418/2011

Tässä laissa säädetään Suomen metsäkeskuksesta, jäljempänä metsäkeskus . Metsäkeskus on metsien kestävää hoitoa ja käyttöä sekä niiden monimuotoisuuden säilyttämistä ja metsiin perustuvien elinkeinojen edistämistä koskevia tehtäviä hoitava koko maan kattava kehittämis- ja toimeenpano-organisaatio. Metsäkeskuksen tehtävänä on metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen, metsiä koskevan lainsäädännön toimeenpano ja metsätietoihin liittyvien tehtävien hoitaminen.

Metsäkeskus on maa- ja metsätalousministeriön strategisessa ja tulosohjauksessa sekä sen valvonnan alainen.

Metsäkeskuksen julkisia hallintotehtäviä ovat 8 §:ssä tarkoitetut tehtävät.

Metsäkeskuksessa voi olla 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien hoitamisesta taloudellisesti, henkilöittäin ja toiminnallisesti eriytettyä liiketoimintaa, joka ei kuitenkaan saa vaarantaa metsäkeskuksen lakisääteisten tehtävien hoitamista eikä metsäkeskuksen puolueettomuutta.

Metsäkeskuksessa on julkisen palvelun yksikkö, joka hoitaa 8 §:ssä tarkoitettuja tehtäviä, ja eriytetyn liiketoiminnan liiketoimintayksikkö.

Julkisen palvelun yksikkö muodostuu keskusyksiköstä ja alueyksiköistä. Metsäkeskuksessa on johtokunta ja jokaisessa alueyksikössä alueneuvottelukunta.

Keskusyksikön toimipaikasta sekä alueyksiköiden lukumäärästä, toimialueista, nimistä ja päätoimipaikoista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Metsäkeskuksen alueyksiköistä vähintään yksi on pääasiallisesti ruotsin- ja kaksikielisiä alueita varten. Sen kielilain (423/2003) 26 §:ssä tarkoitettu pääasiallinen työkieli on ruotsi.

Metsäkeskuksen johtokuntaan kuuluu yhdeksän jäsentä, joiden tulee edustaa metsäkeskuksen toiminnan kannalta keskeistä asiantuntemusta. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen, jota koskevat samat säännökset kuin jäsentä. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa johtokunnan neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan ja määrää jäsenistä yhden puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi.

Johtokunnassa ovat edustettuina valtio, metsänomistajat, yritystoiminnan ja kehittämistoiminnan edustus sekä metsäkeskuksen henkilöstö. Jäsenistä yksi edustaa pääasiallisesti ruotsinkielisiä alueita. Johtokuntaa asetettaessa on otettava huomioon maan eri osat ja alueellinen tasapuolisuus sekä metsäkeskuksen eriytetyn liiketoiminnan toimintaedellytykset suhteessa mahdolliseen kilpailevaan liiketoimintaan.

Johtokunnan asettamisesta, tarkemmasta kokoonpanosta ja muista johtokuntaa koskevista tarpeellisista asioista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Metsäkeskuksen johtokunnassa henkilöstöä edustavan jäsenen oikeudet ja velvollisuudet ovat samat kuin johtokunnan muilla jäsenillä. Henkilöstöä edustavalla jäsenellä ei kuitenkaan ole oikeutta osallistua esityksen tekoon metsäkeskuksen johdon valintaa ja erottamista, johdon sopimusehtoja, henkilöstön palvelussuhteen ehtoja eikä työtaistelutoimenpiteitä koskevien asioiden käsittelyyn.

Alueneuvottelukuntaan kuuluu seitsemän jäsentä. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen, jota koskevat samat säännökset kuin jäsentä. Alueneuvottelukunnan asettaa maa- ja metsätalousministeriö neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Alueneuvottelukunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Alueneuvottelukunnan jäsenten on edustettava alueyksikön toimialueen metsänomistajia ja muuta alueyksikön toiminnan kannalta keskeistä asiantuntemusta sekä alueyksikön henkilöstöä. Yksi alueneuvottelukunnan jäsenistä edustaa maakuntien liittoa ja yksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta.

Alueneuvottelukunnan asettamisesta ja muista alueneuvottelukuntaa koskevista tarpeellisista asioista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Julkisen palvelun yksikköä johtaa johtokunnan alaisuudessa toimiva johtaja. Johtaja johtaa ja ohjaa keskusyksikön tuella alueyksiköiden toimintaa. Liiketoimintayksikköä johtaa liiketoimintajohtaja johtokunnan alaisuudessa.

