122/2012

Annettu Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2012

Valtioneuvoston asetus eläinten hyvinvoinnin tuesta vuosina 2008—2013 annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

kumotaan eläinten hyvinvoinnin tuesta vuosina 2008—2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (130/2008) 9 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on asetuksessa 16/2009, ja

muutetaan 5 §, 6 §:n 3 momentti, 8, 10 ja 13—15 §, 17 §:n 1 momentti sekä 18 ja 20 §, sellaisina kuin niistä ovat 6 §:n 3 momentti, 10 § ja 16 §:n 3 momentti asetuksessa 243/2009, 13 § asetuksessa 137/2010, 18 § osaksi asetuksissa 243/2009 ja 137/2010 sekä 20 § osaksi asetuksessa 137/2010 ja, seuraavasti:

5 §
Terveydenhuoltosopimus

Viljelijällä on oltava eläinlääkärin kanssa tehty voimassaoleva kirjallinen Maaseutuviraston määräämälle lomakkeelle laadittu terveydenhuoltosopimus.

Ellei viljelijä ole tehnyt 1 momentissa tarkoitettua terveydenhuoltosopimusta, viljelijällä on oltava tilattuna terveydenhuoltosopimuksen tekemistä varten tarvittava eläinlääkärin käynti viimeistään sitoumusta koskevaa hakemusta jätettäessä. Terveydenhuoltosopimus on tehtävä ensimmäisenä sitoumusvuonna viimeistään 15 päivänä kesäkuuta.

6 §
Terveydenhuoltokäynnit

Terveydenhuoltokäynnistä on tehtävä eläinten terveydenhuollon standardien mukainen asiakirja, josta ilmenevät eläinlääkärin terveydenhuoltokäynnin yhteydessä tekemät havainnot ja antamat suositukset.

8 §
Tautisuojaus tilalla

Viljelijän on noudatettava tilalla tautisuojaukseen liittyviä terveydenhuollon vaatimuksia. Viljelijän on noudatettava myös eläinlääkärin erikseen antamia määräyksiä tautisuojauksesta sekä eläinaineksen, rehujen ja rehuaineiden tuonnista.

10 §
Varautuminen toimintahäiriöihin tilalla

Maatilalla on oltava ajantasainen kirjallinen eläintiloja koskeva suunnitelma varautumisesta erityistilanteisiin. Suunnitelmaan on sisällytettävä palontorjunta- ja pelastussuunnitelma sekä suunnitelma niistä toimenpiteistä, joihin ryhdytään sähkökatkoksen tai vesihuollon katkoksen aikana. Jos eläinten pitopaikassa on koneellinen ilmanvaihto-, ruokinta- tai juottojärjestelmä taikka muu vastaava koneellinen järjestelmä, josta eläinten hyvinvointi on riippuvainen, varautumissuunnitelmaan on sisällytettävä myös kuvaus laitteiston toimintahäiriön aikaisesta varajärjestelmästä. 

Nautatilalla on oltava käytettävissä sähkökatkosten varalta sähköntuotannon varajärjestelmä, jonka tuottamalla sähköllä koneellinen ilmanvaihto ja tarvittaessa juotto, ruokinta, lannanpoisto sekä lypsykarjaa pitävällä nautatilalla lypsy saadaan toimimaan.

Sikatilalla tuotantorakennuksissa on oltava hälytys- ja valvontajärjestelmä, joka antaa hälytyksen, jos lämpötila nousee tai laskee liikaa tai tapahtuu sähkökatkos, ilmanvaihtojärjestelmän toimintahäiriö tai muu vastaava eläinten hyvinvointiin vaikuttava häiriö. Hälytyksen on oltava viljelijän vastaanotettavissa kaikkina vuorokauden aikoina. Sähkökatkosten varalta tilalla on oltava sähköntuotannon varajärjestelmä, jonka tuottamalla sähköllä koneellinen ilmanvaihto ja tarvittaessa juotto, ruokinta ja lannanpoisto saadaan toimimaan.

