455/2010 | Suomen säädöskokoelma

Valtioneuvoston asetus maaseudun hanketoiminnan tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Säädöksen tyyppi: Asetus
Antopäivä: 27.5.2010
Alkuperäinen julkaisu: Vihko 69/2010 (Julkaistu 2.6.2010)

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä,

kumotaan maaseudun hanketoiminnan tukemisesta 29 päivänä elokuuta 2007 annetun valtioneuvoston asetuksen ( 829/2007 ) 2 §:n 5 kohta,

muutetaan 1 §:n 3 momentti, 5 §:n 1 momentti, 7 §:n 1 momentin 8 kohta ja 3 momentti, 8 §, 11 §:n 1 momentin 5 kohta ja 3 momentti, 12 §, 13 §:n 1 momentin 1 kohta ja 3 momentti, 19 §:n 3 momentin 3 kohta, 20 §:n 1 momentin 6 kohta, 21 §:n 2 momentti, 23 §:n 3 momentti, 25 §, 26 §:n 3 momentti, 27 ja 29 §, 35 §:n 2 ja 4 momentti, 36 §:n 7 ja 8 kohta, 37 ja, 38 §, 41 §:n 1 momentti, 42 §, 42 a §:n 1 momentti, 43 §, 45 §:n 2 ja 3 momentti, 50 §:n 1 momentti, 51 §, 54 §:n 3 momentti, 56 §:n 1 ja 4 momentti, 57 § ja 59 §:n 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 7 §:n 3 momentti, 11 §:n 1 momentin 5 kohta ja 3 momentti, 12 §, 13 §:n 1 momentin 1 kohta ja 3 momentti, 21 §:n 2 momentti, 25, 27 ja 29 §, 35 §:n 2 ja 4 momentti, 38 §, 41 §:n 1 momentti, 42 a §:n 1 momentti, 43 §, 45 §:n 2 ja 3 momentti, 50 §:n 1 momentti, 59 §:n 2 momentti asetuksessa 617/2008 sekä 37, 42, 51 ja 57 § osaksi edellä mainitussa asetuksessa, sekä

lisätään 2 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi mainitussa asetuksessa 617/2008, siitä edellä mainitulla asetuksella kumotun 9 kohdan tilalle uusi 9 kohta, 7 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi mainitussa asetuksessa 617/2008, uusi 9 kohta, asetukseen uusi 22 a §, 49 §:ään uusi 2 momentti, asetukseen uusi 55 a § ja liite seuraavasti:

1 §Soveltamisala

Tällä asetuksella täydennetään niitä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 ja sen nojalla annettujen komission asetusten tuen myöntämisen ja maksamisen edellytyksiä koskevia säännöksiä, jotka koskevat mainitun neuvoston asetuksen 16 a artiklan 1 kohdan g alakohdan mukaisia toimia sekä 20 ja 52 artiklan mukaisia toimenpiteitä.

2 §Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

yleiskustannuksilla sellaisia välillisiä kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet hakijalle hankkeen toteuttamisesta ja joita ei voida tai joita ei ole tarkoituksenmukaista suoraan kohdentaa hankkeelle.

5 §Hankkeen tukikelpoisuus

Tukea voidaan myöntää sellaiseen hankkeeseen, jonka toteuttamisen katsotaan tehokkaimmin edistävän siinä ohjelmassa asetettujen tavoitteiden ja elinkeinotoiminnan painopisteiden toteutumista, jonka toteuttamiseen osoitetusta myöntövaltuudesta tuki on tarkoitus myöntää. Toimintaryhmälle jätettyä hakemusta arvioitaessa tulee lisäksi ottaa huomioon paikallisen suunnitelman toteutuminen sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle jätettyä hakemusta arvioitaessa alueellisen suunnitelman toteutuminen.

7 §Tuettava yleishyödyllinen toiminta

Tukea yleishyödylliseen kehittämishankkeeseen voidaan myöntää:

muuhun 1―7 kohdassa tarkoitettuun toimintaan verrattavaan kylän tai sen osan asukkaiden yleistä hyvinvointia palvelevaan toimenpiteeseen;

hankkeen tavoitteita edistävään koulutukseen tai tiedonvälitykseen.

