731/2009

Annettu Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 2009

Puolustusministeriön asetus sotilasajoneuvoista annetun puolustusministeriön asetuksen muuttamisesta

Puolustusministeriön päätöksen mukaisesti

muutetaan sotilasajoneuvoista 14 päivänä maaliskuuta 2006 annetun puolustusministeriön asetuksen (180/2006) 1, 2, 11, 13, 19―21, 22, 24, 25, 32, 34 ja 38 § 5 ja 10 momentti, liite 1 ja liite 2, sellaisena kuin niistä on 38 §:n 5 momentti asetuksessa 159/2008, sekä

lisätään asetukseen uusi 21 a, 21 b, 22 a ja 34 a § seuraavasti:

1 §
Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään poikkeuksista, jotka ovat ajoneuvolain (1090/2002) 3 §:n 4 kohdassa tarkoitetun sotilasajoneuvon erityisen käyttötarkoituksen tai rakenteen vuoksi tarpeen. Asetuksessa säädetään lisäksi kuorma- ja pakettiautolla puolustusvoimissa suoritettavasta henkilökuljetuksesta.

2 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) erikoisajoneuvolla moottorikäyttöistä ajoneuvoa, joka on:

a) rakennettu aseeksi tai erityiseksi sotilasvälineeksi;

b) telavetoinen henkilöiden, asejärjestelmän tai tavaran kuljetukseen tarkoitettu; tai

c) raskaiden aseiden tai asejärjestelmien vetoon taikka kuljetukseen tarkoitettu alustarakenteeltaan NG -luokan autoa vastaava ajoneuvo, joka ylittää yhden tai useamman yleisesti tiellä sallituista mitoista tai massoista;

2) panssariajoneuvolla ajoneuvoa, jonka kuljettamiseen vaaditaan aina ajaja ja johtaja ja joka on:

a) moottorikäyttöinen ja erityisellä panssarikorilla varustettu;

b) aseistuksella tai muulla sotilaskäyttöön tarkoitetulla välineistöllä varustettu; tai

c) sotilaskuljetukseen tarkoitettu;

3) sotilasperävaunulla erityisesti maastokäyttöön rakennettua ja ensisijaisesti maastoautoon kytkettäväksi tarkoitettua perävaunua sekä sitä alustarakenteeltaan vastaavaa erityisvarusteltua hinattavaa ajoneuvoa, jota ei ole tarkoitettu yksinomaan tavaran kuljetukseen;

4) hinattavalla sotilaslaitteella aseeksi tai asejärjestelmän osaksi rakennettua hinattavaa sotilasajoneuvoa.

5) maastoautolla autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen (1248/2002) 6 §:ssä tarkoitettuja maastoautoja.

6) maastokäyttöön tarkoitetulla ajoneuvolla ajoneuvolain 16 §:ssä tarkoitettujen maastoajoneuvojen lisäksi tässä pykälässä tarkoitettuja ajoneuvoja.

7) maastokäyttöön tarkoitetulla moottoripyörällä kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen sekä nelipyörien rakenteesta ja varusteista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen (1250/2002) 6 §:n 2 momentissa tarkoitettua enduromoottoripyörää ja valmistajan erityisesti sotilaskäyttöön valmistamaa moottoripyörää.

Siltä osin kuin 1 momentin 1―4 kohdassa tarkoitettuihin ajoneuvoihin sovelletaan ajoneuvolakia ja sen nojalla annettuja muita asetuksia, panssariajoneuvo ja erikoisajoneuvo rinnastetaan N-luokkaan ja sotilasperävaunu sekä hinattava sotilaslaite rinnastetaan O-luokkaan.

11 §
Liukuesteet

Maastokuorma-autossa ja 2 §:n 1 momentin 1―4 kohdassa tarkoitetussa ajoneuvossa saa käyttää renkaita, jotka on nastoitettu kulutuspinnan koko leveydeltä. Tällaisessa renkaassa nastojen lukumäärä saa ylittää enintään 50 prosentilla sen, mitä ajoneuvon renkaiden nastoista annetussa liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa (408/2003) säädetään.

Maastokäyttöön tarkoitetun ajoneuvon käytetyssä renkaassa nastan kärjen ulkonema saa olla ajoneuvolla, jonka kokonaismassa on yli 3,5 tonnia, enintään 1,0 millimetriä suurempi ja muun ajoneuvon renkaassa enintään 0,5 millimetriä suurempi kuin mitä ajoneuvojen käytöstä tiellä annetussa asetuksessa (1257/1992) säädetään.

