715/2009

Annettu Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 2009

Maa- ja metsätalousministeriön asetus maitokiintiöistä

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta 8 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1100/1994) 11 §:n, sellaisena kuin se on laissa 423/2007, nojalla:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §
Soveltamisala

Sen lisäksi, mitä maidon toimitusten ja suoramyynnin kiintiöistä säädetään maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 luvun III jaksossa III, jäljempänä neuvoston asetus, sekä Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetussa laissa (355/1995), noudatetaan tämän asetuksen säännöksiä.

2 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) tuotantojaksolla sitä 12 kuukauden jaksoa, joka alkaa asianomaisen vuoden 1 päivänä huhtikuuta;

2) viitemäärällä sitä neuvoston asetuksen 65 artiklan i alakohdan mukaista tilakohtaista kiintiötä, jonka suuruinen määrä tuottajalla on oikeus 65 artiklan f alakohdan mukaisesti toimittaa maitoa 65 artiklan e alakohdassa tarkoitetulle ostajalle tuotantojakson aikana ilman ylitysmaksua;

3) suoramyynnin viitemäärällä sitä neuvoston asetuksen 65 artiklan i alakohdan mukaista tilakohtaista kiintiötä, jonka suuruinen määrä tuottajalla on oikeus 65 artiklan g alakohdan mukaisesti myydä tai siirtää maitoa suoraan kuluttajalle taikka myydä tai siirtää muita maitotuotteita tuotantojakson aikana ilman ylitysmaksua;

4) kauppa-alueella 1 vuodelta 2009 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (40/2009) mukaisia tukialueita A ja B lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakunnan alueita;

5) kauppa-alueella 2 vuodelta 2009 maksettavasta pohjoisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (41/2009) mukaisia tukialueita C1 ja C2;

6) kauppa-alueella 3 vuodelta 2009 maksettavasta pohjoisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (41/2009) mukaisia tukialueita C3, C4 ja C2 pohjoinen;

7) kauppa-alueella 4 Ahvenanmaan maakunnan alueita;

8) toimivaltaisella viranomaisella sitä työ- ja elinkeinokeskusta, jonka toimialueella maatilan talouskeskus sijaitsee. Jos maatilalla ei ole talouskeskusta, toimivaltainen viranomainen on se työ- ja elinkeinokeskus, jonka alueella pääosa maatilan pelloista sijaitsee.

2 luku

Vaihdanta ja hallinnointi

3 §
Edellytykset viitemäärien ja suoramyynnin viitemäärien kaupalle ja siirroille

Viitemäärä tai sen osa voidaan myydä tuottajien välisellä kaupalla, jos ostajan ja myyjän tilojen talouskeskukset sijaitsevat samalla kauppa-alueella. Suoramyynnin viitemäärien kauppaa ei ole rajoitettu alueellisesti.

Yhdelle ostajalle kaupalla siirtyvän viitemäärän suuruuden tulee olla vähintään 10 000 litraa.

Viitemäärien ja suoramyynnin viitemäärien siirroista on ilmoitettava siirron rekisteröintiä varten toimivaltaiselle viranomaiselle.

Suoramyynnin viitemääriä käyttävän tuottajan on ilmoitettava tuotantojakson päätyttyä ja ennen seuraavan toukokuun 15 päivää Maaseutuviraston vahvistamalla lomakkeella toimivaltaiselle viranomaiselle tuotekohtainen yhteenveto kaikesta suoramyynnistään kyseisen ajanjakson aikana.

Suoramyynnin viitemäärien kauppaa ja siirtämistä koskevat soveltuvin osin muut tämän asetuksen ehdot ja rajoitukset.

4 §
Kansallinen varanto

Maaseutuvirasto hallinnoi viitemäärien ja suoramyynnin viitemäärien kansallista varantoa. Maa- ja metsätalousministeriö voi päättää varantoon kertyneiden viitemäärien siirrosta toimivaltaisille viranomaisille edelleen jaettavaksi. Maaseutuvirasto määrittää siirrossa käytettävät yksityiskohtaiset perusteet.

Toimivaltainen viranomainen voi erityisestä syystä vahvistaa viitemäärän alueellaan toimivalle koe- tai tutkimustoimintaa harjoittavalle laitokselle.

5 §
Viitemäärien hakeminen hallinnolta

Maa- ja metsätalousministeriö voi päättää viitemäärien haun avaamisesta. Hakuajankohta ilmoitetaan erikseen. Viitemääriä koskeva hakemus on tehtävä Maaseutuviraston vahvistamalla lomakkeella.