Tukea voidaan myöntää 1 momentin 9 kohdassa tarkoitettuun toimintaan, jos 14―18 ja 19 §:n 1 momentissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Koulutuksen kesto voi kuitenkin olla 16 §:n 1 momentissa säädettyä lyhyempi. Tukea ei saa myöntää yritykselle osoitettuna de minimis -tukena.

8 §Elinkeinojen kehittämishankkeena tuettava toiminta

Tukea elinkeinotoimintaa koskevaan kehittämishankkeeseen voidaan myöntää:

maaseudun elinkeinotoiminnan palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen;

maaseudun elinkeinotoimintaa yleisesti hyödyttävään kehittämiseen;

hankkeen tavoitteita edistävän koulutuksen tai tiedonvälityksen toteuttamiseen siten kuin 7 §:n 3 momentissa säädetään.

11 §Kehittämishankkeen hyväksyttävät kustannukset

Tukea voidaan myöntää seuraaviin kehittämishankkeesta aiheutuviin välttämättömiin hyväksyttäviin kustannuksiin:

muihin kehittämishankkeen toteuttamisesta aiheutuneisiin kuluihin ja tavanomaisiin yleiskustannuksiin käyttöomaisuuden hankintaa lukuun ottamatta.

Luontoissuoritukset ovat hyväksyttäviä kustannuksia lukuun ottamatta 7 §:n 1 momentin 9 kohdassa ja 8 §:ssä tarkoitettua toimintaa.

12 §Luontoissuoritusten käyttö

Hankkeen yksityisenä rahoituksena voidaan hyväksyä sellainen vastikkeetta hankkeen hyväksi tehty työ, joka on hankkeen toteuttamiseksi tarpeellista. Muut luontoissuoritukset eivät ole hyväksyttäviä. Edellytyksenä on lisäksi, että työn tekijä on vähintään 15-vuotias.

Vastikkeetta tehdyn työn arvona pidetään 10 euroa tunnilta työn tekijää kohden. Jos vastikkeetta tehty työ tehdään traktorilla tai muulla vastaavalla työkoneella, työkoneen käyttämisen arvoksi luetaan lisäksi 20 euroa tunnilta.

Yksityisestä rahoituksesta enintään 75 prosenttia voi olla vastikkeetta tehtyä työtä.

13 §Kehittämishankkeen tuen määrä

Tukea voidaan myöntää enintään määrä, joka muu julkinen rahoitus mukaan lukien on enintään 100 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista, jos kysymys on:

vähintään kahden elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueella toteutettavan hankkeen esiselvityksestä, toteutettavuustutkimuksesta tai toteuttamisesta;

Tukea voidaan myöntää toimintaryhmän rahoituskiintiöstä rahoitettavaan paikalliseen, alueiden väliseen tai kansainväliseen hankkeeseen enintään 150 000 euroa muu julkinen rahoitus mukaan lukien. Kansainvälisessä hankkeessa Suomen osuus kansallisen tuen määrästä muu julkinen rahoitus mukaan lukien voi olla enintään 150 000 euroa toimintaryhmää kohden.

19 §Koulutushankkeeseen sisältyvä valtiontuki

Sellaisen kaikille avoimen koulutuksen järjestämistä, joka sisältää koulutukseen osallistuvan yrittäjän oman yrityksen toimintaan sopeutettua ohjausta tai neuvontaa taikka yrityskäyntejä, katsotaan aina koulutukseen osallistuvan yrittäjän tai tämän yrityksen valtiontueksi, jos yritys harjoittaa muuta yritystoimintaa kuin:

maaseudun kehittämislain 4 §:n 5 kohdassa tarkoitettua maa- tai metsätaloustuotteen ensiasteen jalostusta tai kaupan pitämistä.

20 §Koulutushankkeen hyväksyttävät kustannukset

Tukea voidaan myöntää seuraaviin välttämättömiin koulutushankkeen toteuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin:

muihin koulutushankkeen toteuttamisesta aiheutuneisiin kuluihin ja tavanomaisiin yleiskustannuksiin käyttöomaisuuden hankintaa lukuun ottamatta.

