66/2009

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Sähkömarkkinoiden osapuolella tulee olla yksi avoin sähköntoimittaja. Avoimen toimittajan tulee osoittaa sähkömarkkinoiden osapuolelle suorittamalleen avoimelle toimitukselle tasevastaava, joka tämän avoimen toimituksen tai siihen ulottuvan katkeamattoman avointen toimitusten ketjun välityksellä tasapainottaa osapuolen sähkönhankinnan ja -toimitukset.

Tasevastaavan tulee pyydettäessä ilmoittaa tasesähköyksikölle avoimen toimituksensa ketjut niiden sähkömarkkinaosapuolten osalta, joiden taseselvittäjänä se toimii.

Tasevastaavan tulee järjestää kiinteiden toimitusten selvittäminen niiden sähkömarkkinoiden osapuolten osalta, joiden tasevastaavana se toimii.

Tasesähköyksikön tulee järjestää kiinteiden toimitusten selvittäminen niiden kiinteiden toimitusten osalta, jotka vaikuttavat tasevastaavien välisiin sähkötaseisiin tai jotka tapahtuvat maan rajan ylittävien sähköjohtojen kautta.

Avoin toimittaja, joka toimittaa asiakkaalleen kaiken tämän tarvitseman sähkön, on velvollinen ilmoittamaan avoimen toimituksen alkamisesta ja päättymisestä toimituksen toisen osapuolen taseselvittäjälle. Ilmoitus on tehtävä lisäksi jakeluverkkoon liittyneen osapuolen verkonhaltijalle, jos tämä ei toimi osapuolen taseselvittäjänä. Jos avoimella toimittajalla ei ole ollut aikaisemmin toimitusta kyseiseen jakeluverkkoon, ilmoitus on tehtävä myös toimittajan omalle taseselvittäjälle.

Jakeluverkonhaltija on velvollinen välittämään sähkönkäyttöpaikan kulloisellekin avoimelle toimittajalle ilmoituksen, jossa toinen avoin toimittaja ilmoittaa oman avoimen toimituksensa alkamisesta jakeluverkkoon liittyneelle osapuolelle.

Avoin toimittaja, joka tasapainottaa asiakkaan sähkön tuotannon ja hankinnan sekä käytön ja toimituksen erotuksen toimittamalla puuttuvan sähkömäärän tai vastaanottamalla ylijäämän kunkin tunnin aikana, on velvollinen ilmoittamaan avoimen toimituksen alkamisesta ja päättymisestä toisen osapuolen taseselvittäjälle sekä tasesähköyksikölle.

Kiinteän toimituksen osapuoli on uuden toimitussuhteen alkaessa velvollinen ilmoittamaan tasevastaavalleen tarvittavat tiedot toimitussuhteesta.

Kiinteän toimituksen osapuoli on velvollinen ilmoittamaan ennen kiinteän toimituksen toteutumista tasevastaavalleen osapuolittain eritellyn summatiedon hankkimistaan ja toimittamistaan kiinteistä toimituksista sekä avoimelle toimittajalleen summatiedon hankkimistaan ja toimittamistaan kiinteistä toimituksista.

Tasevastaava on velvollinen ilmoittamaan tasesähköyksikölle osapuolittain eritellyn summatiedon sähkötaseeseensa sisältyvistä, tasevastaavien välisiin sähkötaseisiin vaikuttavista kiinteistä toimituksista.

Jakeluverkkoon liittyneen osapuolen kulloisenkin avoimen toimittajan on 1 §:n 2 momentin ilmoituksen vastaanotettuaan määräajassa ilmoitettava jakeluverkonhaltijalle, jos uutta toimitusta ei voida aloittaa. Ilmoituksen saa tehdä vain siinä tapauksessa, että avoimen toimittajan voimassa oleva määräaikainen sähkönmyyntisopimus päättyy uuden toimituksen ilmoitettua alkamispäivää myöhemmin.

