markkinoida vaihtoehtorahastoa ei-ammattimaiselle asiakkaalle toisessa ETA-valtiossa tai kolmannessa maassa siten kuin kyseisessä maassa säädetään.

2 §Toimilupaedellytys

Ei-ammattimaiselle asiakkaalle markkinoitavien vaihtoehtorahastojen hoitajalla on oltava tämän lain mukainen toimilupa tai vastaava lupa muussa ETA-valtiossa.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, rekisteröitymisvelvollisen vaihtoehtorahastojen hoitajan tai ETA-rekisteröitymisvelvollisen vaihtoehtorahastojen hoitajan, joka on sisäisesti hoidettu vaihtoehtorahasto ja jonka osakkeet on otettu kaupankäynnin kohteeksi kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain 1 luvun 2 §:n 6 kohdassa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla, osuuksia voi aina markkinoida ei-ammattimaiselle asiakkaalle Suomessa.

Finanssivalvonta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää rekisteröitymisvelvolliselle vaihtoehtorahastojen hoitajalle oikeuden markkinoida hoitamaansa vaihtoehtorahastoa ei-ammattimaiselle asiakkaalle Suomessa.

3 §Vaihtoehtorahaston oikeudelliset edellytykset

Ei-ammattimaiselle asiakkaalle saa markkinoida ainoastaan vaihtoehtorahastoja, jotka ovat:

1) 

osakeyhtiöitä;

2) 

kommandiittiyhtiöitä;

3) 

sijoitusrahastolain mukaisia erikoissijoitusrahastoja;

4) 

rekisteröityjä yhdistyksiä;

5) 

osuuskuntia; tai

6) 

edellä 1—5 kohdassa mainittujen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetussa direktiivissä tarkoitettuja ulkomaisia vastineita.

Ei-ammattimaiselle asiakkaalle saa markkinoida ainoastaan sellaisia kommandiittiyhtiömuotoisia vaihtoehtorahastoja, joiden voiton jakamista on rajoitettu yhtiösopimuksessa ja jos rajoituksen rikkomisesta on asetettu asianmukaiset seuraamukset.

Ei-ammattimaiselle asiakkaalle saa markkinoida ainoastaan ETA-valtioon sijoittautuneita vaihtoehtorahastoja.

Finanssivalvonta voi erityisen painavasta syystä hakemuksesta myöntää vaihtoehtorahastojen hoitajalle oikeuden markkinoida muuhun kuin ETA-valtioon sijoittautunutta vaihtoehtorahastoa ei-ammattimaiselle asiakkaalle.

4 §Avaintietoesite

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on laadittava jokaisesta ei-ammattimaiselle asiakkaalle markkinoimastaan vaihtoehtorahastosta lyhyt asiakirja, joka sisältää sijoittajalle annettavat avaintiedot ( avaintietoesite ). Avaintietoesitteessä on oltava ilmaisu "sijoittajalle annettavat avaintiedot" suomen tai ruotsin kielellä taikka Finanssivalvonnan hyväksymällä muulla kielellä.

Avaintietoesitteessä on oltava sijoittajan ymmärrettävissä ilman muita asiakirjoja:

1) 

vaihtoehtorahaston tunnistetiedot;

2) 

lyhyt kuvaus sijoitustavoitteista ja sijoituspolitiikasta;

3) 

aikaisemman tuottokehityksen tai tarvittaessa odotettavissa olevan tuottokehityksen esittely;

4) 

kulut ja liitännäiset maksut;

5) 

sijoituksen riskihyötyprofiili sekä asianmukaiset ohjeet ja varoitukset kyseiseen vaihtoehtorahastoon sijoittamiseen liittyvistä riskeistä.

Avaintietoesite on julkistettava suomen tai ruotsin kielellä tai Finanssivalvonnan hyväksymällä muulla kielellä ja toimitettava Finanssivalvonnalle tiedoksi.

Finanssivalvonta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää vaihtoehtorahastojen hoitajalle oikeuden markkinoida hoitamaansa vaihtoehtorahastoa ei-ammattimaiselle asiakkaalle laatimatta 1 momentin mukaista avaintietoesitettä.

5 §Avaintietoesitteen lisätiedot ja kieli

Avaintietoesitteessä on kerrottava, mistä ja miten voi saada vaihtoehtorahastoa koskevia lisätietoja sekä millä kielillä asiakirjat tai tiedot ovat helposti saatavissa.

Avaintietoesite on kirjoitettava tiiviisti yleiskielellä ja laadittava yhteiseen, vertailukelpoiseen muotoon. Esitteen on oltava ymmärrettävä ei-ammattimaisille asiakkaille. Tiedot on esitettävä asiallisesti ja selkeästi ja niiden on oltava yhdenmukaisia sijoittajille muualla annettavien tietojen kanssa.

Avaintietoesitteen lisäksi ei-ammattimaiselle asiakkaalle on annettava 12 luvun 4 §:ssä säädetyt tiedot yhtenäisesti yhdessä asiakirjassa, jollei painavasta syystä tästä ole tarpeen Finanssivalvonnan luvalla poiketa.

6 §Ennakkomerkinnän ja varojen varhaisen vastaanottamisen kielto

Vaihtoehtorahaston osuuksia ei saa markkinoida ei-ammattimaiselle asiakkaalle ennen kuin Finanssivalvonnalle on toimitettu 12 luvun 1 §:ssä tarkoitetut asiakirjat ja tiedot.

Vaihtoehtorahasto ei saa vastaanottaa ei-ammattimaiselta asiakkaalta vaihtoehtorahaston osuuden merkintämaksua tai sitä vastaavaa muuta maksua ennen kuin se on tunnistanut sijoittajat 12 luvun 8 §:n mukaisesti.

Vaihtoehtorahaston osuuksia ei saa markkinoida ei-ammattimaiselle asiakkaalle, jos osuuden hankkiminen aiheuttaa lisäsijoitusvelvoitteen. Ei-ammattimaisen asiakkaan velvoittaminen tällaiseen sijoitukseen ei sido asiakasta.

Finanssivalvonta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää vaihtoehtorahastojen hoitajalle oikeuden poiketa 1—3 momentin vaatimuksesta.

7 §Asetuksenantovaltuus

Valtiovarainministeriön asetuksella voidaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin täytäntöönpanemiseksi antaa tarkemmat säännökset:

1) 

2 §:n 3 momentissa, 3 §:n 4 momentissa, 4 §:n 4 momentissa ja 6 §:n 4 momentissa tarkoitetun Finanssivalvonnan myöntämän poikkeuksen edellytyksistä;

2) 

4 ja 5 §:n tarkoittamista sijoittajalle annettavia avaintietoja koskevista vaatimuksista.

V OSASÄILYTYSYHTEISÖ

14 lukuLupa toimia säilytysyhteisönä

1 §Säilytysyhteisö

Vaihtoehtorahaston säilytysyhteisönä voi toimia:

1) 

luottolaitostoiminnasta annetun lain 8 §:n mukainen luottolaitos tai ulkomaisen ETA-luottolaitoksen sivuliike;

2) 

sijoituspalvelulain mukainen sijoituspalveluyritys, jonka omien varojen määrän on aina oltava vähintään omien varojen direktiivin 9 artiklassa tarkoitettu perustamispääoman määrä taikka sellaisen ulkomaisen ETA-sijoituspalveluyrityksen sivuliike, johon sovelletaan omien varojen direktiivin 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja omien varojen riittävyyttä koskevia vaatimuksia, mukaan luettuna operatiivisten riskien pääomavaatimuksia, ja joka on saanut sijoituspalvelulain 3 luvun 1 §:ssä tarkoitettua toimilupaa vastaavan toimiluvan muussa valtiossa kuin Suomessa, ja joka tarjoaa myös sijoituspalvelulain 1 luvun 11 §:n 9 kohdan mukaista rahoitusvälineiden säilyttämistä ja hoitoa asiakkaiden lukuun koskevaa sijoituspalvelua, ja jonka omien varojen määrän on aina oltava vähintään omien varojen direktiivin 9 artiklassa tarkoitettu perustamispääoman määrä;

3) 

sijoitusrahastolain 9 §:ssä tarkoitettu säilytysyhteisön toimiluvan saanut osakeyhtiö.

Kolmanteen maahan sijoittautuneen vaihtoehtorahaston säilytysyhteisöstä säädetään 20 luvun 4 §:ssä.

2 §Eturistiriitatilanteiden hallinta

Säilytysyhteisö ei voi harjoittaa toimintaa, joka voi aiheuttaa eturistiriitoja vaihtoehtorahaston, sen sijoittajien, sen hoitajan ja säilytysyhteisön itsensä välillä, ellei se ole toiminnallisesti ja hierarkkisesti erottanut säilytystehtäviensä hoitamista muista tehtävistään. Lisäksi edellytyksenä on, että mahdolliset eturistiriidat tunnistetaan ja hoidetaan, niitä valvotaan ja että ne asetetaan asianmukaisesti vaihtoehtorahaston sijoittajien saataville.

Vaihtoehtorahastojen hoitaja ei saa toimia vaihtoehtorahaston säilytysyhteisönä.

Edellä 1 momentissa säädetyt edellytykset koskevat myös vaihtoehtorahaston vastapuolena toimivaa päävälittäjää. Säilytysyhteisö saa ulkoistaa säilytystehtäviään tällaiselle päävälittäjälle ainoastaan, jos myös 15 luvun 5 §:n mukaiset edellytykset täyttyvät.

3 §Erityinen säilytysyhteisö

Vaihtoehtorahaston erityisenä säilytysyhteisönä voi ilman eri toimilupaa toimia arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain (749/2012) 1 luvun 3 §:n mukainen arvopaperikeskus.

Vaihtoehtorahaston erityisenä säilytysyhteisönä voi toimia tämän lain mukaisen säilytysyhteisön toimiluvan saanut osakeyhtiö tai osuuskunta, jolloin se, mitä on säädetty osakeyhtiöstä ja osakepääomasta, koskee vastaavasti osuuskuntaa ja osuuspääomaa.

Erityinen säilytysyhteisö voi säilyttää ainoastaan sellaisten vaihtoehtorahastojen omaisuutta, joissa oikeutta vaatia lunastusta ei voi käyttää viiteen vuoteen alkusijoituksesta lähtien ja:

1) 

jotka eivät sijoitusstrategiansa tavoitteiden mukaisesti yleensä sijoita 15 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin rahoitusvälineisiin; tai

2) 

jotka yleensä sijoittavat liikkeeseenlaskijoiden tai listaamattomien yhtiöiden arvopapereihin mahdollisesti hankkiakseen yhtiöissä määräysvallan.

Muutoin erityisen säilytysyhteisön tehtäviin ja vastuuseen sovelletaan, mitä 15 ja 16 luvussa säädetään.

4 §Toimilupahakemus

Finanssivalvonta myöntää hakemuksesta erityisen säilytysyhteisön toimiluvan.

Hakemukseen on liitettävä riittävät selvitykset hakijasta sekä tämän lain mukaisista toimintaedellytyksistä.

Säilytysyhteisö voi toimiluvassa mainituin edellytyksin hoitaa tämän lain mukaisia säilytystehtäviä osana ammatillista tai liiketoimintaansa.

5 §Toimilupapäätös

Finanssivalvonnan on ratkaistava erityisen säilytysyhteisön toimilupaa koskeva hakemus kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hakija on antanut asian ratkaisemista varten tarvittavat asiakirjat ja selvitykset. Jos Finanssivalvonta katsoo sen tapauksesta johtuvan painavan syyn vuoksi tarpeelliseksi, Finanssivalvonta voi päättää pidentää määräaikaa enintään kuudella kuukaudella.

Toimiluvassa on mainittava ne 4 §:n 3 momentissa tarkoitetut palvelut, joiden ohella erityinen säilytysyhteisö harjoittaa säilytysyhteisötoimintaa. Finanssivalvonta voi toimiluvan myöntämisen jälkeen säilytysyhteisön hakemuksesta muuttaa toimilupaa tässä momentissa säädetyiltä osin.

Finanssivalvonnalla on oikeus toimiluvan hakijaa kuultuaan asettaa toimilupaan erityisen säilytysyhteisön liiketoimintaa koskevia, sijoittajansuojan, rahoitusmarkkinoiden vakauden tai valvonnan toteuttamisen kannalta taikka erityisen säilytysyhteisön asiakkuutta, osakkuutta tai jäsenyyttä koskevia välttämättömiä rajoituksia ja ehtoja.

Jos päätöstä ei ole annettu 1 momentissa säädetyssä määräajassa, hakija voi tehdä valituksen Helsingin hallinto-oikeuteen. Valituksen katsotaan tällöin kohdistuvan hakemuksen hylkäävään päätökseen. Valituksen voi tehdä, kunnes päätös on annettu. Finanssivalvonnan on ilmoitettava päätöksen antamisesta muutoksenhakuviranomaiselle, jos päätös on annettu valituksen tekemisen jälkeen.

6 §Toimiluvan myöntämisen edellytykset

Erityisen säilytysyhteisön toimilupa on myönnettävä suomalaiselle osakeyhtiölle, jos saadun selvityksen perusteella voidaan varmistua siitä, että säilytysyhteisön omistajat, johto ja säilytysyhteisö täyttävät tässä luvussa säädetyt vaatimukset.