Maastokäyttöön tarkoitetun moottoripyörän eturenkaassa saa olla enintään 300 nastaa ja takarenkaassa enintään 350 nastaa. Nastan kärjen ulkonema saa olla enintään 8 millimetriä. Kestopäällystetyllä tiellä ajettaessa ulkonema saa olla enintään 3 millimetriä lukuun ottamatta tien tai sillan ylittämistä.

Edellä 1 ja 3 momentissa tarkoitettujen ajoneuvojen uusien nastarenkaiden nastan pistovoimaan ei sovelleta 1 momentissa mainittua asetusta.

13 §
Ajoneuvon tunnuskilvet ja ääriviivamerkinnät

Ajoneuvolain 30 §:n 3 momentissa tarkoitettujen sääntöjen (E-säännöt) numeron 70 mukaisen tunnuskilven on oltava autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista annetussa liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa säädettyjen ajoneuvojen lisäksi:

1) kokonaismassaltaan yli 6 tonnin tela-alustaisessa N-luokan ajoneuvossa;

2) panssariajoneuvossa;

3) kokonaismassaltaan yli 7,5 tonnin erikoisajoneuvossa;

4) kokonaismassaltaan enintään 10 tonnin hinattavassa laitteessa ja sotilaslaitteessa, jonka pituus vetolaitteet mukaan lukien on enemmän kuin 8 metriä; sekä

5) kokonaismassaltaan yli 10 tonnin hinattavassa laitteessa ja sotilaslaitteessa.

Sotilasajoneuvoa ei tarvitse varustaa ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annetussa liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa tarkoitetuilla direktiivin 2007/35/EY tai E-säännön 104 mukaisilla heijastavilla ääriviivamerkinnöillä.

19 §
Hinattavan ajoneuvon kytkentälaitteet

Yli 6 tonnin N2G ja N3G -luokan maastoautoon sekä erikois- ja panssariajoneuvoon asennettujen veto- ja kytkentälaitteiden tulee sopia yhteen E-säännön numero 55 kohdassa 2.6.11 tarkoitetun luokan L tai saksalaisen teollisuusstandardin DIN VG 74 059 mukaisen vetosilmukan kanssa. Edellä tässä momentissa tarkoitetussa maastoautossa tällaiselle vetosilmukalle soveltuva kytkentäkohta on oltava myös edessä.

Kytkentälaitteiden asennusmitat ovat standardin ISO 11406 sekä liitteen 1 mukaiset.

Sotilasperävaunussa ja hinattavassa sotilaslaitteessa sekä 1 momentissa mainittuun maastoautoon kytkettäväksi tarkoitetussa muussa hinattavassa ajoneuvossa tulee olla edellä tarkoitettu vetosilmukka asennettuna kiertymisen suhteen kiinteäksi.

Edellä 1 ja 3 momentissa tarkoitetuissa ajoneuvoissa saa olla kansainvälisten sotilasstandardien mukainen vetävän ja hinattavan ajoneuvon välinen sähkökytkentä.

20 §
Henkilökuljetusta koskevat yleiset säännökset

Tässä asetuksessa henkilökuljetuksella tarkoitetaan N-luokan ajoneuvolla tapahtuvaa henkilöiden kuljettamista siten, että matkustajia on enemmän kuin rekisteriin merkityn henkilöluvun mukainen määrä. Henkilökuljetuksena ei kuitenkaan pidetä ajoneuvon kuormatilaan toimintavalmiuteen kiinnitetyn aseen käyttöhenkilöstön kuljetusta tässä ajoneuvossa.

Henkilökuljetusta suorittavan ajoneuvon pyörissä on oltava sään tai kelin edellyttämät liukuesteet lukuun ottamatta paripyörien toisia pyöriä.

21 §
Matkustajien tilat henkilökuljetuksessa

Henkilökuljetusta suorittavassa N2- ja N3-luokan ajoneuvossa on oltava jokaiselle kuljetettavalle henkilölle jäljempänä 21 a §:ssä tarkoitettu istuin ja kuormatilassa on oltava kuljetettavaa henkilöä kohti lattiatilaa vähintään 0,5 x 1 neliömetriä.

