Valtiovarainministeriön asetus vesivoimalaitoksen ja sen rakenteiden jälleenhankinta-arvon perusteista
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 1663/2009
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 199/2009 (Julkaistu 31.12.2009)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään varojen arvostamisesta verotuksessa 22 päivänä joulukuuta 2005 annetun lain (1142/2005) 30 §:n 1 ja 2 momentin nojalla:
1 §Soveltamisala
Vesivoimalaitoksen, jonka kosken putouskorkeus on vähintään kolme metriä ja jonka teho on vähintään 500 kilowattia, ja vesivoimalaitosrakenteiden jälleenhankinta-arvoa laskettaessa otetaan huomioon voimalaitosrakenteiden hankinnasta johtuneet välittömät menot:
koneasema siihen sisältyvine patoineen;
ylä- ja alakanavarakenteet tai muut koneaseman ulkopuoliset vesitiet;
voimalaitosta varten tehdyt perkaukset ja pengerrykset;
voimalaitosta palvelevat padot;
kytkinkenttärakenteet;
voimalaitoksen käyttöä ja ylläpitoa varten tarvittavat tiet ja sillat;
lämpö-, vesi-, ilmastointi- ja sähköasennukset;
voimalaitoksen tarvitsemat erilliset kaapeli- ja putkikanavat sekä
tontin kaivuu-, paalutus-, louhinta-, tasoitus- ja pintarakennustyöt.
Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvoa laskettaessa otetaan huomioon myös laitoksen työmaan käyttö- ja yhteiskustannukset, rakennuttajan kustannukset ja rakennusaikaiset korot.
Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvoa laskettaessa ei oteta huomioon muita kuin vesivoimalaitosta välittömästi palvelevia rakennuksia tai laitteita, ei esimerkiksi kalanviljelylaitoksia, toimisto-, varasto-, korjaamo- tai asuinrakennuksia, turbiineja, generaattoreita, patoluukkuja, nostureita, automaatiolaitteita säätöä ja käyttöä varten eikä uittolaitteita, muunto- ja kytkinlaitteita eikä muita sähkön tuotantoa palvelevia koneita ja laitteita.
Muiden kuin tässä päätöksessä tarkoitettujen rakennusten jälleenhankinta-arvosta on määrätty erikseen.
2 §Jälleenhankinta-arvo
Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvo lasketaan korjaamalla 1 §:ssä tarkoitettujen rakennelmien alkuperäiset hankintakustannukset ja muut kustannukset rakennuskustannusindeksin kokonaisindeksilukuun 275,8. Jälleenhankinta-arvo on 70 prosenttia tällä tavoin määritetystä arvosta. Rakennuskustannusten oletetaan syntyvän tasaisesti rakentamisen aikana.
3 §Keskimääräisten rakennuskustannusten mukainen jälleenhankinta-arvo
Jos vesivoimalaitoksen alkuperäisistä rakennuskustannuksista ei ole luotettavaa selvitystä, määritetään vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvo 1 §:ssä tarkoitettujen rakenteiden rakennuskustannusten summana 4 §:n 1―5 kohdissa mainittuja keskimääräisiä arvoja ja taulukoita käyttäen. Jälleenhankinta-arvo on 70 prosenttia tällä tavoin määritetystä arvosta.
4 §Rakennuskustannusten keskimääräiset arvot
1. Tontin pintarakennustyöt
Vesivoimalaitosalueen tontin pintarakennustöiden pinta-alana on pidettävä vesivoimalaitoksen maa-alueen pinta-alaa.
Tontin pintarakennustöiden yksikköhinta on 2,917 euroa/m 2 .
2. Kaivuumassat
Kanavien kaivuumassat määritetään kanavan pituuden ja poikkileikkauksen perusteella. Kaivuumassojen yksikköhinta on 11,74 euroa/m 3 ktr, kun kaivuu on vedestä, ja 9,713 euroa/m 3 ktr, kun kaivuu on kuivatyönä, sekä 69,68 euroa/m 3 ktr, kun kysymyksessä on louhinta.
3. Vedenjuoksutusputket
Vesivoimalaitoksen ulkopuolella sijaitsevien vedenjuoksutusputkien yksikkökustannukset ovat
Ø (m) | euro/jm |
1,0 | 456,69 |
1,5 | 684,94 |
2,0 | 913,40 |
2,5 | 1 141,88 |
3,0 | 1 370,07 |
3,5 | 1 598,32 |
4,0 | 1 826,77 |
4,5 | 2 055,01 |
5,0 | 2 283,46 |
Väliarvot lasketaan suhteellisesti.
4. Padot ja tukimuurit
Patojen ja tukimuurien yksikköhinta on 459,52 euroa/m 3 , kun pato on betonia, ja 19,25 euroa/m 3 , kun pato on maata tai louhetta.
5. Koneasemat
Koneaseman rakennuskustannus lasketaan koneaseman tilavuuden perusteella. Jos koneaseman tilavuutta ei voida luotettavasti määritellä, käytetään määritysperusteena voimalaitoksen tehoa.
Koneaseman tilavuus lasketaan koneaseman ulkomitoin. Yläpuolisten tilojen lisäksi tilavuuteen lasketaan myös vesitiet.
Taulukkoa 1 käytetään sellaisten koneasemarakennusten rakennuskustannusten laskemiseen, joissa on pystyakselinen turpiini tai teho ≥ 8 MW. Väliarvot lasketaan suhteellisesti.
Taulukko 1
m 3 | euro |
1 000 | 4 578 224,01 |
10 000 | 6 944 920,43 |
50 000 | 17 463 570,97 |
100 000 | 30 611 884,29 |
200 000 | 54 471 565,80 |
Taulukko 2
m 3 | euro |
1 000 | 798 661,63 |
5 000 | 2 119 470,01 |
10 000 | 3 770 479,38 |
50 000 | 16 978 557,63 |
Taulukko 3
Teho (MW) | euro |
0,5 | 784 431,65 |
1,0 | 1 031 500,91 |
2,0 | 1 278 869,08 |
3,0 | 2 019 777,66 |
4,0 | 2 513 916,16 |
5,0 | 3 008 054,61 |
6,0 | 3 502 192,89 |
7,0 | 3 996 331,18 |
8,0 | 4 490 469,66 |
9,0 | 8 546 423,77 |
10,0 | 8 836 176,61 |
15,0 | 10 284 943,06 |
20,0 | 11 722 709,09 |
25,0 | 13 182 475,92 |
50,0 | 20 426 307,13 |
100,0 | 34 913 970,16 |
150,0 | 49 401 632,77 |
5 §Muu vesivoimalaitos
Jos vesivoimalaitos on sellainen, ettei siihen voida soveltaa 2―4 §:ssä olevia jälleenhankinta-arvon laskentamenetelmiä, pidetään tällaisen vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvona 70 prosenttia vastaavanlaisen vesivoimalaitoksen rakennuskustannuksista.
6 §Voimaantulo ja soveltaminen
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.
Asetusta sovelletaan määrättäessä vesivoimalaitoksen ja sen rakenteiden verotusarvoa vuodelta 2009.
Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2009
Hallinto- ja kuntaministeri Mari KiviniemiFinanssineuvos Elina Pylkkänen