Erityisen säilytysyhteisön kaupparekisteriin merkitystä toimialasta on käytävä ilmi sen toiminta vaihtoehtorahastojen säilytysyhteisönä. Toimilupa voidaan myöntää myös perustettavalle yritykselle ennen sen rekisteröimistä.

7 §Vähimmäispääoma

Erityisen säilytysyhteisön osakepääoman on oltava vähintään 125 000 euroa. Osakepääoman on oltava kokonaan merkitty toimilupaa myönnettäessä.

Edellä 1 momentissa säädetyn lisäksi erityisellä säilytysyhteisöllä on oltava omaa pääomaa 0,02 prosenttia siitä määrästä, jolla sen säilytyksessä olevien vaihtoehtorahastojen varojen yhteenlaskettu arvo ylittää 250 miljoonaa euroa. Oman pääoman kokonaismäärän ei kuitenkaan tarvitse ylittää 10 miljoonaa euroa.

8 §Johtaminen ja luotettavuus

Erityisen säilytysyhteisön hallituksen ja toimitusjohtajan tulee johtaa säilytysyhteisöä ammattitaitoisesti sekä terveiden ja huolellisten liiketapaperiaatteiden mukaisesti. Hallituksen, toimitusjohtajan ja muun ylimmän johdon on oltava luotettavia henkilöitä, jotka eivät ole konkurssissa ja joiden toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu. Hallituksella, toimitusjohtajalla ja muulla ylimmällä johdolla on lisäksi oltava sellainen yleinen säilytysyhteisötoiminnan tuntemus kuin säilytysyhteisön toiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen on tarpeen.

Luotettavana ei pidetä sitä, joka on:

1) 

viiden arviota edeltäneen vuoden aikana tuomittu vankeusrangaistukseen tai kolmen arviota edeltäneen vuoden aikana sakkorangaistukseen rikoksesta, jonka voidaan katsoa osoittavan hänen olevan ilmeisen sopimaton säilytysyhteisön hallituksen jäseneksi tai varajäseneksi, toimitusjohtajaksi tai toimitusjohtajan sijaiseksi taikka muuhun ylimpään johtoon kuuluvaksi; tai

2) 

muutoin aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut olevansa ilmeisen sopimaton 1 kohdassa tarkoitettuun tehtävään.

Jos 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu tuomio ei ole saanut lainvoimaa, tuomittu voi kuitenkin jatkaa 1 momentissa tarkoitetussa tehtävässä, jos sitä on hänen aikaisempi toimintansa, tuomioon johtaneet olosuhteet ja muut asiaan vaikuttavat seikat kokonaisuutena arvioituna pidettävä ilmeisen perusteltuna.

Erityisen säilytysyhteisön on ilmoitettava 1 momentissa tarkoitetuissa johtotehtävissä toimivien henkilömuutoksista viipymättä Finanssivalvonnalle.

9 §Merkittävien omistajien luotettavuus

Sen, joka suoraan tai välillisesti omistaa vähintään 10 prosenttia erityisen säilytysyhteisön osakepääomasta tai osuuden, joka tuottaa vähintään 10 prosenttia sen osakkeiden tuottamasta äänivallasta, on oltava luotettava.

Luotettavuutta arvioidaan 8 §:n 2 ja 3 momentissa mainituilla perusteilla.

Sen, joka aikoo suoraan tai välillisesti hankkia erityisen säilytysyhteisön osakkeita, on tehtävä siitä etukäteen Finanssivalvonnalle 7 luvun 9 §:n mukainen ilmoitus. Mitä 7 luvun 9 §:ssä säädetään vaihtoehtorahastojen hoitajasta, koskee tätä momenttia sovellettaessa erityistä säilytysyhteisöä.

Erityisen säilytysyhteisön on ilmoitettava 1 momentissa tarkoitettujen merkittävien omistajien henkilömuutoksista viipymättä Finanssivalvonnalle.

10 §Ilmoitusvelvollisuus olennaisista muutoksista toimiluvan edellytyksiin

Erityisen säilytysyhteisön on ilmoitettava Finanssivalvonnalle olennaisista muutoksista 5 §:n mukaisiin toimiluvan myöntämisen edellytyksiin ennen niiden täytäntöönpanoa.

Finanssivalvonnan on kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ilmoitettava erityiselle säilytysyhteisölle, jos se kieltää muutosten toteuttamisen tai asettaa toimiluvalle rajoituksia tai ehtoja 14 §:n mukaisesti. Jos Finanssivalvonta ei asiaan liittyvien painavien syiden vuoksi voi antaa ilmoitusta kuukauden kuluessa, Finanssivalvonta voi päättää pidentää ilmoitusaikaa enintään yhdellä kuukaudella ilmoitettuaan pidennyksestä säilytysyhteisölle.

11 §Toimiluvan rekisteröinti

Finanssivalvonnan on ilmoitettava erityisen säilytysyhteisön toimilupa rekisteröitäväksi kaupparekisteriin. Perustettavalle säilytysyhteisölle myönnetty toimilupa rekisteröidään samalla kun yritys rekisteröidään.

12 §Säilytysyhteisörekisteri

Finanssivalvonta pitää julkista rekisteriä tämän luvun tarkoittamista erityisistä säilytysyhteisöistä.

13 §Toiminnan aloittaminen

Erityinen säilytysyhteisö voi aloittaa toimintansa, jollei toimiluvan ehdoista muuta johdu, välittömästi sen jälkeen, kun toimilupa on myönnetty. Jos toimilupa on myönnetty perustettavalle osakeyhtiölle, tulee osakeyhtiön lisäksi olla rekisteröity. Erityisen säilytysyhteisön on ilmoitettava Finanssivalvonnalle, milloin se aloittaa toimintansa.

14 §Toimiluvan peruminen ja toiminnan rajoittaminen

Erityisen säilytysyhteisön toimiluvan perumisesta säädetään Finanssivalvonnasta annetun lain 26 §:ssä. Finanssivalvonnan on ilmoitettava toimiluvan peruminen rekisteröitäväksi sekä tiedoksi Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle.

Erityisen säilytysyhteisön toiminnan rajoittamisesta säädetään Finanssivalvonnasta annetun lain 27 §:ssä.

15 §Asetuksenantovaltuus

Valtiovarainministeriön asetuksella voidaan, jollei komission delegoidusta asetuksesta muuta johdu, antaa tarkemmat säännökset 4 §:n tarkoittamaan toimilupahakemukseen liitettävistä riittävistä selvityksistä.

15 lukuSäilytysyhteisön tehtävät

1 §Säilytysyhteisön tehtävien hoitaminen

Säilytysyhteisö säilyttää 2 §:n mukaisesti vaihtoehtorahaston varat sekä hoitaa muut tämän lain mukaiset tehtävät.

Säilytysyhteisön on hoidettava tehtävänsä itsenäisesti vaihtoehtorahaston ja sijoittajien eduksi.

Säilytysyhteisön on hoidettava tehtävänsä rehellisesti, tasapuolisesti ja ammattimaisesti.

2 §Säilytysyhteisön säilytystehtävät

Säilytysyhteisön tehtävänä on säilyttää ne vaihtoehtorahaston rahoitusvälineet, jotka voidaan kirjata säilytysyhteisön kirjanpitoon avatuille rahoitusvälinetileille vaihtoehtorahaston tai, kun tämä ei ole mahdollista, vaihtoehtorahastojen hoitajan nimiin tai fyysisesti toimittaa säilytysyhteisölle.

Säilytysyhteisön on säännöllisesti todennettava muista varoista kuin 1 momentissa tarkoitetuista rahoitusvälineistä, että vaihtoehtorahasto tai sen hoitaja omistaa kyseiset varat ja pidettävä ajantasaista kirjanpitoa varoista, joiden se katsoo kuuluvan vaihtoehtorahaston omistukseen. Arvion omistuksesta on perustuttava vaihtoehtorahaston tai vaihtoehtorahastojen hoitajan toimittamiin tietoihin tai asiakirjoihin sekä saatavilla olevaan ulkopuoliseen näyttöön.

Säilytysyhteisön omaisuus on pidettävä erillään vaihtoehtorahaston varoista ja muiden asiakkaiden ja vaihtoehtorahastojen varoista sekä säilytettävä luotettavalla tavalla. Vaihtoehtorahaston varoja ei saa ulosmitata säilytysyhteisön velasta. Vaihtoehtorahaston varoja ei ilman vaihtoehtorahastojen hoitajan etukäteistä suostumusta saa pantata tai luovuttaa muussa kuin vaihtoehtorahaston intressissä.

3 §Säilytysyhteisön muut tehtävät

Säilytysyhteisön tehtävänä on varmistua siitä, että:

1) 

vaihtoehtorahaston kassavirtaa seurataan asianmukaisesti;

2) 

kaikki vaihtoehtorahaston merkintään ja lunastukseen liittyvät maksut on suoritettu asianmukaisesti;

3) 

vaihtoehtorahaston varat on talletettu asianmukaisesti.

Säilytysyhteisön tehtävänä on lisäksi huolehtia siitä, että:

1) 

vaihtoehtorahaston osuuksien myynneissä, liikkeeseenlaskuissa, takaisinostoissa, lunastuksissa ja perumisissa noudatetaan lakia ja vaihtoehtorahaston sääntöjä;

2) 

vaihtoehtorahaston osuuksien arvo lasketaan lain, viranomaismääräysten ja vaihtoehtorahaston sääntöjen mukaisesti;

3) 

vaihtoehtorahastojen hoitajan antamia toimeksiantoja noudatetaan, jolleivät ne ole lain, viranomaismääräysten tai vaihtoehtorahaston sääntöjen vastaisia;

4) 

vaihtoehtorahaston varoja koskeviin toimiin liittyvät maksut maksetaan määräaikoja noudattaen;

5) 

vaihtoehtorahaston tuotot käytetään lain ja vaihtoehtorahaston sääntöjen mukaisesti.

4 §Säilytyssopimus

Vaihtoehtorahastojen hoitajan ja säilytysyhteisön on sovittava kirjallisesti säilytysyhteisön nimeämisestä vaihtoehtorahastolle sekä 2 ja 3 §:ssä tarkoitetuista tehtävistä. Sopimuksessa on määriteltävä tämän lain mukaisten velvollisuuksien suorittamiseksi tarpeellinen tietojenvaihto. Sopimuksessa on oltava säilytysyhteisön vaihtamista koskevat määräykset.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on toimitettava hoitamansa vaihtoehtorahaston säilytysyhteisösopimus ja siihen tehdyt muutokset välittömästi Finanssivalvonnalle tiedoksi.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on pyydettäessä esitettävä rahastoon sijoittaneelle tai sijoittajaksi aikovalle 1 momentissa tarkoitettu sopimus tai sen jäljennös.

5 §Säilytystehtävän ulkoistaminen

Säilytysyhteisö voi ulkoistaa vain 2 §:n mukaisen säilytystehtävän kolmannelle osapuolelle. Tällöin on varmistuttava siitä, että:

1) 

tehtävää ei ulkoisteta tämän lain vaatimusten välttämiseksi;

2) 

säilytysyhteisö voi osoittaa, että tehtävän ulkoistamiselle on objektiivinen peruste;

3) 

säilytysyhteisö on noudattanut kaikkea asianmukaista pätevyyttä, varovaisuutta ja huolellisuutta valitessaan sen, jolle se haluaa ulkoistaa tehtävän sekä arvioidessaan ja valvoessaan tätä ulkoistamisen aikana;

4) 

kolmas osapuoli täyttää asiaankuuluvat edellytykset sille ulkoistetun tehtävän hoitamisen aikana.

Se, jolle tehtävä on ulkoistettu, voi ulkoistaa tehtävän edelleen noudattaen 1 momentin mukaisia edellytyksiä.

Eräistä arvopaperi- ja valuuttakaupan sekä selvitysjärjestelmän ehdoista annetun lain (1084/1999) 1 §:ssä tarkoitettujen palvelujen tarjoamista, tai vastaavien palvelujen tarjoamista kolmansien maiden arvopaperien selvitysjärjestelmissä, ei katsota säilytystoimintojen ulkoistamiseksi.

6 §Säilytysyhteisön ilmoitus Finanssivalvonnalle

Jos säilytysyhteisö päättää olla noudattamatta vaihtoehtorahastojen hoitajan toimeksiantoa tai se havaitsee 2 tai 3 §:ssä tarkoitetussa vaihtoehtorahastojen hoitajan toiminnassa muutoin huomautettavaa, eikä vaihtoehtorahastojen hoitaja peru päätöstään tai muuta toimintatapaansa, säilytysyhteisön on ilmoitettava asiasta Finanssivalvonnalle.

7 §Päävälittäjä

Jos vaihtoehtorahastolle on nimetty päävälittäjä, sen on noudatettava, mitä komission delegoidussa asetuksessa säädetään päävälittäjien raportointivelvollisuudesta.

