319/2009

Säädöstä oikaistu.

Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2009

Valtioneuvoston asetus sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetusta tuesta ja rakennemuutoskorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä,

kumotaan sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetusta tuesta ja rakennemuutoskorvauksesta 27 päivänä marraskuuta 2008 annetun valtioneuvoston asetuksen (759/2008) 13 §:n 3 momentti, 14 §:n 3 momentti ja 15 §:n 3 momentti,

muutetaan 1 ja 3 §, 6 §:n 2 momentti ja 10 § sekä liite 1 ja 2, sekä

lisätään 4 §:ään uusi 5 ja 6 momentti, 7 §:ään uusi 4 momentti sekä asetukseen uusi 9 a §, seuraavasti:

1 §
Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001), jäljempänä tukilaki, 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna Etelä-Suomen kansallisena tukena ja 6 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna pohjoisena tukena maksettavaan sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettuun tukeen, jäljempänä tuotannosta irrotettu tuki, ja sika- ja siipikarjatalouden rakennemuutoskorvaukseen, jäljempänä rakennemuutoskorvaus.

3 §
Kansallisen tuen käyttöönotto

Tukilain 10 c―10 g §:ssä tarkoitettu tuotannosta irrotettu tuki ja rakennemuutoskorvaus otetaan käyttöön tukivuonna 2009 tukialueella A ja B sekä tukialueella C1―C4. Tukialueet on määritelty liitteessä 1.

Tuotannosta irrotetun tuen viitemäärä voidaan hakemuksesta vahvistaa maatilan talouskeskuksen sijainnin mukaan joko tukialueelle A ja B tai tukialueelle C1―C4. Viitemäärän vahvistamisen edellytyksenä on, että hakijalle on maksettu sika- ja siipikarjatalouden kansallista tukea Etelä-Suomen kansallisena tukena tai pohjoisena tukena tukilain 10 c §:n mukaisesti tai hakija on oikeutettu tukilain 10 d §:n mukaisesti viitemäärän korotukseen tehdyn tuotantorakennusinvestoinnin, tuotantorakennuksen vuokrauksen tai hakijan hallintaan palaavan vuokratun tuotantorakennuksen perusteella.

4 §
Muuntokertoimet

Tukialueilla C1―C4 muuntokertoimet ovat seuraavat:

Eläinlaji Muuntokerroin
Siat (tukialueet C1―C4) 1,00
Kanat ja emokanat
tukialue C1 0,96
tukialue C2 0,96
tukialue C2 pohjoinen ja saaristo 0,99
tukialue C3 ja C4 1,22
Broilerit, lihasiipikarjaemot ja muu lihasiipikarja Muuntokerroin
tukialue C1 0,88
tukialue C2 0,90
tukialue C2 pohjoinen ja saaristo 0,95
tukialue C3 ja C4 0,95

Tukialueilla C1―C4 sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun tuen ja rakennemuutoskorvauksen tilakohtaisten viitemäärien yhteismäärä voi olla enintään 139 200 eläinyksikköä. Jos muutoin vahvistettavaksi tuleva eläinyksikköjen yhteismäärä ylittää edellä mainitun enimmäismäärän, edellä 5 momentissa tarkoitettuja muuntokertoimia pienennetään.

6 §
Viitemäärän korottamisen perusteena oleva eläinyksikkömäärä

Hanhilla, ankoilla, teurastetuilla sorsilla ja teurastetuilla fasaaneilla ja näiden emokasvatuksessa viitemäärän korotusperusteena voidaan käyttää hakijan esittämää luotettavana pidettävää arviota eläinyksikkömäärästä, joka olisi jatkuvassa tuotannossa normaalia tuotantotapaa noudattaen ollut oikeutettu kansalliseen tukeen tukialueella A ja B vuoden 2007 Etelä-Suomen kansallisen tuen tai tukialueella C1―C4 pohjoisen tuen määräytymisperusteiden mukaan. Näin saatuun eläinyksikkömäärään sovelletaan 4 §:n muuntokerrointa.


