532/2013

Säädöstä oikaistu.

Annettu Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 2013

Maa- ja metsätalousministeriön asetus tuettavaa rakentamista koskevista lammas- ja vuohitalousrakennusten rakennusteknisistä ja toiminnallisista vaatimuksista

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000) 7 §:n 2 momentin ja maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007) 13 §:n 4 momentin nojalla, sellaisena kuin niistä on ensin mainittu laissa 275/2004:

1 §
Soveltamisala

Sen lisäksi, mitä rakennusten suunnittelusta, rakentamisesta ja paloturvallisuudesta on muutoin säädetty, noudatetaan tätä asetusta porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000), maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista annetun lain (1443/2006) sekä maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007) mukaan tuettavissa lammas- ja vuohitalousrakennusten uudisrakennushankkeissa ja uudisrakentamiseen verrattavassa laajentamisessa sekä laajoissa peruskorjaushankkeissa.

2 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) karitsalla alle kuuden kuukauden ikäistä lammasta;

2) uuhella synnyttänyttä naaraspuolista lammasta;

3) pässillä sukukypsää urospuolista lammasta;

4) kilillä alle kuuden kuukauden ikäistä vuohta;

5) kutulla synnyttänyttä naaraspuolista vuohta;

6) pukilla sukukypsää urospuolista vuohta;

7) nuorvuohella yli kuuden kuukauden mutta alle kahdentoista kuukauden ikäistä vuohta;

8) lampolalla rakennusta, jossa pidetään lampaita tuotantoa varten;

9) vuohinavetalla rakennusta, jossa pidetään vuohia tuotantoa varten;

10) eläintilalla lampolassa tai vuohinavetassa olevaa tilaa, joka muodostuu lampaiden ja vuohien karsina- tai muusta vastaavasta oleskelualueesta ruokintapöydät sekä hoito- ja lantakäytävät mukaan lukien;

11) karitsakamarilla yksinomaan karitsoille tarkoitettua oleskelu- ja ruokinta-aitausta;

12) yksittäiskarsinalla yhden lampaan tai vuohen karsinaa;

13) ryhmäkarsinalla useampien lampaiden tai vuohien karsinaa;

14) karitsoimiskarsinalla karitsojen ja vuosimiskarsinalla kilien synnyttämiseen tarkoitettua tilaa;

15) kiinteäpohjaisella lattialla rei’ittämätöntä tai harvaan rei’itettyä lattiaa, jossa on keskimäärin enintään 15 prosentin reikäosuus;

16) rakolattialla ja ritilälattialla rei’itettyä lattiaa, joka läpäisee virtsaa ja lantaa;

17) ulkoilutarhalla lampaiden ja vuohien vapaaseen liikkumiseen tarkoitettua aidattua ulkoilualuetta, ei kuitenkaan laajempia laidunalueita, joilla on pysyvä kasvupeite;

18) kuivikepohja-aitauksella karsinaa tai aidattua aluetta, jossa on kuivikelattia;

19) lyhenteellä ppm aineen pitoisuutta miljoonasosana.

3 §
Yleisiä vaatimuksia

Lammas- ja vuohitalousrakennusten suunnittelussa ja rakentamisessa on noudatettava Suomen rakentamismääräyskokoelman määräyksiä, eläinsuojelulainsäädännössä lampaiden ja vuohien pidolle asetettuja vaatimuksia, maatalouden ja maaseutuelinkeinojen tukilainsäädännön ehtoja sekä ympäristöhallinnon ympäristönsuojeluvaatimuksia seuraavin täydennyksin.

Lammas- ja vuohitalousrakennusten paloturvallisuuteen sovelletaan tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista annettua maa- ja metsätalousministeriön asetusta (163/2012). Tuotannon ja eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi sähköriippuvaisessa eläintilassa on oltava varasähköjärjestelmä sähkökatkoksen varalle. Jos eläinten ruokintaan tai juottoon käytetään yksinomaan automaattista ruokinta- tai juottolaitetta, laitteistossa on oltava toimintahäiriöistä eläinten hoitajalle ilmoittava hälytysjärjestelmä.

Sellaisissa peruskorjauksissa, joiden kustannus on alle 50 prosenttia vastaavan suuruisen uudisrakennuksen kustannuksesta, sellaisissa laajennuksissa, joissa laajennus on alle 50 prosenttia olemassa olevan rakennuksen pinta-alasta ja rakennuksen koko laajennuksen jälkeen on enintään 1 000 neliömetriä, asetuksen 4—8 ja 10 §:ssä sekä liitteessä annetuista mittavaatimuksista voidaan poiketa enintään 10 prosenttia, ellei eläinsuojelu-, työsuojelu- tai muista säädöksistä muuta johdu.

