838/2013

Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2013

Valtioneuvoston asetus eläinten terveysvalvonnasta sekä eläintautien vastustamisesta eläinten keinollisessa lisäämisessä

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään eläintautilain (441/2013) 8 §:n 3 momentin, 9 §:n 4 momentin ja 46 §:n 4 momentin nojalla:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §
Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään eläintautilain (441/2013) 8 §:ssä tarkoitetusta pakollisesta terveysvalvonnasta sekä eläintautilain 9 §:ssä tarkoitetusta vapaaehtoisesta terveysvalvonnasta ja tähän liittyvästä pitopaikkojen terveysluokituksesta. Lisäksi asetuksessa säädetään eläinlajeista, joiden keinolliseen lisäämiseen eläintautilain 46 §:ssä säädettyjä toiminnan luvanvaraisuutta koskevia vaatimuksia sovelletaan.

2 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) kanoilla Gallus gallus -lajiin kuuluvia lintuja;

2) broilereilla lihantuotantoa varten kasvatettavia kanoja;

3) munintakanoilla kulutukseen tarkoitettujen munien tuotantoa varten kasvatettavia tai pidettäviä kanoja;

4) emoilla siitosmunien tuotantoa varten kasvatettavia tai pidettäviä lintuja;

5) kalkkunoilla Meleagris gallopavo -lajiin kuuluvia lintuja;

6) sioilla kaikkia Sus scrofa -lajiin kuuluvia kesysikarotuja sekä tarhattuja villisikarotuja;

7) lampailla Ovis aries -lajiin kuuluvia kesylammasrotuja lukuun ottamatta mufloneita;

8) vuohilla Capra hircus -lajiin kuuluvia kesyvuohirotuja;

9) hevoseläimillä neuvoston direktiivien 90/426/ETY ja 90/427/ETY täytäntöönpanosta hevoseläinten tunnistusmenetelmien osalta annetun komission asetuksen (EY) N:o 504/2008 2 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja kavioeläinnisäkäslajeja ja niiden risteytyksiä;

10) lohikaloilla Salmonidae-heimoon kuuluvia kaloja;

11) hirvieläimillä Cervidae-heimoon kuuluvia eläimiä; sekä

12) sisävesialueella järviä, lampia, sellaisia osia joista ja niiden suistoista, joihin merialueen vaelluskalat eivät voi nousta tai joihin noustakseen niiden on ohitettava vähintään kaksi nousuestettä kalatietä pitkin, sekä pitopaikkoja, joihin tuleva vesi otetaan mainituilta vesialueilta tai jotka käyttävät pohjavettä.

3 §
Pakollisen terveysvalvonnan toteuttaminen

Pakollista terveysvalvontaa toteutetaan vastustettaviksi eläintaudeiksi nimettyjen salmonellatartuntojen valvomiseksi.

Terveysvalvontaa on toteutettava kanojen tai kalkkunoiden pitopaikassa, jossa:

1) siitosmunia haudotaan ja jossa untuvikot kuoriutuvat (hautomo);

2) emot kasvatetaan untuvikoista munintavaiheeseen (emokasvattamo);

3) pidetään munintavaiheessa olevia emoja (emokanala);

4) kasvatetaan broilereita tai kalkkunoita untuvikoista teurasikään saakka (broileri- tai kalkkunakasvattamo) ja josta toimitetaan lintuja teurastamoon tai luovutetaan siipikarjanlihaa suoraan kuluttajille;

5) kasvatetaan munintakanoja untuvikoista munintavaiheeseen (kasvatuskanala); tai

6) pidetään munintavaiheessa olevia munintakanoja (kanala) ja josta luovutetaan kanamunia munapakkaamoon, munatuotelaitokseen, vähittäiskauppaan tai suoraan kuluttajille.

Terveysvalvontaa ei kuitenkaan tarvitse toteuttaa hautomossa, emokasvattamossa, emokanalassa tai kasvatuskanalassa, jossa kuoriutuvia tai kasvatettavia lintuja tai niiden jälkeläisiä ei toimiteta 2 momentin 4 tai 6 kohdassa tarkoitettuun pitopaikkaan.