7 §
Viitemäärän korottamisen perusteista esitettävä selvitys

Tukilain 10 d §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuksi tuotantorakennuksen ostamiseksi tai vuokraamiseksi katsotaan myös tilanne, jossa tuotantorakennuksen ostamisesta tai vuokraamisesta on tehty sitova kirjallinen esisopimus viimeistään 31 päivänä elokuuta 2007.

9a §
Selvitykset käytettäessä vuoden 2006 eläinyksikkömäärää

Jos hakija vaatii viitemäärän muodostamista tukilain 10 c §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun sairaudesta johtuneen työkyvyttömyyden perusteella, hakemukseen tulee liittää lääkärin antama todistus tai muu luotettava selvitys työkyvyttömyydestä ja sen kestosta.

Jos hakija vaatii viitemäärän vahvistamista tukilain 10 c §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun eläintaudin perusteella, hakemukseen tulee liittää eläinlääkärin antama todistus todetusta eläintaudista ja sen kestosta.

10 §
Kotieläintila

Maatila täyttää tukilain 10 e §:n 1 momentissa tarkoitetut kotieläintilalta edellytettävät vastaavat vaatimukset, jos tilalla harjoitetaan kotieläintaloutta tukivuonna luonnonhaittakorvauksen viimeiseen hakupäivään saakka mainittu päivä mukaan lukien, jollei kyse ole luonnonhaittakorvauksen kansallisessa lisäosassa hyväksyttävästä lyhytaikaisesta tuotantotauosta.

Edellytyksenä on lisäksi, että tilan eläintiheys on:

1) vähintään 0,4 eläinyksikköä tukikelpoista hehtaaria kohti; tai

2) vähintään 0,2 eläinyksikköä tukikelpoista hehtaaria kohti, jos maatilalla on vähintään kymmenen eläinyksikköä koko eläinyksikkömäärän määräytymisjakson ajan, jollei kyse ole luonnonhaittakorvauksen kansallisessa lisäosassa hyväksyttävästä lyhytaikaisesta tuotantotauosta.

Eläintiheyttä laskettaessa käytetään tukivuotta edeltävän vuoden eläinyksikkömäärää ja tukivuoden tukikelpoisia hehtaareja. Jos hakijan ei ole mahdollista antaa tukilain 2 §:n 1 momentin 12 tai 15 kohdassa tarkoitettua tukimuotoa koskevaa viisivuotista sitoumusta, voidaan eläintiheyttä laskettaessa käyttää edellä 2 momentissa säädetystä poiketen hakijan hallinnassa tukivuonna kasvukauden ajan olevaa peltoalaa.

Nautojen eläinyksikkömäärä on nautarekisterin mukainen tukivuotta edeltävän vuoden vähintään kuuden kuukauden ikäisten eläinten määrän vuosikeskiarvo. Muiden eläinten eläinyksikkömäärä on tukivuotta edeltävän vuoden eläinyksikkömäärä laskettuna samoin perustein kuin luonnonhaittakorvauksen kansallisessa lisäosassa.

Viljelijän vaatimuksesta voidaan käyttää valvonnassa todettua eläinmäärää.

Eläinmäärä muunnetaan eläinyksiköiksi liitteen 3 mukaisella eläinyksikkökertoimella.


Tämä asetus tulee voimaan 20 päivänä toukokuuta 2009.

Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2009

Maa- ja metsätalousministeri
Sirkka-Liisa Anttila

Vanhempi hallitussihteeri
Katri Valjakka

Liite 1

KANSALLISEN TUEN ALUEJAKO

Alue A

Askola, Aura, Espoo, Helsinki, Inkoo1), Järvenpää, Kaarina1), Kauniainen, Kemiönsaari1), Kerava, Kirkkonummi, Koski, Kouvola2), Lapinjärvi, Lieto, Liljendal, Lohja3), Loimaa, Loviisa, Länsi-Turunmaa1), Marttila, Masku4), Mynämäki5), Myrskylä, Naantali6), Nurmijärvi, Oripää, Paimio, Pernaja1), Pornainen, Porvoo1), Pukkila, Pöytyä7), Raasepori8), Raisio, Ruotsinpyhtää, Rusko9), Salo10), Sauvo1), Sipoo, Siuntio, Somero, Tarvasjoki, Turku1), Tuusula, Vantaa ja Vihti