6 §
Viitemäärien hallinnollinen jako

Jos toimivaltaisen viranomaisen jaettavissa oleva viitemäärien määrä ylittää haetun viitemäärien määrän, maa- ja metsätalousministeriö voi päättää ylimääräisten viitemäärien siirrosta muiden toimivaltaisten viranomaisten käyttöön. Tässä tapauksessa maa- ja metsätalousministeriö voi päättää poiketa kiintiöiden jakoperusteista tuottajille, jolloin 2―4 momentin kriteerejä ei noudateta. Maaseutuvirasto määrittää siirrossa käytettävät yksityiskohtaiset perusteet. Jos haettujen viitemäärien määrä ylittää jaettavissa olevien viitemäärien määrän toimivaltaisen viranomaisen toimialueella, toimivaltainen viranomainen jakaa viitemäärät 2―4 momentissa tarkoitettujen kolmen hakijaryhmän kesken. Jaettavasta viitemäärien yhteismäärästä voidaan enintään puolet jakaa 3 momentissa tarkoitetulle hakijaryhmälle. Jos kuitenkin sen jälkeen, kun 2 ja 4 momentissa tarkoitetuille hakijaryhmille on jaettu viitemäärät, jaettavana on enemmän kuin puolet jaettavana olleesta viitemäärien yhteismäärästä, voidaan jäljellä oleva määrä jakaa 3 momentissa tarkoitetulle hakijaryhmälle. Toimivaltainen viranomainen päättää viitemäärien saajista kussakin hakijaryhmässä tasapuolisin perustein.

Ryhmä 1: Ryhmään kuuluvat tuottajat, joilla on omistuksessaan vapaata tuotantokapasiteettia. Tämän kohdan perusteella jaetaan enintään se litramäärä, jolla tuotantokapasiteetti ylittää tilan viitemäärän. Viitemäärää ei kuitenkaan jaeta, jos ylimääräinen tuotantokapasiteetti johtuu siitä, että maatilan viitemäärää on viimeisen kahden vuoden aikana alennettu viitemäärän myynnillä.

Ryhmä 2: Ryhmään kuuluvat investointitukeen oikeutetut tuottajat, joiden investointitukihakemus on vireillä tai ovat saaneet investointitukipäätöksen ja suunniteltu investointi täyttää investointituen myöntämisen ehdoksi asetetun lypsylehmäpaikkojen vähimmäismäärän. Näihin tuottajiin rinnastetaan alle 65-vuotiaat tuottajat, jotka eivät ole hakeneet investointitukea, mutta joiden vireillä oleva investointi täyttää edellä tarkoitetun lypsylehmäpaikkojen vähimmäismäärän. Viimeksi mainittujen tuottajien on esitettävä investointisuunnitelma.

Ryhmä 3: Ryhmään kuuluvat tuottajat, jotka tuottavat maitoa luomutuotteiden valmistukseen tai pitävät alkuperäisrotuja ja joilla on omistuksessaan vapaata tuotantokapasiteettia.

Tuottajan on hakemuksessaan ilmoitettava, missä hakijaryhmässä hän hakee viitemäärää. Toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä hakijoille kirjallinen päätös hakukerran tuloksista.

7 §
Yhdistäminen peltoalan perusteella

Jos tuottaja, jolla on ennestään maatila, on ostanut tai vuokrannut vähintään viideksi vuodeksi kulkukelpoista tietä pitkin mitattuna enintään 60 kilometrin etäisyydellä talouskeskuksesta sijaitsevan maatilan tai yli kaksi kolmasosaa tällaisen maatilan pelloista, ostetun tai vuokratun maatilan viitemäärä tai osa siitä siirretään hakemuksesta ostajalle tai vuokralaiselle osapuolten sopimuksen mukaisesti ja, jos ostajalla tai vuokralaisella on ennestään viitemäärä, se yhdistetään aikaisempaan viitemäärään. Aviopuolisoiden ja perintökaaren (40/1965) 2 luvun mukaisten sukulaisten viitemäärät yhdistetään kuitenkin riippumatta etäisyydestä talouskeskukseen.

Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös kahta tai useampaa tuottajaa, jotka ovat ostaneet tai vuokranneet vähintään viideksi vuodeksi maatilan tai yli kaksi kolmasosaa sen pelloista. Maatilan viitemäärä tai sen osa jaetaan tällöin tuottajien kesken ostettujen tai vuokrattujen peltojen pinta-alojen suhteessa. Tästä jakoperusteesta voidaan poiketa, jos jakoperuste tuottajien tilusten sijainti ja tuotantorakennusten vapaa kapasiteetti huomioon ottaen johtaisi epätarkoituksenmukaiseen lopputulokseen.

Jos kysymyksessä on maatilan tai sen peltojen vuokraus, viitemäärät yhdistetään sen tuotantojakson loppuun, jonka aikana vuokrasopimus päättyy. Maatilan tai pellon vuokrasopimuksen perusteella viitemäärästä väliaikaisesti luopuvan maatilan viitemäärä tai sen vuokrattu osa ei ole vuokranantajan käytettävissä.

