Laki kirkkolain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
- Julkaisupäivä
- Suomen säädöskokoelma
- Säädösteksti
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Kirkolliskokouksen ehdotuksen ja eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan kirkkolain ( 1054/1993 ) 1 luvun 3 §:n 3 momentti, 3 luvun 2 §:n 2 momentti, 8 luvun 1 ja 3 §, 16 luvun 2 §:n 3 momentti, 17 b luvun 1 §:n 1 momentin 5 kohta, 19 luvun 4 §:n 2 ja 3 momentti, 24 luvun 3 §:n 1 momentin 4 ja 6 kohta, 7 §:n 1 momentti, 11 §:n 2 momentti, 14 §:n 1 momentin 4 ja 6 kohta ja 15 § sekä 25 luvun 10 §, sellaisina kuin ne ovat, 1 luvun 3 §:n 3 momentti laissa 587/2006, 3 luvun 2 §:n 2 momentti laissa 619/1998, 8 luvun 1 § laeissa 1691/1995 ja 236/2006, 8 luvun 3 § laeissa 236/2006 ja 689/2008, 16 luvun 2 §:n 3 momentti laissa 787/2010, 17 b luvun 1 §:n 1 momentin 5 kohta ja 19 luvun 4 §:n 3 momentti laissa 1274/2003, 19 luvun 4 §:n 2 momentti laeissa 1274/2003 ja 236/2006, 24 luvun 3 §:n 1 momentin 4 kohta, 11 §:n 2 momentti ja 14 §:n 1 momentin 4 ja 6 kohta laissa 1008/2012, 24 luvun 3 §:n 1 momentin 6 kohta, 7 §:n 1 momentti ja 15 § laissa 236/2006 sekä 25 luvun 10 § osaksi laissa 1008/2012, sekä
lisätään 1 luvun 3 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1279/2003 ja 587/2006, uusi 4 momentti ja lukuun uusi 4 §, 17 b lukuun uusi 4 a § sekä 24 luvun 14 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 1274/2003 ja 1008/2012, uusi 4 momentti seuraavasti:
1 lukuKirkon tunnustus, tehtävä ja jäsenet
3 §Jäsenet
Kirkon jäseneksi voi liittyä Suomen kansalainen sekä ulkomaalainen, jolla on kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta Suomessa. Suomessa asuva, kotikuntaa vailla oleva ulkomaalainen voi liittyä kirkon jäseneksi, jos hän on osallistunut seurakunnan toimintaan kolmen kuukauden ajan.
Kirkon jäseneksi liittyvä ei voi samanaikaisesti olla muun uskonnollisen yhdyskunnan jäsen. Muulla uskonnollisella yhdyskunnalla ei tässä luvussa tarkoiteta sellaista uskonnollista yhdyskuntaa, jonka kanssa kirkolliskokous on hyväksynyt sopimuksen jäsenyyden vastavuoroisista edellytyksistä.
4 §Jäsenyyden lakkaaminen
Kirkon jäsenyys lakkaa, kun:
jäsen eroaa kirkosta;
jäsen liittyy muun uskonnollisen yhdyskunnan jäseneksi;
jäsenellä ei ole enää kotikuntaa tai väestökirjanpitokuntaa Suomessa;
kotikuntaa vailla oleva ulkomaalainen jäsen ei enää asu Suomessa.
3 lukuKirkon hallinnollinen ja kielellinen jako
2 §Seurakunta ja sen jäsenet
Kirkon jäsen on sen seurakunnan jäsen, jonka alueella hänellä on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta ja siellä oleva asuinpaikka taikka väestökirjanpitokunta. Kotikuntaa vailla oleva ulkomaalainen kirkon jäsen on sen seurakunnan jäsen, jonka alueella hän asuu. Kirkkohallitus voi kuitenkin antaa määräyksiä siitä, milloin kirkon jäsen voi olla kotikuntansa alueella olevan muun seurakunnan jäsen.
8 lukuKirkkoherranvaali ja seurakuntavaalit
1 §Kirkkoherranvaali
Seurakunnan kirkkoherran valitsevat seurakunnan äänioikeutetut jäsenet ( kirkkoherran välitön vaali ).
Kirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvoston pyynnöstä tuomiokapituli voi päättää, että kirkkoherra valitaan vaalilla, jonka toimittaa kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto ( kirkkoherran välillinen vaali ).