21 §Koulutushankkeen tuen määrä

22 a §Laajakaistahankkeena tuettava toiminta

Yleishyödyllisen investoinnin tukea voidaan myöntää muun kuin 22 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun tietoliikenneverkon rakentamiseen ja laajentamiseen, joka toteutetaan liitteessä mainitun kunnan alueella.

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että hankkeen tukikelpoisista kustannuksista vähintään 34 prosenttia rahoitetaan tuen saajan yksityisellä rahoituksella ja enintään 22 prosenttia kunnan rahoituksella.

Laajakaistahankkeeseen ei sovelleta, mitä 22 §:n 3 momentissa ja 24 §:n 1 momentissa säädetään.

23 §Investointihankkeen tukemisen edellytykset

Jos tuettava investointi toteutetaan muun kuin tuen saajan omistamalla tai hallitsemalla alueella taikka vastaavassa rakennuksessa taikka muussa kohteessa, tuen myöntämisen edellytyksenä on, että alueen omistaja ja tarvittaessa haltija on antanut suostumuksensa investointiin ja siihen, että tuettu kohde on alueen asukkaiden ja alueella toimijoiden käytettävissä investointihankkeen luonteen mukaisesti tarkoituksenmukaisen ajan, kuitenkin vähintään maaseudun kehittämislain 24 §:n 4 momentissa tarkoitetun ajan. Käyttöoikeuden säilyminen on varmistettava asianmukaisesti joko vuokraoikeuden tai muun erityisen oikeuden rekisteröinnillä, perustamalla rasite tai muulla vastaavalla tavalla.

25 §Investointihankkeen hyväksyttävät kustannukset

Tukea voidaan myöntää investointihankkeen toteuttamiseksi tarpeellisiin kohtuullisiin kustannuksiin, jotka aiheutuvat:

rakennuksen, rakennelman tai rakenteen rakentamisessa, korjaamisessa tai laajentamisessa tarvittavien aineiden ja tarvikkeiden hankkimisesta, rakennuksiin tai rakenteisiin kiinteästi liittyvien laitteiden hankkimisesta taikka suunnittelusta, työpalkoista ja urakoinnista;

rakennuksen hankinnan yhteydessä maapohjan hankkimisesta;

käyttöomaisuuden hankinnasta;

vesihuoltotoimenpiteen suunnittelusta ja toteuttamisesta siten kuin vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/2004) 7 §:ssä säädetään;

vähäisen tietoverkon ja vastaavan verkon suunnittelusta ja rakentamisesta ja laitehankinnoista sekä verkon rakentamiseksi ja käyttämiseksi välttämättömien käyttöoikeuksien hankinnasta;

tietoliikenneverkkojen rakentamisesta siten kuin maaseudun kehittämislain 21 §:n 1 momentissa säädetään;

palo- ja talkoovakuutusmaksuista.

Tukea voidaan lisäksi myöntää rakennuksen, rakennelman tai rakenteen rakentamista, korjaamista tai laajentamista koskevan hankkeen hallinnoinnista aiheutuviin kustannuksiin, kuten kirjanpito-, matka-, palkka-, palkkio- ja toimistokuluihin, siltä osin kuin ne eivät ylitä kymmentä prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista.

Käytettynä hankittavan koneen tai laitteen hankintahinta ei saa ylittää koneen tai laitteen käypää arvoa. Koneen tai laitteen jäljellä olevan käyttöiän tulee olla riittävä investoinnin tavoitteeseen nähden ja koneen tulee olla teknisiltä ominaisuuksiltaan asianmukainen suunnitellun käytön kannalta.

Luontoissuoritukset ovat hyväksyttäviä kustannuksia siten kuin 12 §:ssä säädetään, lukuun ottamatta 22 a §:ssä tarkoitettua investointia.

26 §Rakentamista ja kiinteistön hankintaa koskevat rajoitukset

Tukea voidaan myöntää maan hankinnasta aiheutuviin kustannuksiin siltä osin kuin maan osuus ei ylitä kymmentä prosenttia koko kiinteistön hankinnan tukikelpoisista kustannuksista.

