456/2010
Dokumentin versiot
Annettu Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 2010
Maa- ja metsätalousministeriön asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista
Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivänä tammikuuta 2000 annetun porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000) 7 §:n 2 momentin, maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista 29 päivänä joulukuuta 2006 annetun lain (1443/2006) 15 §:n 5 momentin ja 21 §:n 6 momentin sekä maatalouden rakennetuista 28 päivänä joulukuuta 2007 annetun lain (1476/2007) 13 §:n 4 momentin nojalla, sellaisena kuin niistä ensiksi mainitun lain 7 §:n 2 momentti on laissa 275/2004:
1 §
Soveltamisala
Maatalouden tuotantorakennusten paloteknisessä suunnittelussa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osan E määräyksiä ja ohjeita. Tässä asetuksessa annetaan tarkempia vaatimuksia tuetulle rakentamiselle.
Sen lisäksi, mitä rakennusten suunnittelusta ja rakentamisesta on muutoin säädetty tai määrätty, noudatetaan tätä asetusta porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000), maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista annetun lain (1443/2006) sekä maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007) mukaan tuettavissa maatalous- ja maaseutuyritysten rakennusten uudisrakennushankkeissa ja uudisrakentamiseen verrattavassa laajentamisessa sekä laajoissa peruskorjaushankkeissa.
2 §
Määritelmät
Rakennusten, rakennusosien ja rakennustarvikkeiden paloluokitukset määritellään Suomen rakentamismääräyskokoelman E-osien määräyksissä ja ohjeissa.
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
1) kotieläinrakennuksella maatalouden tuotantokäyttöön tarkoitettujen eläinten pitoon tarkoitettua rakennusta aputiloineen;
2) eläintilalla kotieläinrakennuksessa eläimille ja eläinten pitoon tarkoitettua tilaa;
3) siipikarjarakennuksella kanojen, broilereiden ja kalkkunoiden pitoon käytettävää kotieläinrakennusta;
4) rehuvarastolla eläinten rehun varastointiin tarkoitettua tilaa;
5) rehunkäsittelytilalla eläinten kuivan rehun käsittelyyn ja välivarastointiin tarkoitettua tilaa, jossa voi muodostua jauho- tai muuta pölyä;
6) osittain avonaisella rakennuksella rakennusta, jossa seinistä on vähintään 30 % ulkoilmaan avoin. Aukossa voi olla ritilä tai helposti avattava verho;
7) suojaverhouksella rakennustarviketta, jonka tehtävänä on suojata sen takana oleva rakenne syttymiseltä, hiiltymiseltä tai muulta vaurioitumiselta tulipalon alkuvaiheessa 10 minuutin ajan.
8) viljankuivaamolla kuivaamorakennusta ja kuivaamorakennukseen kiinteästi asennettua viljan kuivaamiseen tarkoitettua kuivaussiilon, varastosiilojen ja viljan siirtämiseen tarvittavien lisälaitteiden ja erillisen lämminilmakehitintilan muodostamaa kokonaisuutta.
3 §
Palo-osastointi P3-luokan kotieläinraken- nuksissa
Paloluokan P3 kotieläinrakennukset palo-osastoidaan enintään 1 000 m2 osastoihin ja vähintään EI 30-luokan rakennusosin, lukuun ottamatta:
1) siipikarjarakennuksia;
2) lämpöeristämättömiä tai osittain avonaisia kotieläinrakennuksia;
3) kotieläinrakennuksia, joissa ei ole ullakkoa eikä yläpohjan onteloa, ja joissa kantavan rungon ja runkoa jäykistävien rakenteiden olennaiset osat on toteutettu R15 luokan rakentein. Rakennuksen sisäpuoliset seinä- ja kattopinnat tulee varustaa A2-s1,d0-luokan rakennustarvikkeista tehdyllä suojaverhouksella, kun lämpöeristeenä käytetään tarvikkeita, jotka ovat C-s2,d1-luokkaisia tai palo-ominaisuuksiltaan sitä huonompia;
4) kotieläinrakennusten laajennuksia, joissa olemassa olevan ja laajennuksen muodostama osaston pinta-ala on enintään 1 500 m2. Rakennuksen sisäpuoliset seinä- ja kattopinnat tulee varustaa A2-s1,d0-luokan rakennustarvikkeista tehdyllä suojaverhouksella, kun lämpöeristeenä käytetään tarvikkeita, jotka ovat C-s2,d1-luokkaisia tai palo-ominaisuuksiltaan sitä huonompia.