Johtajan tehtävänä on johtaa, valvoa ja kehittää metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön toimintaa sekä vastata resurssien tarkoituksenmukaisesta käytöstä keskusyksikössä ja alueyksiköissä sekä toiminnan tuloksellisuudesta tavoitteena metsätalouden edistäminen. Johtaja vastaa myös metsäkeskuksen johtokunnassa käsiteltävien asioiden, lukuun ottamatta eriytettyä liiketoimintaa, valmistelusta ja johtokunnan päätösten täytäntöönpanosta. Johtaja ei saa olla läsnä metsäkeskuksen johtokunnan kokouksessa silloin, kun siellä esitellään, käsitellään tai tehdään päätöksiä metsäkeskuksen liiketoimintaan liittyen.

Alueyksikössä on aluejohtaja, jonka tehtävänä on johtajan alaisuudessa johtaa, valvoa ja kehittää alueyksikön toimintaa sekä vastata alueyksikön toiminnan tuloksellisuudesta. Aluejohtaja vastaa myös alueneuvottelukunnassa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja alueneuvottelukunnan 10 §:ssä tarkoitettujen päätösten täytäntöönpanosta.

Johtajan ja aluejohtajan tehtävistä sekä johtokunnan kokousten kokousmenettelystä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Keskusyksikön tehtäviä ovat:

Alueyksikön tehtäviä ovat:

Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön tehtävien tarkemmasta järjestämisestä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Metsäkeskuksen johtokunnan tehtävänä on:

Johtokunta osallistuu tässä laissa tarkoitettujen julkisen vallan käyttöä koskevien asioiden hoitamiseen vain näiden tehtävien hoitoon tarkoitettujen varojen käytön osalta.

Metsäkeskuksen johtokunnan tehtävien tarkemmasta järjestämisestä säädetään tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella.

Alueneuvottelukunnan tehtävänä on:

Alueneuvottelukunnan tehtävien tarkemmasta järjestämisestä säädetään tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella.

Julkisen palvelun yksikköön kuuluvan henkilön palvelussuhde on työsuhde.

Keskusyksikössä on johtajan lisäksi tarpeellinen määrä muuta henkilöstöä.

Alueyksikössä on aluejohtajan lisäksi tarpeellinen määrä muuta henkilöstöä.

Johtajan ja aluejohtajan kelpoisuusvaatimuksena on tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys metsätalouteen ja sitä koskevaan lainsäädäntöön, hallinnollisten tehtävien tuntemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus. Lisäksi johtajan johtamiskokemuksen edellytetään olevan monipuolista.

Johtavan esittelijän kelpoisuusvaatimuksena on tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys metsätalouteen ja sitä koskevaan lainsäädäntöön ja hallinnollisten tehtävien tuntemus.

Esittelijän ja alueyksikön tehtäväksi säädetyn lainsäädännön noudattamisen valvontaan liittyviä asioita hoitavan tarkastajan kelpoisuusvaatimuksena on perehtyneisyys metsätalouteen ja sitä koskevaan lainsäädäntöön sekä hallinnollisten tehtävien tuntemus.

Valtioneuvosto valitsee ja erottaa maa- ja metsätalousministeriön esittelystä johtajan. Maa- ja metsätalousministeriö myöntää johtajalle tämän pyynnöstä eron. Ennen valitsemista ja erottamista koskevaa esittelyä maa- ja metsätalousministeriön on pyydettävä asiasta metsäkeskuksen johtokunnan lausunto.

Maa- ja metsätalousministeriö valitsee aluejohtajan, myöntää hänelle eron ja erottaa hänet. Aluejohtaja valitaan metsäkeskuksen johtokunnan esityksestä. Ennen aluejohtajan valintaa johtokunnan on pyydettävä asiasta johtajan ja alueyksikön alueneuvottelukunnan lausunto.

Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön toimiin nimittämisestä ja toimien täyttämisestä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Johtaja keskusyksikössä ja aluejohtaja alueyksikössä käyttävät ratkaisuvaltaa 8 §:ssä tarkoitettujen tehtävien osalta julkisen vallan käyttöä koskevissa asioissa. Aluejohtaja alueyksikössä voi kuitenkin siirtää ratkaisuvallan tämän pykälän 4 momentissa tarkoitetulle toimihenkilölle silloin, kun kyse on 8 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitettuihin säädöksiin liittyvästä ratkaisuvallasta lukuun ottamatta Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annettua lakia ja 8 §:n 2 momentin 5 kohdassa mainittuihin säädöksiin liittyviä valvonta- ja tarkastustoiminnan päätöksiä.