8 §Asetuksenantovaltuus

Valtiovarainministeriön asetuksella annetaan, jollei komission delegoidusta asetuksesta muuta johdu, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarkemmat säännökset:

1) 

2 §:n 3 momentin tarkoittamasta varojen erillään pidosta;

2) 

3 §:n 1 momentin tarkoittamasta varojen asianmukaisesta tallettamisesta;

3) 

5 §:n 1 momentin 4 kohdan tarkoittamista asiankuuluvista edellytyksistä;

4) 

5 §:ssä tarkoitetusta säilytysyhteisön tehtävien ulkoistamisesta silloin, kun se, jolle tehtävä ulkoistetaan, sijaitsee kolmannessa maassa;

5) 

säilytysyhteisön koon, oikeudellisen ja hallinnollisen rakenteen sekä toiminnan laadun ja laajuuden huomioon ottamisesta edellä 1—4 kohtien nojalla annettuja säännöksiä sovellettaessa.

9 §Komission delegoitu asetus

Komission delegoidussa asetuksessa säädetään säilytysyhteisön kanssa tehtävään kirjalliseen sopimukseen sisällytettävistä tiedoista, säilytystoiminnoista, asianmukaista huolellisuutta koskevista tehtävistä ja varojen erittelyä koskevasta velvollisuudesta.

16 lukuSäilytysyhteisön vastuu

1 §Vastuu rahoitusvälineiden menetyksestä

Jollei tässä luvussa toisin säädetä, säilytysyhteisön on huolimattomuudestaan riippumatta korvattava vaihtoehtorahastolle ja sen sijoittajalle 15 luvun 2 §:n 1 momentin mukaisesti säilytettävänä olleen rahoitusvälineen menettämisestä aiheutunut vahinko.

Säilytysyhteisön on ensisijaisesti korvattava 1 momentin mukainen menettäminen palauttamalla samantyyppinen rahoitusväline tai vastaava määrä vaihtoehtorahastolle tai sen hoitajalle.

Säilytysyhteisö on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka se on tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut vaihtoehtorahastolle tai sen sijoittajalle tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisella menettelyllä tai velvollisuuksiensa laiminlyönnillä.

Vahingonkorvausvastuun sovittelusta ja korvausvastuu jakaantumisesta kahden tai useamman korvausvelvollisen kesken säädetään vahingonkorvauslain (412/1974) 2 ja 6 luvussa.

2 §Vastuusta vapautumisen edellytykset

Edellä 1 §:n mukaista vahinkoa ei ole korvattava, jos säilytysyhteisö voi osoittaa, että vahinko on aiheutunut sellaisesta ulkopuolisesta epätavallisesta ja ennalta arvaamattomasta seikasta, jota säilytysyhteisö ei ole voinut estää ja jonka seurauksia se ei kaikkea huolellisuutta noudattaen ole voinut välttää.

3 §Vastuusta vapautumisen edellytykset kun säilytystoiminta on ulkoistettu

Säilytystehtävän ulkoistaminen ei vaikuta säilytysyhteisön tämän lain mukaiseen vastuuseen, ellei tästä pykälästä muuta johdu.

Säilytysyhteisö voi vapautua 1 §:n 1 momentin mukaisesta vastuustaan, jos se osoittaa noudattaneensa riittävää huolellisuutta tehtävien ulkoistamisessa.

Jos säilytystehtävä on ulkoistettu kolmanteen maahan sijoittautuneelle yhteisölle, säilytysyhteisö voi vapautua 1 §:n 1 momentin mukaisesta vastuustaan, jos kolmannen maan lainsäädännössä edellytetään, että paikallinen yhteisö säilyttää tiettyä rahoitusvälinettä ja säilytysyhteisö osoittaa noudattaneensa riittävää huolellisuutta tehtävien ulkoistamisessa.

4 §Oikeus vaatia vahingon korvaamista

Sijoittajalla, joka on sijoittanut vaihtoehtorahastoon, tai tämän puolesta vaihtoehtorahastojen hoitajalla, on oikeus vaatia säilytysyhteisöä korvaamaan 1 §:ssä tarkoitetun sijoittajalle aiheutuneen vahingon.

Edellä 1 momentissa säädetty ei rajoita vaihtoehtorahastojen hoitajan oikeutta vaatia vaihtoehtorahastolle aiheutunutta vahinkoa korvattavaksi.

5 §Asetuksenantovaltuus

Valtiovarainministeriön asetuksella annetaan, jollei komission delegoidusta asetuksesta muuta johdu, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarkemmat säännökset 3 §:n 2 ja 3 momentin tarkoittamaa riittävää huolellisuutta koskevista edellytyksistä ja säilytysyhteisön koon, oikeudellisen ja hallinnollisen rakenteen sekä toiminnan laadun ja laajuuden huomioon ottamisesta tämän pykälän nojalla annettua asetusta sovellettaessa.

6 §Komission delegoitu asetus

Komission delegoidussa asetuksessa säädetään säilytysyhteisön vastuun syntymisestä ja vastuusta vapautumisen edellytyksistä, yleisistä perusteista kolmansien maiden toiminnan vakautta koskevan sääntelyn ja valvonnan arvioimiseksi ja säilytystehtävien hoitamista koskevista edellytyksistä.

VI OSAERITYISET RAHASTOTYYPIT

17 lukuVivutetut vaihtoehtorahastot

1 §Vivutuksen rajat

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on määritettävä jokaiselle hoitamalleen vaihtoehtorahastolle vivutuksen käytön kohtuulliset rajat sekä noudatettava jatkuvasti kyseisiä rajoituksia.

2 §Vivutuksen enimmäistason vahvistaminen

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on määritettävä ja vahvistettava kullekin hoitamalleen vaihtoehtorahastolle vivutuksen enimmäistaso sekä vivutusjärjestelyissä mahdollisesti annettavat oikeudet vakuuksien tai takausten uudelleenkäyttöön.

Edellä 1 momentin mukaista määrittelyä tehtäessä on otettava huomioon:

1) 

vaihtoehtorahaston tyyppi, sijoituspolitiikka ja vivutuksen lähteet;

2) 

sellaiset muut keskinäiset sidokset tai merkitykselliset suhteet muihin rahoituspalveluja tarjoaviin laitoksiin, jotka voivat aiheuttaa järjestelmäriskin;

3) 

tarve rajoittaa positiota yksittäisessä vastapuolessa;

4) 

se, missä määrin vivutus perustuu vakuuksiin;

5) 

varojen ja vastuiden suhde;

6) 

vaihtoehtorahastojen hoitajan toiminnan laajuus, luonne ja määrä asianomaisilla markkinoilla.

3 §Tiedonantovelvollisuus merkittävässä määrin vivutusta käytettäessä

Sen lisäksi, mitä 2 §:ssä säädetään, vaihtoehtorahastojen hoitajan, joka käyttää vivutusta merkittävässä määrin, on jatkuvasti pidettävä Finanssivalvonnan saatavilla riittävä tieto vivutuksesta.

4 §Finanssivalvonnan valvonta

Finanssivalvonnan on arvioitava vaihtoehtorahastojen hoitajan vivutuksen käytön aiheuttamaa rahoitusmarkkinoiden järjestelmäriskiä, markkinahäiriöiden riskiä ja talouden pitkän aikavälin kasvulle aiheutuvia riskejä.

Finanssivalvonnan on asetettava vaihtoehtorahastojen hoitajalle rajat vivutuksen määrälle, jos se katsoo tämän olevan tarpeen rahoitusmarkkinoiden vakauden ja eheyden varmistamiseksi.

Finanssivalvonta voi sijoittajansuojan tai rahoitusmarkkinoiden vakauden varmistamiseksi asettaa vaihtoehtorahaston hoidolle sellaisia rajoituksia, joilla voidaan rajoittaa vivutuksen käytön vaikutusta rahoitusmarkkinoiden järjestelmäriskin tai markkinahäiriöiden riskin kasvuun.

5 §Asetuksenantovaltuus

Valtiovarainministeriön asetuksella voidaan, jollei komission delegoidusta asetuksesta muuta johdu, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin täytäntöönpanemiseksi antaa tarkemmat säännökset 3 §:n tarkoittamista riittävistä tiedoista.

6 §Komission delegoitu asetus

Komission delegoidussa asetuksessa säädetään vivutusmenetelmistä, vivutuksen laskentatapojen määrittelystä, vivutuksen käytöstä merkittävässä määrin sekä vivutetun vaihtoehtorahaston hoitoa koskevista rajoituksista.

18 lukuListaamattomiin yhtiöihin sijoittavat vaihtoehtorahastot

1 §Ilmoitus huomattavasta omistusosuudesta

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on tehtävä ilmoitus huomattavasta omistusosuudesta Finanssivalvonnalle, kun sen hoitama vaihtoehtorahasto hankkii listaamattoman yhtiön osakkeita, luopuu niistä tai pitää niitä hallussaan ja kun rahaston hallussa oleva osuus listaamattoman yhtiön äänioikeuksista saavuttaa, ylittää tai alittaa 10 prosentin, 20 prosentin, 30 prosentin, 50 prosentin tai 75 prosentin rajan.

Edellä 1 momentissa säädetyt ilmoitukset on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin 10 pankkipäivän kuluessa päivästä, jona se oikeustoimi on tapahtunut, jolla vaihtoehtorahasto on saavuttanut, ylittänyt tai alittanut asianomaisen rajan listaamattomassa yhtiössä.

2 §Määräysvaltaan liittyvät ilmoitukset

Kun vaihtoehtorahasto hankkii määräysvallan listaamattomassa yhtiössä, sitä hoitavan vaihtoehtorahastojen hoitajan on, sen lisäksi mitä 1, 3 ja 4 §:ssä säädetään, ilmoitettava Finanssivalvonnalle määräysvallan hankinnasta.

Edellä 1 momentissa edellytetyssä ilmoituksessa on oltava:

1) 

tiedot hankinnan tai luovutuksen jälkeisestä osuudesta äänioikeuksista;

2) 

määräysvallan hankkimista koskevat ehdot, mukaan luettuina tiedot asiaan liittyvistä osakkeenomistajista, luonnollisista henkilöistä tai oikeushenkilöistä, joilla on oikeus käyttää äänioikeutta näiden lukuun, ja soveltuvin osin yritysketjusta, jonka kautta äänioikeuksia tosiasiallisesti hallitaan;

3) 

päivä, jona määräysvalta on saatu.

Ilmoitus on tehtävä myös yhtiölle, josta äänioikeudet on hankittu sekä sen niille osakkeenomistajille, joiden tiedot ja osoitteet ovat kyseisen vaihtoehtorahastojen hoitajan saatavilla tai jotka tämä voi saada osakeyhtiölain 3 luvun 15 §:n mukaisesta osakasluettelosta tai siihen verrattavasta ulkomaisesta rekisteristä, johon hoitajalla on pääsy tai johon tämä voi saada pääsyn. Vaihtoehtorahastojen hoitajan on ilmoituksessaan listaamattomalle yhtiölle pyydettävä sen hallitusta ilmoittamaan työntekijöiden edustajille tai, jos edustajia ei ole, itse työntekijöille viipymättä siitä, että sen hoitama vaihtoehtorahasto on hankkinut määräysvallan, ja antamaan 2 momentissa tarkoitetut tiedot. Vaihtoehtorahastojen hoitajan on kohtuullisin keinoin pyrittävä varmistamaan, että hallitus ilmoittaa asiasta työntekijöiden edustajille tai, jos edustajia ei ole, itse työntekijöille.

Tässä pykälässä säädetyt ilmoitukset on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin 10 pankkipäivän kuluessa päivästä, jona se oikeustoimi on tapahtunut, jolla vaihtoehtorahaston äänivalta on ylittänyt 50 prosentin osuuden.

3 §Tiedonantovelvollisuus hankittaessa määräysvalta

Kun vaihtoehtorahasto hankkii määräysvallan listaamattomassa yhtiössä tai liikkeeseenlaskijassa, sitä hoitavan vaihtoehtorahastojen hoitajan on, sen lisäksi mitä 1, 2 ja 4 §:ssä säädetään, asetettava saataville:

1) 

tieto vaihtoehtorahastojen hoitajista, jotka joko yksin tai yhteistyössä toisten vaihtoehtorahastojen hoitajien kanssa hoitavat vaihtoehtorahastoja, jotka ovat hankkineet määräysvallan;

2) 

toimintatavat, joita noudatetaan eturistiriitojen ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi erityisesti vaihtoehtorahastojen hoitajan, vaihtoehtorahaston ja yhtiön välillä, mukaan lukien tiedot erityisistä suojatoimista, joiden avulla varmistetaan se, että sekä vaihtoehtorahastojen hoitajan ja yhtiön että vaihtoehtorahaston ja yhtiön välinen mahdollinen sopimus tai molemmat sopimukset, jos jokin sopimuksista on olemassa, on tehty tavanomaisin markkinaehdoin;

3) 

periaatteet, joita noudatetaan yhtiön ulkoisessa ja sisäisessä tiedottamisessa erityisesti työntekijöille.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on asetettava 1 momentissa tarkoitetut tiedot saataville Finanssivalvonnalle, yhtiölle, josta määräysvalta on hankittu sekä sen niille osakkeenomistajille, joiden tiedot ja osoitteet ovat kyseisen hoitajan saatavilla tai jotka tämä voi saada 1 momentissa tarkoitetulta yhtiöltä tai rekisteristä, johon hoitajalla on pääsy tai johon tämä voi saada pääsyn. Vaihtoehtorahastojen hoitajan on ilmoituksessaan 1 momentissa tarkoitetulle yhtiölle pyydettävä sen hallitusta ilmoittamaan työntekijöiden edustajille tai, jos edustajia ei ole, itse työntekijöille viipymättä siitä, että sen hoitama vaihtoehtorahasto on hankkinut määräysvallan, ja asetettava saataville 1 momentissa tarkoitetut tiedot.

