Laki holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 106/2010 (Julkaistu 8.9.2010)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan holhoustoimesta annetun lain ( 442/1999 ) 17 §:n 1, 3 ja 4 momentti, 65 §:n 1 momentti ja 90 §:n 1 momentti, sellaisena kuin niistä on 17 §:n 4 momentti laissa 649/2007, sekä
lisätään lakiin uusi 46 a ja 47 b § sekä uusi 10 a luku seuraavasti:
17 §
Edunvalvojan tehtävä lakkaa, kun:
edunvalvojalle annettu määräys lakkaa 15 §:n mukaan olemasta voimassa;
päämies kuolee;
edunvalvoja vapautetaan tehtävästään tai julistetaan vajaavaltaiseksi;
päämies täyttää 18 vuotta, jos edunvalvojan tehtävä perustuu päämiehen alaikäisyyteen; tai
edunvalvonnasta on vieraassa valtiossa tehty päätös, joka tunnustetaan Suomessa, jos edunvalvojan tehtävän jatkuminen olisi ristiriidassa kyseisen päätöksen kanssa.
Tuomioistuimen on hakemuksesta määrättävä edunvalvojan tehtävä lakkaamaan, kun päämies ei enää ole edunvalvonnan tarpeessa. Tuomioistuin voi määrätä edunvalvojan tehtävän lakkaamaan myös, jos päämiehen asuinpaikka on siirtynyt vieraaseen valtioon eikä edunvalvonnalla voida enää toteuttaa sitä tarkoitusta, jonka vuoksi se on asetettu.
Tuomioistuimen ohella myös holhousviranomainen voi 3 momentissa mainituilla perusteilla määrätä edunvalvojan tehtävän lakkaamaan, jos edunvalvoja on määrätty 8 tai 9 §:n nojalla. Edellytyksenä on lisäksi, että päämies kykenee ymmärtämään asian merkityksen ja että hän yhdessä edunvalvojan kanssa pyytää edunvalvojan tehtävän määräämistä lakkaamaan.
46 a §
Mitä 46 §:ssä säädetään holhousviranomaisen velvollisuudesta valvoa edunvalvojan toimintaa, on sovellettava myös, jos se, jolle on vieraassa valtiossa määrätty edunvalvoja, saa asuinpaikan Suomessa. Holhousviranomainen voi kuitenkin omasta aloitteestaan tai edunvalvojan hakemuksesta päättää, ettei valvontaa järjestetä Suomessa tai että valvonta järjestetään vain tiettyjen edunvalvojan tehtävien osalta, jos edunvalvojan toimintaa valvotaan vieraassa valtiossa eikä päämiehen etu edellytä valvonnan järjestämistä Suomessa.
47 b §
Holhousviranomainen, jolle 46 tai 47 §:n mukaan kuuluu edunvalvojan toiminnan valvonta, voi hakemuksesta tai omasta aloitteestaan päättää, että valvonta lopetetaan, jos päämiehen asuinpaikka on siirtynyt vieraaseen valtioon ja:
edunvalvojan toiminnalle on siellä järjestetty valvonta; tai
Suomessa tapahtuvalla valvonnalla ei enää voida toteuttaa valvonnan tarkoitusta.
Päätöksestä, jolla valvonta lopetetaan, on tehtävä merkintä holhousasioiden rekisteriin.
65 §
Edunvalvonta tai toimintakelpoisuuden rajoitus on merkittävä holhousasioiden rekisteriin, kun:
täysi-ikäiselle määrätään edunvalvoja;
täysi-ikäisen toimintakelpoisuutta rajoitetaan;
alaikäisen edunvalvojaksi määrätään muu henkilö kuin hänen vanhempansa;
alaikäiselle määrätään 9 §:n nojalla edunvalvoja tai alaikäisen toimintakelpoisuutta rajoitetaan 19 §:n nojalla;
poissa olevalle tai tulevalle omistajalle määrätään edunvalvoja;
henkilö, jolle on vieraassa valtiossa määrätty edunvalvoja, saa asuinpaikan Suomessa, paitsi jos on päätetty, ettei edunvalvojan toiminnan valvontaa järjestetä Suomessa.
90 §
Valtion ja kunnan viranomainen sekä muu julkisoikeudellinen yhteisö, Kansaneläkelaitos, Eläketurvakeskus, eläkesäätiö ja muu eläkelaitos, vakuutuslaitos, pankki tai muu rahalaitos, sosiaali- tai terveydenhuollon toimintayksikkö ja terveydenhuollon ammattihenkilö sekä yksityinen sosiaalipalvelun tuottaja ovat salassapitosäännösten estämättä velvollisia pyynnöstä antamaan holhousviranomaiselle ja tuomioistuimelle ne tiedot ja selvitykset, jotka ovat tarpeen vireillä olevan asian ratkaisemiseksi, ja holhousviranomaiselle lisäksi ne tiedot ja selvitykset, jotka ovat tarpeen vieraassa valtiossa vireillä olevan aikuisen tai lapsen suojelua koskevan sellaisen asian ratkaisemiseksi, jossa vieraan valtion viranomainen on valtiosopimuksen nojalla pyytänyt tietoja.