Tehtävät, jotka voivat sisältää julkisen vallan käyttöä, eivät kuulu johtokunnan eivätkä alueneuvottelukunnan tehtäväalueeseen. Julkisen vallan käyttöä koskevia tehtäviä hoitava toimihenkilö saa osallistua metsäkeskukselle kuuluvien 8 §:ssä tarkoitettujen muiden tehtävien hoitoon edellyttäen, että näiden muiden tehtävien hoitaminen ei voi vaarantaa julkisen vallan käyttöä koskevien tehtävien hoidon riippumattomuutta ja puolueettomuutta.

Johtaja ja aluejohtaja ratkaisevat esittelystä 8 §:ssä tarkoitettuihin, julkista valtaa sisältäviin tehtäviin liittyvät hallintoasiat ja tämän pykälän 4 momentissa tarkoitettuja toimihenkilöitä koskevat henkilöstöasiat. Jos aluejohtaja siirtää 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ratkaisuvaltaa, näin siirretyt asiat ratkaistaan esittelystä.

Keskusyksikön ja alueyksikön on vahvistettava ne henkilöt, jotka johtajan ja aluejohtajan lisäksi voivat 8 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja tehtäviä hoidettaessa käyttää julkista valtaa. Näitä toimihenkilöitä ovat ratkaisuvaltaa valtuutettuna käyttävä toimihenkilö ( johtava esittelijä ), hallintoasioita esittelevä toimihenkilö ( esittelijä ) ja tarkastuksia tekevä toimihenkilö ( tarkastaja ).

Edellä 4 momentissa tarkoitetusta menettelystä, jossa vahvistetaan ne toimihenkilöt, jotka voivat käyttää julkista valtaa tehtäviensä hoitamisessa, säädetään valtioneuvoston asetuksella. Julkisen vallan käyttöä sisältävien tehtävien hoidon tarkemmasta järjestämisestä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Kun metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikössä tai 29 §:ssä tarkoitetussa katselmustoimikunnassa hoidetaan julkisia hallintotehtäviä, sen on noudatettava, mitä hallintolaissa (434/2003), kielilaissa ja saamen kielilaissa (1086/2003) säädetään. Mitä viranomaisesta säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999), sovelletaan myös metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön toimintaan sen hoitaessa 8 §:ssä tarkoitettuja tehtäviä.

Johtajaan, aluejohtajaan ja 14 §:n 4 momentissa tarkoitettuihin keskusyksikön ja alueyksikön toimihenkilöihin sekä 29 §:ssä tarkoitetun katselmustoimikunnan puheenjohtajaan, varapuheenjohtajaan ja jäseniin sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä sovelletaan myös metsäkeskuksen johtokunnan ja alueneuvottelukunnan jäseniin, heidän henkilökohtaisiin varajäseniinsä ja toimihenkilöihin keskusyksikön ja alueyksikön varojen käyttöä koskevissa asioissa.

Metsäkeskuksen 8 §:ssä tarkoitetun tehtävän hoidossa aiheutuneen vahingon korvaamisesta on voimassa, mitä julkisyhteisön ja virkamiehen korvausvastuusta sekä virkatoimessa aiheutuneen vahingon korvaamisesta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).

Johtaja voi ottaa ratkaistavakseen asian, joka 14 §:n 3 momentin mukaan kuuluu alueyksikön toimihenkilön ratkaistavaksi, jos kyseessä on laaja-alainen asiakokonaisuus, asia, jolla on laajaa merkitystä, yhtenäisen ratkaisukäytännön varmistamisen tarve, puolueettoman ja riippumattoman käsittelyn takaaminen tai asian ratkaiseminen on muun vastaavan syyn perusteella välttämätöntä tehdä keskusyksikössä.

Johtaja voi siirtää alueyksikössä vireille tulleen asian käsiteltäväksi toisessa alueyksikössä, jos siirrolla voidaan varmistaa kyseisen asian mahdollisesti vaatiman erityisasiantuntemuksen käytettävyys asian käsittelyssä tai siirto on tarkoituksenmukainen muun vastaavan syyn perusteella.