Tämän pykälän soveltamiseksi määräysvallan tuottava prosentuaalinen ääniosuus ja sen laskentatapa liikkeeseenlaskijassa määräytyvät sen mukaan, mitä arvopaperimarkkinalain 2 luvun 4 §:ssä on säädetty.

4 §Velvollisuus tiedottaa aikomuksista

Kun vaihtoehtorahasto hankkii määräysvallan listaamattomassa yhtiössä, sitä hoitavan vaihtoehtorahastojen hoitajan on, sen lisäksi mitä 1—3 §:ssä säädetään, tiedotettava yhtiön liiketoimintaa koskevista aikomuksistaan.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun tiedottamisen on katettava vaihtoehtorahaston aikomukset listaamattoman yhtiön tulevalle liiketoiminnalle ja mahdolliset vaikutukset työntekijöihin, mukaan luettuina olennaiset muutokset työehtoihin.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on tiedotettava 2 momentissa tarkoitetut seikat yhtiölle, josta äänioikeudet on hankittu sekä sen niille osakkeenomistajille, joiden tiedot ja osoitteet ovat kyseisen hoitajan saatavilla tai jotka tämä voi saada listaamattomalta yhtiöltä tai rekisteristä, johon hoitajalla on pääsy tai johon tämä voi saada pääsyn. Vaihtoehtorahastojen hoitajan on pyydettävä listaamattoman yhtiön hallitusta ilmoittamaan työntekijöiden edustajille tai, jos edustajia ei ole, itse työntekijöille viipymättä siitä, että sen hoitama vaihtoehtorahasto on hankkinut määräysvallan, ja tiedotettava 2 momentissa tarkoitetut seikat.

5 §Velvollisuus antaa tieto määräysvallan hankkimisen rahoituksesta

Kun vaihtoehtorahasto hankkii määräysvallan listaamattomassa yhtiössä, sitä hoitavan vaihtoehtorahastojen hoitajan on, sen lisäksi mitä 1—3 §:ssä säädetään, annettava Finanssivalvonnalle ja vaihtoehtorahaston sijoittajille tiedot määräysvallan hankkimisen rahoituksesta.

6 §Kohdeyhtiön toimintakertomus

Kun vaihtoehtorahasto hankkii määräysvallan listaamattomassa yhtiössä, sitä hoitavan vaihtoehtorahastojen hoitajan tulee laatia kohdeyhtiöstä toimintakertomus, jos sellaista ei ole asianmukaisesti laadittu.

Toimintakertomuksen on annettava:

1) 

oikea ja riittävä kuva yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta sekä niiden kehityksestä katsauskaudella;

2) 

kuvaus tilikauden päättymisen jälkeisistä merkittävistä tapahtumista ja liiketoimista sekä niiden vaikutuksista kohdeyhtiön toiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan;

3) 

kuvaus kohdeyhtiön liiketoimintaan liittyvistä merkittävistä lähiajan riskeistä ja epävarmuustekijöistä;

4) 

osakeyhtiölain 8 luvun 8 §:n mukaiset tiedot.

Sen sijaan, että vaihtoehtorahastojen hoitaja sisällyttää 2 momentissa tarkoitetut tiedot 1 momentin mukaiseen toimintakertomukseen, se voi sisällyttää tiedot 11 luvun 1 §:n mukaiseen toimintakertomukseen.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on pyydettävä listaamattoman yhtiön hallitusta antamaan tiedoksi työntekijöiden edustajille tai, jos edustajia ei ole, itse työntekijöille viipymättä 2 momentissa määritelty toimintakertomus.

Toimintakertomus on saatettava työntekijöiden ja sijoittajien saataville kirjanpitolain 3 luvun 6 §:n mukaisen määräajan kuluessa. Edellä 3 momentissa tarkoitettu toimintakertomus tulee kuitenkin saattaa työntekijöiden ja sijoittajien saataville viimeistään kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

7 §Yhtiön tai liikkeeseenlaskijan tyhjentäminen varoista

Kun 1 §:ssä tarkoitettu vaihtoehtorahasto hankkii määräysvallan listaamattomassa yhtiössä tai määräysvallan liikkeeseenlaskijassa, sitä hoitavan vaihtoehtorahastojen hoitajan tulee 24 kuukauden ajan lukien siitä, kun vaihtoehtorahasto on hankkinut määräysvallan yhtiössä tai liikkeeseenlaskijassa, kohtuullisin keinoin pyrkiä estämään yhtiön tai liikkeeseenlaskijan tyhjentäminen varoista.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu vaihtoehtorahastojen hoitaja ei erityisesti saa jakaa varoja osakeyhtiölain vastaisesti.

Tämän pykälän soveltamiseksi määräysvallan tuottava prosentuaalinen ääniosuus ja sen laskentatapa liikkeeseenlaskijassa määräytyvät sen mukaan, mitä arvopaperimarkkinalain 2 luvun 4 §:ssä on säädetty.

8 §Henkilöstön edustajan salassapitovelvollisuus

Työntekijän edustajan tai työntekijöitä edustavan asiantuntijan on pidettävä salassa tämän luvun mukaisesti annetut luottamukselliset tiedot siten kuin yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 57 §:ssä säädetään.

9 §Asetuksenantovaltuus

Valtiovarainministeriön asetuksella annetaan, jollei komission delegoidusta asetuksesta muuta johdu, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarkemmat säännökset 7 §:n tarkoittamasta menettelystä yhtiön varoista tyhjentämisen estämiseksi kun yhtiö, josta määräysvalta on hankittu, on muu kuin osakeyhtiö.

VII OSARAJAT YLITTÄVÄ TOIMINTA

19 lukuETA-valtiot

1 §Oikeus hoitaa toiseen ETA-valtioon sijoittautunutta vaihtoehtorahastoa

Toimiluvan saanut vaihtoehtorahastojen hoitaja voi hoitaa toiseen ETA-valtioon sijoittautunutta vaihtoehtorahastoa toimitettuaan Finanssivalvonnalle ilmoituksen, joka sisältää:

1) 

tiedon ETA-valtioista, joissa se aikoo hoitaa rahastoja;

2) 

toimintaohjelman, josta käy ilmi vaihtoehtorahasto, jota se aikoo hoitaa sekä palvelut, joita se aikoo tarjota.

Jos 1 momentin mukaista toimintaa harjoitetaan perustamalla sivuliike, tulee Finanssivalvonnalle ennen sivuliikkeen toiminnan aloittamista toimittaa lisäksi:

1) 

tieto sivuliikkeen organisaatiorakenteesta;

2) 

osoitetiedot asiaan liittyvien asiakirjojen saamiseksi vaihtoehtorahastojen kotijäsenvaltiossa;

3) 

tiedot sivuliikkeen johtamisesta vastuussa olevien nimistä ja yhteystiedoista.

Vaihtoehtorahastojen hoitaja voi aloittaa ETA-valtioon sijoittautuneen vaihtoehtorahaston hoidon saatuaan Finanssivalvonnalta sitä koskevan ilmoituksen.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on ilmoitettava muutoksesta tämän pykälän mukaisiin tietoihin kirjallisesti Finanssivalvonnalle viimeistään kuukautta ennen suunnitellun muutoksen toteutumista tai välittömästi ennakoimattoman muutoksen toteuduttua.

2 §ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan oikeus hoitaa vaihtoehtorahastoa Suomessa

ETA-vaihtoehtorahastojen hoitaja voi perustamatta tytäryritystä tai sivuliikettä hoitaa vaihtoehtorahastoja Suomessa samoin edellytyksin kuin tämän lain mukaisen toimiluvan saaneet vaihtoehtorahastojen hoitajat.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu vaihtoehtorahastojen hoitaja voi aloittaa vaihtoehtorahaston hoidon Suomessa saatuaan sitä koskevan ilmoituksen kotijäsenvaltionsa ulkomaiselta ETA-valvontaviranomaiselta.

3 §Oikeus markkinoida ETA-valtioon sijoittautunutta vaihtoehtorahastoa Suomessa

Toimiluvan saaneella vaihtoehtorahastojen hoitajalla on oikeus markkinoida hoitamansa ETA-valtioon sijoittautuneen vaihtoehtorahaston osuuksia Suomessa siten kuin 12 luvun 1 §:ssä säädetään.

Markkinoinnista ei-ammattimaiselle asiakkaalle säädetään 13 luvussa.

4 §Oikeus markkinoida ETA-valtioon sijoittautunutta vaihtoehtorahastoa muissa ETA-valtioissa

Toimiluvan saanut vaihtoehtorahastojen hoitaja voi markkinoida hoitamansa ETA-valtioon sijoittautuneen vaihtoehtorahaston osuuksia muussa ETA-valtiossa kuin Suomessa toimitettuaan Finanssivalvonnalle englanninkielisen ilmoituksen ETA-valtioon sijoittautuneesta vaihtoehtorahastosta, jota se aikoo markkinoida ETA-valtiossa ja joka sisältää asian arvioimiseksi tarvittavat asiakirjat ja tiedot.

Jos ETA-valtioon sijoittautunut vaihtoehtorahasto toimii syöttörahastona, 1 momentissa tarkoitettu oikeus markkinoida edellyttää, että kohderahastona toimiva vaihtoehtorahasto on myös ETA-valtioon sijoittautunut vaihtoehtorahasto ja sitä hoitaa ETA-vaihtoehtorahastojen hoitaja.

Vaihtoehtorahastojen hoitaja voi aloittaa hoitamansa ETA-valtioon sijoittautuneen vaihtoehtorahaston osuuksien markkinoinnin muussa ETA-valtiossa saatuaan Finanssivalvonnalta sitä koskevan ilmoituksen.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on ilmoitettava muutoksesta tämän pykälän mukaisiin tietoihin kirjallisesti Finanssivalvonnalle viimeistään kuukautta ennen suunnitellun muutoksen toteutumista tai välittömästi ennakoimattoman muutoksen toteuduttua.

Sijoituspalveluyritys voi markkinoida ETA-valtioon sijoittautuneen vaihtoehtorahaston osuuksia muussa ETA-valtiossa sen jälkeen, kun kyseinen vaihtoehtorahaston vaihtoehtorahastojen hoitaja on saanut Finanssivalvonnalta 3 momentin mukaisen ilmoituksen ja noudattaen, mitä tässä pykälässä säädetään.

5 §Toiseen ETA-valtioon sijoittautuneen vaihtoehtorahastojen hoitajan oikeus markkinoida vaihtoehtorahastoa Suomessa

ETA-vaihtoehtorahastojen hoitaja voi perustamatta tytäryritystä tai sivuliikettä markkinoida hoitamansa vaihtoehtorahaston tai ETA-valtioon sijoittautuneen vaihtoehtorahaston osuuksia Suomessa samoin edellytyksin kuin tämän lain mukaisen toimiluvan saaneet vaihtoehtorahastojen hoitajat. Markkinoinnin voi aloittaa, kun se on saanut markkinoinnin sallivan ilmoituksen kotijäsenvaltionsa ulkomaiselta ETA-valvontaviranomaiselta. Jos osuuksia markkinoidaan ainoastaan ammattimaisille asiakkaille, Finanssivalvonnalle tulee lisäksi toimittaa tiedot järjestelyistä, joilla estetään vaihtoehtorahaston osuuksien markkinointi ei-ammattimaiselle asiakkaalle.

ETA-vaihtoehtorahastojen hoitaja voi markkinoida ETA-valtioon sijoittautuneen vaihtoehtorahaston osuuksia Suomeen ainoastaan 1 momentissa säädetyllä tavalla.

Se, jolla on oikeus harjoittaa sijoituspalvelulain 1 luvun 11 §:ssä tarkoitettua toimeksiantojen välittämistä Suomessa, voi markkinoida ETA-valtioon sijoittautuneen vaihtoehtorahaston osuuksia Suomessa vain, jos kyseisen vaihtoehtorahaston hoitaja on saanut 1 momentissa tarkoitetun ETA-valvontaviranomaisen ilmoituksen.

ETA-rekisteröitymisvelvollinen vaihtoehtorahastojen hoitaja voi markkinoida hoitamansa ETA-valtioon sijoittautuneen vaihtoehtorahaston osuuksia Suomessa ammattimaiselle asiakkaalle tehtyään siitä kirjallisen ilmoituksen Finanssivalvonnalle. Ilmoituksessa tulee olla selvitys siitä, että se:

1) 

noudattaa vaihtoehtorahaston markkinoinnissa, mitä 12 luvun 2—11 §:ssä säädetään;

2) 

noudattaa markkinoimansa vaihtoehtorahaston osalta, mitä 5 luvun 4 §:ssä, 11 luvun 1 ja 2 §:ssä sekä 1 luvun 8 §:ssä ja 18 luvussa säädetään.