Jakeluverkonhaltijan on annettava toimituksen alkamista koskeva vahvistusilmoitus avoimelle toimittajalle, joka on ilmoittanut verkonhaltijalle alkavasta uudesta avoimesta toimituksesta jakeluverkkoon liittyneelle osapuolelle. Jakeluverkonhaltijan on myös ilmoitettava, jos toimitusta ei voida aloittaa muun avoimen toimittajan voimassa olevan sähkönmyyntisopimuksen vuoksi. Jakeluverkonhaltija on velvollinen vahvistamaan tiedon toimituksen alkamisesta uudelle toimittajalle myös siinä tapauksessa, että avoin toimittaja, jolla on voimassa oleva sähkönmyyntisopimus osapuolen kanssa, laiminlyö sopimuksen voimassa oloa koskevan ilmoitusvelvollisuutensa. Vahvistusilmoitukseen on liitettävä sähkönkäyttöpaikassa voimassa oleva vuosienergia-arvio.

Jakeluverkonhaltija on velvollinen ilmoittamaan uudelle avoimelle toimittajalle mittauslaitteiston lukeman toimituksen alkamisajankohtana sekä antamaan tälle lukemaan perustuvan tase-energiaennusteen ja vuosienergia-arvion. Jos avoimen toimittajan vaihtumisen yhteydessä sähkönkäyttöpaikassa vaihdetaan mittauslaitteisto, jakeluverkonhaltijan on lisäksi ilmoitettava tästä uudelle avoimelle toimittajalle.

Taseselvityksen tulee perustua tuntimittaukseen. Sähkön vähittäismyynnin osalta voidaan kuitenkin soveltaa muun mittaustavan ja tyyppikuormituskäyrän yhdistelmää siten kuin jäljempänä säädetään.

Jos sähkön vähittäismyyjä toimii jakeluverkossa sähkömarkkinalain 21 §:ssä tarkoitettuna toimitusvelvollisena vähittäismyyjänä, tulee vähittäismyyjän sähkötaseen jakeluverkossa perustua jäännöstaseeseen, joka muodostuu, kun jakeluverkkoon toimitetusta sähköstä vähennetään tuntimittauksen ja tyyppikuormituskäyrämenettelyn piiriin kuuluvat kohteet sekä jakeluverkonhaltijan häviöenergia.

Jakeluverkonhaltijan tulee järjestää taseselvitys ja siihen liittyvä tiedonvaihto jakeluverkon avointen toimitusten osalta sekä tyyppikuormituskäyrien soveltamisen edellyttämä tasoituslaskenta sähkönmyyjien kesken.

Jakeluverkonhaltijan tehtävänä on laskea mitattujen sekä mittauksen ja tyyppikuormituskäyrän yhdistelmään perustuvien toimitusten määrä kullekin jakeluverkossa toimivalle sähkökaupan osapuolelle.

Jakeluverkonhaltijan on ilmoitettava tasesähköyksikölle sähkömarkkinoiden osapuolten verkkoon tulevien tai verkosta lähtevien toimitusten summatiedot taseselvitystä varten. Jakeluverkonhaltijan on ilmoitettava tasevastuun täyttämistä sekä laskutusta varten sähkömarkkinoiden osapuolia koskevat, taseselvityksen yhteydessä lasketut toimitukset sähkön toimittajalle.

Tasevastaavan tulee järjestää taseselvitys ja siihen liittyvä tiedonvaihto kanta- ja alueverkossa sekä kantaverkosta jakeluverkon ja muun sähköverkon väliseen mittauspisteeseen niiden avointen toimitusten osalta, joiden tasevastaava se on, sekä kantaverkosta jakeluverkkoon niiden sähkömarkkinoiden osapuolten osalta, joilla on kiinteitä hankintoja tai toimituksia ja joiden avointen toimitusten tasevastaava se on.

Tasevastaavan tehtävänä on laskea mittaustietojen perusteella sähkötaseeseensa laskettavien osapuolten toimitukset muille kanta- ja alueverkkotason osapuolille sekä mitattujen että mittauksen ja tyyppikuormituskäyrän yhdistelmään perustuvien toimitusten määrä niille jakeluverkkoon liittyneille osapuolille, joilla on kiinteitä hankintoja tai toimituksia.

Tasevastaavan on ilmoitettava taseselvitystä varten tasesähköyksikölle taseeseensa laskettavat sähkönhankinnat ja toimittamansa avoimet toimitukset. Tasevastaavan on ilmoitettava tasevastuun täyttämistä ja laskutusta varten sähkön toimittajalle ja vastaanottajalle taseselvityksen yhteydessä lasketut toimitukset.

