1000/2013

Annettu Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 2013

Korkeimman hallinto-oikeuden työjärjestys

Korkein hallinto-oikeus on täysistunnossaan 3. päivänä joulukuuta 2013 vahvistanut korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain (1265/2006) 19 §:n nojalla itselleen seuraavan työjärjestyksen:

1 luku

Lainkäyttö

1 §
Istuntokausi

Korkeimman hallinto-oikeuden istuntokausi on tammikuun 7 päivän ja joulukuun 20 päivän välinen aika mainitut päivät mukaan luettuna. Istuntokautena voidaan istuntoja pitää niinä arkipäivinä, joina valtion virastoissa yleisesti työskennellään.

Jos asia on ratkaistava kiireellisesti tai muuten on erityistä syytä, voidaan istuntoja  pitää muunakin ajankohtana.

2 §
Jaostot

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on vähintään kaksi jaostoa.

Presidentti päättää jaostojen lukumäärästä ja jaostoilla käsiteltävistä asiaryhmistä sekä nimeää jaostojen puheenjohtajat, varapuheenjohtajat ja muut jäsenet.

3 §
Täysistunto

Korkeimman hallinto-oikeuden täysistuntoon osallistuvat lainkäyttöasioissa jäsenet ja määräaikaiset jäsenet.

Jos kysymyksessä on asia, jonka ratkaiseminen edellyttää asiantuntijajäsenten osallistumista ratkaisukokoonpanoon, täysistuntoon osallistuvat tällöin myös asianomaiset ympäristöasiantuntijaneuvokset tai yli-insinöörineuvokset.

Presidentti toimii täysistunnon puheenjohtajana.

4 §
Istunnot

Jaostojen istuntoja pidetään jaoston puheenjohtajan hyväksymän istuntolistan mukaisesti.

Jaoston istunnon puheenjohtajana toimii presidentti, jaoston puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai virkaiässä vanhin jäsen istuntolistan mukaisesti.

Presidentti vahvistaa istuntolistojen laatimisperusteet, esittelijöiden esittelyvelvollisuuden määräytymisperusteet ja jäsenten istunto- ja tarkastusvuorojen lukumäärän sekä muut tehtävät siten, että jäsenten ja esittelijöiden työaika vastaa keskimäärin valtion virastoissa noudatettavaa työaikaa.

5 §
Jaoston puheenjohtaja

Jaoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan on huolehdittava siitä, että jaoston lainkäyttötehtävät suoritetaan asianmukaisesti, joutuisasti ja tuloksellisesti.

6 §
Tarkastava jäsen

Jaoston jäsenet toimivat vuorollaan tarkastavana jäsenenä.

Tarkastava jäsen tutustuu ennen istuntoa yksityiskohtaisesti oikeudenkäyntiaineistoon, neuvottelee tarvittaessa esittelijän kanssa asian esittelyyn liittyvistä kysymyksistä, käyttää istunnossa esittelyn jälkeen ensimmäisen puheenvuoron sekä toimittaa istunnon jälkeen tarkastamansa päätöksen istunnon puheenjohtajalle.

7 §
Esittelijöiden sijoittuminen jaostoille ja tehtäväalueet

Presidentti päättää esittelijöiden sijoittumisesta jaostoille kuultuaan jaostojen puheenjohtajia ja asianomaisia esittelijöitä.

Jaoston puheenjohtaja määrää asioiden jakamisesta esittelijöiden kesken.

Jaoston puheenjohtaja määrää yhden tai tarvittaessa useamman jäsenen ja esittelijän määräajaksi avustamaan istuntolistojen laadinnassa ja jaoston toiminnan suunnittelussa sekä ohjaamaan jaostolla lainkäyttöasioiden valmistelua ja esittelyjä.

8 §
Lainkäyttöasioiden valmistelu ja esittely

Esittelijä vastaa siitä, että asia tulee asianmukaisesti valmistelluksi ja esitellyksi viivytyksettä sen jälkeen, kun päätöksentekoa varten on hankittu tarpeellinen selvitys. Ennen muita lainkäyttöasioita esitellään asiat, jotka lain mukaan tai muulla perusteella on käsiteltävä kiireellisesti.

Kirjallinen esittelyaineisto toimitetaan istuntoon osallistuville jäsenille viimeistään viikkoa ennen istuntopäivää, jollei jaoston puheenjohtaja toisin määrää. Tarkastavalle jäsenelle annetaan tällöin kaikki esittelyyn liittyvät asiakirjat ja muu aineisto.