Terveysvalvontaa on myös toteutettava muiden sikojen kuin lemmikkieläinten ja tarhattujen villisikojen pitopaikassa, jossa tuotetaan uudistuseläimiä myytäviksi tai luovutettaviksi toisiin pitopaikkoihin.

Terveysvalvontaa on lisäksi toteutettava muiden nautaeläinten kuin biisonien ja vesipuhvelien pitopaikassa:

1) jossa tuotetaan muuta raakamaitoa kuin ternimaitoa luovutettavaksi kuluttajille pitopaikan yhteydessä toimivasta elintarvikehuoneistosta;

2) jossa tuotetaan muuta raakamaitoa kuin ternimaitoa toimitettavaksi elintarvikelain (23/2006) nojalla hyväksyttyyn laitokseen, josta maito saatetaan markkinoille lämpökäsittelemättömänä maitona; tai

3) josta keinosiemennyssonneja toimitetaan sperman keräysasemalle.

4 §
Vapaaehtoisen terveysvalvonnan toteuttaminen

Vapaaehtoista terveysvalvontaa voidaan toteuttaa:

1) kalojen bakteeriperäisen munuaistaudin (BKD-tauti) valvomiseksi sellaisessa sisävesialueella sijaitsevassa pitopaikassa, jossa kasvatetaan lohikaloja tai niiden sukusoluja istutettaviksi taikka siirrettäviksi toiseen pitopaikkaan jatkokasvatusta varten;

2) maedi-visnan sekä caprine arthritis-encephalitis -taudin (CAE-tauti) valvomiseksi pitopaikassa, jossa pidetään lampaita tai vuohia;

3) klassisen scrapien valvomiseksi pitopaikassa, jossa pidetään lampaita tai vuohia; sekä

4) hirvieläinten tuberkuloosin valvomiseksi pitopaikassa, jossa pidetään hirvieläimiä.

5 §
Eläinten keinolliseen lisäämiseen liittyvien toimintojen luvanvaraisuus

Eläinten keinolliseen lisäämiseen liittyvän toiminnan luvanvaraisuutta koskevia vaatimuksia sovelletaan nautaeläinten, sikojen, lampaiden, vuohien ja hevoseläinten sperman keräämiseen, käsittelyyn ja säilyttämiseen sekä mainittujen eläinten alkioiden keräämiseen, tuottamiseen ja säilyttämiseen.

2 luku

Pakollinen salmonellavalvonta

6 §
Näytteenotto ja näytteiden tutkittavaksi lähettäminen

Toimijan, joka on vastuussa pitopaikasta, jossa pakollista terveysvalvontaa on 3 §:n mukaan toteutettava, tulee seurata pitopaikassa pidettävien kanojen, kalkkunoiden, nautaeläinten ja sikojen terveydentilaa sekä ottaa tai otattaa pitopaikan eläimistä säännöllisesti näytteitä salmonellan varalta. Toimijan tulee lähettää näytteet tutkittaviksi eläintautilain 77 §:n 1 momentissa tarkoitettuun laboratorioon.

7 §
Näytteenoton tulosten toimittaminen viranomaiselle

Pitopaikasta vastuussa olevan toimijan on toimitettava kunnaneläinlääkärille tiedot 6 §:ssä tarkoitetusta näytteenotosta ja näytteiden tutkimustuloksista.

8 §
Ilmoitus uusien lintujen ottamisesta pitopaikkaan

Edellä 3 §:n 2 momentissa tarkoitetusta pitopaikasta vastuussa olevan toimijan tulee tehdä kunnaneläinlääkärille ilmoitus uusien lintujen ottamisesta pitopaikkaan. Ilmoitus on tehtävä kahden viikon kuluessa lintuparven saapumisesta. Vaihtoehtoisesti kunnaneläinlääkärille voidaan toimittaa etukäteen tieto seuraavana kalenterivuonna saapuvien parvien suunnitelluista saapumisajankohdista.