Alue B

Akaa, Artjärvi, Asikkala, Brändö, Eckerö, Eura, Eurajoki, Finström, Forssa, Föglö, Geta, Hamina, Hammarland, Hanko, Harjavalta, Hartola, Hattula, Hausjärvi, Heinola, Hollola, Huittinen, Humppila, Hyvinkää, Hämeenkoski, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Iitti, Ikaalinen, Imatra, Janakkala, Jokioinen, Jomala, Juupajoki, Jämijärvi, Jämsä11), Kangasala, Kankaanpää, Karjalohja, Karkkila, Kiikoinen, Kokemäki, Kotka, Kuhmalahti, Kuhmoinen, Kumlinge, Kustavi, Kylmäkoski, Kärkölä, Kökar, Köyliö, Lahti, Laitila, Lappeenranta, Lavia, Lemi, Lemland, Lempäälä, Loppi, Lumparland, Luumäki, Luvia, Maarianhamina, Miehikkälä, Mäntsälä, Mäntyharju, Nakkila, Nastola, Nokia, Noormarkku, Nousiainen, Nummi-Pusula, Orimattila, Orivesi, Padasjoki, Pirkkala, Pomarkku, Pori, Punkalaidun, Pyhtää, Pyhäranta, Pälkäne, Rauma, Riihimäki, Saltvik, Sastamala, Sottunga, Sund, Sysmä, Säkylä, Taivassalo, Tammela, Tampere, Ulvila, Urjala, Uusikaupunki, Valkeakoski, Vehmaa, Vesilahti, Virolahti, Vårdö, Ylämaa, Ylöjärvi12), ja Ypäjä sekä Inkoon, Kaarinan, Kemiönsaaren, Länsi-Turunmaan, Maskun, Naantalin, Pernajan, Porvoon, Salon, Sauvon, ja Turun saaristo-osat.

Saaristoalueet

Ulkosaaristo

Brändö, Föglö, Kumlinge, Kökar, Sottunga ja Vårdö sekä lisäksi maa- ja metsätalousministeriön asetuksella erikseen säädettävät osa-alueet seuraavista kunnista: Hammarland, Inkoo, Kaarina, Kemiönsaari, Kustavi, Lemland, Länsi-Turunmaa, Masku, Naantali, Pernaja, Porvoo, Raasepori, Salo, Sauvo, Taivassalo, Turku ja Uusikaupunki.

Sisäsaaristo

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella erikseen säädettävät osa-alueet seuraavista kunnista: Hartola, Hämeenlinna, Jämijärvi, Jämsä, Kangasala, Kouvola, Kuhmoinen, Lappeenranta, Orivesi, Padasjoki, Pälkäne ja Sysmä.

Manner-Ahvenanmaa

Eckerö, Finström, Geta, Jomala, Lumparland, Maarianhamina, Saltvik ja Sund sekä lisäksi maa- ja metsätalousministeriön asetuksella erikseen säädettävät kunnan osaalueet Hammarlandin ja Lemlandin kunnista.

Alue C1

Enonkoski, Hankasalmi, Heinävesi, Ilmajoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Joensuu13), Joroinen, Juva, Jyväskylä, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava14), Kerimäki, Kesälahti, Kitee, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kuopio, Kuortane, Kurikka, Laihia, Lapua, Laukaa, Leppävirta, Liperi, Maalahti, Maaninka, Mikkeli, Mustasaari15), Muurame, Mänttä-Vilppula, Närpiö, Oravainen, Outokumpu, Parikkala, Pieksämäki, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Rautjärvi, Ristiina, Ruokolahti, Ruovesi, Rääkkylä, Savitaipale, Savonlinna, Seinäjoki16), Siilinjärvi, Sulkava, Suomenniemi, Suonenjoki, Taipalsaari, Teuva, Tuusniemi, Uusikaarlepyy, Vaasa, Varkaus, Vähäkyrö, Vöyri-Maksamaa17)