Henkilökuljetukseen käytettävässä ajoneuvossa on oltava yhteys- tai merkinantolaite kuormatilan ja ohjaamon välillä, jos nämä tilat ovat erillisiä. Umpinaisessa koritilassa on lisäksi oltava riittävän tehokas koneellisesti toimiva ilmanvaihtojärjestelmä.

Umpinaisessa kuormatilassa on oltava kaksi erillistä sisäpuolelta avattavaa ovea, jotka eivät saa olla samalla puolella ajoneuvoa, tai yksi tällainen ovi ja kutakin kymmentä kuljetettavaa henkilöä kohden hätäuloskäytäväksi sopiva luukku taikka helposti avattava, irrotettava tai rikottava ikkuna. Hätäuloskäytävän kulkuaukon vähimmäiskoko on 0,5 x 0,7 metriä. Umpinaisen kuormatilan korirakenteen on lisäksi täytettävä direktiivin 2001/85/EY liitteen IV korirakenteen lujuutta koskevat vaatimukset soveltuvin osin.

Puolustusvoimien hallinnassa tai käytössä olevassa M2- ja M3-luokan linja-autossa saa rekisteriin merkityn matkustajamäärän, kuljettaja mukaan lukien, tilapäisesti ylittää enintään 30 prosentilla.

Erikois- ja panssariajoneuvon henkilömääristä ja istumapaikoista sekä panssariajoneuvon kannella suoritettavasta tilapäisestä henkilökuljetuksesta määrätään 5 luvun mukaisesti annettavassa hyväksynnässä.

21 a §
Istuimet ja niiden turvarakenteet

Istuimen kiinnityksen lujuus kuormakoriin on oltava vähintään ajoneuvojen kuormakoreista, kuormaamisesta ja kuorman kiinnittämisestä annetun liikenneministeriön päätöksen (940/1982) 3 §:n mukainen.

Istuimen pinnasta selkänojan suunnassa 100 mm etäisyydellä tästä mitatun vapaan korkeuden tulee olla vähintään 1000 mm. Sivuttain asennetun istuimen istuin- ja selkänojaosien muotoilun tulee olla matkustajan sivulle liukumista estävä ja se on varustettava matkustajaa takaa ja sivuilta suojaavalla yhtenäisellä pääntuella.

Henkilökuljetukseen käytettävä istuin on varustettava turvavyöllä. Sivuttain asennetussa istuimessa tulee olla direktiivissä nro 77/541/ETY tarkoitettua valjasvyötä vastaava turvavyö, jonka vyölukkoon ei kuitenkaan sovelleta direktiivin vaatimuksia lukon avaamistavasta eikä avaamisosien väristä. Kuljetettavan henkilön on käytettävä turvavyötä kuljetuksen aikana.

Avoimella kuormalavalla oleva istumapaikka on suojattava turvarakenteella ajoneuvon kaatumisen varalta.

21 b §
Istumapaikan turvarakenteen vaatimukset

Edellä 21 a §:n 4 momentissa tarkoitetun turvarakenteen tulee vastata

1) yhden direktiivissä 2001/85/EY olevan liitteen IV kohdassa 4 tarkoitetun testausmenetelmän vaatimuksia; tai

2) direktiivin nro 77/536/ETY liitteessä III olevan testausmenetelmän II kohdassa 1.3 tarkoitetun iskutestin ja kohdassa 1.4 tarkoitetun puristustestin vaatimuksia; taikka

3) direktiivin nro 79/622/ETY liitteessä III kohdassa 1.3 tarkoitetun työntötestin ja kohdassa 1.5 tarkoitetun puristustestin vaatimuksia.

Puristustestissä voima jaetaan tasan koko turvarakenteelle. Jos turvarakenteen suojavaikutus riippuu lavalla olevien istuimien lukumäärästä, tarkastelu suoritetaan kokonaismassaltaan raskaimmalla ajoneuvolla, johon istuin asennetaan, sekä pienimmällä asennettavien istuimien lukumäärällä. Puristustestin testauskuorma on näin varustetun ajoneuvon suurinta sallittua todellista kokonaismassaa vastaava ja iskutestin pudotuskorkeus 50 prosenttia edellä tarkoitetun massan perusteella määräytyvästä korkeudesta.