Tasesähköyksikön tehtävänä on selvittää valtakunnallinen sähkötase sekä tasevastaavien sähkötaseet siten, että taseselvityksen tuloksena saadaan selville tasepoikkeama tasesähköyksikön ja tasevastaavien välillä sekä tasepoikkeama Suomen ja muiden maiden välillä. Tasesähköyksikön tehtävänä on lisäksi välittää sähkömarkkinoiden osapuolten tasevastaaville jakeluverkonhaltijoiden ilmoittamat summatiedot osapuolten sähkönhankinnoista ja avoimista toimituksista.

Tasesähköyksikön on ilmoitettava yksikön ja tasevastaavan väliset toimitukset tasevastaavalle sekä maan rajan ylittävät toimitukset ulkomaiselle osapuolelle.

Sähkömarkkinoiden osapuolet ovat sen lisäksi, mitä tässä asetuksessa säädetään, velvollisia pyynnöstä ilmoittamaan verkonhaltijalle, osapuolen taseselvittäjälle ja tasesähköyksikölle sähkön hankintaa, käyttöä ja toimituksia koskevat tiedot, jos tiedon saaminen on perusteltua taseselvityksen tai toisen osapuolen tasevastuun täyttämisen kannalta. Tasevastaava on lisäksi velvollinen avustamaan tasesähköyksikköä virheellisten taseselvitystietojen korjaamisessa, jos valtakunnallisen taseselvityksen laatiminen sitä edellyttää.

Sähkön vähittäismyynnin taseselvityksen tulee perustua sähkönkäyttöpaikan osalta tyyppikuormituskäyrän ja muun mittaustavan kuin tuntimittauksen yhdistelmään, jos sähkönkäyttöpaikkaa ei ole varustettu tuntimittauslaitteistolla ja sähkönkäyttöpaikan avoimesta toimituksesta vastaa muu sähkönmyyjä kuin sähkömarkkinalain 21 §:ssä tarkoitettu toimitusvelvollinen sähkönmyyjä.

Jakeluverkonhaltija päättää, mitä tyyppikuormituskäyrää kuhunkin sähkönkäyttöpaikkaan sovelletaan.

Tyyppikuormituskäyrämenettelyn piiriin kuuluvat sähkönkäyttöpaikat on jaettava seuraaviin tyyppikäyttäjäryhmiin:

Asuinkiinteistön kiinteistösähköä koskeva sähkönkäyttöpaikka on määrättävä ryhmään 1, jos kiinteistön huoneistot tyyppikuormituskäyrämenettelyn piiriin kuuluessaan määrättäisiin pääasiassa ryhmään 1. Muussa tapauksessa sähkönkäyttöpaikka on määrättävä ryhmään 2.

Jakeluverkonhaltija voi muuttaa sähkönkäyttöpaikan tyyppikäyttäjäryhmää enintään kerran vuodessa, jos sähkön käyttötarkoitus muuttuu tai sähkönkäyttö käyttöpaikassa ylittää tai alittaa 1 momentin 1 tai 2 kohdassa mainitun rajan vähintään viidellä prosentilla.

Ryhmään 1 kuuluvaan sähkönkäyttöpaikkaan, jonka sähkönkäyttö mitataan yksiaikaisesti, sovelletaan liitteen 1 mukaisesta tyyppikuormituskäyrästä laskettua vertailukäyrää.

Ryhmään 2 kuuluvaan sähkönkäyttöpaikkaan, jonka sähkönkäyttö mitataan yksiaikaisesti, sovelletaan liitteen 2 mukaisesta tyyppikuormituskäyrästä laskettua vertailukäyrää.

Ryhmään 3 kuuluvaan sähkönkäyttöpaikkaan, jonka sähkönkäyttö mitataan yksiaikaisesti, sovelletaan liitteen 3 mukaisesta tyyppikuormituskäyrästä laskettua vertailukäyrää.

Tyyppikuormituskäyrämenettelyn piiriin kuuluvan sähkönkäyttöpaikan taseselvityksen tulee perustua kaksiaikamittaukseen, jos sähkönkäyttöpaikan sähkönkäyttö mitataan kaksiaikaisesti. Kaksiaikamittauksessa käytetään kyseisen vastuualueen jakeluverkonhaltijan noudattamaa aikajaotusta.