Alue C2

Alajärvi, Alavieska, Alavus, Evijärvi, Haapajärvi, Haapavesi, Halsua, Himanka, Hirvensalmi, Honkajoki, Iisalmi, Isojoki, Joutsa, Juankoski, Kaavi, Kalajoki, Kangasniemi, Kannonkoski, Kannus, Karijoki, Karstula, Karttula, Karvia, Kaustinen, Keitele, Kempele, Keuruu, Kihniö, Kinnula, Kiuruvesi, Kivijärvi, Kokkola, Konnevesi, Kontiolahti, Kruunupyy, Kyyjärvi, Kärsämäki, Lapinlahti, Lappajärvi, Lestijärvi, Liminka, Luhanka, Lumijoki, Luoto, Merijärvi, Merikarvia, Muhos, Multia, Nilsiä, Nivala, Oulainen, Oulunsalo18), Parkano, Pedersören kunta, Perho, Pertunmaa, Petäjävesi, Pielavesi, Pietarsaari, Pihtipudas, Polvijärvi, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe, Rautalampi, Reisjärvi, Saarijärvi, Sievi, Siikainen, Siikajoki, Siikalatva, Soini, Sonkajärvi, Tervo, Tohmajärvi, Toholampi, Toivakka, Tyrnävä, Töysä, Uurainen, Varpaisjärvi, Vesanto, Veteli, Vieremä, Vihanti, Viitasaari, Vimpeli, Virrat, Ylivieska, Ähtäri ja Äänekoski.

Alue C2 pohjoinen

Ilomantsi, Juuka, Kajaani, Lieksa, Nurmes, Paltamo, Rautavaara, Ristijärvi, Sotkamo, Vaala ja Valtimo.

Alue C3

P1

Haukipudas, Kiiminki, Oulu ja Utajärvi.

P2

Hailuoto, Hyrynsalmi, Ii, Kemi, Keminmaa, Kuhmo, Simo, Tervola, Tornio ja Yli-Ii.

P3

Kemijärvi, Pello, Pudasjärvi, Puolanka, Ranua, Rovaniemi, Suomussalmi, Taivalkoski ja Ylitornio.

P4

Kuusamo ja Posio.

Alue C4

P4

Kittilä19), Kolari, Pelkosenniemi, Salla Savukoski ja Sodankylä20)

P5

Enontekiö, Inari, Muonio ja Utsjoki

Alueiden C1 ja C2 saaristoalueet

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella erikseen säädettävät osa-alueet seuraavista kunnista:

C1-alue

Enonkoski, Hankasalmi, Heinävesi, Joroinen, Jyväskylä, Kerimäki, Kesälahti, Kuopio, Leppävirta, Liperi, Maalahti, Mikkeli, Mänttä-Vilppula, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Ruovesi, Savonlinna, Sulkava, Suomenniemi, Suonenjoki, Taipalsaari ja Varkaus.

C2-alue

Hirvensalmi, Joutsa, Juankoski, Kangasniemi, Kannonkoski, Karttula, Keuruu, Kiuruvesi, Kivijärvi, Kontiolahti, Lapinlahti, Luhanka, Nilsiä, Pertunmaa, Pielavesi, Polvijärvi, Rautalampi, Saarijärvi, Tervo, Vesanto, Vieremä, Virrat ja Äänekoski.

1) Lukuun ottamatta kunnan saaristo-osia, jotka kuuluvat osa-alueeseen B.

2) Lukuun ottamatta entisten Anjalankosken kaupungin, Jaalan kunnan, Kuusankosken kaupungin sekä Valkealan kunnan alueita, jotka kuuluvat osa-alueeseen B.

3) Lukuun ottamatta entisen Sammatin kunnan aluetta, joka kuuluu osa-alueeseen B.