Tuomiokapituli voi päättää, että yhteinen kirkkoherra valitaan välillisellä vaalilla, jos joku yhteisen kirkkoherran viran seurakunnista sitä pyytää.
Päätös välillisen vaalin toimittamisesta tulee tehdä ennen viran haettavaksi julistamista.
3 §Äänioikeus
Seurakuntavaaleissa äänioikeus on jokaisella kirkon jäsenellä, joka viimeistään ensimmäisenä vaalipäivänä täyttää 16 vuotta ja jolla on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta Suomessa. Äänioikeutta käytetään siinä seurakunnassa, jossa äänioikeutettu on merkitty seurakunnan jäseneksi viimeistään vaalivuoden elokuun 15 päivänä. Valituksen johdosta uudelleen toimitettavissa seurakuntavaaleissa ja 5 §:ssä tarkoitetuissa poikkeuksellisissa seurakuntavaaleissa sekä kirkkoherran välittömässä vaalissa äänioikeutta käytetään siinä seurakunnassa, jossa vastaava merkintä on tehty viimeistään 70 päivää ennen ensimmäistä vaalipäivää.
Kirkkoherran välittömässä vaalissa äänioikeus on viimeistään ensimmäisenä vaalipäivänä 18 vuotta täyttävällä kirkon jäsenellä, jolla on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta Suomessa ja joka on merkitty kyseisen seurakunnan jäseneksi viimeistään 70 päivää ennen ensimmäistä vaalipäivää.
Äänioikeutetuilla on yhtäläinen äänioikeus. Vaaliluettelosta, vaalien toimittamisesta ja vaalien tuloksen laskemisesta säädetään tarkemmin kirkon vaalijärjestyksessä.
16 lukuKirkonkirjat ja seurakunnan arkisto
2 §Kirkonkirjojen käyttötarkoitus
Kirkkohallitus saa käyttää jäsenrekisterin tietoja tilastojen laatimisessa ja kirkon toimintaan liittyvien tutkimusten tekemisessä. Tuomiokapituli saa käyttää jäsenrekisterin tietoja tässä laissa tai sen nojalla säädettyjen tai määrättyjen tehtävien hoitamisessa.
17 b lukuHiippakuntavaltuusto
1 §Tehtävät
Hiippakuntavaltuuston tehtävänä on:
käsitellä sille tehdyt aloitteet;
4 a §Aloiteoikeus
Aloitteen hiippakuntavaltuustolle voi tehdä:
hiippakuntavaltuuston jäsen;
tuomiokapituli;
kirkkoneuvosto;
yhteinen kirkkoneuvosto;
seurakuntaneuvosto;
vähintään kymmenen hiippakuntaan kuuluvan seurakunnan seurakuntavaaleissa äänioikeutettua jäsentä ( jäsenaloite ).
Jäsenaloitteen kunkin tekijän on omakätisen allekirjoituksensa yhteyteen selvästi merkittävä nimensä, syntymäaikansa ja se seurakunta, jossa hänellä on äänioikeus. Aloiteasiakirjassa on lisäksi mainittava lähettäjän nimi sekä tarvittavat yhteystiedot aloitteen käsittelemiseksi.
19 lukuTuomiokapituli
4 §Päätösvaltaisuus
Tuomiokapituli käsittelee asian täysilukuisena, jos se koskee papin tai lehtorin pysymistä kirkon tunnustuksessa.
Kirkkoherran välittömän vaalin vaaliehdotusta tehtäessä jokaisesta sijasta äänestetään erikseen.
24 lukuAlistaminen ja muutoksenhaku
3 §Oikaisuvaatimus
Viranomaisen päätökseen tyytymätön voi tehdä, jollei tässä laissa toisin säädetä, kirjallisen oikaisuvaatimuksen seuraavasti:
tuomiokapitulin päätöksestä, joka koskee 5 luvun 3 §:ssä tarkoitettua papin ja 6 luvun 29 §:ssä tarkoitettua lehtorin pysymistä kirkon tunnustuksessa taikka papin pappisviran velvollisuuksien vastaista toimintaa, niiden laiminlyöntiä tai papille sopimatonta käytöstä, sekä tuomiokapitulin alaisen toimielimen ja viranhaltijan päätöksestä tuomiokapitulille;
kirkkoherran välittömässä vaalissa tai seurakuntavaalissa käytettävästä vaaliluettelosta vaalilautakunnalle.