27 §Investointihankkeen tuen määrä

Tukea voidaan myöntää enintään muu julkinen rahoitus mukaan lukien 75 prosenttia tai, jos tuen hakijana on julkisoikeudellinen yhteisö, 100 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

Tukea 22 a §:ssä tarkoitettuun investointiin voidaan myöntää enintään muu julkinen rahoitus mukaan lukien 66 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

Tukea voidaan myöntää toimintaryhmän rahoituskiintiöstä rahoitettavaan paikalliseen, alueiden väliseen tai kansainväliseen hankkeeseen enintään 150 000 euroa muu julkinen rahoitus mukaan lukien. Kansainvälisessä hankkeessa Suomen osuus kansallisen tuen määrässä muu julkinen rahoitus mukaan lukien voi olla enintään 150 000 euroa toimintaryhmää kohden.

29 §Tuettava toiminta

Koordinoinniksi katsotaan:

hakuilmoituksista huolehtiminen ja hakemusten vastaanotto;

alahankkeiden valinta;

sopimusten laatiminen niiden hakijoiden kanssa, joiden alahankkeet valitaan toteutettaviksi;

alahankkeita koskevan tukihakemuksen laatiminen ja toimittaminen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle;

alahankkeiden toteutuksessa avustaminen ja niiden toteutuksen seuranta;

alahankkeiden toteutuksen sekä toteutuksesta ja koordinoinnista aiheutuvien kustannusten seuranta;

maksuhakemusten laatiminen ja toimittaminen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle;

tukimaksujen vastaanottaminen ja välittäminen alahankkeiden toteuttajille.

35 §Koordinointihankkeen tuen määrä

Perustellusta syystä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi hyväksyä alahankkeiden koordinoinnista aiheutuvien kustannusten määrän suuremmaksi kuin 30 prosenttia koordinointihankkeen kokonaiskustannuksista.

36 §Tuen ulkopuolelle jäävät kustannukset

Tukea ei myönnetä seuraaviin kustannuksiin:

kustannuksiin, jotka aiheutuvat hakijan muusta kuin hankkeen toteuttamiseen liittyvästä säännöllisestä tavanomaisesta toiminnasta tai siihen liittyvästä suhdetoiminnasta;

laskennalliseen osuuteen kustannuksista, jotka muuten kuuluvat hakijan tavanomaiseen toimintaan, lukuun ottamatta yleiskustannuksia siten kuin 37 §:ssä säädetään;

37 §Kustannusten jakaminen

Hankkeen kustannuksiksi voidaan hyväksyä sellainen osuus hakijan toiminnan kustannuksista, joka tosiasiallisesti aiheutuu hankkeen toteuttamisesta.

Jollei hankkeen toteuttamisesta hakijalle aiheutuvan kustannuksen kohdistuminen hankkeelle ole kohtuudella selvitettävissä, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi hyväksyä hankkeelle laskennallisen osuuden hakijan toiminnan tukikelpoisista yleiskustannuksista. Yleiskustannuksia voidaan hyväksyä laskennallisena osuutena enintään määrä, joka vastaa kymmentä prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.

Hankkeelle jaettavien kustannusten tulee olla todennettavissa ja ne tulee kohdentaa hankkeelle perustellulla, oikeudenmukaisella ja tasapuolisella tavalla. Hakijan on esitettävä hankesuunnitelmassa tai toimintaryhmän toimintarahan käyttöä koskevassa suunnitelmassa hyväksyttävä selvitys niistä jakoperusteista, joiden mukaan kustannukset kohdennetaan hankkeelle suoraan tai laskennallisena osuutena sekä tuetun toiminnan ja hakijan muun toiminnan kustannuksiksi.

Jos kustannus jaetaan vähintään kahden tuetun hankkeen taikka toimintaryhmän toimintarahalla korvattavaksi toimintamenoksi ja yhden tai useamman tuetun hankkeen kustannukseksi, tuetut osuudet yhteensä eivät voi ylittää tosiasiallista menoa.