4) Lukuun ottamatta entistä Askaisten kunnan aluetta ja kunnan saaristo-osia, jotka kuuluvat osa-alueeseen B.

5) Lukuun ottamatta entistä Mynämäen kunnan aluetta, joka kuuluu osa-alueeseen B.

6) Lukuun ottamatta entisten Merimaskun ja Rymättylän kuntien alueita sekä saaristo-osia, jotka kuuluvat osa-alueeseen B.

7) Lukuun ottamatta entistä Yläneen kunnan aluetta, joka kuuluu osa-alueeseen B.

8) Lukuun ottamatta entisen Tammisaaren kaupungin aluetta, joka kuuluu osa-alueeseen B.

9) Lukuun ottamatta entisen Vahdon kunnan aluetta, joka kuuluu osa-alueeseen B.

10) Lukuun ottamatta entisten Kiskon ja Suomusjärven kuntien alueita ja saaristo-osia, jotka kuuluvat osa-alueeseen B.

11) Lukuun ottamatta entisten Jämsänkosken ja Kuoreveden kuntien alueita, jotka kuuluvat osa-alueeseen C 1.

12) Lukuun ottamatta entisen Kurun kunnan aluetta, joka kuuluu osa-alueeseen C 2.

13) Lukuun ottamatta entisen Pyhäselän kunnan aluetta, joka kuuluu osa-alueeseen C2 ja entisen Enon, Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran kuntien alueita, jotka kuuluvat osa-alueeseen C2 pohjoinen.

14) Lukuun ottamatta entisen Kortesjärven kunnan aluetta, joka kuuluu osa-alueeseen C2.

15) Lukuun ottamatta Björköby ja Raippaluoto, jotka kuuluvat osa-alueeseen C2 pohjoinen.

16) Lukuun ottamatta entisen Peräseinäjoen kunnan aluetta, joka kuuluu osa-alueeseen C2.

17) Lukuun ottamatta mantereen ulkopuolisia alueita, jotka kuuluvat osa-alueeseen C2 pohjoinen.

18) Lukuun ottamatta Oulunsalon kunnan aluetta, joka on entisen Ylikiimingin kunnan sisäpuolella, ja on osa-aluetta C3 P1.

19) Lukuun ottamatta osaa kunnasta, joka on hyväksytty P5 alueeseen kuuluvaksi maa- ja metsätalousministeriön 10 päivänä heinäkuuta 1996 antamassa päätöksessä nro 3733/514/96

20) Lukuun ottamatta osaa kunnasta, joka on hyväksytty P5 alueeseen kuuluvaksi maa- ja metsätalousministeriön 9 päivänä elokuuta 1995 antamassa päätöksessä nro 3039/514/95.

Liite 2

LASKENNALLISET ELÄINMÄÄRÄT
Siipikarjarakennukset Eläintä (kpl) / neliömetri
Kanat ja kanaemot
Häkkikanala
yksikerroshäkit 6
kaksikerroshäkit 10
kolmikerroshäkit 16
nelikerroshäkit 20
viisikerroshäkit 25
kuusikerroshäkit 30
Lattiakanala 9
Kerroslattiakanalat 18
Broileremokanala 5,7
Broilerkasvattamo 20
Kalkkunakasvattamo 4,6(*
Sikalarakennukset Eläin Eläintä (kpl) / neliömetri
Lihasikala lihasiat 1,00 (*
Porsitussikala, ei jatkokasvatusta emakot 0,18
Yhdistelmäsikala, porsitus ja jälkikasvatus emakot 0,18
lihasiat 1,00 (*
porsitusosasto emakot 0,22
joutilasosasto, makuuparsi emakot 0,40
joutilasosasto, pihatto emakot 0,25
astutus tai siemennysosasto emakot 0,50
(* kiertonopeus huomioidaan seuraavasti:
Kalkkunat 2,5 kasvatuserää/vuosi
Lihasiat 3,0 kasvatuserää/vuosi.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.