4 §
Eläintilan rakenteiden suunnittelu

Eläintilan sisäpuolisten rakenteiden ja laitteiden on oltava materiaaleiltaan ja rakenteiltaan sellaisia, että ne eivät vaaranna eläinten terveyttä. Pintakäsittelyyn ei saa käyttää puunsuoja-aineita, maaleja tai muita aineita siten, että ne voivat aiheuttaa eläimille myrkytyksen.

Karsinan tai muun eläinten oleskelualueen lattian pohjan on oltava sellainen, että nestemäiset eritteet poistuvat asianmukaisesti tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin. Lampailla ja vuohilla on oltava käytettävissään niille sopiva kuivikepohja-alue, johon kaikki eläimet pääsevät yhtä aikaa makuulle.

5 §
Lampolat

Lampaat lukuun ottamatta pässit on pidettävä ryhmissä tai vähintään pareittain. Kuitenkin lammasta voidaan pitää erityishoidon tai sairauden takia yksittäiskarsinassa. Pässit voidaan tarpeen mukaan pitää yksittäiskarsinassa. Lampaan tai pässin yksittäiskarsinan on oltava kooltaan vähintään 1,5 neliömetriä ja muodoltaan sellainen, että eläin pääsee esteettä kääntymään ympäri. Lammasta ei saa pitää kytkettynä kuin lypsyn tai sairauden hoitamisen ajan.

Uuden lampolan sisäkorkeuden tulee olla vähintään 2,7 metriä. Peruskorjattavan lampolan sisäkorkeuden tulee olla vähintään 2,2 metriä. Lampaiden ryhmäkarsinan mitoitusvaatimukset ovat liitteen taulukossa 1.

Karsinan ja aitauksen seinämät tai aidat voivat olla kiinteitä tai siirrettäviä veräjiä. Uuhelle karitsoineen käytettävissä olevan kuivikepohja-aitauksen pinta-alan on oltava vähintään 2,0 neliömetriä josta makuualuetta on vähintään 1,4 neliömetriä. Karitsakamarin käytettäessä sen pinta-alan karitsaa kohden on oltava vähintään 0,2 neliömetriä. Lampaiden eläintilojen käytettävissä olevaksi pinta-alaksi luetaan se eläintilan sisäpinta-ala, jossa eläimet pääsevät vapaasti liikkumaan. Karsinan pituus, leveys ja korkeus mitataan rakenteen sisäpinnasta.

Lampolassa on oltava mahdollisuus sijoittaa synnyttävät uuhet erilliseen aidattuun tilaan.

Karitsoimiskarsinassa ja karitsojen pitopaikassa ei saa olla rakolattiaa, vaan lattian tulee olla kiinteä tai maapohjainen, mikä mahdollistaa kuivikkeen käytön.

6 §
Vuohinavetat

Vuohet lukuun ottamatta pukit on pidettävä ryhmissä tai vähintään pareittain. Kuitenkin vuohta voidaan pitää erityishoidon tai sairauden takia yksittäiskarsinassa. Pukit voidaan tarpeen mukaan pitää yksittäiskarsinassa. Vuohen tai pukin yksittäiskarsinan on oltava kooltaan vähintään 1,5 neliömetriä ja muodoltaan sellainen, että eläin pääsee esteettä kääntymään ympäri. Vuohta ei saa pitää kytkettynä kuin lypsyn tai sairauden hoitamisen ajan. Vuohinavetaan on rakennettava turvallisia kuormituksen kestäviä kiipeilytasoja ja piilopaikkoja vuohille ja kileille. Kiipeilytasojen porrastus saa olla enintään 550 millimetriä

Uuden vuohinavetan sisäkorkeuden tulee olla vähintään 2,7 metriä. Peruskorjattavan vuohinavetan sisäkorkeuden tulee olla vähintään 2,2 metriä. Vuohien kiipeily- ja oleskelutasolta on oltava vähintään 1 200 millimetriä sisäkattoon. Vuohien ryhmäkarsinan mitoitusvaatimukset ovat liitteen taulukossa 3.

Karsinan seinämät ja aitauksen aidat voivat olla kiinteitä tai siirrettäviä veräjiä. Kutulle kileineen käytettävissä olevan kuivikepohja-aitauksen pinta-alan on oltava vähintään 2,0 neliömetriä.