Esittely toimitetaan suullisesti nojautuen jäsenille etukäteen toimitettuun kirjalliseen aineistoon.

9 §
Päätöksenteko

Päätös lainkäyttöasiassa tehdään istunnossa esittelyn ja käydyn neuvottelun jälkeen. Esittelijä tekee istunnossa esittelylistaan merkinnät ratkaisuista ja muista toimenpiteistä sekä mahdollisesta äänestyksestä ja eriävästä mielipiteestä.

10 §
Päätöksen tarkastaminen ja allekirjoittaminen

Päätökset tarkastetaan ja allekirjoitetaan viivytyksettä puheenjohtajan antaman yleisohjeen mukaisesti tai istunnossa määrättyyn muuhun ajankohtaan mennessä. Lisäksi istunnon puheenjohtaja voi tarvittaessa antaa menettelyä koskevia määräyksiä asioissa, jotka liittyvät istunnossa käsiteltäviin asioihin tai niiden jälkitöihin. Esittelijä varmistaa, että päätöksen taltio on tarkastetun luonnoksen mukainen.

Päätöksen taltion allekirjoittavat esittelijä ja asian käsittelyyn osallistuneet jäsenet. Lähetettävät toimituskirjat allekirjoittaa esittelijä, vastaava jaostosihteeri tai jaostosihteeri.

Päätöksen antopäiväksi merkitään päivämäärä, josta lähtien toimituskirja on asianosaisen saatavissa.

11 §
Muut toimenpiteet

Toimituskirjojen lähettäminen, oikeudenkäyntimaksun laskutus, asiakirjojen järjestely arkistointia varten, rekisteröintimerkinnät asianhallintajärjestelmään, ratkaisuselosteen julkaiseminen, asiakirjojen arkistointi sekä muut niihin verrattavat toimenpiteet suoritetaan viivytyksettä päätöksen antamisen jälkeen.

12 §
Ylimääräinen muutoksenhaku

Asian käsittelyyn, joka koskee ylimääräistä muutoksenhakua korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen, ei saa ottaa osaa aikaisemmin päätöksen tekemiseen osallistunut jäsen, jos päätösvaltainen määrä jäseniä on muutoinkin käytettävissä. Asian esittelee, jos erityiset syyt eivät toisin vaadi, muu kuin ylimääräisessä muutoksenhaussa tarkoitetun asian aikaisemmin esitellyt esittelijä.

13 §
Määräaikainen vapautus jaoston työskentelystä

Presidentti voi vapauttaa jäsenen tai esittelijän määräajaksi jaoston työskentelystä erityisen tehtävän suorittamista varten.

14 §
Lainkäytön valvonta

Korkein hallinto-oikeus valvoo lainkäyttöä omalla toimialallaan. Valvontatehtävään liittyen asioiden ratkaisemisen yhteydessä kootaan tarvittavia tietoja hallintolainkäytön yhtenäisyydestä, joutuisuudesta ja laadusta sekä ylläpidetään ja kehitetään yhteyksiä muihin hallintotuomioistuimiin ja valitusviranomaisiin.

2 luku

Hallinto

15 §
Presidentin tehtävät

Presidentti ratkaisee ne hallinnolliset asiat, joita ei ole säädetty tai jäljempänä mainituin tavoin määrätty ratkaistavaksi täysistunnossa, kansliaistunnossa tai kansliapäällikön päätöksellä.

16 §
Täysistunnossa ratkaistavat hallinnolliset asiat

Täysistunnossa ratkaistaan hallinnolliset asiat, jotka koskevat:

1) esityksen tekemistä lainsäädäntötoimeen ryhtymisestä ja perustuslain 77 §:ssä tarkoitetun lausunnon antamista;

2) korkeimman hallinto-oikeuden työjärjestystä;

3) korkeimman hallinto-oikeuden jäsenen, asiantuntijajäsenen ja esittelijän nimittämistä;

4) jäsenen määräämistä presidentin sijaiseksi;

5) jäsenen määräämistä kansliaistuntoon;

6) korkeimman hallinto-oikeuden talousarvioehdotusta ja tulostavoitteita;

7) virkavapauden myöntämistä jäsenelle yli vuodeksi;

8) hallinto-oikeuden ylituomarin ja hallinto-oikeustuomarin, markkinaoikeuden ylituomarin ja markkinaoikeustuomarin sekä vakuutusoikeuden ylituomarin ja vakuutusoikeustuomarin nimittämistä;

9) eron myöntämistä ja virantoimituksesta pidättämistä valtion virkamieslain (750/1994) 46 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa;

10) tuomarin siirtämistä toimimaan määräajaksi toisessa virastossa valtion virkamieslain 47 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa; sekä

11) presidentin täysistunnossa käsiteltäväksi määräämät hallinnolliset asiat.