Koko viitemääränsä pysyvästi luovuttaneen maatilan viitemäärä määrätään lakanneeksi.

8 §
Yhdistäminen yhteenliittymälle

Kahden tai useamman tuottajan muodostaman yhteenliittymän osakkaiden yhteenliittymän hallintaan asettamat viitemäärät voidaan hakemuksesta yhdistää, jos:

1) yhteenliittymä on avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö, osuuskunta, rekisteröity yhdistys tai muu oikeuskelpoinen yhteisö taikka verotusyhtymä;

2) hakijat esittävät yhteenliittymän perustamissopimuksen sääntöineen;

3) osakkaiden osuudet yhteenliittymässä vastaavat kohtuullisessa määrin osakkaiden yhteenliittymän hallintaan asettamia viitemääriä; sekä

4) yhteenliittymän kestoksi on sovittu vähintään kolme vuotta.

Osakkaan erotessa yhteenliittymästä hänelle vahvistetaan hakemuksesta viitemääräksi hänen aikaisempi viitemääränsä ja yhteenliittymän viitemäärää alennetaan vastaavalla litramäärällä. Vahvistetut viitemäärät tulevat voimaan eroa seuraavan tuotantojakson alusta.

9 §
Vuokraaminen

Maatilan viitemäärä tai sen osa voidaan vuokrata, jos samalla vuokrataan maatila tai yli kaksi kolmasosaa sen pelloista vähintään viideksi vuodeksi.

10 §
Väliaikainen vuokraaminen

Tuottaja, joka harjoittaa maidontuotantoa, voi väliaikaisesti yhden tuotantojakson ajaksi vuokrata vähintään 10 000 litran käyttämättä olevan osuuden omistamastaan viitemäärästä toiselle maidontuotantoa harjoittavalle tuottajalle, jos hän ei poikkeuksellisesti tarvitse viitemääräänsä kokonaisuudessaan kyseisen tuotantojakson aikana. Väliaikainen vuokraaminen peräkkäisinä tuotantojaksoina on kuitenkin sallittua, jos lypsykarjatalouden rakentamisinvestointiin on myönnetty maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) mukainen investointitukipäätös ja vuokrattavan viitemäärän käyttämättä jättäminen johtuu investoinnin keskeneräisyydestä. Vuokraaminen on sallittua enintään kolmena peräkkäisenä tuotantokautena. Vuokrasopimus voidaan kuitenkin vahvistaa vain yhden tuotantojakson ajaksi kerrallaan.

Edellytyksenä viitemäärän osuuden väliaikaiselle vuokraamiselle on vuokranantajan ja vuokralaisen tilojen talouskeskusten sijaitseminen samalla 2 §:ssä mainituissa valtioneuvoston asetuksissa määritellyllä tukialueella seuraavasti: A, B lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaan kuuluvia kuntia, C1, C2, C2 pohjoinen, C3, C4 ja Ahvenanmaan maakunta.

11 §
Siirtäminen maatilan uudelle omistajalle tai haltijalle

Viitemäärä siirretään hakemuksesta uuden omistajan tai haltijan viitemääräksi, jos maatilan omistus- tai hallintaoikeus viitemäärän vahvistamisen jälkeen siirtyy uudelle omistajalle tai haltijalle, joka ryhtyy jatkamaan tilalla maidontuotantoa. Tuottaja, joka viimeksi tuotantojakson aikana on toimittanut tilalta maitoa rekisteröidylle ostajalle, on vastuussa lisämaksun maksamisesta.

12 §
Siirtäminen toiselle maatilalle

Viitemäärä voidaan hakemuksesta siirtää maatilalle, jolla maidontuotantoa siirrytään pysyvästi harjoittamaan, jos maidontuottaja muussa kuin 11 tai 13 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa siirtyy harjoittamaan maidontuotantoa omistamallaan tai hallitsemallaan muulla maatilalla kuin sillä, jota hänelle vahvistettu viitemäärä koskee.

13 §
Viitemäärä kuolinpesässä tai konkurssipesässä

Maidontuottajan kuolinpesän tai konkurssipesän viitemääränä pidetään tuottajalle vahvistettua viitemäärää enintään kahden vuoden ajan kuolemasta tai konkurssin alkamisesta. Mainitun ajan jälkeen viitemäärään sovelletaan, mitä 11 §:ssä säädetään viitemäärän siirtämisestä hakemuksesta.

14 §
Toimivaltainen viranomaisen tehtävät

Se toimivaltainen viranomainen, jonka toimialueella maatilan talouskeskus sijaitsee, myöntää, jakaa, siirtää, yhdistää, alentaa, muuntaa ja peruuttaa viitemäärät ja suoramyynnin viitemäärät sekä vahvistaa viitemäärien ja suoramyynnin viitemääriä koskevat muutokset.