Sivuttain avoimen kuormalavan pituussuuntaisen keskilinjan viereen asennetun istumapaikan direktiivissä nro 77/536/ETY tarkoitetun jäljelle jäävän tilan mitat ovat edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa testeissä kyseisen direktiivin liitteen III osan B kohdan 2 mukaiset matkustajaan nähden sivuttain sallittavan muodonmuutoksen osalta. Matkustajasta katsoen istuimen edessä tilaa rajoittaa ajoneuvon pituussuuntainen kalteva taso, joka kulkee istuimen pintojen suunnassa mitattuna 950 millimetriä vertailupisteen yläpuolella ja 250 millimetriä selkänojatason etupuolella sijaitsevan pisteen ja vertailupisteen edessä 600 millimetrin etäisyydellä olevan pisteen kautta.

22 §
Vaihtokorin ja kontin lukitus henkilökuljetuksissa

Vaihtokorilaittein varustetussa autossa tulee vaihtokorin lukituksen olla mekaanisesti varmistettu. Varmistuksen tulee olla kytkettynä kuljetettaessa vaihtokuormakoria, jossa on henkilöitä.

Kontti, jossa kuljetetaan henkilöitä, on lukittava standardin SFS-ISO 3874 mukaisilla kiinnitysvälineillä ajoneuvoon tai kuormalavalle.

22 a §
Henkilökuljetukseen hyväksyminen

Edellä 20, 21, 21a, 21b ja 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla varustettu auto on hyväksyttävä rekisteröinti- tai muutoskatsastuksessa ennen kuin sitä käytetään henkilökuljetukseen.

24 §
Ajoneuvon aseistus

Sotilasajoneuvossa saa olla tarpeellinen kiinteä aseistus, joka ei sijaintinsa taikka asentonsa vuoksi aiheuta vaaraa tiellä ajettaessa. Aseistuksen on tiellä ajettaessa oltava kiinnitetty kuljetusasentoon tai sen kääntyminen ajoneuvon sivun ulkopuolelle on oltava mekaanisesti estetty.

Sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain (211/2006) tarkoittamissa kansainvälisissä tehtävissä noudatetaan operaation toimeenpanijan antamia määräyksiä.

25 §
Massat

Sotilasajoneuvojen suurimmat sallitut massat ovat:

1) panssariajoneuvon ja teloin varustetun erikoisajoneuvon kokonaismassa saa olla enintään 65 tonnia; kokonaismassa yleisellä tiellä ei kuitenkaan saa ylittää tiehallinnon kyseiselle tielle tai sillalle näille ajoneuvoille sallimaa suurinta kokonaismassaa;

2) muuhun kuin 1 kohdassa tarkoitettuun sotilasajoneuvon massaan sovelletaan ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen säännöksiä seuraavin poikkeuksin:

a) kaksiakselisen sotilasajoneuvon kokonaismassa saa olla enintään 24 tonnia, kolmiakselisen 28 tonnia, neliakselisen 35 tonnia ja viisiakselisen 42 tonnia; sekä

b) erikoisajoneuvoon ja hinattavaan sotilaslaitteeseen sekä ajoneuvoyhdistelmään, johon on kytketty hinattava sotilaslaite, ei sovelleta mitä kokonaismassan määräytymisestä ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen 21 § 2 momentissa ja 23 § 3 momentissa säädetään.

32 §
Ajoneuvokohtaiset nopeusrajoitukset

Alustarakenteeltaan pyörillä varustettua maastoautoa vastaavan erikoisajoneuvon ja pyörillä varustetun panssariajoneuvon suurin tiellä sallittu nopeus on 80 kilometriä tunnissa.

Telaketjuin varustetun panssariajoneuvon suurin sallittu nopeus on:

1) 50 kilometriä tunnissa, jos ajoneuvon kokonaispaino on suurempi kuin 20 tonnia;

2) 70 kilometriä tunnissa, jos ajoneuvon kokonaispaino on enintään 20 tonnia taikka jos se on varustettu kumi- tai kumipintaisin telaketjuin.

Muun kuin 1 ja 2 momentissa mainitun erikoisajoneuvon ja panssariajoneuvon suurin tiellä sallittu nopeus on 70 kilometriä tunnissa.

Ajoneuvojen käytöstä tiellä annetussa asetuksessa moottorikäyttöiselle ajoneuvolle ja hinattavalle ajoneuvolle säädetyistä nopeusrajoituksista poiketen sotilasajoneuvon suurin tiellä sallittu nopeus on 80 kilometriä tunnissa:

1) kuorma- ja maastokuorma-autolla, vastaavalla alustarakenteella olevalla erikoisajoneuvolla sekä pyöräalustaisella panssariajoneuvolla, jos siihen on kytketty jarruton, kytkentämassaltaan enintään 1,5 tonnia oleva jousitettu hinattava ajoneuvo; sekä

2) hinattavalla sotilaslaitteella, jossa on jousittamaton keinuviputyyppinen teliakselisto.