38 §Hyväksyttävien kustannusten kohtuullisuus

Jos hankintaan ei sovelleta julkisista hankinnoista annettua lakia (348/2007), kustannusten kohtuullisuutta arvioitaessa on käytettävä viitekustannuksia. Jos viitekustannuksia ei käytetä, tuen hakijan on yli 10 000 euron hankinnoissa kustannusten kohtuullisuuden arvioimiseksi pyydettävä tarkoituksenmukaisella tavalla riittävä määrä tarjouksia. Viitekustannuksilla tarkoitetaan sellaisia yleisesti käytössä olevia yhtenäisiä kustannuksia, joita yritykset ja viranomaiset kyseisellä toimialalla pääasiassa käyttävät arvioidessaan toimenpiteiden kustannuksia.

Jos kustannusten kohtuullisuutta ei ole selvitetty 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, tuen hakijan on yli 2 000 euron hankinnoissa selvitettävä paikkakunnan tavanomainen hintataso. Paikkakunnan tavanomaisella hintatasolla tarkoitetaan niiden tavaran- tai palvelujentoimittajien yleisesti käyttämiä hintoja, joiden toimituksia tai palveluja paikkakunnalla yleisesti vastaavissa hankinnoissa käytetään.

Jos viitekustannuksia ei ole käytetty, tarjouksia ei ole pyydetty eikä paikkakunnan hintatasoa ole selvitetty, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on muulla tavoin varmistuttava kustannusten kohtuullisuudesta.

41 §Aloitetun hankkeen muuttaminen

Jos tuen saaja hankkeen aloittamisen jälkeen poikkeaa merkittävästi tuen myöntämistä koskevalla päätöksellä hyväksytystä suunnitelmasta, suunnitelmasta poiketen toteutettavan hankkeen kustannukset voidaan hyväksyä tukikelpoisiksi vain, jos muutosta koskeva hakemus toimitetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tai toimintaryhmälle sellaisen tuen osalta, joka rahoitetaan toimintaryhmän rahoituskiintiöstä, ennen kuin muutoksesta aiheutuvat kustannukset syntyvät.

42 §Investointihankkeen aloittaminen

Investointihanke katsotaan aloitetuksi, kun:

kiinteistön tai vuokra-alueella olevan rakennuksen lopullinen kauppakirja on allekirjoitettu;

rakennettaessa tai laajennettaessa rakennusta sen perustustyö on aloitettu valamalla tai muulla vastaavalla kestävällä tavalla tai, jos työn toteuttaa urakoitsija, lopullinen urakkasopimus on allekirjoitettu;

peruskorjattaessa rakennusta taikka toteutettaessa muuta maankäyttöön liittyvää investointia tai muuta työn tekemistä edellyttävää investointia, työn tekeminen on aloitettu tai, jos se teetetään, lopullinen sopimus työn tekemisestä tai investoinnin toteuttamisesta on allekirjoitettu;

hankittaessa kone, laite tai muu käyttöomaisuuteen kuuluva esine tai oikeus, tilaus on tehty tai lopullinen sopimus hankinnasta on allekirjoitettu tai, jos tilausta tai hankintasopimusta ei edellytetä, esineen tai oikeuden hankintahinta on maksettu;

toteutettaessa muuta kuin 1―4 kohdassa tarkoitettua toimenpidettä toimenpide on maksettu, jollei toimenpide ole edellyttänyt aikaisemmin tehtyä tilausta tai sopimusta, jolloin niiden tekoajankohta katsotaan aloittamisajankohdaksi.

Maksettaessa hankintahinta useana eränä ensimmäisen erän maksuajankohta katsotaan aloittamisajankohdaksi.

Investointihanketta ei kuitenkaan katsota aloitetuksi, jos tuettava investointi sisältää useita hankintoja ja 1 momentissa tarkoitetun hankinnan arvo on vähäinen suhteessa investoinnin hyväksyttävään kokonaiskustannukseen.

42 a §Muun hankkeen aloittaminen

Kehittämishanke, koulutushanke ja koordinointihankkeen alahankkeena toteutettava yleishyödyllinen kehittämishanke katsotaan aloitetun, kun hankkeen toteuttaja allekirjoittaa hankkeen toteuttamiseen liittyvän työsopimuksen, tekee hankkeen toteuttamista koskevan hankinta- tai muun sopimuksen, sopimusta solmimatta maksaa hankkeeseen liittyvän kustannuksen taikka solmii palvelusopimuksen. Aloittamisajankohdaksi katsotaan ensimmäiseksi toteutetun toimenpiteen ajankohta.