Toimijan on lisäksi toimitettava Elintarviketurvallisuusvirastolle pyydettäessä yhteenveto pitopaikassa edellisenä vuonna pidettyjen lintuparvien määrästä.

9 §
Ilmoitus salmonellatartunnasta

Jos 3 §:ssä tarkoitetussa pitopaikassa on todettu salmonellatartunta pitopaikan muussa eläimessä kuin kanassa, kalkkunassa, nautaeläimessä tai siassa taikka ihmisessä, joka asuu tilalla vakituisesti tai osallistuu pitopaikan eläinten hoitoon, pitopaikasta vastuussa olevan toimijan on ilmoitettava asiasta kunnaneläinlääkärille.

3 luku

Vapaaehtoinen BKD-taudin valvonta

10 §
Tarkastukset, näytteenotto ja näytteiden tutkittavaksi lähettäminen

Pitopaikasta vastuussa olevan toimijan on huolehdittava, että pitopaikassa, jossa toteutetaan vapaaehtoista terveysvalvontaa BKD-taudin valvomiseksi (BKD-valvonta), kunnaneläinlääkäri suorittaa taudin valvomiseksi kerran vuodessa tarkastuksen. Saman omistajan luonnonravintolammikoita koskevat tarkastukset voidaan yhdistää yhdeksi tarkastukseksi.

Toimijan on lisäksi huolehdittava, että kaloista otetaan tarvittavat näytteet valvottavan taudin varalta ja että näytteet lähetetään tutkittaviksi eläintautilain 77 §:n 1 momentissa tarkoitettuun laboratorioon.

11 §
Taudista ilmoittaminen

BKD-valvontaan sitoutuneen toimijan on ilmoitettava välittömästi kunnaneläinlääkärille, jos pitopaikan kaloissa on BKD-tautiin viittaavia oireita tai pitopaikassa muusta syystä epäillään tai todetaan esiintyvän mainittua tautia.

Toimija ei saa luovuttaa 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa lohikaloja tai niiden sukusoluja muihin BKD-valvontaan kuuluviin pitopaikkoihin.

12 §
Kalojen ja niiden sukusolujen hankkiminen pitopaikkaan

Pitopaikkaan, jossa toteutetaan BKD-valvontaa, saadaan hankkia lohikaloja ja niiden sukusoluja vain seuraavasti:

1) kaloja ja sukusoluja sellaisesta pitopaikasta, jossa toteutetaan BKD-valvontaa ja joka luokitellaan terveysluokkaan 1;

2) sukusoluja luonnonvaraisista naaras- tai koiraspuolisista kaloista edellyttäen, että kalat tai samalta paikalta pyydetyistä harjuksista, siioista ja muikuista vähintään 60 kalaa on lypsyn yhteydessä otettujen näytteiden tutkimusten perusteella todettu vapaiksi BKD-taudista; sekä

3) luonnonvaraisia kaloja, joiden vapaus BKD-taudista on varmistettu karanteenissa riittävillä tutkimuksilla.

Pitopaikkaan saadaan lisäksi hankkia lohikaloja ja niiden sukusoluja sellaisesta toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai Euroopan unionin ulkopuolisessa valtiossa sijaitsevasta pitopaikasta, joka täyttää valvonnan kohteena olevan taudin esiintymistä ja taudin valvontaa koskevat edellytykset, jotka vastaavat terveysluokkaan 1 kuulumiselle tässä asetuksessa säädettyjä edellytyksiä tai joka sijaitsee alueella, jolle Euroopan komissio on myöntänyt tautivapaan aseman.

13 §
BKD-valvontaan liittyvä terveysluokitus

Pitopaikat, joissa toteutetaan BKD-valvontaa, jaetaan seuraaviin terveysluokkiin:

1) BKD-taudista vapaat pitopaikat;

2) pitopaikat, joissa BKD-taudin riski on hallittu; sekä

3) muut BKD-taudin valvontaan kuuluvat pitopaikat.