Edellä 20 §:n 1 momentissa tarkoitetuilla tavoilla henkilöitä kuljetettaessa suurin sallittu nopeus on 60 kilometriä tunnissa. Suurin sallittu nopeus on kuitenkin 80 kilometriä tunnissa:

1) istuimin varustetulla pakettiautolla;

2) tämän asetuksen 21 ja 21 a §:ssä tarkoitetuilla istuimilla varustetulla N2- ja N3-luokan umpinaisella kuormatilalla varustetulla autolla;

3) tämän asetuksen 21, 21 a ja 21 b §:ssä tarkoitetuilla istuimilla ja turvarakenteella varustetulla N2- ja N3 -luokan avoimella kuormalavalla varustetulla autolla, jossa istuimet on asennettu ajosuuntaan nähden sivuttain, välittömästi kuormatilan pituussuuntaisen keskilinjan molemmin puolin selkänojat keskilinjaan päin.

Teloin varustetulla maastokuorma-autolla sekä ajettaessa yli 3,0 m leveällä pyöräalustaisella panssariajoneuvolla ilman varoitusautoa päällystämättömällä tiellä tai sellaisella päällystetyllä tiellä, jolle ei ole merkitty keskiviivaa, suurin sallittu nopeus on 40 kilometriä tunnissa.

Yli 3,5 metriä leveän ajoneuvon suurin sallittu nopeus on enintään 60 kilometriä tunnissa.

Ajonopeus saa olla enintään 50 kilometriä tunnissa, jos ajoneuvossa on renkaita, joiden kantavuus perustuu muuhun aineeseen kuin ilmaan, jollei tällaiselle renkaalle ole erikseen hyväksytty suurempaa ajonopeutta.

34 §
Ylileveän kuljetuksen varoitusauto

Tiellä kuljetettavan yli 3,0 metriä leveän panssariajoneuvon mukana tulee olla varoitusauto. Varoitusautossa tulee olla vähintään 1,0 x 0,5 metrin mittainen varoitustaulu, jossa on joko teksti "PANSSARIVAUNU" tai "PANSSARIVAUNUJA".

Moottoritiellä tai tiellä, jossa kaksisuuntainen liikenne on liikennemerkein kielletty, varoitusauton sijainti on erikoiskuljetuksen takana ja muulla tiellä kuljetuksen edessä. Muulla tiellä myös ajoneuvo-osaston viimeisessä ajoneuvossa on oltava varoitustaulu, johon on merkittävä osaston ajoneuvojen lukumäärä.

Varoitusautoa ei kuitenkaan vaadita

1) puolustusvoimien käytössä olevalla kasarmi- ja harjoitusalueella; tai

2) tiellä, jolla muuta liikennettä varoitetaan liikennemerkillä numero 189 ja lisäkilvellä, jossa on joko teksti "PANSSARIVAUNUJA" tai "SOTAHARJOITUS"; tai

3) ajettaessa moottori- ja moottoriliikennetiellä, kun pyöräalustaisessa panssariajoneuvossa käytetään edessä ja takana 33 §:n 2 momentissa tarkoitettuja ylileveyttä osoittavia valaisimia ja heijastimia; taikka

4) ajettaessa muulla kuin 3 kohdassa tarkoitetulla tiellä, kun pyöräalustaisessa panssariajoneuvossa on 3 kohdassa säädettyjen valaisimien ja heijastimien lisäksi toiminnassa yksi tai useampi 33 §:n 6 momentissa tarkoitettu valaisin siten, että sellainen näkyy eteen ja taakse.

Puolustusvoimien erikoiskuljetuksessa käytettävän N-luokkaan kuuluvan varoitusauton kokonaismassa saa olla enintään 7,5 tonnia.

34 a §
Ajoneuvon hinaaminen

Ajoneuvoa saadaan hinata ajoneuvomallikohtaista hinaustankoa käyttäen, vaikka ajoneuvojen välinen etäisyys olisi tällöin lyhyempi kuin kolme metriä.