10 a lukuKansainvälisen yksityisoikeuden alaan kuuluvat säännökset
Suomen viranomaisten kansainvälinen toimivalta
95 a §Yleiset toimivaltaperusteet
Suomen viranomaiset ovat toimivaltaisia edunvalvontaa koskevassa asiassa, jos:
henkilöllä, jonka edunvalvonnasta on kysymys, on Suomessa asuinpaikka;
henkilö, jonka edunvalvonnasta on kysymys, on vailla asuinpaikkaa tai hänen asuinpaikkaansa ei voida selvittää ja hän oleskelee Suomessa; tai
asia koskee Suomessa olevaa omaisuutta tai päämiehen edustamista Suomessa.
Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, Suomen viranomaiset ovat toimivaltaisia sellaisen Suomen kansalaisen edunvalvontaa koskevassa asiassa, jolla on asuinpaikka vieraassa valtiossa, jos asiaa ei voida saattaa ratkaistavaksi tuossa valtiossa tai tämä tuottaisi kohtuuttomia vaikeuksia ja asian ratkaisemista Suomessa on pidettävä tarpeellisena.
95 b §Toimivalta poissa olevan tai tuntemattoman henkilön edunvalvontaa koskevassa asiassa
Suomen viranomaiset ovat toimivaltaisia asiassa, joka koskee edunvalvontaa sellaisen puolesta, jonka olinpaikkaa tai henkilöllisyyttä ei tiedetä, jos asialla, jota edunvalvojan tulee hoitaa, on sellainen yhteys Suomeen, että asian ratkaisemista täällä on pidettävä tarpeellisena.
95 c §Toimivalta kiireellisissä tilanteissa
Jos on tarpeen valvoa kiireellisesti sellaisen henkilön etua, joka oleskelee Suomessa tai jolla on täällä asia tai omaisuutta hoidettavana, Suomen viranomaiset ovat toimivaltaisia järjestämään edunvalvonnan.
95 d §Edunvalvojan toiminnan valvontaan liittyvät toimenpiteet
Suomen viranomainen on toimivaltainen tutkimaan omaisuuden hoitosuunnitelmaa, tilivelvollisuutta ja edunvalvojalle myönnettävää lupaa koskevan asian sekä muun edunvalvojan toiminnan valvontaan liittyvän asian, jos edunvalvojan toiminnan valvonta kuuluu Suomen holhousviranomaiselle tai jos asia koskee aikaa, jolloin Suomen holhousviranomaisen tuli valvoa edunvalvojan toimintaa.
95 e §Toimivalta edunvalvojan vapauttamista koskevassa asiassa
Suomen viranomainen voi vapauttaa tehtävästään edunvalvojan, jonka Suomen viranomainen on määrännyt edunvalvojaksi, vaikka se ei olisi toimivaltainen 95 a §:n nojalla.
Sovellettava laki
95 f §Edunvalvontatoimenpiteisiin sovellettava laki
Käyttäessään toimivaltaa edunvalvontaa koskevassa asiassa Suomen viranomaiset soveltavat Suomen lakia. Jos asialla on läheinen yhteys vieraaseen valtioon, kyseisen valtion laki voidaan kuitenkin poikkeuksellisesti ottaa huomioon, jos sen henkilön etu, jonka edunvalvonnasta on kysymys, sitä edellyttää.
95 g §Alaikäisyys
Kysymyksiin, onko oikeustoimen osapuoli alaikäinen ja miten ikä vaikuttaa hänen oikeustoimikelpoisuuteensa, sovelletaan Suomen lakia, jos hänellä on asuinpaikka Suomessa oikeustoimen ajankohtana. Jos hänen asuinpaikkansa on tuolloin vieraassa valtiossa, sovelletaan sen valtion lakia, jota on sovellettava kyseisessä vieraassa valtiossa.
95 h §Alaikäisen edunvalvonta välittömästi lain tai tahdonilmaisun nojalla
Kysymyksiin, kuka on välittömästi lain tai tahdonilmaisun nojalla alle 18-vuotiaan edunvalvoja ja millä edellytyksillä tällainen edunvalvonta välittömästi lain tai tahdonilmaisun nojalla päättyy, sovelletaan sen valtion lakia, joka määrätään sovellettavaksi toimivallasta, sovellettavasta laista, tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä vanhempainvastuuseen ja lasten suojeluun liittyvissä asioissa Haagissa 19 päivänä lokakuuta 1996 tehdyn yleissopimuksen 16 ja 21 artiklassa.