43 §Hankkeen toteuttamisen määräaika

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksellä tuettavalle hankkeelle määrätään maaseudun kehittämislain 21 §:n 2 momentissa säädetyissä rajoissa toteutusaika.

Toteutusaika on määrättävä siten, että tuettava hanke voidaan toteuttaa ja tuki maksaa ohjelman toteuttamiselle ja tukien maksamiselle asetetussa määräajassa.

45 §Toimintarahan käyttämiseksi hyväksyttävät kustannukset

Jos toimintaryhmä poikkeaa merkittävästi toimintarahan käyttöä koskevasta suunnitelmasta, kustannukset voidaan hyväksyä tukikelpoisiksi vain, jos muutosta koskeva hakemus toimitetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen kuin muutoksesta aiheutuvat kustannukset syntyvät.

Jos toimintaraha on myönnetty maaseudun kehittämislain 55 §:ssä säädettyä enimmäistoteutusaikaa lyhyemmäksi ajaksi, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi hakemuksesta pidentää toteutusaikaa mainitussa pykälässä säädettyyn enimmäisaikaan asti. Kustannukset voidaan hyväksyä tukikelpoisiksi ainoastaan, jos toteutusajan pidentämistä haetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ennen tukipäätöksellä määrätyn toteutusajan päättymistä.

10 lukuTuen maksamisen edellytykset

49 §Menon todennettavuus

Edellä 1 momentista poiketen hankkeelle laskennallisena osuutena kohdennettavat yleiskustannukset voidaan maksaa kustannusten jakoperusteista tuen ensimmäisen maksuerän yhteydessä esitettävän hyväksyttävän selvityksen perusteella ilman yksilöityä laskua ja tositetta tai kassakuittia. Tuen saajan tulee voida vaadittaessa todentaa kustannusten tukikelpoisuus.

50 §Tuen maksuerät

Kiinteistön, koneen, laitteen taikka muun käyttöomaisuudeksi luettavan aineellisen tai aineettoman omaisuuden hankintaan myönnetty yleishyödyllisen investoinnin tuki maksetaan enintään neljässä erässä.

51 §Maksamisen hakuaika

Hankkeen viimeisen erän maksamista on haettava viimeistään neljän kuukauden kuluessa hankkeen toteuttamiselle asetetun määräajan päättymisestä. Siltä osin kuin hankkeeseen sisältyy hyväksyttäviä palkkakustannuksia, tuen viimeisen erän maksamista on haettava loppumaksun jälkeen maksettavan lomarahan, -palkan tai -korvauksen osalta kuukauden kuluessa siitä, kun lomaraha, -palkka tai -korvaus on työsuhteen perusteella viimeistään maksettava.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi päättää, että tuki voidaan maksaa määräajan jälkeen tehdystä hakemuksesta, jos tuen hakija esittää painavia syitä hakemuksen viivästymiseen, hakemus ei ole viivästynyt olennaisesti, maksamisen hakeminen viivästyneenä ei ole vaikuttanut hankkeen toteutukseen, viivästyminen ei vaikeuta ohjelman toteuttamista eikä maksaminen vaikuta hakijoiden tasapuoliseen kohteluun.

54 §Tuen maksaminen kustannuksia vastaavasti

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tuen maksamiseksi edellyttää hakijaa selvittämään hankkeen valmiusasteen. Rakentamista koskevaan yleishyödylliseen investointiin myönnetyn tuen viimeinen erä maksetaan kuitenkin vasta, kun hakija on osoittanut rakentamista koskevan hankkeen valmistuneen hyväksytyn suunnitelman mukaisesti kokonaan.