Jos alueyksikön 8 §:n 2 momentissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseen liittyen alueyksikölle kuuluvan valvontaa, velvoitteiden asettamista tai oikeuden myöntämistä koskevan hallintoasian puolueeton käsittely voi ilmeisesti vaarantua sen vuoksi, että 8 §:ssä tarkoitettuja tehtäviä hoitava alueyksikkö on asiassa asianosaisena tai metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annetussa laissa tarkoitettu alueyksikön toimialueella aiemmin toiminut metsäkeskus on ollut asiassa asianosaisena, aluejohtajan on siirrettävä asia ratkaistavaksi johtajalle. Tässä momentissa tarkoitettuun asian siirtoa koskevaan ratkaisuun ei saa hakea muutosta valittamalla.

Metsäkeskus voi saada nimiinsä oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä hakea, kantaa ja vastata tuomioistuimissa ja muiden viranomaisten luona. Metsäkeskuksen puhevaltaa käyttää keskusyksikkö 8 §:ssä tarkoitettujen asioiden osalta ja eriytettyyn liiketoimintaan liittyen liiketoimintayksikkö. Johtaja voi siirtää puhevallan käyttämisen aluejohtajalle tai muulle julkisen palvelun yksikön toimihenkilölle, jos siirrolla voidaan turvata kyseisen asian mahdollisesti vaatima erityisasiantuntemuksen käytettävyys asian käsittelyssä.

Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen metsäkeskus ei saa antaa sitoumuksia liiketoimintaa harjoittavan yhteisön puolesta eikä rahoittaa tällaisen yhteisön toimintaa ilman eduskunnan valtion talousarvion yhteydessä myöntämää valtuutusta ja maa- ja metsätalousministeriön erikseen antamaa lupaa.

Tilintarkastajan salassapitovelvollisuudesta on voimassa tilintarkastuslaissa (459/2007) säädetyn lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 23 ja 24 §:ssä säädetään.

Metsäkeskusta ohjaa maa- ja metsätalousministeriö. Metsäkeskus ja maa- ja metsätalousministeriö neuvottelevat vuosittain metsäkeskuksen toiminnalle asetettavista strategisista tavoitteista ja tulostavoitteista, jotka kirjataan vuosittaiseen tulossopimukseen. Keskusyksikkö vastaa alueyksiköiden strategisten ja toiminnallisten tavoitteiden sopimisesta ja kokoamisesta metsäkeskuksen tulosohjausta varten sekä yhteisiä toimintoja ja muita yksiköiden yhtenäisen toiminnan kannalta tarpeellisia toimenpiteitä koskevasta toiminnallisesta ohjauksesta.

Metsäkeskuksen ja sen tilintarkastajan on salassapitosäännösten estämättä annettava maa- ja metsätalousministeriölle ne välttämättömät tiedot ja asiakirjat, joita ministeriö sille säädettyjen tehtävien hoitamiseksi tarvitsee.

Valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha, josta metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikölle myönnetään valtionavustusta sille 8 §:ssä säädetyistä tehtävistä aiheutuviin menoihin. Valtionavustukseen sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001), jollei tässä laissa toisin säädetä.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut menot rahoitetaan kokonaisuudessaan valtionavustuksella siltä osin kuin niistä ei peritä maksuja.

Tässä laissa tarkoitettujen valtionavustusten osalta valtionapuviranomaisena toimii maa- ja metsätalousministeriö.

Metsäkeskus hakee julkisen palvelun yksikön käytettäväksi tässä laissa tarkoitettua valtionavustusta toimittamalla maa- ja metsätalousministeriölle valtionavustusta koskevan alustavan talousarvion ja esitykset tulostavoitteiksi seuraavalle kalenterivuodelle.

Maa- ja metsätalousministeriö valvoo metsäkeskuksen varojen käyttöä.

Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikölle myönnetyt valtion tilintekijävarat on pidettävä erillään metsäkeskuksen muista varoista sen käytettävissä olevalla valtion maksuliikepankin tilillä. Varoja saa nostaa tililtä vain sitä mukaa kuin niitä käytetään tarkoitukseensa.

Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikölle myönnettyjen muiden kuin sen toimintaan tarkoitettujen varojen hoidossa ja tilittämisessä on noudatettava, mitä valtion talousarvion osalta säädetään tilintekijästä. Maa- ja metsätalousministeriö voi kuitenkin antaa tarkempia hallinnollisia määräyksiä siitä tilityksestä, jonka metsäkeskus toimittaa maa- ja metsätalousministeriölle.