Pitopaikka luokitellaan terveysluokkaan 1, jos:

1) pitopaikassa ei ole aiemmin esiintynyt BKD-tautia taikka pitopaikasta on BKD-taudin hävittämiseksi poistettu kalat, joissa tautia on todettu tai jotka ovat altistuneet BKD-taudille, ja kyseisten kalojen kasvatusaltaat on puhdistettu ja desinfioitu; 

2) pitopaikassa on toteutettu BKD-valvontaa vähintään kahden edeltävän vuoden ajan eikä pitopaikassa ole tänä aikana esiintynyt BKD-tautia;

3) pitopaikassa on vähintään kahden edeltävän vuoden ajan noudatettu 10—12 §:ssä säädettyjä velvoitteita ja rajoituksia; sekä

4) pitopaikan vedenottopaikan läheisyydessä mahdollisesti sijaitsevista pitopaikoista ja mainitun paikan läheisyydessä elävistä luonnonvaraisista kaloista aiheutuva taudin leviämisriski ei ole merkittävä.

Edellä 2 momentin 2—3 kohdassa säädetty kahden vuoden vähimmäisaika ei kuitenkaan koske pitopaikkaa, joka on juuri ollut kokonaan tyhjillään kaloista ja vedestä pitopaikan puhdistamista ja desinfiointia seuraavien vähintään kuuden viikon ajan, edellyttäen, että pitopaikkaan on hankittu uusia kaloja ja sukusoluja vain 12 §:ssä säädetyllä tavalla ja että kalat ja sukusolut on siirron jälkeen tutkittu BKD-taudin varalta.

Pitopaikka luokitellaan terveysluokkaan 2, jos:

1) pitopaikassa ei ole aiemmin esiintynyt BKD-tautia tai pitopaikasta on BKD-taudin hävittämiseksi poistettu kalat, joissa tautia on todettu tai jotka ovat altistuneet BKD-taudille, ja kyseisten kalojen kasvatusaltaat on puhdistettu ja desinfioitu; 

2) pitopaikassa toteutetaan BKD-valvontaa eikä siinä tiettävästi esiinny BKD-tautia; sekä

3) pitopaikassa noudatetaan 10—12 §:ssä säädettyjä velvoitteita ja rajoituksia.

Muussa kuin 2—4 momentissa tarkoitetussa tapauksessa pitopaikka luokitellaan terveysluokkaan 3.

4 luku

Vapaaehtoinen maedi-visnan ja CAE-taudin valvonta

14 §
Tarkastukset, näytteenotto ja näytteiden tutkittavaksi lähettäminen

Pitopaikasta vastuussa olevan toimijan on huolehdittava, että pitopaikassa, jossa toteutetaan vapaaehtoista terveysvalvontaa maedi-visnan ja CAE-taudin valvomiseksi (maedi-visna-valvonta), kunnaneläinlääkäri käy säännöllisesti tarkastamassa yli 12 kuukauden ikäiset lampaat ja vuohet, ottaa niistä samalla näytteitä maedi-visnan ja CAE-taudin varalta sekä lähettää näytteet tutkittaviksi eläintautilain 77 §:n 1 momentissa tarkoitettuun laboratorioon.

Tarkastus- ja näytteenottokäyntejä on tehtävä:

1) viisi siten, että käyntien välillä on 12—18 kuukautta; sekä

2) tämän jälkeen säännöllisesti 32—38 kuukauden välein.

Edellä 2 momentin 1 kohdassa säädetystä poiketen tarkastus- ja näytteenottokäyntejä on kuitenkin tehtävä 12—18 kuukauden välein kaksi, jos pitopaikka on uusi tai kokonaan tyhjennetty lampaista ja vuohista ja sen jälkeen puhdistettu ja desinfioitu ja jos pitopaikassa on näytteenoton aloittamiseen saakka noudatettu 15 §:ssä säädettyjä kieltoja ja rajoituksia.