Vaihtoehtorahaston osuuksien tarjoamisesta Suomessa säädetään 12 luvussa. Markkinoinnista ei-ammattimaiselle asiakkaalle säädetään 13 luvussa.

6 §Sijoituspalvelun tarjoaminen

ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajalla, joka hoitaa Suomessa vaihtoehtorahastoa 2 §:n mukaisesti tai tarjoaa vaihtoehtorahaston osuuksia Suomessa 5 §:n mukaisesti on oikeus tarjota 3 luvun 2 §:n 2 momentin mukaista sijoituspalvelua Suomessa perustamatta tytäryritystä tai sivuliikettä ainoastaan Finanssivalvonnan luvalla.

Edellä 1 momentissa tarkoitetulla ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajalla on oikeus tarjota 3 luvun 3 §:n mukaisia liitännäispalveluja Suomessa ainoastaan 3 luvun 2 §:n 2 momentin mukaisen sijoituspalvelun tarjoamisen yhteydessä ja ainoastaan Finanssivalvonnan luvalla.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu Finanssivalvonnan lupa tarjota sijoitus- tai liitännäispalvelua edellyttää, että:

1) 

ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan kotijäsenvaltio tunnustaa vastavuoroisesti vaihtoehtorahastojen hoitajan oikeuden tarjota sijoitus- ja liitännäispalveluja;

2) 

ETA-vaihtoehtorahastojen hoitaja on saanut 2 §:n mukaisen ilmoituksen;

3) 

ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajalla on kotijäsenvaltionsa ulkomaisen ETA-valvontaviranomaisen myöntämä toimilupa tarjota kyseistä palvelua;

4) 

ETA-vaihtoehtorahastojen hoitaja noudattaa sijoituspalvelulakia soveltuvin osin.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu vaihtoehtorahastojen hoitaja ei voi käyttää sijoituspalvelun tarjoamiseen Suomessa sidonnaisasiamiestä.

7 §Asetuksenantovaltuus

Valtiovarainministeriön asetuksella voidaan, jollei komission delegoidusta asetuksesta muuta johdu, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin täytäntöönpanemiseksi antaa tarkemmat säännökset 4 §:n 1 momentissa tarkoitetuista asiakirjoista ja tiedoista ja 6 §:n 3 momentissa tarkoitetun Finanssivalvonnan luvan edellytyksistä.

20 lukuKolmannet maat

1 §Oikeus hoitaa kolmanteen maahan sijoittautunutta vaihtoehtorahastoa

Toimiluvan saanut vaihtoehtorahastojen hoitaja saa hoitaa kolmanteen maahan sijoittautunutta vaihtoehtorahastoa. Vaihtoehtorahastojen hoitajan tulee noudattaa tässä laissa säädettyjä vaatimuksia lukuun ottamatta 7 luvun 4 §:n velvollisuutta huolehtia säilytystoiminnasta ja 11 luvun 1 §:n velvollisuutta laatia toimintakertomus. Finanssivalvonnan ja vaihtoehtorahaston sijoittautumismaana olevan kolmannen maan valvontaviranomaisten välillä on oltava otettu käyttöön asianmukaisia yhteistyöjärjestelyjä, jotta voidaan varmistaa tehokas tietojenvaihto, jonka avulla Finanssivalvonta voi huolehtia tehtävistään.

Edellä 1 momentissa säädetty oikeus hoitaa vaihtoehtorahastoa ei sisällä oikeutta markkinoida kyseessä olevaa vaihtoehtorahastoa ETA-valtioissa.

2 §Oikeus markkinoida kolmanteen maahan sijoittautunutta vaihtoehtorahastoa

Toimiluvan saanut vaihtoehtorahastojen hoitaja voi Suomessa markkinoida hoitamansa kolmanteen maahan sijoittautuneen vaihtoehtorahaston osuuksia ammattimaisille asiakkaille tehtyään siitä kirjallisen ilmoituksen Finanssivalvonnalle. Ilmoituksessa tulee olla selvitys siitä, että:

1) 

vaihtoehtorahastojen hoitaja noudattaa vaihtoehtorahaston markkinoinnissa, mitä 12 luvussa säädetään;

2) 

Finanssivalvonnan ja vaihtoehtorahaston sijoittautumismaana olevan kolmannen maan valvontaviranomaisten välillä on otettu käyttöön kansainvälisten standardien mukaisia asianmukaisia yhteistyöjärjestelyjä järjestelmäriskin valvomiseksi, jotta voidaan varmistaa tehokas tietojenvaihto, jonka avulla Finanssivalvonta voi hoitaa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin mukaiset tehtävänsä;

3) 

vaihtoehtorahaston sijoittautumismaana oleva kolmas maa ei saa olla rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän yhteistyöhaluttomiksi määrittelemien maiden ja alueiden luettelossa;

4) 

vaihtoehtorahaston sijoittautumismaana olevan kolmannen maan ja Suomen välillä on sopimus, joka vastaa täysin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön tuloa ja varallisuutta koskevan malliverosopimuksen 26 artiklassa vahvistettuja vaatimuksia ja jolla varmistetaan tehokas tietojenvaihto veroasioissa;

5) 

vaihtoehtorahastojen hoitaja on toimittanut Finanssivalvonnalle tiedon 15 luvun 2 ja 3 §:n mukaisista tehtävistä vastaavista yhteisöistä.

Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan myös sellaiseen ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajaan, jonka kotijäsenvaltion ulkomainen ETA-valvontaviranomainen on ottanut käyttöön 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun yhteistyöjärjestelyn.

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, koskee myös syöttörahastoa, jonka kohteena oleva vaihtoehtorahasto on sijoittautunut kolmanteen maahan.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu vaihtoehtorahastojen hoitaja ei ole velvollinen noudattamaan, mitä 7 luvun 4 §:ssä tai vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin 21 artiklan nojalla muualla säädetään säilytystoiminnasta huolehtimisesta siltä osin kuin ne koskevat kolmanteen maahan sijoittautunutta vaihtoehtorahastoa. Tällöin Finanssivalvonnalle 1 momentin mukaisesti tehtävässä ilmoituksessa on selvitettävä, miten varmistutaan siitä, että yksi tai useampi yhteisö on nimetty hoitamaan 15 luvun 2 ja 3 §:n mukaisia tai muualla säädettyjä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin 21 artiklan 7—9 kohdassa tarkoitettuja säilytys- ja muita tehtäviä. Vaihtoehtorahastojen hoitaja ei saa itse hoitaa näitä tehtäviä.

Vaihtoehtorahastojen hoitaja voi aloittaa hoitamansa kolmanteen maahan sijoittautuneen vaihtoehtorahaston osuuksien markkinoinnin ammattimaisille asiakkaille saatuaan Finanssivalvonnalta sitä kokevan ilmoituksen.

Sijoituspalveluyritys tai sellainen vaihtoehtorahastojen hoitaja, joka ei toimi kyseisen vaihtoehtorahaston hoitajana, voi markkinoida kolmanteen maahan sijoittautuneen vaihtoehtorahaston osuuksia ETA-valtiossa oleville ammattimaisille asiakkaille sen jälkeen, kun kyseisen vaihtoehtorahaston vaihtoehtorahastojen hoitaja on saanut Finanssivalvonnalta 5 momentin mukaisen ilmoituksen, noudattaen, mitä tässä pykälässä säädetään.

3 §Kolmannesta maasta markkinointi

Kolmanteen maahan sijoittautunut vaihtoehtorahastojen hoitaja voi Suomessa markkinoida hoitamansa ETA-valtioon sijoittautuneen vaihtoehtorahaston tai kolmanteen maahan sijoittautuneen vaihtoehtorahaston osuuksia ammattimaisille asiakkaille tehtyään siitä kirjallisen ilmoituksen Finanssivalvonnalle. Ilmoituksessa tulee olla selvitys siitä, että:

1) 

kolmanteen maahan sijoittautunut vaihtoehtorahastojen hoitaja noudattaa kunkin markkinoimansa vaihtoehtorahaston osalta, mitä 7 luvun 3 §:ssä, 11 luvun 1 ja 2 §:ssä, 12 luvun 2—8 §:ssä, 17 luvun 3 §:ssä sekä kunkin 1 luvun 8 §:n 1 momentissa tarkoitetun vaihtoehtorahaston osalta lisäksi, mitä 18 luvussa säädetään;

2) 

Finanssivalvonnan, vaihtoehtorahaston kotijäsenvaltion valvontaviranomaisten ja vaihtoehtorahastojen hoitajan sekä vaihtoehtorahaston sijoittautumismaana olevan kolmannen maan valvontaviranomaisten välillä on otettu käyttöön kansainvälisten standardien mukaiset asianmukaiset yhteistyöjärjestelyt järjestelmäriskin valvomiseksi, jotta voidaan varmistaa tehokas tietojenvaihto, jonka avulla Finanssivalvonta voi hoitaa tässä laissa säädetyt tehtävänsä;

3) 

vaihtoehtorahastojen hoitajan tai vaihtoehtorahaston sijoittautumismaana oleva kolmas maa ei saa olla rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän yhteistyöhaluttomiksi määrittelemien maiden ja alueiden luettelossa;

4) 

vaihtoehtorahaston sijoittautumismaana olevan kolmannen maan ja Suomen välillä on sopimus, joka vastaa täysin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön tuloa ja varallisuutta koskevan malliverosopimuksen 26 artiklassa vahvistettuja vaatimuksia ja jolla varmistetaan tehokas tietojenvaihto veroasioissa.

Kolmanteen maahan sijoittautunut vaihtoehtorahastojen hoitaja voi aloittaa hoitamansa ETA-valtioon sijoittautuneen vaihtoehtorahaston tai kolmanteen maahan sijoittautuneen vaihtoehtorahaston osuuksien markkinoinnin ammattimaisille asiakkaille saatuaan Finanssivalvonnalta sitä koskevan ilmoituksen.

Sijoituspalveluyritys tai sellainen vaihtoehtorahastojen hoitaja, joka ei hoida tässä pykälässä tarkoitettua vaihtoehtorahastoa, voi markkinoida kyseisen vaihtoehtorahaston osuuksia ETA-valtiossa oleville ammattimaisille asiakkaille sen jälkeen, kun kyseisen vaihtoehtorahaston kolmanteen maahan sijoittautunut vaihtoehtorahastojen hoitaja on saanut Finanssivalvonnalta 2 momentin mukaisen ilmoituksen ja noudattaen, mitä tässä pykälässä säädetään.

4 §Säilytysyhteisö

Sen estämättä, mitä 7 luvun 4 §:ssä säädetään säilytystoiminnasta huolehtimisesta, vaihtoehtorahastojen hoitaja voi nimetä kolmanteen maahan sijoittautuneelle vaihtoehtorahastolle kyseiseen kolmanteen maahan sijoittautuneen tai Suomeen sijoittautuneen säilytysyhteisön.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan tulee nimetessään kolmanteen maahan sijoittautunutta säilytysyhteisöä varmistua siitä, että säilytysyhteisö ja sen sijoittautumismaa täyttävät seuraavat valvonnan, tietojenvaihdon, sääntelyn ja sijoittajanvastuun edellytykset:

1) 

Finanssivalvonnan ja säilytysyhteisön sijoittautumismaana olevan kolmannen maan valvontaviranomaisten välillä on otettu käyttöön kansainvälisten standardien mukaisia asianmukaisia yhteistyöjärjestelyjä järjestelmäriskin valvomiseksi, jotta voidaan varmistaa tehokas tietojenvaihto, jonka avulla Finanssivalvonta voi hoitaa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin mukaiset tehtävänsä;

2) 

säilytysyhteisöt ovat sellaisen tehokkaan toiminnan vakautta koskevan sääntelyn, vähimmäispääomavaatimusten ja valvonnan alaisia, jotka vastaavat vaikutuksiltaan EU:n harmonisoitua lainsäädäntöä ja joiden täytäntöönpanoa valvotaan tehokkaasti;

3) 

säilytysyhteisön sijoittautumismaana oleva kolmas maa ei saa olla rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän yhteistyöhaluttomiksi määrittelemien maiden ja alueiden luettelossa;

4) 

säilytysyhteisön sijoittautumismaana olevan kolmannen maan ja Suomen välillä on sopimus, joka vastaa täysin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön tuloa ja varallisuutta koskevan malliverosopimuksen 26 artiklassa vahvistettuja vaatimuksia ja jolla varmistetaan tehokas tietojenvaihto veroasioissa;

5) 

säilytysyhteisön on oltava sopimuksen perusteella vastuussa vaihtoehtorahastolle tai kyseisen rahaston sijoittajille vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin 21 artiklan 12 ja 13 kohdan mukaisesti ja nimenomaisesti sitouduttava noudattamaan 21 artiklan 11 kohtaa.