Jakeluverkonhaltijan on laskettava kuhunkin ryhmään kuuluville 1 momentissa tarkoitetuille sähkönkäyttöpaikoille vertailukäyrät liitteiden 1―3 mukaisen yksiaikamittaukseen perustuvan vertailukäyrän avulla. Laskennassa yksiaikamittauksen vertailukäyrän tuntienergiat muunnetaan siten, että kaksiaikamittauksen kunkin aikavyöhykkeen vertailukäyrän vuosienergiaksi muodostuu 10 000 kilowattituntia.

Siltä osin kuin jakeluverkonhaltijan vastuualueen ulkolämpötila poikkeaa liitteen 2 mukaisen tyyppikuormituskäyrän perusteena käytetystä lämpötilasta, muutetaan ryhmän 2 tyyppikuormituskäyrän tuntienergiaa liitteen 4 mukaisesti.

Lämpötilapoikkeamaa laskettaessa tulee käyttää vastuualueen virallisessa mittauspisteessä kulloisenakin mittauspäivänä ja sitä edeltävänä päivänä kello yhdeksän mitattujen ulkolämpötilojen keskiarvoa. Jakeluverkonhaltija voi soveltaa lämpötilapoikkeaman laskemiseen myös muuta lämpötilan mittaustapaa, jos jakeluverkonhaltijan vastuualue on maantieteelliseltä alueeltaan niin laaja, että yksittäisen mittauspisteen tulos ei kuvaa riittävän tarkasti vastuualueen keskimääräistä lämpötilaa tai vastuualueelta ei löydy virallista mittauspistettä, joka kuvaisi riittävän tarkasti vastuualueen keskimääräistä lämpötilaa. Jakeluverkonhaltijan tulee toimittaa lämpötilatiedot vastuualueellaan toimiville sähkönmyyjille, jos jakeluverkonhaltija soveltaa lämpötilapoikkeaman laskemiseen muuta kuin viralliseen mittauspisteeseen perustuvaa lämpötilakorjausmenetelmää.

Jakeluverkonhaltijan tulee julkaista käyttämänsä virallisen mittauspisteen tunnistetiedot tai menetelmäkuvaus sen vaihtoehtona käyttämästään lämpötilakorjausmenetelmästä.

Kunkin tyyppikäyttäjäryhmän tuntienergia tulee laskea taseselvityksessä kutakin tuntia varten kertomalla vertailukäyrän arvo tyyppikäyttäjäryhmään kuuluvien sähkönkäyttöpaikkojen kilowattitunteina ilmaistun vuosienergia-arvion ja 10 000 kilowattitunnin suhteella. Vertailukäyriä sovelletaan kunkin aikavyöhykkeen vuosienergia-arvion perusteella.

Ryhmän 2 osalta 1 momentissa tarkoitettu vuosienergia-arvio tulee korjata ennen tuntienergian laskentaa vastaamaan liitteen 4 peruslämpötilaa siten, että vuosienergia-arvio kerrotaan mittausjakson vertailukäyrän ja lämpötilakorjatun vertailukäyrän energioiden suhteella. Vuosienergia-arvio voidaan ryhmän 2 osalta korjata myös jakeluverkonhaltijan vastuualuekohtaisella laskentakertoimella, joka on muodostettu toimialan sopimalla laskentatavalla. Jakeluverkonhaltijan tulee julkaista menetelmäkuvaus tuntienergioiden laskemiseen käyttämästään menetelmästä.

Sähkönmyyjän asiakkaita koskeva tuntienergiatieto tulee ilmoittaa taseselvityksessä tyyppikäyttäjäryhmittäisenä summana.

Jakeluverkonhaltijan on selvitettävä vuosittain kunkin sähkönmyyjän asiakkaiden osalta tyyppikuormituskäyrämenettelyssä laskettujen ja mitattujen summaenergioiden erotukset ( tasoituslaskenta ). Näiden erotusten summa hyvitetään ja veloitetaan jakeluverkossa toimivien sähkönmyyjien kesken.