Määräaikainen jäsen ei osallistu täysistunnossa hallinnollisten asioiden käsittelyyn.

17 §
Kansliaistunnon kokoonpano

Kansliaistuntoon kuuluvat presidentti ja jaostojen puheenjohtajat sekä varapuheenjohtaja jaostolta, jonka puheenjohtaja on presidentti. Kansliaistuntoon kuuluu lisäksi kolme muuta jäsentä, jotka täysistunto valitsee. Jaoston puheenjohtajan ollessa estynyt jaoston varapuheenjohtaja osallistuu kansliaistuntoon.

Kansliaistunto on päätösvaltainen kolmijäsenisenä.

Presidentti toimii kansliaistunnon puheenjohtajana.

18 §
Kansliaistunnon täydentäminen

Presidentti voi kutsua kansliaistuntoon myös muita kuin kansliaistunnon kokoonpanoon kuuluvia henkilökunnan edustajia esittämään näkökohtia korkeimman hallinto-oikeuden työskentelyyn liittyvistä asioista.

19 §
Kansliaistunnossa ratkaistavat asiat

Kansliaistunnossa ratkaistaan hallinnolliset asiat, jotka koskevat:

1) lausunnon antamista lainvalmisteluhankkeesta;

2) virkavapauden myöntämistä jäsenelle enintään yhdeksi vuodeksi;

3) sivutoimiluvan myöntämistä jäsenelle tai esittelijälle, hallinto-oikeuden ylituomarille, markkinaoikeuden ylituomarille tai vakuutusoikeuden ylituomarille;

4) esteettömän tuomarin määräämistä hallinto-oikeuteen, markkinaoikeuteen ja vakuutusoikeuteen tuomareiden nimittämisestä annetun lain (205/2000) 19 a §:n nojalla;

5) virkavapauden myöntämistä hallinto-oikeuden, markkinaoikeuden ja vakuutusoikeuden ylituomarille;

6) muun kuin lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvan virkavapauden myöntämistä esittelijöille;

7) nimittämistä esittelijäksi määräaikaiseen virkasuhteeseen;

8) viestintäpäällikön, tietohallintopäällikön, tietopalvelupäällikön, kirjaajan,  kirjastonhoitaja/informaatikon sekä arkistonotaarin viran ja notaarin virkojen täyttämistä;

9) viestintäpäällikön, tietohallintopäällikön ja tietopalvelupäällikön viran täyttämistä määräaikaisesti;

10) korkeimman hallinto-oikeuden viestintäsuunnitelmaa;

11) korkeimman hallinto-oikeuden lainkäyttöohjeiston laadintaperusteita; sekä

12) presidentin kansliaistunnossa käsiteltäväksi määräämät hallinnolliset asiat.

20 §
Kansliapäällikön toimivalta hallinnollisissa asioissa.

Kansliapäällikkö huolehtii presidentin lähimpänä apuna siitä, että korkeimman hallinto-oikeuden toiminta sujuu asianmukaisesti. Kansliapäällikkö seuraa lainkäyttötoiminnan suoritemääriä, käsittelyaikoja ja muita toiminnalle asetettuja tavoitteita sekä raportoi niistä presidentille.