13 §
Eläinten hyvinvoinnin tuen valinnaiset eläinlajikohtaiset lisäehdot

Viljelijä voi valita nautatilalla sitoumuskauden ajaksi seuraavia lisäehtoja:

1) vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen pinta-alavaatimuksilla;

2) vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen;

3) kytkettyjen nautojen pito-olosuhteiden parantaminen;

4) vähintään kuuden kuukauden ikäisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen;

5) nautojen laidunnus kasvukaudella ja jaloittelu kasvukauden ulkopuolella;

6) nautojen laidunnus kasvukaudella;

7) nautojen pitkäaikaisempi laidunnus kasvukaudella;

8) nautojen sairas-, hoito- ja poikimakarsinat.

Viljelijä voi valita sikatilalla sitoumuskauden ajaksi seuraavia lisäehtoja:

1) joutilaiden emakoiden ja ensikoiden laidunnus ja jaloittelu;

2) emakoiden ja ensikoiden tiineytys;

3) tiineytettyjen sikojen tila- ja makuupaikkavaatimukset;

4) parannetut porsimisolosuhteet;

5) lihasikojen ja vieroitettujen porsaiden karsinoiden kuivittaminen;

6) sikojen virikkeiden lisääminen seuraavilla keinoilla:

a) rakenteisiin kiinnitetyt virike-esineet;

b) irralliset virike-esineet;

c) kaupalliset virike-esineet;

d) oljet;

e) kestokuivitus;

7) sikojen yhteys ulkoilmaan;

8) sikojen sairas- ja hoitokarsinat.

14 §
Lisäehtojen valinta

Viljelijä voi sitoumuksen teon yhteydessä valita lisäehtoja. Lisäehdon voi valita, jos viljelijä on sitoutunut kyseisen tuotantosuunnan perusehtoihin, tilan eläinmäärä on tuotantosuunnan osalta vähintään 10 eläinyksikköä koko sitoumuskauden ajan ja lisäehto soveltuu tilan tuotantorakenteeseen sekä sen teknisiin järjestelyihin. Lisäehtoa ei voi valita, jos se koskisi vain pientä määrää nauta- tai sikatilan tuotantoeläimistä. Viljelijän on sitouduttava noudattamaan lisäehtoja hallinnassaan olevien tuotantoeläinten osalta.

Viljelijän on toteutettava lisäehtoihin kuuluvat toimenpiteet tilalla ensimmäisenä sitoumusvuonna 31 päivään joulukuuta mennessä, jollei muualla toisin säädetä.

15 §
Rajaukset lisäehtoja valittaessa

Viljelijä voi valita 13 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista lisäehdoista vain toisen. Viljelijä voi valita 13 §:n 1 momentin 5—7 kohdassa tarkoitetuista lisäehdoista vain yhden.

Viljelijä ei voi valita 13 §:n 1 momentin 5—7 kohdassa ja 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua lisäehtoa, jos tilalla on voimassa luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina 2007—2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (366/2007) 46 §:ssä tarkoitettu sopimus. Viljelijä ei voi valita 13 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitettua lisäehtoa samanaikaisesti 13 §:n 2 momentin 6 kohdan d tai e alakohdassa tarkoitettujen lisäehtojen kanssa. Viljelijä ei voi valita 13 §:n 2 momentin 7 kohdassa tarkoitettua lisäehtoa samanaikaisesti 13 §:n 2 momentin 6 kohdan e alakohdassa tarkoitetun lisäehdon kanssa.