38 §
Muut siirtymäsäännökset

Asetuksen 21a ja 21b §:ien henkilökuljetusta koskevat säännökset tulevat käytössä olevien ajoneuvojen osalta voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2010.


Tämän asetuksen voimaantullessa vireillä tai voimassa oleviin hankintasopimuksiin sisältyvät henkilökuljetukseen käytettävät umpinaiset kuormatilat saadaan ottaa käyttöön tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleen asetuksen nojalla.



Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2009.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 2009

Puolustusministeri
Jyri Häkämies

Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana
Seppo Kipinoinen

Liite 1

ERIKOIS- JA PANSSARIAJONEUVOJA KOSKEVAT VAATIMUKSET

Direktiiviä tai E-sääntöä vastaavuus vaaditaan. Kohdassa 21, 22, 24, 26, 28 ja 29 edellytetään kuitenkin tyyppihyväksyntää. Kohdassa 1, 5, 9, 19 ja 20 edellytetään tutkimuslaitoksen suorittamaa testausta.

Kohdat 2, 6, 11-14, 16, 27, 30, 37-40, 42, 44, 45, 47, 48, 57, 59 ja 60 on jätetty pois, koska niitä ei sovelleta tässä liitteessä mainittuihin sotilasajoneuvoihin.

Kohta Kohde Direktiivin nro E-sääntö nro Erik-ajon Ps-ajonpyörä Ps-ajontela
1 Melutasot 70/157/ETY 51 T + A (1 T + A N/A
3 Pa-säiliöt/alleajosuojat 70/221/ETY 34 A (1 N/A N/A
4 Takarekisterikilven tila 70/222/ETY X (1 A N/A
5 Ohjauslaite 70/311/ETY 79 A (1 A N/A
7 Äänimerkinantolaite 70/388/ETY 28 A+K A+K A+K
8 Näkyvyys taakse 71/127/ETY 2003/97/EY 46 A N/A (1 N/A (1
9 Jarrulaitteet (1 71/320/ETY 13 A A N/A
10 Radiohäiriöiden vaimennus 72/245/ETY 10 X X X
15 Istuinten lujuus 74/408/ETY 17, 14 D N/A N/A
17 Nopeudenmittaus- ja peruutuslaitteet 75/443/ETY 39 X (1 A A
18 Lakisääteiset kilvet 76/114/ETY X X N/A
19 Turvavöiden kiinnityspisteet 76/115/ETY 14 D + A N/A N/A
20 Valaisimien ja merkkivalo-laitteiden asennus (1 76/756/ETY 48 A+N A+Y N/A
21 Heijastimet 76/757/ETY 3 X X A
22 Ääri-, etu-, taka-, jarru-, huomio- ja sivuvalaisimet 76/758/ETY 7, 87, 91 X X A
23 Suuntavalaisimet 76/759/ETY 6 A A A
24 Takarekisterikilven valot 76/760/ETY 4 X A N/A
25 Ajovalaisimet (myös polttimot) 76/761/ETY 1,2,5,8, 20,31,37, 98,99, 112,113, 123 A A A
26 Etusumuvalaisimet 76/762/ETY 19 X N/A N/A
28 Takasumuvalaisimet 77/538/ETY 38 X A N/A
29 Peruutusvalaisimet 77/539/ETY 23 X X N/A
31 Turvavyöt 77/541/ETY 16 D A N/A
32 Näkyvyys eteen 77/649/ETY N/A N/A (1 N/A (1
33 Hallintalaitteiden merkinnät 78/316/ETY X N/A N/A
34 Huurteen-/sumunpoisto-laitteet 78/317/ETY O O O
35 Pesimet/pyyhkimet 78/318/ETY O O O
36 Lämmitysjärjestelmät 2001/56/EY 122 A O O
41 Dieselpäästöt 2005/55/EY 49 A N/A N/A
43 Roiskeenestolaitteet 91/226/ETY X N/A N/A
46 Renkaat (1 92/23/ETY 54 A A N/A
49 Ohjaamon ulkonevat osat 92/114/ETY 61 A N/A N/A
50 Kytkentälaitteet (1 94/20/EY 55 X X X

Huomautukset

(Ensimmäinen numero on "Kohta", toinen ao. kohdassa oleva huomautusviite.)