15 §
Eläinten, alkioiden ja sukusolujen hankkiminen pitopaikkaan ja yhteydet muihin eläimiin

Pitopaikkaan, jossa toteutetaan maedi-visna-valvontaa, saadaan hankkia lampaita ja vuohia sekä niiden alkioita ja sukusoluja vain toisesta maedi-visna-valvontaan kuuluvasta, terveysluokkaan 1 luokitellusta pitopaikasta. Pitopaikan eläimiä ei muutoinkaan saa laitumilla, eläinnäyttelyissä tai muissa vastaavissa paikoissa päästää kosketuksiin muusta kuin terveysluokkaan 1 luokitellusta pitopaikasta peräisin olevien lampaiden ja vuohien kanssa.

Pitopaikkaan saadaan kuitenkin hankkia lampaita ja vuohia sekä niiden alkioita ja sukusoluja toisesta Euroopan unionin jäsenvaltiosta tai muusta kuin jäsenvaltiosta, jos toimija voi osoittaa, että mainittujen eläinten taikka alkioiden tai sukusolujen luovuttajaeläinten pitopaikka täyttää maedi-visnan ja CAE-taudin esiintymistä ja tautien valvontaa koskevat edellytykset, jotka vastaavat terveysluokkaan 1 kuulumiselle tässä asetuksessa säädettyjä edellytyksiä.

16 §
Maedi-visna-valvontaan liittyvä terveysluokitus

Pitopaikat, joissa toteutetaan maedi-visna-valvontaa, jaetaan seuraaviin terveysluokkiin:

1) maedi-visnasta ja CAE-taudista vapaat pitopaikat;

2) pitopaikat, joissa maedi-visnan ja CAE-taudin riski on hallittu; sekä

3) muut maedi-visna-valvontaan kuuluvat pitopaikat.

Pitopaikka luokitellaan terveysluokkaan 1, jos:

1) pitopaikassa on noudatettu tarkastus- ja näytteenottokäyntejä koskevia 14 §:n säännöksiä ja tehty 14 §:n 2 momentissa tarkoitetuista käynneistä vähintään kolme tai, 14 §:n 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa, vähintään yksi käynti;

2) pitopaikassa on näytteenoton aloittamisesta lähtien noudatettu 15 §:ssä säädettyjä kieltoja ja rajoituksia; sekä

3) edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla käynneillä otettujen näytteiden laboratoriotutkimukset on suoritettu eikä pitopaikassa esiinny maedi-visnaa tai CAE-tautia.

Pitopaikka luokitellaan terveysluokkaan 2, jos:

1) pitopaikassa noudatetaan tarkastus- ja näytteenottokäyntejä koskevia 14 §:n säännöksiä;

2) pitopaikassa noudatetaan 15 §:ssä säädettyjä kieltoja ja rajoituksia; sekä

3) pitopaikassa ei tiettävästi esiinny maedi-visnaa tai CAE-tautia.

Muussa kuin 2—3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa pitopaikka luokitellaan terveysluokkaan 3.

5 luku

Vapaaehtoinen scrapie-valvonta

17 §
Scrapie-valvontaan liittyvät velvoitteet

Pitopaikasta vastuussa olevan toimijan on huolehdittava, että pitopaikassa, jossa toteutetaan vapaaehtoista terveysvalvontaa klassisen scrapien valvomiseksi (scrapie-valvonta):

1) noudatetaan tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 (TSE-asetus) liitteessä VIII olevan A luvun A jakson 1.2 kohdan a—d ja g—i alakohdassa tai 1.3 kohdan a—d ja g—i alakohdassa säädettyjä velvoitteita;

2) otetaan teurastetuista sekä pitopaikassa kuolleista ja lopetetuista lampaista ja vuohista näytteet mainitun 1.2 kohdan f alakohdassa tai mainitun 1.3. kohdan f alakohdassa säädettyjä tutkimuksia varten; sekä

3) lähetetään näytteet tutkittaviksi eläintautilain 77 §:n 1 momentissa tarkoitettuun laboratorioon.