Tässä asetuksessa toimivaltaiselle viranomaiselle säädetyt tehtävät hoitaa Ahvenanmaalla maakunnan lääninhallitus.

15 §
Rajoitteet ja hallinta

Haettavan viitemäärän on oltava vähintään 15 000 litraa. Osasta viitemääräänsä luopuvan maatilan viitemääräksi vahvistetaan tilan aikaisemman viitemäärän ja siitä luovutetun osan erotus niin, että alle 15 000 litran viitemäärää ei vahvisteta.

Kun tuottaja myy viitemäärän kaupalla, myyjä ja ostaja sopivat viitemäärän hallinnan siirtymisestä. Kaupalla ostetusta viitemäärästä ja 7 §:n perusteella yhdistettävästä viitemäärästä voidaan kulumassa olevalle tuotantojaksolle yhdistää kuitenkin vain viitemäärän käyttämättä oleva osa.

Kun tuottaja vuokraa viitemäärää 9 §:ssä mainituin tavoin, viitemäärä on vuokralaisen hallussa sen tuotantojakson loppuun, jonka aikana vuokrasopimus päättyy. Jos vuokrasopimus päättyy joko irtisanomisen tai purkamisen johdosta ennen vuokra-ajan päättymistä, viitemäärä on vuokralaisen hallinnassa sen tuotantojakson loppuun, jonka aikana vuokrasopimus irtisanotaan tai puretaan, jolleivät vuokranantaja ja vuokralainen sovi viitemäärän käyttämättä olevan osuuden osalta toisin.

16 §
Muut määräajat

Kun viitemäärän siirtämistä haetaan 3 §:n perusteella tai yhdistämistä 7―10 §:n perusteella koskemaan jo kulumassa olevaa tuotantojaksoa, hakemus on toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle tuotantojakson päättymistä edeltävän helmikuun loppuun mennessä.

Kun viitemäärien tilapäistä tai lopullista muuntamista haetaan neuvoston asetuksen 67 artiklan 2 kohdan perusteella koskemaan jo kulumassa olevaa tuotantojaksoa, hakemus on toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle tuotantojakson päättymistä edeltävän lokakuun loppuun mennessä.

17 §
Rekisteri

Tässä asetuksessa tarkoitettujen maidon toimitusten viitemäärien seuraamiseksi ja valvomiseksi on Maaseutuviraston hallinnoima ja maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen ylläpitämä rekisteri. Toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat rekisteriin uusien viitemäärien vahvistamiset ja vahvistetuissa viitemäärissä tapahtuneet muutokset.

18 §
Tasaus

Maidon tilakohtaiset viitemäärien ylitykset ja alitukset tasataan kansallisella tasolla sen määrän perusteella, kuinka paljon kunkin tuottajan viitemäärä on ylittynyt. Lisämaksun määräämisestä ja perimisestä säädetään erikseen.

Jos tuottajalle ei ole vahvistettu viitemäärää tai se on siirretty toiselle tuottajalle tai kansalliseen varantoon ja hän kuitenkin harjoittaa maidon tuotantoa, tuottajan viitemääräksi katsotaan nolla, eikä hän saa hyväkseen tämän pykälän mukaista tasausta.

3 luku

Erinäiset säännökset

19 §
Valvonta ja rangaistukset

Valvonnasta ja rangaistuksista säädetään Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta annetun lain (1100/1994) 2 luvussa.

20 §
Muutoksenhaku

Muutoksenhausta toimivaltaisen viranomaisen ja Ahvenanmaan lääninhallituksen päätökseen säädetään Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain (355/1995) 11 §:ssä.

4 luku

Voimaantulo ja siirtymäsäännökset

21 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2009 ja se on voimassa 31 päivään maaliskuuta 2015.

Tällä asetuksella kumotaan maidon toimitusten viitemääristä 21 päivänä kesäkuuta 2006 annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (562/2006) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

22 §
Siirtymäsäännökset

Muussa laissa tai asetuksessa olevan viittauksen tällä asetuksella kumottavaan asetukseen katsotaan merkitsevän viittausta tähän asetukseen.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa tapahtuneisiin viitemäärien omistus- ja hallintaoikeuden siirtoihin sovelletaan luovutushetkellä voimassa olevia säännöksiä.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa vastaanotettujen myynti- ja ostotarjousten käsittelyyn sovelletaan kuitenkin edelleen tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Ostotarjouksia voidaan ottaa käsiteltäväksi ennen tämän asetuksen voimaantuloa voimassa olleen asetuksen 3 §:n mukaisesti siihen saakka, kunnes ennen tämän asetuksen voimaantuloa hallinnolle tarjotut viitemäärät on myyty hallinnollisessa kaupassa.

Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 2009

Maa- ja metsätalousministeri
Sirkka-Liisa Anttila

Vanhempi hallitussihteeri
Jukka Ränkimies

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.