1.1) vain pyöräalustaiset

3.1) komission direktiivin 97/19/EY LIITTEEN 1 kohdan 5 vastaavuus vaaditaan

4.1) kansallinen rekisterikilpi on voitava asentaa

5.1) vain pyöräalustaiset

8.1) ajajan (istuimellaan ajoasennossa) ja johtajan (sijaintipaikallaan vapaasti sijoittuen) paikoilta on yhteenlaskettuna katettava vaadittu näkyvyys

9.1) tai liikenneministeriön päätöksen nro 631/1990 vaatimukset; vain pyöräalustaiset

17.1) vain pyöräalustaiset

20.1) etu- ja takaheijastimien korkeus enintään 1500 mm, jos ajoneuvon rakenne estää asentamisen enintään 900 mm:n korkeudelle

20.2) varoitusvilkkutoimintoa ei vaadita

32.1) ks. 8.1)

46.1) ISO 10571:1995 tai ETRTO 1998

50.1) E-sääntö nro 55 kohta 2.6.11 L-luokan vetosilmukalle (L2, L3, L4) tai standardin DIN VG 74 059 mukaiselle vetosilmukalle tarkoitettu kytkentälaite; edellä mainitun vetosilmukan liikevaran vetoajoneuvoon asennetussa kytkentälaitteessa tai kytkentäkohdassa on oltava:

a) vaakatasossa 81 astetta oikealle ja vasemmalle, yhteensä 162 astetta, ja

b) pystytasossa 40 astetta vaakatason ylä- ja alapuolelle, yhteensä 80 astetta.

Liite 2

SOTILASPERÄVAUNUA JA HINATTAVAA SOTILASLAITETTA KOSKEVAT VAATIMUKSET

Direktiiviä tai E-sääntöä vastaavuus vaaditaan. Kohdassa 21-24, 28 ja 29 edellytetään kuitenkin tyyppihyväksyntää. Kohdassa 5, 9 ja 20 edellytetään tutkimuslaitoksen suorittamaa testausta.

Kohdat 10, 36, 45, 55 ja 56 on jätetty pois, koska niitä kohtia ei sovelleta tässä liitteessä mainittuihin sotilasajoneuvoihin.

Kohta Kohde Direktiivin nro E-sääntö Sotilas-pv Hin-sotl
3 Alleajosuojat 70/221/ETY 34, 58 X (1 N/A
4 Takarekisterikilven tila 70/222/ETY A (1 N/A
5 Ohjauslaite 70/311/ETY 79 X N/A
9 Jarrulaitteet (1 (2 71/320/ETY 13 A A
18 Lakisääteiset kilvet 76/114/ETY A N/A
20 Valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennus (1 (2 76/756/ETY 48 A + N A (3
21 Heijastimet 76/757/ETY 3 X X
22 Ääri-, etu-, taka-, jarru-, huomio- ja sivuvalaisimet 76/758/ETY 7, 87, 91 X X
23 Suuntavalaisimet 76/759/ETY 6 X X
24 Takarekisterikilven valot 76/760/ETY 4 X X
28 Takasumuvalaisimet 77/538/ETY 38 X X
29 Peruutusvalaisimet (1 77/539/ETY 23
42 Sivusuojat 89/297/ETY X N/A
43 Roiskeenestolaitteet 91/226/ETY X N/A
46 Renkaat (1 92/23/ETY 54 A A
48 Massat ja mitat 97/27/EY X N/A
50 Kytkentälaitteet (1 94/20/EY 55

Huomautukset

(Ensimmäinen numero on "Kohta", toinen ao. kohdassa oleva huomautusviite.)

3.1) ei vaadita (II.5.5); kytkentä sallittu myös muuhun kuin NG-vetoautoon

4.1) kansallinen rekisterikilpi voitava asentaa

9.1) tai liikenneministeriön päätöksen nro 631/1990 vaatimukset

9.2) telavetoiseen ajoneuvoon kytkettäväksi tarkoitetussa ei vaadita jarruja

20.1) etu- ja takaheijastimien korkeus enintään 1500 mm jos ajoneuvon rakenne estää asentamisen enintään 900 mm:n korkeudelle

20.2) takasumuvalaisinta ei vaadita

20.3) etuvalaisimia ei vaadita

29.1) mikäli asennettu

46.1) ISO 10571:1995 tai ETRTO 1998

50.1) vetosilmukka E-säännön 55 kohdan 2.6.11 luokan L (L2, L3, L4) tai standardin DIN VG 74 059 mukainen; asennusmitat ISO 11406

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.