Scrapie-valvontaan sisältyvät säännölliset eläinlääkärintarkastukset pitopaikassa tekee kunnaneläinlääkäri.

18 §
Scrapie-valvontaan liittyvä terveysluokitus

Pitopaikat, joissa toteutetaan scrapie-valvontaa, jaetaan seuraaviin terveysluokkiin:

1) pitopaikat, joissa klassisen scrapien riski on merkityksetön;

2) pitopaikat, joissa klassisen scrapien riski on hallittu; sekä

3) muut klassisen scrapien valvontaan kuuluvat pitopaikat.

Pitopaikka luokitellaan terveysluokkaan 1, jos se täyttää TSE-asetuksen liitteessä VIII olevan A luvun A jakson 1.2 kohdassa säädetyt edellytykset.

Pitopaikka luokitellaan terveysluokkaan 2, jos se täyttää TSE-asetuksen liitteessä VIII olevan A luvun A jakson 1.3 kohdassa säädetyt edellytykset

Muissa kuin 2 ja 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa pitopaikka luokitellaan terveysluokkaan 3. Pitopaikka voidaan luokitella tähän luokkaan myös silloin, kun pitopaikassa on klassista scrapieta koskeva virallinen eläintautiepäily.

Terveysluokkaan 1 tai 2 luokiteltu pitopaikka luokitellaan uudelleen terveysluokkaan 3, jos pitopaikassa todetaan klassista scrapieta tai jos pitopaikka on eläintaudin alkuperää ja levinneisyyttä koskevan selvityksen mukaan ollut yhteydessä pitopaikkaan, jossa klassista scrapieta on todettu.

6 luku

Vapaaehtoinen hirvieläinten tuberkuloosin valvonta

19 §
Tarkastukset

Pitopaikasta vastuussa olevan toimijan on huolehdittava, että pitopaikassa, jossa toteutetaan vapaaehtoista terveysvalvontaa hirvieläinten tuberkuloosin valvomiseksi (hirvieläinten tuberkuloosin valvonta), kunnaneläinlääkäri käy kolmesti tarkastamassa kaikki pitopaikassa pidettävät yli kuuden kuukauden ikäiset hirvieläimet hirvieläinten tuberkuloosin varalta siten, että tarkastusten välillä on vähintään kolme kuukautta ja että ensimmäisen ja kolmannen tarkastuksen välillä on vähintään 12 kuukautta.

Toimijan on 1 momentissa tarkoitettujen tarkastusten jälkeen huolehdittava, että kunnaneläinlääkäri tarkastaa pitopaikassa pidettävät yli 12 kuukauden ikäiset naaraspuoliset hirvieläimet ja yli 24 kuukauden ikäiset urospuoliset hirvieläimet hirvieläinten tuberkuloosin varalta 24—30 kuukauden välein.

Tarkastusten yhteydessä eläimistä tulee ottaa tarvittavat näytteet.

20 §
Eläinten hankkiminen pitopaikkaan

Pitopaikkaan, jossa toteutetaan hirvieläinten tuberkuloosin valvontaa, saadaan hankkia hirvieläimiä vain toisesta hirvieläinten tuberkuloosin valvontaan kuuluvasta pitopaikasta, joka on luokiteltu terveysluokkaan 1.

Pitopaikkaan saadaan kuitenkin hankkia hirvieläimiä toisesta Euroopan unionin jäsenvaltiosta tai muusta kuin jäsenvaltiosta, jos toimija voi osoittaa, että mainittujen eläinten pitopaikka täyttää hirvieläinten tuberkuloosin esiintymistä ja taudin valvontaa koskevat edellytykset, jotka vastaavat terveysluokkaan 1 kuulumiselle tässä asetuksessa säädettyjä edellytyksiä.