Metsäkeskuksen 8 §:ssä tarkoitettujen tehtävien hoitamiseen tarkoitettuja varoja ei saa käyttää eriytettyyn liiketoimintaan eikä muutenkaan niin, että toiminnan puolueettomuus ja riippumattomuus vaarantuisi 8 §:ssä tarkoitettujen tehtävien hoitamisessa. Metsäkeskuksen eriytetyn liiketoiminnan varoja ei saa käyttää metsäkeskuksen 8 §:ssä tarkoitettujen tehtävien hoitamiseen.

Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikkö perii suoritteistaan maksuja. Edellä 8 §:ssä tarkoitettuihin tehtäviin liittyvien suoritteiden maksullisuuden, maksujen suuruuden ja maksujen määräytymisen yleisten perusteiden, maksuista päättämistä koskevan toimivallan sekä maksua koskevan muutoksenhaun ja perinnän osalta noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään.

Tarkemmat säännökset metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön suoritteiden maksullisuudesta annetaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.

Metsäkeskuksen kirjanpitovelvollisuudesta, kirjanpidosta, tilinpäätöksestä sekä tilintarkastajan riippumattomuudesta ja esteellisyydestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa (1336/1997) ja tilitarkastuslaissa säädetään. Metsäkeskukseen sovelletaan, mitä eräitä yrityksiä koskevasta taloudellisen toiminnan avoimuus- ja tiedonantovelvollisuudesta annetun lain (19/2003) 6 §:ssä säädetään erilliskirjanpitovelvollisuudesta.

Tilintarkastajan valitsee metsäkeskuksen johtokunta neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan.

Metsäkeskus on valtiontalouden tarkastusviraston valvonnan ja tarkastuksen alainen.

Tilintarkastajan riippumattomuudesta ja tilintarkastuskertomuksen sisällöstä sekä muista kirjanpitovelvollisuutta koskevista tarpeellisista asioista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Metsäkeskus voi palveluksessaan olevan henkilöstön ja näiden omaisten eläketurvan järjestämistä varten olla osallisena tämän lain voimaan tullessa voimassa olevissa lisäeläkejärjestelyissä. Näissä järjestelyissä voi olla jäseninä myös muita metsätalouden piirissä työskenteleviä työnantajia.

Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa 1 momentissa tarkoitetun eläkejärjestelyn säännöt järjestelyyn kuuluvien työnantajien esityksestä.

Metsäkeskuksessa toimii katselmustoimikuntia, jotka suorittavat niille laissa osoitetut tehtävät.

Katselmustoimikuntaa varten on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä tarpeellinen määrä katselmustoimikunnan toimialuetta ja metsänomistajia edustavia jäseniä.

Katselmustoimikunta toimii nelijäsenisenä puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan sekä alueyksikköä tai alueyksikköjä edustavan jäsenen, metsänomistajia edustavan jäsenen ja metsätalouden yritystoimintaa edustavan jäsenen ollessa läsnä. Katselmustoimikunnan jäsenet toimivat virkamiehen vastuulla. Metsänomistajalla on oikeus olla läsnä katselmustoimituksessa.

Katselmustoimikuntien lukumäärästä, toimialueista, toiminnasta sekä jäsenten valinnasta ja kelpoisuusehdoista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön työjärjestyksessä määrätään päätöksenteosta muissa kuin julkisen vallan käyttöä koskevissa asioissa, keskusyksikön toimintayksiköistä, esimiesasemassa olevien toimihenkilöiden tehtävistä, sijaisuuksista, sisäisestä johtamisesta, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä muista sisäiseen hallintoon kuuluvista asioista. Metsäkeskuksen johtokunta vahvistaa työjärjestyksen.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.

Tällä lailla kumotaan metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annettu laki (1474/1995), jäljempänä kumottava laki .

Kumottavan lain säännöksiä lukuun ottamatta sen 10 §:n 2 momenttia sovelletaan Metsätalouden kehittämiskeskus Tapioon, jäljempänä kehittämiskeskus , 31 päivään joulukuuta 2014. Kumottavan lain 3 §:n 1 momentissa tarkoitetuista tehtävistä kehittämiskeskuksen tehtäviä ovat kuitenkin ainoastaan metsätalouden kehittämis- ja asiantuntijaorganisaationa toimiminen sekä palvelujen tuottaminen maa- ja metsätalousministeriölle ja muille tahoille.

Metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annettu asetus (93/1996) jää voimaan kehittämiskeskuksen osalta 31 päivään joulukuuta 2014 lukuun ottamatta asetuksen 13 §:n 1 momentin 4 ja 6 kohtaa.

Siitä poiketen, mitä kumottavassa laissa säädetään kehittämiskeskuksen johtokunnassa edustettuina olevista tahoista, johtokunnassa on 31 päivään joulukuuta 2014 seitsemän jäsentä, joista yksi edustaa metsäkeskusta, yksi valtiota, yksi metsänomistajia, yksi metsäteollisuutta, yksi metsäalan yritystoimintaa, yksi kehittämiskeskuksen henkilöstöä ja yksi on perehtynyt organisaatioiden kehittämistoimintaan.

Tämän lain tullessa voimaan kumottavassa laissa tarkoitetut metsäkeskukset yhdistyvät metsäkeskukseksi. Metsäkeskukselle siirtyvät kaikki kumottavan lain mukaisten metsäkeskusten varat ja velat sekä sopimukset ja muut sitoumukset samoin kuin niistä johtuvat tai muut oikeudet ja velvoitteet. Metsäkeskukselle siirtyy se osa kehittämiskeskuksen varoista, veloista, sopimuksista, velvoitteista ja oikeuksista, joka liittyy Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annetussa laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseen sekä metsäkeskuksen tietohallinnon ja tietojärjestelmien kehittämiseen ja ylläpitoon. Omaisuuden siirtymisestä säädetään tarvittaessa tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Metsäkeskukselle siirtyvät myös sellaiset kehittämiskeskuksen tekemät sopimukset ja muut sitoumukset samoin kuin niistä johtuvat oikeudet ja velvollisuudet, jotka sopimuksen, toimeksiannon tai muun vastaavan syyn perusteella liittyvät kumottavan lain mukaisten metsäkeskusten toimintaan tai jotka kehittämiskeskus on tehnyt näiden puolesta.

Jos syntyy erimielisyyttä varojen, velkojen, sopimusten, velvoitteiden ja oikeuksien siirtymisestä, maa- ja metsätalousministeriö ratkaisee asian.

Muualla laissa oleva viittaus metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annettuun lakiin tarkoittaa tämän lain voimaantulon jälkeen viittausta tähän lakiin.

Mitä metsäkeskuksesta tai metsäkeskuksista muualla säädetään, koskee tämän lain voimaan tultua metsäkeskuksen alueyksikköä. Kumottavan lain nojalla säädettyä metsäkeskusten toimialuejakoa sovelletaan kuitenkin silloin, jos jonkun oikeutta, etuutta tai velvollisuutta koskevan asian ratkaisemiseen vaikuttaa tämän lain voimaan tullessa voimassa ollut metsäkeskusten toimialuejako.

Metsäkeskusten työsopimussuhteinen henkilöstö ja kehittämiskeskuksesta siirtyviä tehtäviä pääasiallisesti hoitanut työsopimussuhteinen henkilöstö sekä vastaavat työsuhteiset tehtävät siirtyvät tämän lain tullessa voimaan metsäkeskukseen. Määräaikaisia tehtäviä hoitava henkilöstö siirtyy metsäkeskukseen määräaikaisen palvelussuhteensa keston ajaksi. Tehtävän siirtyminen samalla työssäkäyntialueella ei edellytä henkilön suostumusta. Metsäkeskuksissa ja kehittämiskeskuksessa työskentelevä edellä tarkoitettu henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä perustettavan metsäkeskuksen palvelukseen ja säilyttää siirtymähetkellä työsuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet sekä euromääräisen palkkansa.

Henkilöstön ja tehtävien siirtoon perustettavaan metsäkeskukseen sovelletaan työsopimuslain (55/2001) liikkeen luovutusta koskevia säännöksiä. Perustettava metsäkeskus ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta pelkästään työsopimuslain 1 luvun 10 §:ssä tarkoitetun liikkeen luovutuksen perusteella.