4 §
Palo-osaston jako osiin P1- ja P2-luokan kotieläinrakennuksissa
Eläinten pelastamisen helpottamiseksi P1 ja P2 paloluokan kotieläinrakennuksissa palo-osastot jaetaan enintään 2 000 m2 osiin, vähintään EI 30-luokan rakennusosin, ellei eläinten pitoon liittyvästä tuotannollisesta tai toiminnallisesta ratkaisusta muuta aiheudu.
5 §
Rakennusten välinen etäisyys ja yhdyskäytävän palo-osastointi
Lähempänä kuin 15 metriä olevat rakennukset, jossa toinen on kotieläinrakennus, on palo-osastoitava toisistaan. Tämä ei kuitenkaan koske avoimia katoksia.
Yhdyskäytävän välityksellä toisiinsa yhteydessä olevat tuotantorakennukset palo-osastoidaan toisistaan vähintään yhdyskäytävän toiseen päähän sijoitettavin EI 30-luokan rakennusosin. Palo-osastointia ei kuitenkaan tarvita, jos yhdyskäytävän pituus on vähintään 15 metriä ja se on riittävästi avoin ulkoilmaan ja tehty vähintään B-s1,d0-luokan rakennustarvikkeista.
6 §
Käyttötapaosastointi kotieläinrakennuksissa
Eläintilan yhteydessä olevat tilat, kuten sähköpääkeskus, henkilöstötilat, valvontahuoneet, maitohuoneet ja muut vastaavat tilat palo-osastoidaan rakennuksen paloluokan edellyttämän luokkavaatimuksen mukaisesti eläintilasta vähintään EI 30-luokkaisesti paloluokkien P3 ja P2 rakennuksissa ja vähintään EI 60-luokkaisesti paloluokan P1 rakennuksissa.
Rehu- ja kuivikevarastot ja kuivanrehunkäsittelytilat palo-osastoidaan eläintilasta vähintään EI 60 luokan rakennusosin.
Rakennusten yhteyteen sijoitettujen lämpökeskusten, moottoriajoneuvosuojien, konekorjaamojen, varavoimalaitosten ja polttomoottorikäyttöisten rehunjakolaitteiden säilytystilojen palo-osastointi tulee toteuttaa vähintään EI 60 luokan rakennusosin.
Paloriskiä aiheuttavien lannoitteiden kuten ammoniumnitraatin ja vastaavien aineiden varastotilojen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan niihin liittyvää omaa lainsäädäntöä sekä muita vaarallisten aineiden varastoinnin yleisesti hyväksyttyjä ohjeita.
7 §
Yhteenrakentamisen rajoituksia
Enintään 300 m2 suuruinen rehu- ja kuivikevarasto palo-osastoituna voidaan sijoittaa kotieläinrakennuksen yhteyteen.
Yli 1 000 m2 kotieläinrakennuksen yhteyteen ei saa rakentaa lämpökeskusta, moottoriajoneuvosuojaa tai konekorjaamotilaa. Jos siihen sijoitetaan sähköpääkeskus, sallitaan yhteys ainoastaan suoraan ulkoa, ei eläintilojen kautta.
8 §
Uloskäytävät
Kotieläinrakennuksissa kulkureitin pituus lähimpään uloskäytävään saa olla enintään 30 metriä. Siipikarjarakennuksissa kulkureitin pituus uloskäytävään saa olla enintään 45 metriä. Poistumisalueelta tulee olla vähintään kaksi toisistaan riippumatonta uloskäytävää. Rehu-ullakolta tai vastaavasta toiminnallisesta tilasta on oltava vähintään kaksi toisistaan riippumatonta poistumismahdollisuutta ihmisille.