Vuohien eläintilojen käytettävissä olevaksi pinta-alaksi luetaan se eläintilan sisäpinta-ala, jossa eläimet pääsevät vapaasti liikkumaan. Karsinan pituus, leveys ja korkeus mitataan rakenteen sisäpinnasta. Makuu- ja ruokintapaikan lattian pituuden on oltava vähintään 1,0 metri ja se saa olla enintään 550 millimetrin korkeudella eläintilan varsinaisesta lattiatasosta.

Vuohinavetassa on oltava mahdollisuus sijoittaa synnyttävät kutut erilliseen aidattuun tilaan.

Vuonimiskarsinassa ja kilien pitopaikassa ei saa olla rakolattiaa, vaan lattian tulee olla kiinteä tai maapohjainen, mikä mahdollistaa kuivikkeen käytön.

7 §
Ruokinta- ja juottopaikat

Lampaiden ja vuohien ruokinta- ja juottopaikkojen tai -laitteiden on oltava kiinteästi asennettuja ja sellaisia, että ne ovat kaikkien eläinten samanaikaisesti ulottuvilla eivätkä aiheuta niille vahingoittumisen vaaraa. Eläimillä on aina oltava puhdasta ja sulaa juomavettä vapaasti saatavilla. Ruokinta- ja juomalaitteet on rakennettava ja sijoitettava siten, että rehu ja vesi eivät pääse likaantumaan. Ruokinta- ja juomalaitteiden tulee voida helposti pitää puhtaina ja desinfioida.

Jokaista alkavaa 20 lampaan ja jokaista alkavaa 10 vuohen ryhmää kohden on oltava vähintään yksi vesiastia tai juomanippa.

Ruokintapaikkojen mitoitusvaatimukset ovat liitteen taulukoissa 2 ja 4.

8 §
Sairastilat

Sairastiloja tulee olla vähintään 5 prosenttia kaikkien lampaiden ja vuohien yhteen lasketusta tilatarpeesta. Sairaille tai vahingoittuneille lampaille ja vuohille on oltava kiinteäpohjaisia karsinoita, joiden on oltava kooltaan vähintään 1,4 neliömetriä eläintä kohden ja muodoltaan sellainen, että lammas tai vuohi pääsee esteettä kääntymään ympäri. Sairaskarsinasta tulee olla näköyhteys muihin eläimiin ja esteetön kulkuväylä ulko-ovelle. Sairastilat tulee merkitä pohjapiirrokseen.

9 §
Ulkoilutarhat

Lampailla ja vuohilla on oltava mahdollisuus päästä ulkoilutarhaan tai laitumelle. Laidunalueelta ei tässä asetuksessa säädetä. Jos ulkoilutarha käytetään, se on rakennettava siten, että eläimet pääsevät suojaan kaikissa sääolosuhteissa. Lampaiden ja vuohien ulkoilutarhan pohjapinta-alan on oltava vähintään 3 neliömetriä uuhta tai kuttua kohden kuitenkin niin, että tarhan vähimmäispinta-ala on 25 neliömetriä. Ulkoilutarha tulee voida pitää kuivana ojituksen avulla.

Ulkoilutarhan aitojen on oltava lampaille ja vuohille sopivasta materiaalista. Vuohien ulkotarhassa on otettava huomioon vuohien kiipeilytarve.

Ulkoilutarhaa käytettäessä lampaiden ja vuohien rehun ja juomaveden saanti on järjestettävä rakennuksen sisätiloihin tai muuhun katettuun ja tiivispohjaiseen paikkaan.

10 §
Ilmanvaihto ja eläintilailmasto

Eläintilojen ilmanvaihtosuunnittelussa on otettava huomioon seuraavat vaatimukset:

1) ilmanvaihto lammasta tai vuohta kohden on mitoitettava liitteen taulukon 5 arvojen mukaisesti;

2) haitalliset kaasut ja epäpuhtaudet eivät saa ylittää muutoin kuin satunnaisesti seuraavia raja-arvoja:

a) hiilidioksidi 3 000 ppm;

b) ammoniakki 10 ppm;

c) rikkivety 0,5 ppm;

d) orgaaninen pöly 10 mg/m3;

3) suhteellinen kosteus ei saa ylittää 80 prosenttia, kun eläinsuojan lämpötila ylittää 10 °C.