Kansliapäällikön tehtävänä on, sen lisäksi mitä muualla on määrätty:

1) hyväksyä korkeimman hallinto-oikeuden menot ja taloudenpitoon liittyvät asiat:

2) määrätä kansliatehtävien organisoinnista ja kansliahenkilöstön tehtävistä;

3) määrätä esittelijöiden kokemuslisistä sekä kansliahenkilöstön tehtävien vaativuusluokituksesta ja muista palkkausperusteista;

4) nimittää johdon sihteerin, taloussihteerin, vastaavan jaostosihteerin, kirjaamosihteerin, viestintäsihteerin, atk-suunnittelijan, jaostosihteerin, ylivirastomestarin ja virastomestarin virkaan tai vastaavaan määräaikaiseen virkasuhteeseen;

5) nimittää notaariksi, kirjaajaksi, kirjastonhoitaja/informaatikoksi ja arkistonotaariksi määräaikaiseen virkasuhteeseen tai vastaavaan tehtävään;

6) päättää nimitystoimivaltaansa kuuluvien virkamiesten muista palvelussuhdeasioista;

7) päättää virkaehtosopimukseen perustuvan virkavapauden myöntämisestä esittelijälle, viestintäpäällikölle, tietohallintopäällikölle, tietopalvelupäällikölle, kirjaajalle, notaarille ja taloussihteerille;

8) vahvistaa esittelijöiden ja kansliahenkilöstön vuosilomat;

9) antaa matkamääräykset kotimaan virkamatkoihin; sekä

10) ratkaista muut edellä mainittuihin asioihin rinnastettavat sisäistä toimintaa koskevat asiat sekä presidentin hänelle erikseen määräämät tehtävät.

Presidentti voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen 2 momentissa mainitun asian.

21 §
Kansliapäällikön sijaisuus

Presidentti määrää kansliapäällikön tehtävien hoidosta tämän estyneenä ollessa.

22 §
Esittely hallinnollisissa asioissa

Hallinnolliset asiat ratkaistaan täysistunnossa ja kansliaistunnossa esittelystä. Presidentti ja kansliapäällikkö tekevät päätöksensä esittelystä nimitysasioissa.

Hallinnolliset asiat esittelee täysistunnolle, kansliaistunnolle ja presidentille kansliapäällikkö tai muu presidentin määräämä virkamies.

Hallinnolliset asiat esittelee kansliapäällikölle asianomaisen vastuualueen vastuuhenkilö tai muu kansliapäällikön tehtävään määräämä virkamies.

23 §
Korkeimman hallinto-oikeuden asiakirjojen julkisuusasiat

Presidentti määrää esittelijän tai muun virkamiehen määräajaksi ohjaamaan korkeimman hallinto-oikeuden asiakirjapalveluita sekä tälle varahenkilön. Hänen tehtävänään on ohjata asiakirjojen luovutusta korkeimmassa hallinto-oikeudessa sekä ratkaista ensi vaiheessa tietojen luovuttaminen korkeimman hallinto-oikeuden hallussa olevista asiakirjoista.

24 §
Asiakirjojen palauttaminen

Jos korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapuneesta kirjelmästä ei ilmene vaatimusta ja mahdollisen opastuksen tai täydennyspyynnön jälkeenkään ei esitetä lainkäytössä tai muussa päätöksentekomenettelyssä ratkaistavaa asiaa, asiakirjat voidaan palauttaa niiden lähettäjälle.

25 §
Kansliatehtävät

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on kansliatehtävien hoitamista varten vastuualueita. Kansliapäällikkö määrää vastuualueet ja niiden tehtäväalan.

Kullakin vastuualueella on vastuuhenkilö. Vastuuhenkilö huolehtii siitä, että vastuualueen tehtävät tulevat hoidetuiksi asianmukaisesti.

Kansliapäällikkö määrää vastuuhenkilöt ja heidän varahenkilönsä sekä kansliahenkilöstön sijoittumisesta vastuualueille.

26 §
Vuorovaikutus

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa vireillä olevista hallinnollisista asioista tiedotetaan siten, että henkilökunnalla on asian laatu huomioon ottaen mahdollista esittää asiasta näkemyksensä.

3 luku

Henkilöstö ja palvelussuhde

27 §
Jäsenet ja esittelijät

Korkeimman hallinto-oikeuden jäsenen ja esittelijän asemasta säädetään erikseen.

28 §
Muut virat

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa voi muiden ohella olla viestintäpäällikön, tietohallintopäällikön, tietopalvelupäällikön, kirjastonhoitaja/informaatikon,  kirjaajan, arkistonotaarin, taloussihteerin,  viestintäsihteerin, atk-suunnittelijan ja ylivirastomestarin virka sekä notaarin, johdon sihteerin, vastaavan jaostosihteerin, jaostosihteerin, kirjaamosihteerin  ja virastomestarin virkoja.