55 a §Tuen maksaminen eräissä tapauksissa

Tukea 22 a §:ssä tarkoitettuun investointiin ei voida maksaa, jos Euroopan komissio on tehnyt päätöksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuen takaisinperimisestä ja sen nojalla tuen hakijalle on annettu eräiden valtiontukea koskevien Euroopan yhteisöjen säännösten soveltamisesta annetun lain (300/2001) 1 §:ssä tarkoitettu tuen takaisinperintämääräys ja tuen hakija ei ole sitä noudattanut.

56 §Ohjausryhmän asettaminen

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi edellyttää tuen myöntämistä koskevassa päätöksessään, että hankkeelle asetetaan ohjausryhmä.

Jollei hakija ole hakemuksessaan esittänyt ohjausryhmän asettamista ja ohjausryhmän jäseniä mukaan lukien toimintaryhmän edustaja haettaessa tukea toimintaryhmän myöntökiintiöstä, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on ennen tuen myöntämistä koskevan päätöksen antamista pyydettävä hakijaa nimeämään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen edustajaa lukuun ottamatta muut ohjausryhmän jäsenet. Ohjausryhmän jäseneksi ei saa nimetä sitä, joka ei ole antanut tehtävään kirjallista suostumustaan.

57 §Ohjausryhmän tehtävät

Ohjausryhmän on:

ensimmäisessä kokouksessaan valittava ohjausryhmälle puheenjohtaja ja sihteeri sekä jokaisessa kokouksessaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa;

pidettävä pöytäkirjaa ohjausryhmässä käsitellyistä asioista ja ohjausryhmän näkökohdista hankkeiden toteutuksesta;

kokoonnuttava vähintään kerran vuodessa seuraamaan hankkeen toteutumista;

käsiteltävä asiat, jotka koskevat hankkeen toteutumista hyväksytyn hankesuunnitelman ja toteutusajan mukaisesti, hankkeen rahoituksen toteutumista, kustannusten ajoittumista, määrää ja hyväksyttävyyttä sekä suunnitelman muutoksia;

käsiteltävä ja annettava asiantuntijalausunto hankkeen muutoshakemuksesta ennen kuin hakija toimittaa sen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tai toimintaryhmälle sellaisen tuen osalta, joka rahoitetaan toimintaryhmän rahoituskiintiöstä;

toimitettava ohjausryhmän kokouksen pöytäkirja tiedoksi tuen myöntäneelle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja toimintaryhmälle sellaisen tuen osalta, joka rahoitetaan toimintaryhmän rahoituskiintiöstä;

annettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja toimintaryhmälle lausunto hankkeen loppuraportista, jos tuki on myönnetty toimintaryhmän rahoituskiintiöstä.

59 §Seurantatiedot

Tuen vaikuttavuuden seuraamiseksi tuen saajan on jälkikäteen pyynnöstä toimitettava viimeistään kahden vuoden kuluessa tuen viimeisen erän maksamisesta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tiedot tuetun toiminnan tuloksista.

Tämä asetus tulee voimaan 2 päivänä kesäkuuta 2010.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa vireille tulleeseen hakemukseen sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 2010

Maa- ja metsätalousministeriSirkka-Liisa AnttilaHallitussihteeriMika Saari

Liite

Asetuksen 22 a §:n 1 momentissa tarkoitetut kunnat:

Heinävesi

Hirvensalmi

Honkajoki

Isojoki

Joutsa

Juuka

Juva

Kaavi

Kangasniemi

Karstula

Keitele

Kerimäki

Kesälahti

Kiuruvesi

Kuhmalahti

Kustavi

Kuusamo

Kyyjärvi

Kärsämäki

Lappajärvi

Lestijärvi

Lieksa

Mäntyharju

Nurmes

Padasjoki

Paltamo

Perho

Pertunmaa

Pihtipudas

Pomarkku

Punkaharju

Pyhäjärvi

Pyhäntä

Rantasalmi

Rautalampi

Ristiina

Rovaniemi

Ruokolahti

Ruovesi

Rääkkylä

Savitaipale

Sievi

Siikajoki

Simo

Soini

Sonkajärvi

Sulkava

Sysmä

Tervo

Tohmajärvi

Toholampi

Toivakka

Valtimo

Varpaisjärvi

Vesanto

Veteli

Vieremä

Viitasaari

Ähtäri