7 §Oikaisuvaatimus- ja valitusoikeus vaaliluettelosta
Kirkkoherra saa tehdä oikaisuvaatimuksen ja kirkollisvalituksen kirkkoherran välittömän vaalin ja seurakuntavaalien vaaliluettelosta sillä perusteella, että joku on virheellisesti jätetty pois vaaliluettelosta taikka virheellisesti merkitty siihen äänioikeutta vailla olevaksi tai äänioikeutetuksi.
11 §Tiedoksianto
Seurakunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja tai alistus- tai valitusviranomaisen päätös on asetettu yleisesti nähtäväksi.
14 §Oikaisuvaatimus- ja valitusoikeuden rajoittaminen
Muutosta ei saa hakea oikaisuvaatimuksella tai valittamalla:
tuomiokapitulin päätökseen, jonka se on tehnyt 6 luvun 11 §:n 2 ja 3 momentissa, 8 luvun 1 §:n 2 ja 3 momentissa, kirkkojärjestyksen 2 luvun 3 §:ssä ja 9 §:n 2 momentissa, 6 luvun 14 §:n 2 momentissa, 17 §:n 2 momentissa, 22 §:n 3 momentissa, 24 §:n 1 momentissa, 30 §:n 1 momentissa ja 38 §:ssä, 9 luvun 7 §:ssä, 19 luvun 11 §:ssä ja kirkon vaalijärjestyksen 2 luvun 30 §:n 3 momentissa, 62 §:n 1—4 momentissa ja 63 §:n 3 momentissa tarkoitetuissa asioissa, eikä päätökseen, joka koskee kirkkojärjestyksen 6 luvun 12 §:ssä tarkoitetun pastoraalitutkinnon, ylemmän pastoraalitutkinnon ja seurakuntatyön johtamisen tutkinnon suorittamista;
hallinto-oikeuden päätökseen, joka koskee kirkkoherran välittömän vaalin tai seurakuntavaalin vaaliluetteloa;
Muutosta ei saa erikseen hakea oikaisuvaatimuksella tai valittamalla kirkkoherran välittömän vaalin vaaliehdotukseen, josta säädetään kirkkojärjestyksen 6 luvun 20 §:n 1 momentissa.
15 §Vaalituloksen oikaiseminen
Jos luottamushenkilön tai viranhaltijan vaalissa on menetelty lainvastaisesti, vaali on kumottava. Jos virheellisyys koskee vain vaalin tuloksen laskemista, vaalin tulos on määrättävä oikaistavaksi. Jos piispanvaalissa, kirkkoherran välittömässä vaalissa, seurakuntavaalissa taikka kirkolliskokousedustajan tai hiippakuntavaltuuston jäsenen vaalissa on menetelty lainvastaisesti ja tämä on saattanut vaikuttaa vaalin tulokseen, vaali on määrättävä toimitettavaksi uudelleen, jollei valitusviranomainen voi oikaista vaalin tulosta.
25 lukuTäydentäviä säännöksiä
10 §Tasaäänet
Äänien jakautuessa äänestyksessä tasan päätökseksi tulee mielipide, jonka puolesta puheenjohtaja on äänestänyt. Viranhaltijan virkasuhteen irtisanomista, purkamista ja raukeamista sekä papin 5 luvun 3 §:n 2—4 momentissa tarkoitettua pappisvirkaa koskevassa asiassa ja 6 luvun 29 §:ssä tarkoitettua lehtorin virkaa koskevassa asiassa ratkaisee kuitenkin se mielipide, joka on lievempi.
Jos vaaleissa äänet tai vertausluvut menevät tasan, ratkaisee arpa. Kirkkoherran välillisen vaalin sekä kappalaisen ja vakinaisen lehtorin vaalin osalta voidaan kirkkojärjestyksessä säätää, että äänten mennessä tasan tuomiokapituli nimittää jonkun eniten ääniä saaneista hakijoista virkaan.
Jos virka tai luottamustoimi täytetään ehdollepanon perusteella, äänten mennessä vaalissa tasan valituksi tulee se, joka on asetettu ehdolle toisen edelle.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.
Ennen lain voimaantuloa haettavaksi julistetun viran täytössä sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HaVM 13/2013
EV 100/2013
Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 2013
Tasavallan PresidenttiSAULI NIINISTÖSisäasiainministeriPäivi Räsänen