Eläintilojen ilmanvaihto on suunniteltava siten, että ilmanvaihto toimii myös ilmanvaihtolaitteiden toimintahäiriön aikana.

Vuohet on talven aikana pidettävä huonetilassa, jossa lämpötila on yli 0 °C.

11 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 17 päivänä elokuuta 2013.

Tällä asetuksella kumotaan maa- ja metsätalousministeriön ilmoituksen (6/2002) mukaista tuettavaa rakentamista koskevista rakentamismääräyksistä ja suosituksista annettu maa- ja metsätalousministeriön asetuksen liite 6.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa vireille tulleeseen hakemukseen sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

  Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 2013

Maa- ja metsätalousministeri
Jari Koskinen

Suunnittelija
Kjell Brännäs

Liite

Taulukko 1. Lampolan ryhmäkarsinan tai aitauksen lattia-alan vähimmäisvaatimus ilman ruokintahäkkialaa eläintä kohti

Keskimääräinen paino/ eläin, kg Kuivikepohja m2/eläin Rakolattia 1), m2/eläin
Tiine uuhi, pässi 75 1.7 1.3
Tiine uuhi, pässi 55 1.3 1.1
Muu lammas 75 1,4 1,0
Muu lammas 55 1,0 0,8
Karitsa yli 30 1,0 -
Karitsa 15-30 0,5 -
Karitsa alle 15 0.25 -
Karitsoimiskarsina - 2,25 (1,5 m x 1,5 m) -

1) Sallittu rakoleveys on 14-20 mm ja palkkileveys 80-120 mm. Betonirakolattiassa hyväksytään standardin SFS-EN 12737:2004+A1:2007 (Betonivalmisosat, maatalouden rakolattiaelementit) mukaiset mittapoikkeamat.

Taulukko 2. Lampolan ruokinta-laitteen reunan pituuden vähimmäisvaatimus eläintä kohti

Säännöllinen rehunjako Jatkuva rehunsaanti
Lammas ja karitsa yli 15 kg 350 mm suoralle ruokintahäkille; 200 mm ympyränmuotoiselle ruokintahäkille, säde ≥ 600 mm 170 mm suoralle ruokintahäkille; 100 mm ympyränmuotoiselle ruokintahäkille, säde ≥ 600 mm
Tiine uuhi, pässi 450 mm suoralle ruokintahäkille; 225 mm ympyränmuotoiselle ruokintahäkille, säde ≥ 600 mm 225 mm suoralle ruokintahäkille; 110 mm ympyränmuotoiselle ruokintahäkille, säde ≥ 600 mm

Taulukko 3. Vuohinavetan aidatun lattiatilan ilman ruokintahäkkialaa, vähimmäisvaatimus eläintä kohti

Paino, kg Kuivikepohja, m2/eläin Rakolattia 2), m2/eläin
Vuohi, pukki yli 50 1,2 1,0
Nuorvuohi alle 50 0,5 0,5
Kili alle 30 0,25 -
Vuonimiskarsina - 1,2 (1,0 m x 1,2 m) -

2) Sallittu rakoleveys on 14-20 mm ja palkkileveys 80-120 mm. Betonirakolattiassa hyväksytään standardin SFS-EN 12737:2004+A1:2007 (Betonivalmisosat, maatalouden rakolattiaelementit) mukaiset mittapoikkeamat.

Taulukko 4. Vuohinavetan ruokintapaikan vähimmäisvaatimukset eläintä kohti

Säännöllinen rehunjako, mm/eläin Jatkuva rehunsaanti, mm/eläin
Tiine kuttu 450 225
Tiine kuttu, jolla sarvet, pukki 600 300
Vuohi, yli 12 kk 400 200
Nuorvuohi 330 165
Kili 200 100

Taulukko 5. Ilmanvaihdon suunnittelussa käytettävät lampaiden ja vuohien lämmön- ja kosteuden luovutus- sekä eläinsuojan tarpeelliset ilmanvaihtomäärät eläintä kohti

Paino [kg] Lämmönluovutus [W/eläin] Kosteuden luovutus [g/h ja eläin] Ilmanvaihdon vähimmäismäärä [m3/h ja eläin] Ilmanvaihdon enimmäismäärä [m3/h ja eläin]
Lammas vähintään 60 150 80 15 100
  - " - alle 60 50 20 10 80
Karitsa vähintään 30 20 10 10 70
  - " - alle 30 10 10 5 40
Vuohi vähintään 50 150 80 15 80
  - " - alle 50 50 20 10 40
Kili enintään 30 10 10 5 20

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.