1223/2010

Tässä laissa tarkoitetaan:

Tilakohtaiseen lisäosaan sisällytetään 100 prosenttia timotein siementuotannon tuesta vuodesta 2012 alkaen. Lisäosa muodostetaan viljelijälle tukivuosilta 2007―2009 myönnetyn timotein siementuotannon tuen yhteenlasketun määrän keskiarvon perusteella kuitenkin siten, ettei neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä mainitussa asetuksessa säädettyjen viljelijöiden suorien tukien järjestelmien mukaisten täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän osalta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä viinialalle säädetyn tukijärjestelmän mukaisten täydentävien ehtojen osalta annetun komission asetuksen (EY) N:o 1122/2009, jäljempänä komission asetus I , 59 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja seuraamuksia huomioida. Lisäosat muodostetaan viljelijän 30 päivänä huhtikuuta 2012 omistuksessa oleviin tukioikeuksiin. Jos viljelijällä ei ole omistuksessaan tukioikeuksia, mutta hänellä on hallinnassaan vuokrattuja tukioikeuksia 30 päivänä huhtikuuta 2012, viljelijälle voidaan muodostaa erityistukioikeuksia tilatukiasetuksen 64 artiklan 2 kohdan neljännessä, viidennessä ja kuudennessa alakohdassa säädetyllä tavalla. Lisäosan ja erityistukioikeuden arvo säilyy ennallaan vuosina 2012―2015. Vuonna 2016 lisäosa ja erityistukioikeus ovat 50 prosenttia alkuperäisestä tasosta. Vuodesta 2017 lisäosa ja erityistukioikeus lakkautetaan. Siirtymäkaudesta, lisäosien ja erityistukioikeuksien asteittaisesta alentamisesta, vastaavasta tai alemmasta tasatuen korottamisesta sekä lisäosan ja erityistukioikeuden muodostamisesta ja määräytymisperusteista voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tilatukiasetuksessa sekä yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 III osastossa säädetyn tilatukijärjestelmän täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1120/2009, jäljempänä komission asetus II , tarkoitettujen viitemäärien laskemisen perusteista.

Tukioikeuksia voidaan tarvittaessa leikata tilatukiasetuksen 8 artiklan, 40 artiklan 2 kohdan, 43 artiklan 3 kohdan, 68 artiklan 8 kohdan, 69 artiklan 6 kohdan b alakohdan ja komission asetuksen II 16 artiklan mukaisesti. Näissä artikloissa tarkoitetuista tukioikeuksien leikkauksista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Jos pysyvien laidunten osuus maatalousmaasta vähenee koko valtakunnan tasolla vuoden 2003 viitealaan verrattuna vähintään viisi mutta alle kymmenen prosenttia, otetaan käyttöön komission asetuksen I 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu ennakkolupamenettely. Jos pysyvien laidunten osuus maatalousmaasta vähenee koko valtakunnan tasolla vuoden 2003 viitealaan verrattuna vähintään kymmenen prosenttia, otetaan käyttöön komission asetuksen I 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu ennallistamismenettely. Maaseutuvirasto suorittaa pinta-alatarkastelun vuosittain 1 päivänä tammikuuta. Valtioneuvosto päättää yleisistunnossa ennakkolupamenettelyn tai ennallistamismenettelyn käyttöönotosta ja niiden käytöstä poistamisesta.

Komission asetuksen I 3 ja 4 artiklasta johtuvien tilakohtaisten muuttamiskieltojen perusteista, ennakkolupien myöntämisen perusteista, maan takaisin pysyväksi laitumeksi muuttamisen velvoitteiden perusteista sekä muista vastaavista pysyviin laitumiin liittyvistä seikoista tilatasolla annetaan tilatukiasetusta sekä komission asetuksia I ja II tarkentavia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin tilatukiasetuksen 41 artiklan ja komission asetuksen II 2 luvun 2 jaksossa tarkoitetuissa tapauksissa viljelijöille jaettavien oikeuksien määrän ja yksikköarvon korottamisen perusteista.

Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksella on oikeus suorittaa komission asetuksen I 81 artiklan mukaisissa tapauksissa tukioikeuksien palauttamiseen liittyvät toimet. Tukioikeuksien palauttamiseen liittyvästä menettelystä voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Jos viljelijä tai tämän kanssa yritystoimintaa harjoittava perheenjäsen on tuomittu rikoslain (39/1889) 17 luvun 14, 14 a tai 15 §:n mukaisesta rikoksesta taikka viljelijä tai tämän kanssa yritystoimintaa harjoittava perheenjäsen on tuomittu eläinsuojelulain 54 §:n mukaisesta rikkomuksesta sekä samalla määrätty rikoslain 17 luvun 23 §:n mukaiseen eläintenpitokieltoon, suorien tukien järjestelmän mukaista eläinlajikohtaista eläinpalkkiota ei myönnetä eikä mahdollisesti myönnettyä palkkiota makseta siltä tukivuodelta, jonka aikana asianomainen viranomainen on todennut tuomioon johtaneen teon. Jos viljelijä tai tämän kanssa yritystoimintaa harjoittava perheenjäsen on tuomittu eläintenpitokieltoon, suorien tukien järjestelmän mukaista eläinlajikohtaista eläinpalkkiota ei makseta eläintenpitokieltoajalta eikä tekovuoden ja lainvoimaisen tuomion antamisen väliseltä ajalta. Suorien tukien järjestelmän mukaisten eläinpalkkioiden maksatus on kyseisen eläinlajin palkkioiden osalta keskeytettävä, kun asiassa on aloitettu syyteharkinta.