5 §Rajat ylittävä sijoittaminen vaihtoehtorahastoon

Tämän luvun säännökset eivät vaikuta sijoittajan oikeuteen sijoittaa valitsemiinsa kolmanteen maahan sijoittautuneisiin vaihtoehtorahastoihin. Ammattimainen asiakas voi yksilöidyllä kirjallisella suostumuksellaan luopua 12 luvun 4 §:n 5 momentin mukaisesta ja kolmanteen maahan sijoittautunutta vaihtoehtorahastoa hoitavaan vaihtoehtorahastojen hoitajaan kohdistuvasta oikeudestaan tiedonsaantiin.

Finanssivalvonnan on pidettävä julkisesti saatavilla tieto kolmanteen maahan sijoittautuneista vaihtoehtorahastoista, joiden markkinoinnista Suomessa se on saanut ilmoituksen 2 tai 3 §:n nojalla, sekä niiden hoitajista.

Sen estämättä, mitä 12 luvussa tai tässä luvussa säädetään, kolmanteen maahan sijoittautunut vaihtoehtorahastojen hoitaja voi raportoida sijoituksista sijoittajalle ilman eri rajoituksia.

6 §Muut kolmatta maata koskevat säännökset

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin 67 artiklassa tarkoitetun komission delegoidun asetuksen tultua voimaan tulee noudattaa, mitä mainitun direktiivin 35 ja 37—41 artiklassa säädetään.

7 §Komission delegoitu asetus

Komission delegoidussa asetuksessa säädetään kolmanteen maahan sijoittautuneeseen säilytysyhteisöön sovellettavan toiminnan vakautta koskevan sääntelyn ja valvonnan arviointiperusteista sekä kolmansia maita koskevista erityissäännöistä.

VIII OSAVALVONTA JA SEURAAMUKSET

21 lukuFinanssivalvontaa koskevat säännökset

1 §Valvonta

Tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista valvoo Finanssivalvonta siten kuin tässä laissa ja Finanssivalvonnasta annetussa laissa säädetään.

Finanssivalvonta valvoo tämän lain mukaista säilytysyhteisötoimintaa.

Finanssivalvonta voi vaatia yksittäiseltä vaihtoehtorahastojen hoitajalta tässä laissa erikseen mainittujen tietojen lisäksi muita tietoja, jos se on tarpeen järjestelmäriskien valvonnan ja hallinnan kannalta siten kuin Finanssivalvonnasta annetussa laissa säädetään. Finanssivalvonnan on ilmoitettava 7 luvun 3 §:n ylittävistä erillisistä lisätietovaatimuksista Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle.

Finanssivalvonnan velvollisuudesta tehdä yhteistyötä kuluttaja-asiamiehen kanssa asiakkaansuojan valvonnassa säädetään Finanssivalvonnasta annetun lain 5 luvussa.

2 §Ilmoitus rajoituksesta vivutukselle

Finanssivalvonnan on, ennen kuin se asettaa vaihtoehtorahastojen hoitajalle 17 luvun 4 §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetun rajoituksen, tehtävä siitä ilmoitus Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja Euroopan järjestelmäriskikomitealle sekä ulkomaiselle ETA-valvontaviranomaiselle.

Ilmoitus on tehtävä 10 pankkipäivää ennen kuin ehdotetun toimen on määrä tulla voimaan tai se on määrä uusia.

Ilmoituksessa on oltava tiedot ehdotetusta toimesta, toimen perustelut ja tieto siitä, milloin toimen on määrä tulla voimaan tai se on määrä uusia. Finanssivalvonta voi poikkeustilanteissa päättää, että ehdotettu toimi tulee voimaan ennen 2 momentissa säädetyn määräajan päättymistä.

Jos Finanssivalvonta toteuttaa 1 momentissa tarkoitetun toimen, jota Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen on lausunnossaan vastustanut, sen on ilmoitettava asiasta Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja perusteltava päätöksensä. Perustelu on julkinen.

3 §Vaihtoehtorahastojen hoitaminen ETA-valtiossa

Finanssivalvonnan on saatuaan 19 luvun 1 §:n mukaisen ilmoituksen varmistuttava, noudattaako vaihtoehtorahastojen hoitaja tätä lakia hoitaessaan vaihtoehtorahastoa ja kattaako sen toimilupa sen ilmoitukseen liitetyn toimintaohjelman mukaisen vaihtoehtorahastojen hoidon. Finanssivalvonnan on kuukauden kuluessa täydellisen ilmoituksen saamisesta toimitettava kaikki asiakirjat vaihtoehtorahastojen hoitajan vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille. Samassa yhteydessä on toimitettava lausunto siitä, että ilmoittajalla on tämän lain mukainen vaihtoehtorahastojen hoitajan toimilupa.

Jos 19 luvussa säädettyä toimintaa harjoitetaan perustamalla sivuliike, 1 momentissa tarkoitetun määräajan sijasta Finanssivalvonnan on kahden kuukauden kuluessa täydellisen ilmoituksen saamisesta toimitettava kaikki asiakirjat vaihtoehtorahastojen hoitajan vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

Finanssivalvonnan on tiedot toimitettuaan viipymättä ilmoitettava asiasta vaihtoehtorahastojen hoitajalle.

4 §Vaihtoehtorahaston markkinointi

Finanssivalvonnan on saatuaan 12 luvun 1 §:ssä tai 19 luvun 3 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen varmistuttava, noudattaako vaihtoehtorahastojen hoitaja tätä lakia hoitaessaan vaihtoehtorahastoa. Finanssivalvonnan on 20 pankkipäivän kuluessa täydellisen ilmoituksen saamisesta ilmoitettava päätöksestä vaihtoehtorahastojen hoitajalle. Finanssivalvonnan on samalla ilmoitettava asiasta vaihtoehtorahaston kotijäsenvaltion ulkomaiselle ETA-valvontaviranomaiselle.

5 §Vaihtoehtorahaston markkinointi muuhun ETA-valtioon

Finanssivalvonnan on saatuaan 19 luvun 4 §:n mukaisen ilmoituksen varmistuttava, noudattaako vaihtoehtorahastojen hoitaja tätä lakia hoitaessaan vaihtoehtorahastoa. Finanssivalvonnan on 20 pankkipäivän kuluessa täydellisen ilmoituksen saamisesta toimitettava ilmoitukseen kuuluvat asiakirjat ja tiedot sen ETA-valtion ulkomaiselle ETA-valvontaviranomaiselle, jossa vaihtoehtorahastoa on tarkoitus markkinoida. Finanssivalvonnan on samalla toimitettava englanninkielinen lausunto siitä, että kyseisellä vaihtoehtorahastojen hoitajalla on toimilupa hoitaa rahastoa ilmoittamansa tietyn sijoituspolitiikan mukaisesti. Finanssivalvonnan on samalla ilmoitettava asiasta sen ETA-valtion ulkomaiselle ETA-valvontaviranomaiselle, jossa vaihtoehtorahasto sijaitsee.

Finanssivalvonnan on asiakirjat ja tiedot toimitettuaan viipymättä ilmoitettava asiasta vaihtoehtorahastojen hoitajalle.

6 §Hoitoa tai markkinointia koskevien tietojen muuttuminen

Finanssivalvonnan tulee arvioida suunnitellut muutokset saatuaan 12 luvun 1 §:n 4 momentissa, 19 luvun 1 §:n 4 momentissa tai 4 §:n 4 momentissa tarkoitetun ilmoituksen.

Jos muutokset ovat hyväksyttäviä ja Finanssivalvonta voi varmistua siitä, että vaihtoehtorahastojen hoitaja noudattaa tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä, Finanssivalvonnan on viipymättä ilmoitettava vaihtoehtorahastojen hoitajalle, ettei se aio kieltää muutoksia. Finanssivalvonnan on tarvittaessa ilmoitettava muutoksista toisen ETA-valtion ulkomaiselle ETA-valvontaviranomaiselle.

Jos vaihtoehtorahastojen hoitaja ei suunnitellun muutoksen perusteella enää noudattaisi tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä, Finanssivalvonnan on kiellettävä muutos.

Jos suunniteltu muutos toteutetaan kiellosta huolimatta tai jos on ilmennyt muu seikka, jonka takia vaihtoehtorahastojen hoitaja ei enää noudata tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä, Finanssivalvonnan on ryhdyttävä asiaankuuluviin Finanssivalvonnasta annetun lain 3 luvun mukaisiin toimenpiteisiin ja tarvittaessa kiellettävä vaihtoehtorahastojen hoitaminen sekä osuuksien tarjoaminen kaikissa ETA-valtioissa.

7 §Vaihtoehtorahaston lainmukaisuuden varmistaminen

Kun Finanssivalvonta saa 3 luvun 5 §:n 3 momentin mukaisen ilmoituksen, sen on vaadittava kyseistä vaihtoehtorahastojen hoitajaa toteuttamaan tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että vaihtoehtorahasto tai sen lukuun toimiva toinen yhteisö noudattaa tässä laissa säädettyjä velvollisuuksiaan.

Jos vaihtoehtorahasto ei kohtuullisessa ajassa 1 momentin mukaisesta vaatimuksesta lukien noudata tämän lain mukaisia velvollisuuksia, Finanssivalvonnan on päätöksellä kiellettävä kyseiseltä vaihtoehtorahastojen hoitajalta kyseisen vaihtoehtorahaston hoito. Tässä tapauksessa kyseistä rahastoa ei saa enää markkinoida Suomessa tai muussa ETA-valtiossa ennen tämän lain mukaisen vaihtoehtorahastojen hoitajan nimeämistä. Myöskään vaihtoehtorahastoa, joka on sijoittautunut kolmanteen maahan ja jolla ei ole vaihtoehtorahastojen hoitajaa, ei saa markkinoida Suomessa tai muussa ETA-valtiossa. Finanssivalvonnan on ilmoitettava kiellosta välittömästi rahaston kotijäsenvaltion ulkomaisille ETA-valvontaviranomaisille sekä niiden ETA-valtioiden ulkomaisille ETA-valvontaviranomaisille, joissa kyseisen vaihtoehtorahastojen hoitajan hoitamia vaihtoehtorahastoja markkinoidaan.

8 §Säilytysyhteisöltä saatavat tiedot

Finanssivalvonta voi pyytää käyttöönsä tiedot, joita tämän lain tarkoittama säilytysyhteisö tai erityinen säilytysyhteisö on saanut tehtäviään hoitaessaan, jos ne ovat tarpeellisia Finanssivalvonnalle säädetyn valvontatehtävän toteuttamiseksi.

Finanssivalvonnan oikeudesta saada 1 momentissa tarkoitettua tietoa säädetään Finanssivalvonnasta annetun lain 18 §:ssä.

9 §Velvollisuus arvioida Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen toimenpidepyyntö

Finanssivalvonnan on arvioitava Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin 47 artiklassa tarkoitettu toimenpidepyyntö ja ryhdyttävä sen perusteella riittäviin toimenpiteisiin.

Toimenpiteiden on tehokkaasti puututtava uhkaan rahoitusmarkkinoiden asianmukaiselle toiminnalle ja eheydelle tai koko rahoitusjärjestelmän tai sen osan vakaudelle ETA-valtioissa, tai parannettava merkittävästi toimivaltaisten viranomaisten kykyä valvoa uhkaa. Toimenpiteet eivät saa luoda sääntelyn katvealueiden hyväksikäytön riskiä eivätkä vaikuttaa haitallisesti rahoitusmarkkinoiden tehokkuuteen.

Muutoin yhteistyössä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen kanssa on noudatettava, mitä Finanssivalvonnasta annetun lain 3 a §:ssä säädetään.

10 §Tietojenvaihto

Finanssivalvonnan on toimitettava ulkomaiselle ETA-valvontaviranomaiselle tietoja, joilla on merkitystä seurattaessa ja ehkäistäessä vaihtoehtorahastojen hoitajien toiminnan mahdollisia vaikutuksia rahoitusjärjestelmän kannalta merkityksellisten luottolaitosten, vakuutuslaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakauteen ja markkinoiden asianmukaiseen toimintaan niillä markkinoilla, joilla kyseiset vaihtoehtorahastojen hoitajat toimivat. Tiedot on toimitettava myös Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja Euroopan järjestelmäriskikomitealle.

Finanssivalvonnan on toimitettava kootut tiedot vastuulleen kuuluvien vaihtoehtorahastojen hoitajien toiminnasta Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja Euroopan järjestelmäriskikomitealle, jos ESMA-asetuksen 35 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

Muutoin tietojenvaihdossa on noudatettava, mitä Finanssivalvonnasta annetun lain 52 §:ssä säädetään.

11 §Valvontayhteistyö

Finanssivalvonta voi pyytää ulkomaista ETA-valvontaviranomaista toimimaan yhteistyössä kyseisen ETA-valtion alueella tehtävän tutkinnan, valvontatoimien tai tarkastuksen yhteydessä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin mukaisten valtuuksien rajoissa. Finanssivalvonta voi pyytää sen virkamiehen läsnäoloa tarkastuksessa.

Kun Finanssivalvonta saa Suomessa tehtävää tarkastusta tai tutkintaa koskevan pyynnön ulkomaiselta ETA-valvontaviranomaiselta, sen on suoritettava tarkastus tai tutkinta itse.