Tasoituslaskennassa on selvitettävä kunkin tyyppikuormituskäyrämenettelyn piiriin kuuluvan sähkönkäyttöpaikan mitattuun sähkönkäyttöön perustuvan energiamäärän sekä vuosienergia-arvion perusteella sähkötaseissa käytetyn energiamäärän välinen erotus laskentajakson jokaisena tuntina. Käyttöpaikkakohtainen hyvitys tai veloitus muodostetaan tämän jälkeen laskentajakson tuntikohtaisten erotusten summana. Kunkin tunnin energiamäärän erotuksen hintana käytetään sitä hintaa, joka sähköpörssissä on muodostunut Suomen aluehinnaksi fyysiseen sähköntoimitukseen perustuvalle päivittäiskaupan tuntituotteelle kyseiselle tunnille.

Jos asiakasryhmän sähkönkäyttö poikkeaa merkittävästi tyyppikuormituskäyrän mukaisesta sähkönkäytön aikavaihtelusta, jakeluverkonhaltija voi ottaa asiakasryhmää varten käyttöön paikallisen tyyppikuormituskäyrän. Harkitessaan paikallisen tyyppikuormituskäyrän käyttöönottoa, jakeluverkonhaltijan tulee ottaa huomioon, mitä sähkömarkkinalain 16 c §:n 3 momentissa säädetään.

Jakeluverkonhaltijan on ilmoitettava sähkömarkkinaviranomaiselle viimeistään kuukautta ennen paikallisen tyyppikuormituskäyrän käyttöönottoa tyyppikuormituskäyrän määräytymisperusteet sekä perustelut sen tarpeellisuudelle. Samalla jakeluverkonhaltijan on ilmoitettava vastuualueella toimiville sähkönmyyjille ja tasevastaaville paikallisen tyyppikuormituskäyrän käyttöönotosta.

Verkonhaltijan tulee järjestää taseselvityksen ja laskutuksen perustana oleva sähköntoimitusten mittaus sekä mittaustietojen rekisteröinti ja ilmoittaminen sähkömarkkinoiden osapuolille. Laskutuksessa tarvittavat mittaustiedot on ilmoitettava sähkön toimittajalle sähkönkäyttöpaikka- tai mittauskohtaisesti.

Verkonhaltijan on mittauspalvelua järjestäessään pyrittävä edistämään asiakkaidensa tehokasta ja säästäväistä sähkönkäyttöä sekä sähkönkäytön ohjausmahdollisuuksien hyödyntämistä.

Verkonhaltija voi tarjota mittauspalvelua joko omana työnä tai hankkia palvelun. Palvelu voidaan hankkia tällöin myös sähkökaupan muulta osapuolelta.

Sähköverkkoon liitetty sähkönkäyttöpaikka tulee varustaa sähkönkulutuksen mittaavalla mittauslaitteistolla. Jos sähköliittymään kuuluu useita sähkönkäyttöpaikkoja, joihin sähkö myydään sähköverkon kautta, tulee kukin sähkönkäyttöpaikka erikseen varustaa mittauslaitteistolla.

Mittauslaitteisto ei ole pakollinen sähköverkkoon liitetyssä verkonhaltijan sähkölaitteistossa eikä sähkönkäyttöpaikassa, jonka pääsulake on pienempi kuin 3 x 25 ampeeria, jos sähkönkäyttöpaikan sähkönkulutus voidaan arvioida riittävän tarkasti.

Sähköntuotantolaitos, joka syöttää sähköä sähköverkkoon siinä siirrettäväksi, tulee varustaa mittauslaitteistolla. Sähköverkkoon sähköä syöttävä sähköntuotantolaitos voidaan kuitenkin jättää varustamatta erillisellä mittauslaitteistolla, jos laitos sijaitsee enintään 3 x 63 ampeerin pääsulakkeilla varustetulla sähkönkäyttöpaikalla ja käyttöpaikka on varustettu mittauslaitteistolla, joka kykenee mittaamaan sekä sähköverkosta otetun että sähköverkkoon syötetyn sähkön määrän.

Sähkönkulutuksen ja pienimuotoisen sähköntuotannon mittauksen tulee perustua tuntimittaukseen ja mittauslaitteiston etäluentaan ( tuntimittausvelvoite ).

Jakeluverkonhaltija voi poiketa tuntimittausvelvoitteesta enintään 20 prosentissa jakeluverkon sähkönkäyttöpaikoista, jos poikkeuksen piiriin kuuluva sähkönkäyttöpaikka:

Jakeluverkonhaltijan tulee laatia suunnitelma tämän pykälän mukaiset vaatimukset täyttävän mittauksen järjestämiseksi jakeluverkossaan. Suunnitelma tulee toimittaa sähkömarkkinaviranomaiselle.