Kulkureitillä ulos sijaitsevan oven tai portin on oltava helposti ulospäin avattava ja sen aukkoleveyden on oltava lehmille ja hevosille vähintään 1.5 m sekä sioille ja lampaille 1.0 m.
9 §
Palonilmaisu
Kotieläinrakennuksiin, joissa on yli 1 000 m2:n suuruinen palo-osasto, on asennettava maatilakäyttöön soveltuva savuun reagoiva palonilmaisulaitteisto tai vastaavan turvallisuustason antava muu laitteisto. Suojaus koskee koko rakennusta ullakkotiloineen. Tämä suojausvaatimus ei koske ulkoilmaan osittain avoimesti yhteydessä olevia rakennuksia eikä siipikarjarakennuksia.
Hälytys on ohjattava automaattisesti alkusammutuksesta vastuussa oleville henkilöille.
10 §
Savunpoisto
Tehokkaan savunpoiston varmistamiseksi rakennus on jaettava savusuluilla rajoitettuihin savulohkoihin, joiden pinta-ala on enintään 1 600 m2. Savulohkon pidemmän sivun pituus saa olla enintään 60 metriä.
Savunpoiston suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osan E määräyksiä ja ohjeita sekä muita savunpoiston yleisesti hyväksyttyjä suunnitteluohjeita.
11 §
Viljankuivaamo
Viljankuivaamoa ei saa rakentaa kotieläinrakennuksen yhteyteen. Viljankuivaamo tulee tehdä erilliseksi rakennukseksi. Etäisyyden on oltava vähintään 15 metriä muista rakennuksista.
Viljankuivaamo on rakennettava vähintään 15 m etäisyydelle naapurin rajasta. Naapurin kirjallisella suostumuksella kuivaamo voidaan tehdä lähemmäksi, ei kuitenkaan 5 metriä lähemmäksi naapurin rajaa.
Viljankuivaamo voidaan kuitenkin tehdä muun tuotanto- tai varastorakennuksen tai moottoriajoneuvosuojan yhteyteen edellyttäen, että se erotetaan muusta rakennuksesta aukottomalla, vähintään EI-M 90-luokkaisella seinällä.
12 §
Pelastussuunnitelma
Pelastuslain (468/2003) 8 §:n edellyttämää omatoimista varautumista varten kotieläinrakennuksille on laadittava pelastussuunnitelma. Suunnitelmassa on erityisesti esitettävä tulipalon varhaiseen havaitsemiseen, alkusammutukseen ja eläinten pelastamiseen tarvittavat laitteet ja järjestelyt sekä henkilöstö.
13 §
Lisärakentaminen
Kotieläinrakennuksen laajentamisen yhteydessä tulee varmistaa myös olemassa olevan rakennuksen riittävä paloturvallisuus.
Laajentamisen yhteydessä on myös olemassa olevan rakennuksen osalta tehtävä sähköasennusten tarkastus ja tarkastuksessa havaitut puutteet on korjattava. Tarkastuksen tekijän tulee olla Turvatekniikan keskuksen valtuuttama tarkastaja tai tarkastuslaitos. Vikavirtasuojaus on toteutettava laajennuksen yhteydessä koko rakennuksessa.
14 §
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 2 päivänä kesäkuuta 2010.
Tämän asetuksen voimaan tullessa vireillä oleviin hakemuksiin ja hyväksyttävänä oleviin rakennussuunnitelmiin sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Tällä asetuksella kumotaan maa- ja metsätalousministeriön ilmoituksen (391/2004) mukainen tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista 13 päivänä toukokuuta 2004 annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 2010
Maa- ja metsätalousministeri
Sirkka-Liisa Anttila
Suunnittelija
Kjell Brännäs