Sellaisen edunvalvojan tehtävän hoitamiseen, jota 1 momentissa tarkoitetaan, sovelletaan sen valtion lakia, jossa päämiehellä on asuinpaikka. Jos asuinpaikka siirtyy toiseen valtioon, sovelletaan sen lakia.
95 i §Oikeustoimen toisen osapuolen asema
Oikeustoimi, jossa edunvalvonnassa olevan edustajana oli henkilö, jolla ei ollut edustusvaltaa siihen sovellettavan lain mukaan, on kuitenkin pätevä, jos:
oikeustoimi tehtiin saman valtion alueella olevien henkilöiden välillä;
edustajalla oli oikeus toimia edustajana sen valtion lain mukaan, jossa oikeustoimi tehtiin; ja
oikeustoimen toinen osapuoli ei tiennyt eikä hänen pitänyt tietää, että edustusvaltaan sovellettiin toisen valtion lakia.
Vieraassa valtiossa annetun päätöksen tunnustaminen ja täytäntöönpanokelpoisuus
95 j §Tunnustamisen edellytykset
Vieraassa valtiossa edunvalvontaa koskevassa asiassa annettu päätös, joka on voimassa kyseisessä valtiossa, tunnustetaan Suomessa ilman eri vahvistusta.
Päätöksen tunnustamisesta voidaan kuitenkin kieltäytyä, jos:
päätös on annettu sellaisissa olosuhteissa, että Suomen viranomainen ei vastaavissa olosuhteissa olisi ollut toimivaltainen;
päätös on annettu pois jäänyttä henkilöä vastaan eikä haastehakemusta tai vastaavaa ole annettu tiedoksi pois jääneelle niin hyvissä ajoin ja sillä tavoin, että hän olisi voinut valmistautua vastaamaan asiassa;
päätös on ristiriidassa Suomessa toteutetun toimenpiteen tai sellaisen toisessa vieraassa valtiossa myöhemmin toteutetun toimenpiteen kanssa, joka tunnustetaan Suomessa; tai
päätös on Suomen oikeusjärjestyksen perusteiden vastainen tai ristiriidassa sellaisen Suomen lain säännöksen kanssa, jonka soveltaminen on pakollista siitä riippumatta, mitä lakia muutoin on sovellettava.
Helsingin hovioikeus voi hakemuksesta päättää, tunnustetaanko vieraassa valtiossa edunvalvontaa koskevassa asiassa annettu päätös Suomessa.
95 k §Täytäntöönpanokelpoisuus
Vieraassa valtiossa edunvalvontaa koskevassa asiassa annettu päätös, joka on siinä valtiossa täytäntöönpanokelpoinen, on täytäntöönpanokelpoinen Suomessa, jos Helsingin hovioikeus on hakemuksesta vahvistanut sen täällä täytäntöönpanokelpoiseksi. Päätöksen vahvistamisesta täytäntöönpanokelpoiseksi voidaan kieltäytyä 95 j §:n 2 momentissa säädetyillä perusteilla.
95 l §Päätöksen soveltaminen Suomessa
Kun edunvalvontaa koskeva vieraassa valtiossa annettu päätös tulee sovellettavaksi Suomessa, päätöksen soveltamista koskevat ehdot määräytyvät Suomen lain mukaan.
Muita säännöksiä
95 m §Oikeusjärjestyksen perusteiden vastaisuus
Vieraan valtion lain säännös on jätettävä huomiotta, jos sen soveltaminen johtaisi Suomen oikeusjärjestyksen perusteiden vastaiseen tulokseen.
95 n §Viittaus vieraan valtion lakiin
Jollei erikseen toisin säädetä, viittauksella vieraan valtion lakiin ei tässä luvussa tarkoiteta asianomaisen vieraan valtion lain kansainvälisen yksityisoikeuden alaan kuuluvia säännöksiä.
95 o §Säännösten toissijaisuus
Tämän luvun säännöksiä on noudatettava ainoastaan, jollei muusta laista tai Suomea sitovasta kansainvälisestä velvoitteesta muuta johdu.
Tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Suomen viranomaisen kansainväliseen toimivaltaan sellaisessa edunvalvontaa koskevassa asiassa, joka on vireillä tämän lain tullessa voimaan, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Viranomainen on kuitenkin toimivaltainen käsittelemään asian, jos se on toimivaltainen tämän lain mukaan.
Tämä laki ei vaikuta sellaisen oikeustoimen pätevyyteen, joka on tehty ennen tämän lain voimaantuloa.
LaVM 13/2010
EV 108/2010
Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 2010
Tasavallan PresidenttiTARJA HALONENOikeusministeriTuija Brax