Sähkönkäyttöpaikkaan asennettavan tuntimittauslaitteiston ja verkonhaltijan mittaustietoa käsittelevän tietojärjestelmän tulee sisältää vähintään seuraavat ominaisuudet:

Verkonhaltijan tulee asiakkaansa erillisestä tilauksesta tarjota tämän käyttöön tuntimittauslaitteisto, jossa on standardoitu liitäntä reaaliaikaista sähkönkulutuksen seurantaa varten.

Sähkönkäyttöpaikan tuntimittauslaitteisto on luettava vähintään kerran vuorokaudessa.

Muu sähkönkäyttöpaikan mittauslaitteisto kuin tuntimittauslaitteisto tulee lukea vähintään kolme kertaa vuodessa. Vähintään yksi luentakerta vuodessa kuuluu jakeluverkonhaltijan vastuulle. Jakeluverkonhaltijalla on oikeus arvioida sähkönkäyttöpaikan sähkönkulutus aikaisempaan sähkönkulutukseen perustuen, jos mittauslaitteisto on sijoitettu paikkaan, johon verkonhaltijalla ei ole pääsyä, eikä asiakas ole toimittanut verkonhaltijan asettamassa kohtuullisessa määräajassa lukemaa verkonhaltijan sitä häneltä tiedusteltua. Jakeluverkonhaltijan on julkaistava selvitys menetelmästä, jota se soveltaa sähkönkäyttöpaikan sähkönkulutuksen arvioinnissa.

Verkonhaltija voi sopia sähkönkäyttäjän ja -toimittajan kanssa mittauslaitteistojen luennasta tässä asetuksessa säädettyä täydentävästi.

Mittauslaitteisto on luettava avoimen sähköntoimittajan vaihtuessa sähkönkäyttöpaikalla.

Jakeluverkonhaltijalla on oikeus arvioida sähkönkäyttöpaikan aikaisempaan sähkönkulutukseen perustuen muun kuin tuntimittauslaitteiston lukema avoimen sähköntoimittajan vaihtuessa sähkönkäyttöpaikalla, jos asiakas ei ole toimittanut verkonhaltijan asettamassa kohtuullisessa määräajassa lukemaa verkonhaltijan sitä häneltä tiedusteltua tai jos mittauslaitteisto on sijoitettu sellaiseen paikkaan, johon asiakkaalla ei ole pääsyä. Arvion perusteena voidaan käyttää myös avoimen sähköntoimittajan vaihtumisen jälkeen tapahtunutta mittauslaitteiston luentaa, jonka jakeluverkonhaltija on suorittanut ennen kuin asiakas on saanut loppulaskun aikaisemmalta avoimelta sähköntoimittajalta. Jakeluverkonhaltijan on julkaistava selvitys menetelmästä, jota se soveltaa sähkönkäyttöpaikan sähkönkulutuksen arvioinnissa.

Verkonhaltijan asiakkaalla on oikeus ilman erillistä korvausta saada käyttöönsä omaa sähkönkulutustaan koskeva mittaustieto, jonka verkonhaltija on kerännyt asiakkaan sähkönkäyttöpaikan mittauslaitteistosta. Tuntimittauslaitteiston keräämä tieto on saatettava asiakkaan käyttöön viimeistään samanaikaisesti kuin se on luovutettu tai valmistunut luovutettavaksi tämän sähköntoimittajalle. Tieto luovutetaan sähkönkäyttöpaikka- tai mittauskohtaisesti sellaisessa muodossa, joka vastaa toimialan ja verkonhaltijan yleisesti noudattamaa menettelytapaa.

Mittaustiedon luovuttamiseen muulle kuin tässä asetuksessa säädetylle taholle on oltava asiakkaan suostumus.