Finanssivalvonta voi erityisestä syystä antaa 2 momentissa tarkoitetun pyynnön esittäneen ulkomaisen ETA-valvontaviranomaisen virkamiehelle luvan olla läsnä paikalla tehtävässä tarkastuksessa tai osallistua tutkintaan.

Finanssivalvonta voi kieltäytyä valvontayhteistyöstä ulkomaisen ETA-valvontaviranomaisen kanssa Finanssivalvonnasta annetun lain 53 §:ssä säädetyillä perusteilla.

Finanssivalvonta valvoo, että ETA-vaihtoehtorahastojen hoitaja, joka hoitaa vaihtoehtorahastoa Suomessa tai markkinoi vaihtoehtorahaston osuuksia Suomessa sivuliikkeen välityksellä, noudattaa 6 luvun 1 §:ää sekä 7 luvun 5 ja 6 §:ää.

12 §Erimielisyyden saattaminen Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen käsiteltäväksi

Finanssivalvonnan ja ulkomaisen ETA-valvontaviranomaisen välille syntyneen erimielisyyden saattamisesta Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen käsiteltäväksi säädetään Finanssivalvonnasta annetun lain 50 b §:ssä.

13 §Yhteistyö kolmannen maan valvontaviranomaisen kanssa

Finanssivalvonnan on järjestettävä tämän lain valvomiseksi tarvittava yhteistyö kolmannen maan valvontaviranomaisen kanssa siten kuin Finanssivalvonnasta annetun lain 54 §:ssä säädetään.

Finanssivalvonnan on julkistettava luettelo niistä kolmannen maan valvontaviranomaisista, joiden kanssa se on ottanut käyttöön 1 momentissa tarkoitetut yhteistyöjärjestelyt.

14 §Henkilötiedot ja muut tiedot

Finanssivalvonnan on noudatettava henkilötietojen käsittelyssä, säilyttämisessä ja siirtämisessä henkilötietolakia.

Finanssivalvonnan tulee säilyttää tämän lain mukaisia tehtäviä hoitaessaan saatuja henkilötietoja, kuitenkin enintään viiden vuoden ajan.

Finanssivalvonta voi siirtää kolmanteen maahan tämän lain mukaisia tehtäviä hoitaessaan saatuja tietoja ja tiedoista laadittuja analyyseja tapauskohtaisesti, jos henkilötietolain 5 luvussa säädetyt edellytykset täyttyvät ja on varmuus siitä, että siirto on tarpeen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin valvonnassa. Tiedot voidaan siirtää ainoastaan sillä edellytyksellä, että niitä ei siirretä edelleen ilman Finanssivalvonnan kirjallista lupaa.

15 §Salassapitovelvollisuus

Kaikki tiedot, jotka Finanssivalvonta saa Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselta, ulkomaiselta ETA-valvontaviranomaiselta, Euroopan pankkiviranomaiselta, Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselta tai Euroopan järjestelmäriskikomitealta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin mukaisesti on katsottava salassa pidettäviksi, jollei Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen tai toimivaltainen tai muu asianomainen viranomainen tai elin toisin ilmoita tietoja toimittaessaan tai jos ne luovutetaan Suomen tai muun ETA-valtion syyttäjä- tai esitutkintaviranomaiselle rikoksen estämiseksi ja selvittämiseksi.

Finanssivalvonnan hallussa olevan asiakirjan julkisuuteen ja salassapitoon sovelletaan muutoin, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) ja Finanssivalvonnasta annetun lain 71 §:ssä säädetään.

16 §Komission delegoitu asetus

Komission delegoidussa asetuksessa säädetään rahoitusjärjestelmään mahdollisesti aiheutuvia vaikutuksia koskevien tietojen vaihdosta.

22 lukuSeuraamukset ja muutoksenhaku

1 §Rikemaksu

Finanssivalvonnasta annetun lain 38 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja säännöksiä, joiden laiminlyönnistä tai rikkomisesta määrätään vaihtoehtorahastojen hoitajille rikemaksu, ovat:

1) 

12 luvun 6 §:n säännökset velvollisuudesta antaa vivutuksesta tietoa sijoittajalle ja 7 §:n säännökset velvollisuudesta noudattaa sijoittajille annettuja varojen sijoittamista koskevia tietoja;

2) 

17 luvun 1 §:n säännökset vivutuksen rajoista ja 3 §:n säännökset tiedonantovelvollisuudesta merkittävässä määrin vivutusta käytettäessä;

3) 

18 luvun 1—6 §:n säännökset ilmoitus- ja tiedonantovelvollisuudesta.

Tässä pykälässä säädetyn lisäksi Finanssivalvonnasta annetun lain 38 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja säännöksiä ovat myös 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja säännöksiä koskevat tarkemmat säännökset ja määräykset sekä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin nojalla annettujen komission asetusten säännökset.

2 §Seuraamusmaksu

Finanssivalvonnasta annetun lain 40 §:n 1 momentissa tarkoitettuja säännöksiä, joiden laiminlyönnistä tai rikkomisesta määrätään vaihtoehtorahastojen hoitajille seuraamusmaksu, ovat:

1) 

4 luvun 5 §:n säännökset velvollisuudesta ilmoittaa olennaisista muutoksista toimiluvan myöntämisen edellytyksiin;

2) 

6 luvun 2 §:n säännökset vähimmäispääomasta, 4 §:n säännökset vastuuriskien kattamisesta sekä 5 §:n säännökset vaihtoehtorahaston johtamisesta ja luotettavuudesta;

3) 

7 luvun 1 §:n säännökset resursseista, 2 §:n säännökset hallinto- ja valvontajärjestelyistä, 4 §:n säännökset säilytysyhteisön nimeämisestä, 6 §:n säännökset eturistiriitatilanteiden hallinnasta sekä 7 §:n säännökset palkitsemisjärjestelmästä;

4) 

8 luvun 1 §:n säännökset riskienhallinnan järjestämisestä, 2 §:n säännökset riskienhallinnan erillisyydestä, 3 §:n säännökset riskienhallintatoimenpiteistä ja 6 §:n säännökset maksuvalmiusriskin hallinnasta;

5) 

9 luvun 3 §:n säännökset arvonmäärityksessä käytettävästä menetelmästä;

6) 

10 luvun 2 §:n säännökset toimintojen ulkoistamisen edellytyksistä;

7) 

11 luvun 1 §:n säännökset tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta;

8) 

12 luvun 3 §:n säännökset totuudenvastaisesta ja harhaanjohtavasta markkinoinnista, 4 §:n säännökset tiedonantovelvollisuudesta sijoittajille, 5 §:n säännökset säännöllisestä tiedonantovelvollisuudesta ja 8 §:n säännökset asiakkaan tuntemisesta;

9) 

13 luvun 1 §:n 1 ja 3 momentin säännökset edellytyksistä vaihtoehtorahaston markkinoinnille ei-ammattimaiselle asiakkaalle, 4 §:n säännökset avaintietoesitteestä ja 5 §:n säännökset avaintietoesitteen lisätiedoista ja kielestä;

10) 

18 luvun 7 §:n säännökset yhtiön tyhjentämisestä varoista;

11) 

20 luvun 4 §:n säännökset säilytysyhteisöstä.

Finanssivalvonnasta annetun lain 40 §:n 1 momentissa tarkoitettuja säännöksiä, joiden laiminlyönnistä tai rikkomisesta määrätään seuraamusmaksu tämän lain mukaiselle säilytysyhteisölle, ovat lisäksi:

1) 

10 luvun 3 §:n säännökset toimintojen edelleenulkoistamisesta;

2) 

14 luvun 2 §:n säännökset eturistiriitatilanteiden hallinnasta;

3) 

15 luvun 2 §:n säännökset säilytysyhteisön säilytystehtävistä, 3 §:n säännökset säilytysyhteisön muista tehtävistä, 5 §:n säännökset säilytystehtävän ulkoistamisesta ja 6 §:n säännökset säilytysyhteisön ilmoituksesta Finanssivalvonnalle.

Tässä pykälässä säädetyn lisäksi Finanssivalvonnasta annetun lain 40 §:n 1 momentissa tarkoitettuja säännöksiä ovat myös 1 momentin 1—10 kohdassa ja 2 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja säännöksiä koskevat tarkemmat säännökset ja määräykset sekä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin nojalla annettujen komission asetusten säännökset.

Edellä 1 momentin 7 ja 8 kohdassa tarkoitettujen säännösten rikkomisesta voidaan seuraamusmaksu määrätä myös ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajalle.

3 §Hallinnollisten seuraamusten määrääminen ja täytäntöönpano

Hallinnollisten seuraamusten määräämisestä, julkistamisesta, täytäntöönpanosta ja käsittelystä markkinaoikeudessa säädetään Finanssivalvonnasta annetun lain 4 luvussa.

4 §Muutoksenhaku

Muutoksenhausta Finanssivalvonnan tämän lain nojalla tekemään päätökseen säädetään hallintolainkäyttölaissa (586/1996) ja Finanssivalvonnasta annetun lain 73 §:ssä.

5 §Vaihtoehtorahastorikos

Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta

1) 

hoitaa vaihtoehtorahastoa 3 luvun 1 §:n, 5 luvun 1 §:n, 19 luvun 1 §:n tai 20 luvun 1 §:n vastaisesti,

2) 

hoitaa vaihtoehtorahastoa Finanssivalvonnasta annetun lain 26 §:ssä tarkoitetun toimiluvan perumista koskevan päätöksen vastaisesti tai mainitun lain 27 §:ssä tarkoitetun toimiluvan mukaisen toiminnan rajoittamista koskevan päätöksen vastaisesti,

3) 

markkinoi vaihtoehtorahaston osuuksia ammattimaisille tai ei-ammattimaisille asiakkaille 19 luvun 3 §:n 1 momentin tai 4 §:n tai 20 luvun 2 §:n vastaisesti,

4) 

käyttää toiminimenä tai muutoin liiketoiminnassaan 3 luvun 4 §:ssä tarkoitettua nimitystä mainitun säännöksen vastaisesti tai

5) 

harjoittaa vaihtoehtorahastojen säilytystoimintaa 14 luvun 1 §:n tai 3 §:n 1—3 momentin vastaisesti,

on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai siitä ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, vaihtoehtorahastorikoksesta sakkoon tai enintään yhdeksi vuodeksi vankeuteen.

6 §Salassapitovelvollisuuden rikkominen

Rangaistus 7 luvun 11 §:ssä tai 21 luvun 15 §:ssä säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 1 ja 2 §:n mukaan, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.

7 §Tuntemisvelvollisuuden ja ilmoitusvelvollisuuden rikkominen

Rangaistus 12 luvun 8 §:n 1 momentissa tarkoitetun asiakkaan tuntemisvelvollisuuden tai 12 luvun 8 §:n 3 momentissa tarkoitetun rahanpesun ilmoitusvelvollisuuden rikkomisesta säädetään rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä annetun lain 40 ja 42 §:ssä.

8 §Vahingonkorvausvelvollisuus

Vaihtoehtorahastojen hoitaja ja ETA-vaihtoehtorahastojen hoitaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka se on tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut vaihtoehtorahaston sijoittajalle tai muulle henkilölle tämän lain, sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten taikka vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin perusteella annettujen komission asetusten vastaisella menettelyllä.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan ja ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja ovat velvolliset korvaamaan vahingon, jonka he ovat tehtävässään tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttaneet vaihtoehtorahastojen hoitajalle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle rikkomalla tämän lain säännöksiä tai tämän lain nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä. Mitä edellä tässä momentissa säädetään, ei koske vahinkoja siltä osin kuin ne on aiheutettu rikkomalla 7 luvun 3 §:n, 5 §:n 1 momentin, 6 §:n 1 tai 2 momentin tai 7 §:n säännöksiä.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan ja ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan osakkeenomistaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on myötävaikuttamalla tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten rikkomiseen tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut vaihtoehtorahastojen hoitajalle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle. Mitä tässä momentissa säädetään, ei koske vahinkoja siltä osin kuin ne on aiheutettu rikkomalla 7 luvun 3 §:n, 5 §:n 1 ja 2 momentin tai 7 §:n säännöksiä.

Mitä 1 momentissa säädetään velvollisuudesta vahingon korvaamiseen, koskee myös sitä, jolle vaihtoehtorahastojen hoitaja on ulkoistanut toiminnon 10 luvun säännösten mukaisesti. Tilintarkastajan vahingonkorvausvelvollisuudesta säädetään tilintarkastuslain 51 §:ssä.

Mitä 1 momentissa säädetään velvollisuudesta vahingon korvaamiseen, koskee myös sijoituspalveluyritystä, luottolaitosta tai muuta henkilöä, joka on vaihtoehtorahastojen osuuksia markkinoidessaan:

1) 

antanut totuudenvastaisen tai harhaanjohtavan tiedon tai jättänyt sellaisen korjaamatta 12 luvun 3 §:n mukaisesti;

2) 

laiminlyönyt noudattaa 12 luvun 4 §:n 5 momentin mukaista tiedonantovelvollisuutta sijoittajalle.