17 §
Eläinyksikkökertoimet

Eläimet muunnetaan eläinyksiköiksi seuraavan taulukon kertoimien mukaisesti:

Eläinlaji Eläinyksikköä (ey)
sonnit, lehmät ja muut
naudat (yli 2 v) 1,0
naudat (6 kk—2 v) 0,6
naudat (alle 6 kk) 0,4
emakot 0,5
muut siat 0,3

18 §
Tuen maksamisen edellytyksenä olevan eläinmäärän laskeminen sekä eläinten merkitseminen ja rekisteröinti

Nautojen määrä lasketaan nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1760/2000 tarkoitetun nautarekisterin tietojen perusteella. Tuen maksamisen perusteena oleva eläinyksikkömäärä on sitoumuksen alkamisvuonna toukokuun 1 päivän ja elokuun 1 päivän välisen ajanjakson, nämä päivät mukaan lukien, eläinyksikkömäärien keskiarvo. Seuraavina vuosina eläinyksikkömäärä on edellisen vuoden elokuun 2 päivän ja kuluvan vuoden elokuun 1 päivän välisen ajanjakson, nämä päivät mukaan lukien, eläinyksikkömäärien keskiarvo.

Sikojen eläinyksikkömäärä lasketaan sikojen merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa tarkoitetun sikarekisterin tietojen perusteella. Tuen maksamisen perusteena oleva eläinyksikkömäärä on sitoumuksen alkamisvuonna touko-, kesä-, heinä- ja elokuun 1 päivän eläinyksikkömäärien keskiarvo. Seuraavina vuosina eläinyksikkömäärä on edellisen vuoden syyskuun 1 päivän ja kuluvan vuoden elokuun 1 päivän välisen ajan kunkin kuukauden ensimmäisen päivän eläinyksikkömäärien keskiarvo. Viljelijän esittämän selvityksen perusteella voidaan keskiarvoa laskettaessa jättää ottamatta huomioon 19 §:ssä tarkoitettujen tilanteiden aikainen eläinmäärä.

Sikojen lukumäärää laskettaessa jätetään yksi suurin ja kaksi pienintä lukumäärää huomioon ottamatta.

Naudat on merkittävä ja rekisteröitävä 1 momentissa mainitun asetuksen 4 artiklassa ja 7 artiklan 1 kohdan toisessa luetelmakohdassa sekä nautaeläinten merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1391/2006) 3 ja 5 luvussa säädetyllä tavalla. Siat on rekisteröitävä sikojen merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 16 §:ssä säädetyllä tavalla.

20 §
Perus- ja lisäehtojen tukimäärät

Eläinten hyvinvoinnin perusehtojen tukea maksetaan vuosittain eläinten hyvinvoinnin tukea koskevan sitoumuksen tehneelle viljelijälle sitoumuksen mukaisista tukikelpoisista naudoista ja sioista eläinyksikköä kohden:

euroa
- naudat 50,00
- siat 16,00

Eläinten hyvinvoinnin lisäehtojen tukea maksetaan vuosittain eläinten hyvinvoinnin tukea koskevan sitoumuksen tehneelle viljelijälle tukikelpoista eläinyksikköä kohden:

euroa
- vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen pinta-alavaatimuksilla 47,00
- vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen 39,00
- kytkettyjen nautojen pito-olosuhteiden parantaminen 51,00
- vähintään 6 kk ikäisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen 34,00
- nautojen laidunnus kasvukaudella ja jaloittelu kasvukauden ulkopuolella 57,00
- nautojen laidunnus kasvukaudella 29,00
- nautojen pitkäaikaisempi laidunnus kasvukaudella 35,00
- nautojen sairas-, hoito- ja poikimakarsinat 17,00
- joutilaiden emakoiden ja ensikoiden laidunnus tai jaloittelu 15,00
- emakoiden ja ensikoiden tiineytys 5,00
- tiineytettyjen sikojen tila- ja makuupaikkavaatimukset 4,00
- parannetut porsimisolosuhteet 23,00
- lihasikojen ja vieroitettujen porsaiden karsinoiden kuivittaminen 12,00
- sikojen virikkeiden lisääminen 10,00
- sikojen yhteys ulkoilmaan 17,00
- sikojen sairas- ja hoitokarsinat 11,00

Tämä asetus tulee voimaan 14 päivänä maaliskuuta 2012.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

  Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2012

Maa- ja metsätalousministeri
Jari Koskinen

Vanhempi hallitussihteeri
Suvi Ruuska

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.