29 §
Virkojen kelpoisuusvaatimukset

Korkeimman hallinto-oikeuden jäsenten ja esittelijöiden kelpoisuusvaatimuksista säädetään erikseen.

Kelpoisuusvaatimuksina korkeimman hallinto-oikeuden kansliahenkilöstön virkoihin ovat:

1) viestintäpäälliköllä, tietohallintopäälliköllä ja tietopalvelupäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan;

2) kirjaajalla, notaarilla, kirjastonhoitaja/informaatikolla ja arkistonotaarilla korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan; sekä

3) muilla virkamiehillä tehtävään soveltuva koulutus sekä aikaisemmalla toiminnalla osoitettu taito ja kyky, joita viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää.

30 §
Kielitaito

Virkamieheltä vaadittavasta kielitaidosta säädetään erikseen.

4 luku

Erinäisiä määräyksiä

31 §
Ulkoinen viestintä

Korkein hallinto-oikeus tiedottaa toiminnastaan ja hallintolainkäyttöön liittyvistä asioista.

Lainkäytön yhdenmukaisuuden ja oikeusvarmuuden edistämiseksi korkein hallinto-oikeus tiedottaa sellaisista ratkaisuistaan, joilla on merkitystä lain soveltamiselle muissa samanlaisissa tapauksissa tai muuten yleistä merkitystä. Istunnon puheenjohtaja päättää ratkaisun julkaisemisesta. Korkein hallinto-oikeus voi tiedottaa muistakin ratkaisuista.

32 §
Sisäinen viestintä

Henkilöstölle tiedotetaan korkeimman hallinto-oikeuden toimintaan liittyvistä asioista mahdollisimman laajasti ja kattavasti.

33 §
Viestintäsuunnitelma

Sisäisen ja ulkoisen viestinnän periaatteista määrätään tarkemmin viestintäsuunnitelmassa.

34 §
Henkilöstön kehittäminen

Jokaisen korkeimman hallinto-oikeuden henkilöstöön kuuluvan tulee ylläpitää ja aktiivisesti kehittää ammattitaitoaan. Esimiesasemassa olevat huolehtivat, että henkilöstöön kuuluvat saavat tehtävässään tarvitsemansa tiedot ja että heidät riittävästi perehdytetään tehtäviinsä.

Koulutuksen suunnittelua varten on vähintään kolmijäseninen koulutusryhmä. Yksi ryhmän jäsen toimii myös koulutusasioiden yhteyshenkilönä, joka huolehtii koulutusjärjestelyistä. Presidentti määrää koulutusryhmän jäsenet sekä koulutusasioiden yhteyshenkilön määräajaksi.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa käydään jokaisen henkilökuntaan kuuluvan kanssa keskusteluja hänen työtilanteestaan ja työolosuhteistaan. Tällöin tarkastellaan myös henkilökohtaisia kehittämistoiveita, työskentelyyn liittyviä kehittämisehdotuksia sekä muutoksia työtehtävissä.

35 §
Lainkäyttöohjeisto

Korkeimman hallinto-oikeuden lainkäytön valmistelusta, esittelystä ja päätöksentekomenettelystä pidetään ajantasaista ohjeistoa.

36 §
Yhteistoiminta

Yhteistoiminta korkeimmassa hallinto-oikeudessa järjestetään siten kuin siitä on erikseen säädetty ja osapuolten kesken sovittu.

37 §
Työsuojelu

Presidentti määrää korkeimmalle hallinto-oikeudelle työsuojelupäällikön. Työsuojelu organisoidaan ja järjestetään työsuojelun toimintaohjelman mukaisesti.

38 §
Tarkemmat määräykset

Presidentti antaa tarkempia määräyksiä tämän työjärjestyksen soveltamisesta sekä lainkäyttöasioiden valmistelusta, esittelystä ja asiakirjojen laadinnasta.

39 §
Voimaantulo

Tämä työjärjestys tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

40 §
Siirtymäsäännös

Korkeimman hallinto-oikeuden virkamies, jolla on ollut virkaa täytettäessä voimassa olleiden säännösten mukainen kelpoisuus virkaansa, säilyttää kelpoisuutensa tähän tai sitä vastaavaan korkeimman hallinto-oikeuden virkaan myös tämän työjärjestyksen voimaan tultua.

Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 2013

Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti
Pekka Vihervuori

Kansliapäällikkö
Ann-Mari Pitkäranta

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.