Poiketen siitä, mitä 19 §:ssä säädetään, mainitun pykälän 1 momentissa säädettyjä tarkastuksia ei tarvitse tehdä eläimille, jotka on hankittu pitopaikkaan tässä pykälässä säädetyllä tavalla.

21 §
Hirvieläinten tuberkuloosin valvontaan liittyvä terveysluokitus

Pitopaikat, joissa toteutetaan hirvieläinten tuberkuloosin valvontaa, jaetaan seuraaviin terveysluokkiin:

1) hirvieläinten tuberkuloosista vapaat pitopaikat; sekä

2) muut hirvieläinten tuberkuloosin valvontaan kuuluvat pitopaikat.

Pitopaikka luokitellaan terveysluokkaan 1, jos:

1) pitopaikassa on noudatettu eläinten tarkastamista koskevia 19 §:n säännöksiä, ja mainitun pykälän 1 momentissa tarkoitettujen tarkastusten tulokset ovat valmistuneet;

2) pitopaikassa on 19 §:ssä tarkoitettujen tarkastusten aloittamisesta lähtien noudatettu 20 §:ssä säädettyjä rajoituksia; sekä

3) pitopaikassa ei esiinny hirvieläinten tuberkuloosia.

Muissa kuin 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa pitopaikka luokitellaan terveysluokkaan 2.

7 luku

Erinäiset säännökset

22 §
Terveysvalvontaan liittyviä tarkastuksia ja tutkimuksia koskevat tarkemmat säännökset

Tarkemmat säännökset pakollista ja vapaaehtoista terveysvalvontaa varten suoritettavista näytteenotoista, näytteiden lähettämisestä tutkittaviksi ja näytteitä koskevasta kirjanpidosta, vapaaehtoiseen terveysvalvontaan sisältyvistä terveystarkastuksista sekä terveysvalvontaan liittyvien viranomaistarkastusten tiheydestä ja sisällöstä annetaan eläintautilain 8 §:n 3 momentin ja 9 §:n 4 momentin nojalla maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.

23 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

24 §
Siirtymäsäännökset

Jos hevoseläinten keinolliseen lisäämiseen liittyviä toimintoja varten vaaditaan sperman keräysaseman, alkioiden keräysryhmän, alkioiden tuotantoryhmän tai spermavaraston hyväksymistä 5 §:n mukaan, mutta ei tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan, toimijan tulee hakea hyväksymistä vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta.

Toimijalla, jonka pitopaikka tai pitopaikan eläimet kuuluvat tämän asetuksen voimaantulohetkellä BKD-taudin, maedi-visnan, CAE-taudin taikka hirvieläinten tuberkuloosin valvontaa koskevan terveysvalvontaohjelman mukaisesti ylimpään terveysluokkaan, on oikeus saada pitopaikkansa luokitelluksi terveysluokkaan 1, jos toimija on sitoutunut kyseessä olevan taudin valvontaan vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta, ja pitopaikassa on tämän asetuksen voimaantulon jälkeen noudatettu tässä asetuksessa säädettyjä eläinten, alkioiden ja sukusolujen hankkimista koskevia rajoituksia.

BKD-taudin, maedi-visnan ja CAE-taudin taikka hirvieläinten tuberkuloosin valvontaan kuuluvia terveystarkastuksia tai näytteenottoja taikka ohjelmaan liittyvää viranomaisvalvontaa ei tarvitse suorittaa eikä niitä vaadita terveysluokan saamiseksi siltä osin kuin vastaavat näytteenotot ja tarkastukset taikka vastaava valvonta on suoritettu ennen tämän asetuksen voimaantuloa voimassa olleiden, terveysvalvontaohjelmia koskevien säännösten mukaisesti ja toimija on sitoutunut terveysvalvontaan vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta.

Komission asetus (EU) N:o 630/2013 (32013R0630); EUVL N:o L 179, 29.6.2013, s. 60

  Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2013

Maa- ja metsätalousministeri
Jari Koskinen

Vanhempi hallitussihteeri
Johanna Wallius

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.