Vahingonkorvauksen sovittelusta ja korvausvastuun jakaantumisesta kahden tai useamman korvausvelvollisen kesken säädetään vahingonkorvauslain 2 ja 6 luvussa.

Vaihtoehtorahastojen hoitaja ja ammattimainen asiakas voivat sopia toisin tämän pykälän mukaisesta vahingonkorvausvelvollisuudesta.

IX OSASIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

23 lukuSiirtymäsäännökset

1 §Toimilupahakemus ja rekisteröityminen

Tämän lain voimaan tultua vaihtoehtorahastojen hoitajan on voitava osoittaa ryhtyneensä riittäviin 3—5 luvussa säädettyihin toimenpiteisiin tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten sekä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin perusteella annettujen Euroopan komission asetusten ja päätösten noudattamiseksi.

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on jätettävä hakemus vaihtoehtorahastojen hoitajan toimiluvan saamiseksi tai rekisteröitymiseksi Finanssivalvontaan sekä saatettava toimintansa tämän lain mukaiseksi viimeistään 22 päivänä heinäkuuta 2014.

Jollei 2 momentissa tarkoitettua hakemusta ole jätetty 22 päivään heinäkuuta 2014 mennessä, toiminnan harjoittaminen on viimeistään tuolloin lopetettava.

Lain voimaan tullessa vireillä oleva toimilupahakemus on täydennettävä lain vaatimusten mukaiseksi.

2 §Suljetut ja määräaikaiset vaihtoehtorahastot

Vaihtoehtorahastojen hoitajaa, joka hoitaa suljettua vaihtoehtorahastoa, joka ei ole tehnyt lisäinvestointeja 22 päivän heinäkuuta 2013 jälkeen, ei pidetä toimilupavelvollisena tai rekisteröintivelvollisena vaihtoehtorahastojen hoitajana. Tällaisen vaihtoehtorahastojen hoitajan tulee ilmoittaa vaihtoehtorahaston hoitamisesta Finanssivalvonnalle viimeistään kuukauden kuluttua tämän lain voimaantulosta.

Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee myös niitä vaihtoehtorahastojen hoitajia, joiden hoitamien suljettujen ja määräaikaisten vaihtoehtorahastojen merkintäaika on päättynyt ennen 22 päivää heinäkuuta 2013 ja joiden määräaika päättyy viimeistään 22 päivänä heinäkuuta 2016. Tällaisten vaihtoehtorahastojen hoitajien on lisäksi noudatettava, mitä 11 ja 18 luvussa on säädetty.

3 §Säilytysyhteisö

Sen estämättä, mitä 14 luvun 1 §:ssä säädetään, luottolaitostoiminnasta annetun lain 8 §:n mukainen ulkomainen ETA-luottolaitos voidaan Finanssivalvonnan luvalla nimetä säilytysyhteisöksi 22 päivään heinäkuuta 2017 saakka. Ulkomaisen ETA-luottolaitoksen on tällöin noudatettava sen kotipaikan ETA-valtion niitä säännöksiä, joilla on pantu täytäntöön vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin 21 artikla.

Finanssivalvonta myöntää 1 momentissa tarkoitetun luvan vaihtoehtorahastojen hoitajan hakemuksesta. Finanssivalvonta voi evätä luvan, jos se ei voi varmistua riittävästä tiedonsaannista säilytysyhteisöltä tai ulkomaiselta ETA-valvontaviranomaiselta.

4 §Markkinointi

Sen estämättä, mitä 12 luvun 1 §:ssä tai 19 luvun 3 tai 5 §:ssä säädetään, vaihtoehtorahaston tai ETA-valtioon sijoittautuneen vaihtoehtorahaston osuuksien markkinointia ammattimaisille asiakkaille saa jatkaa 22 päivään heinäkuuta 2014 saakka, jos markkinointi on aloitettu ennen tämän lain voimaantuloa ja Finanssivalvonnalle on tehty yksilöity ilmoitus markkinoinnista viimeistään kuukauden kuluttua tämän lain voimaantulosta. Ilmoitusta ei tarvita, jos vaihtoehtorahaston markkinoinnista on ilmoitettu 19 luvun 5 §:n mukaisesti.

Sen estämättä, mitä 20 luvun 2 §:ssä säädetään, vaihtoehtorahastojen hoitaja tai ETA-vaihtoehtorahastojen hoitaja saa 22 päivään heinäkuuta 2014 saakka Suomessa markkinoida kolmanteen maahan sijoittautuneen vaihtoehtorahaston osuuksia ammattimaisille asiakkaille, jos markkinointi on aloitettu ennen tämän lain voimaantuloa ja Finanssivalvonnalle on tehty yksilöity ilmoitus markkinoinnista viimeistään kuukauden kuluttua tämän lain voimaantulosta.

Sen estämättä, mitä 20 luvun 3 §:ssä säädetään, kolmanteen maahan sijoittautunut vaihtoehtorahastojen hoitaja saa 22 päivään heinäkuuta 2014 saakka Suomessa markkinoida hoitamansa ETA-valtioon sijoittautuneen vaihtoehtorahaston tai kolmanteen maahan sijoittautuneen vaihtoehtorahaston osuuksia ammattimaisille asiakkaille, jos markkinointi on aloitettu ennen tämän lain voimaantuloa ja Finanssivalvonnalle on tehty yksilöity ilmoitus markkinoinnista viimeistään kuukauden kuluttua tämän lain voimaantulosta.

Edellä 1—3 momentissa tarkoitetussa ilmoituksessa tulee olla selvitys siitä, että toiminnassa noudatetaan 6 luvun 1 §:n mukaisia yleisiä periaatteita sekä 12 luvun 2 ja 3 §:n mukaisia toimintatapoja.

Mitä 12 ja 13 luvussa on säädetty, ei sovelleta sellaisten vaihtoehtorahastojen tai ETA-valtioon sijoittautuneen vaihtoehtorahaston osuuksien tarjoamiseen yleisölle, joista on ennen tämän lain voimaantuloa julkaistu arvopaperimarkkinalain 4 luvussa tarkoitettu esite, niin kauan kuin esite on voimassa.

Ulkomaisten vaihtoehtorahastojen hoitajat, jotka ovat ennen tämän lain voimaantuloa saaneet Finanssivalvonnalta luvan markkinoida vaihtoehtorahastoa Suomessa, tulee jatkaakseen kyseisen vaihtoehtorahaston markkinointia Suomessa voimassa olevin ehdoin osoittaa Finanssivalvonnalle täyttävänsä 20 luvun 3 §:n mukaiset edellytykset 22 päivään heinäkuuta 2014 mennessä.

5 §Erikoissijoitusrahastot

Sen estämättä, mitä 12 tai 13 luvussa säädetään, sijoitusrahastolaissa tarkoitetun toimiluvan saanut rahastoyhtiö, joka noudattaa 1 §:n 1 momentin velvoitteita ja on hakenut toimilupaa tai rekisteröitynyt 1 §:n 2 momentin mukaisessa määräajassa, voi ennen toimiluvan myöntämistä tai rekisteröitymistä tarjota erikoissijoitusrahaston osuuksia ammattimaiselle tai ei-ammattimaiselle asiakkaalle, jos erikoissijoitusrahasto on aloittanut toimintansa ennen tämän lain voimaantuloa tai Finanssivalvonta on vahvistanut erikoissijoitusrahaston säännöt.

Sijoitusrahastolaissa tarkoitetun toimiluvan saanut rahastoyhtiö, jonka hallinnoimien erikoissijoitusrahastojen yhteenlasketut varat alittavat 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetut rajat, on myös ilman tämän lain mukaista toimilupaa oikeutettu markkinoimaan niitä hallinnoimiaan erikoissijoitusrahastoja ei-ammattimaisille asiakkaille, joita se on ennen tämän lain voimaan tuloa voinut Finanssivalvonnan vahvistamien sääntöjensä mukaan tarjota ei-ammattimaisille asiakkaille.

Sijoitusrahastolaissa tarkoitetun toimiluvan saaneella rahastoyhtiöllä ei ole velvollisuutta ryhtyä 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin, hakea vaihtoehtorahastojen hoitajan toimilupaa tai rekisteröityä Finanssivalvontaan, jos se on ennen 1 §:n 2 momentin mukaisen määräajan päättymistä ryhtynyt toimenpiteisiin hallinnoimiensa ennen tämän lain voimaantuloa toimintansa aloittaneiden erikoissijoitusrahastojen muuntamiseksi sijoitusrahastolaissa tarkoitetuksi sijoitusrahastoksi. Jos tässä momentissa tarkoitettu erikoissijoitusrahasto ei ole viimeistään 22 päivänä heinäkuuta 2014 muunnettu sijoitusrahastoksi, sen osuuksia voidaan tarjota ennen kuin muuntaminen on toteutunut vain, jos Finanssivalvonta on vahvistanut erikoissijoitusrahaston säännöt.

Sijoitusrahastolain mukainen rahastoyhtiö voi perustaa uuden erikoissijoitusrahaston tämän lain voimaantultua, mutta ennen 22 päivää heinäkuuta 2014 vain, jos se erikoissijoitusrahastoa perustettaessa ja kyseistä rahastoa hoitaessaan noudattaa, mitä 1 §:ssä säädetään.

Ennen tämän lain voimaantuloa perustettua erikoissijoitusrahastoa, jossa ei sen sääntöjen mukaan voi olla alle kymmentä rahasto-osuuden omistajaa, ei voida muuntaa sellaiseksi sijoitusrahastolain 27 §:n mukaiseksi erikoissijoitusrahastoksi, jossa voi olla alle kymmenen rahasto-osuuden omistajaa.

6 §Ulkomaiset vaihtoehtorahastojen hoitajat

Tämän lain voimaan tultua ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan, ETA-rekisteröitymisvelvollisen vaihtoehtorahastojen hoitajan ja kolmanteen maahan sijoittautuneen vaihtoehtorahastojen hoitajan on voitava osoittaa ryhtyneensä riittäviin toimenpiteisiin tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten sekä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin perusteella annettujen Euroopan komission asetusten ja päätösten noudattamiseksi.

ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan, ETA-rekisteröitymisvelvollisen vaihtoehtorahastojen hoitajan ja kolmanteen maahan sijoittautuneen vaihtoehtorahastojen hoitajan on saatettava toimintansa tämän lain mukaiseksi viimeistään 22 päivänä heinäkuuta 2014.

7 §Itsesääntely

Vaihtoehtorahastojen hoitajan on ilmoitettava Finanssivalvonnalle viimeistään 22 päivänä heinäkuuta 2014, mihin 6 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitettuun toimielimeen se kuuluu tai mikä toimielin on antanut 6 luvun 7 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetun suosituksen, jota vaihtoehtorahastojen hoitaja on sitoutunut noudattamaan.

8 §Luottoluokitusten käyttö

Tämän lain 8 luvun 3 §:n 4 momenttia on noudatettava 18 kuukauden kuluttua siitä päivästä, jolloin ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten toiminnasta ja valvonnasta annetun direktiivin 2003/41/EY, siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun direktiivin 2009/65/EY ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta liiallisen luottoluokituksiin tukeutumisen osalta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/14/EU tulee voimaan.

9 §Raportointi

Tämän lain 6 luvun 6 §:n säännöksiä sovelletaan vaihtoehtorahastojen hoitajan lain voimaan tultua ensimmäisen kokonaisen tilikauden tilintarkastukseen.

Tämän lain 11 luvun säännöksiä sovelletaan vaihtoehtorahaston lain voimaan tultua ensimmäisen kokonaisen tilikauden tilinpäätökseen, toimintakertomukseen ja tilintarkastukseen.

10 §Päätös lain soveltamisesta

Finanssivalvonnan tulee hakemuksesta tehdä kohtuullisessa ajassa päätös siitä, miten lain soveltamisalan tai valvontakäytännön yhtenäisyyden kannalta tärkeä asia, erityisesti liittyen Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ohjeeseen tai suositukseen, on ratkaistava. Päätös voi erityisesti koskea sitä, onko hakijan lain voimaantulohetkellä:

1) 

harjoittama toiminta tämän lain mukaista toimilupaa edellyttävää vaihtoehtorahastojen hoitamista; tai

2) 

hoitama vaihtoehtorahasto katsottava avoimeksi vai suljetuksi vaihtoehtorahastoksi.

Hakemus 1 momentin mukaisen päätöksen tekemiseksi on jätettävä 22 päivään huhtikuuta 2014 mennessä.

Finanssivalvonnan 1 momentin mukaisesti antama päätös on Finanssivalvontaa sitova niin kauan kuin päätöksen perusteena olevat tekijät eivät olennaisesti muutu.

Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, Finanssivalvonnan tulee tehdä 1 momentin mukainen päätös, jos hakija aloittaa tai suunnittelee aloittavansa vaihtoehtorahaston hoitamisen tämän lain voimaantulon jälkeen.

11 §Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä maaliskuuta 2014.

HE 94/2013

TaVM 38/2013

PeVL 43/2013

EV 4/2014

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/61/EU; (32011L0061); EUVL L 174, 1.7.2011, s. 1

  Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 2014

Tasavallan PresidenttiSAULI NIINISTÖElinkeinoministeriJan Vapaavuori

Sivun alkuun