Metsäkeskuksen tulee sijoittaa henkilön tehtävä 1 päivänä tammikuuta 2012 alkavana kolmen vuoden siirtymäaikana samalle työttömyysturvalain (1290/2002) 1 luvun 9 §:ssä tarkoitetulle työssäkäyntialueelle, missä henkilö on hoitanut tehtäväänsä ennen tämän lain voimaantuloa, ellei muuta sovita. Metsäkeskuksen avoimeksi tulevat tehtävät, tai jos toimen tehtävät muuttuvat oleellisesti ja tilalle perustetaan uusi toimi tai tehtävä, voidaan täyttää haettavaksi julistamatta siirtyvällä henkilöstöllä, jos he antavat toimen täyttöön suostumuksensa. Edellä 12 §:ssä tarkoitetut toimet voidaan johtajan ja aluejohtajan tointa lukuun ottamatta ensimmäisellä kerralla täyttää haettavaksi julistamatta siirtyvällä henkilöstöllä edellyttäen, että toimeen valittava henkilö täyttää 12 §:ssä säädetyt toimen kelpoisuusvaatimukset.

Metsäkeskuksen on saatettava toimintansa julkisen vallan käyttöä sekä 8 §:ssä tarkoitettujen tehtävien ja liiketoiminnan eriyttämistä koskevien säännösten mukaiseksi 30 päivään kesäkuuta 2012 mennessä. Liiketoiminta on eriytettävä taloudellisesti kuitenkin vasta 31 päivään joulukuuta 2014 mennessä. Kumottavassa laissa tarkoitettuna viranomaispäällikkönä toiminut toimihenkilö tai maa- ja metsätalousministeriön määräämä toimihenkilö käyttää alueyksikössä tämän lain 14 §:ssä tarkoitettua ratkaisuvaltaa julkisen vallan käyttöä koskevissa asioissa siihen saakka, kunnes alueyksikkö on saattanut toimintansa tämän lain julkisen vallan käyttöä koskevien säännösten mukaiseksi, mutta kuitenkin enintään 30 päivään kesäkuuta 2012.

Maa- ja metsätalousministeriö määrää ennen tämän lain voimaantuloa henkilön toimimaan väliaikaisena johtajana kunnes valtioneuvosto on valinnut johtajan tämän lain mukaisesti.

Kumottavassa laissa tarkoitettu metsäkeskuksen johtaja tai maa- ja metsätalousministeriön määräämä toimihenkilö toimii alueyksikön väliaikaisena aluejohtajana siihen saakka kunnes maa- ja metsätalousministeriö valitsee tässä laissa tarkoitetun aluejohtajan.

Metsäkeskusten johtokunnat jatkavat väliaikaisina alueneuvottelukuntina tämän lain voimaan tullessa olevassa kokoonpanossaan siihen saakka kunnes maa- ja metsätalousministeriö on asettanut tämän lain mukaiset alueneuvottelukunnat.

Metsäkeskuksissa tämän lain voimaan tullessa vireillä olevat asiat siirtyvät vastaaville toimivaltaisille metsäkeskuksen alueyksiköille tai keskusyksikölle siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen metsäkeskuksen toiminnan käynnistämiseksi.

Kumottavassa laissa tarkoitettujen metsäkeskusten yhdistymiseen metsäkeskukseksi noudatetaan soveltuvin osin tuloverotuksessa sulautumista koskevia säännöksiä.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun yhdistymisen yhteydessä ei ole suoritettava varainsiirtoveroa luovutettaessa kiinteää omaisuutta tai arvopapereita.

Tämän lain 3 §:n 1 momenttia, 7 §:n 1 momenttia, 17—20 ja 24 §:ää, 25 §:n 3 momenttia, 27 ja 28 §:ää sekä soveltuvin osin 4 ja 5 §:ää sekä 9 §:n 1 momenttia sovelletaan 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuun eriytettyyn liiketoimintaan vain 31 päivään joulukuuta 2014 saakka.

Metsäkeskuksen liiketoiminta on eriytettävä kokonaisuudessaan metsäkeskuksen hoitamista julkisista hallintotehtävistä sisältäen myös 17 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimivallan ja vastuun eriyttämisen joulukuun 31 päivään 2014 mennessä.

Valtioneuvosto oikeutetaan muodostamaan kehittämiskeskuksen muusta kuin 34 §:n 1 momentissa tarkoitetusta siirtyvästä toiminnasta ja siihen liittyvästä omaisuudesta vuoden 2014 loppuun mennessä valtion kokonaan omistama ja sille palveluja tuottava yhtiö.