Uudisrakennukseen tulevat erilliset asuin- ja liikehuoneistot tulee varustaa sähkön kulutuksen mittaavilla mittauslaitteistoilla, jos sähkö myydään sähkönkäyttäjille kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäisen sähköverkon kautta. Sähkönkulutuksen mittaus tulee tällöin järjestää siten, että, jos sähkönkäyttäjä haluaa vaihtaa sähkönmyyjää, huoneistokohtaisen mittauslaitteiston mittaama sähkönkulutus voidaan helposti ja teknisesti luotettavalla tavalla etäluentaominaisuutta tai mittauslaitteiston lähettämiä mittauspulsseja hyväksi käyttäen sekä yhdistää kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän mitattuun kokonaiskulutukseen että erottaa siitä. Mittaus tulee järjestää myös siten, että siitä aiheutuvat kustannukset ovat sähkönkäyttäjille ja -myyjille mahdollisimman pienet.

Edellä 1 momentissa säädettyä sovelletaan myös kiinteistöön tai sitä vastaavaan kiinteistöryhmään, jonka sisäistä sähköverkkoa muutetaan siten, että sähkö myydään muutoksen jälkeen sähkönkäyttäjille kiinteistön sisäisen sähköverkon kautta.

Edellä 1 ja 2 momentissa säädetystä voidaan poiketa:

Kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäiseen sähköverkkoon kuuluvan mittauslaitteiston lukemiseen sovelletaan soveltuvin osin, mitä 6 ja 7 §:ssä säädetään jakeluverkkoon liitetyn sähkönkäyttöpaikan mittauslaitteiston lukemisesta ja mitä 8 §:ssä säädetään asiakkaan oikeudesta omaa sähkönkulutustaan koskevan tiedon hyödyntämiseen. Sähkönkäyttäjällä on oikeus saada käyttöönsä tiedot hallinnassaan olevan huoneiston mitatusta sähkönkulutuksesta myös siinä tapauksessa, että sähkönoston laskutus ei hänen osaltaan perustu mitattuun sähkönkulutukseen.

Jakeluverkonhaltijan tulee tarjota vastuualueensa asiakkaille yleisen aikajaotuksen mukaisia mittauspalveluita.

Yleisen aikajaotuksen mukaisia mittauspalveluita ovat:

Jakeluverkonhaltija voi halutessaan soveltaa 1 §:ssä tarkoitettuna mittauspalveluiden yleisenä aikajaotuksena mittauspalveluiden valtakunnallista aikajaotusta ( valtakunnallisen aikajaotuksen mukaiset mittauspalvelut ).

Valtakunnallisen aikajaotuksen mukaisia mittauspalveluita ovat:

Jakeluverkonhaltija voi mittauspalveluiden yleisen aikajaotuksen ohella tarjota vastuualueensa asiakkaille paikalliseen aikajaotukseen perustuvia mittauspalveluita, jotka poikkeavat rakenteeltaan yleisen aikajaotuksen mukaisista mittauspalveluista.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2009.

Tällä asetuksella kumotaan:

Jakeluverkonhaltijalla on oikeus soveltaa 31 päivään joulukuuta 2011 enintään 3 x 63 ampeerin pääsulakkeilla varustetun sähkönkäyttöpaikan osalta taseselvityksessä 5 luvussa säädettyä tyyppikuormituskäyrämenettelyä myös siinä tapauksessa, että sähkönkäyttöpaikkaan on asennettu tuntimittauslaitteisto, jos sähkönkäyttöpaikkaan ei osteta sähköä tuntipohjaisella sähkötuotteella.

Edellä 6 luvun 2 §:ssä säädettyä sovelletaan yhdyskuntien ulkovalaistusverkkoihin, jotka otetaan käyttöön tai joiden ulkovalaistuskeskus uusitaan asetuksen voimaantulon jälkeen.

Edellä 6 luvun 5 §:ssä säädettyä sovelletaan tuntimittauslaitteistoihin, joiden hankinnasta on tehty sitova sopimus asetuksen voimaantulon jälkeen. Asetuksen voimaantullessa käytössä olevat muut mittauslaitteistot kuin tuntimittauslaitteistot sekä verkonhaltijan mittaustietoa käsittelevät tietojärjestelmät on saatettava 6 luvun 3―5 §:ssä asetettujen vaatimusten mukaisiksi yli 3 x 63 ampeerin pääsulakkeilla varustettujen sähkönkäyttöpaikkojen ja pienimuotoisen sähköntuotannon osalta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010 sekä muiden sähkönkäyttöpaikkojen osalta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2013. Verkonhaltijalla on oikeus siirtymäkauden aikana asentaa käytöstä poistettavia mittauslaitteistoja uusiin kohteisiin, jos se on teknistaloudellisesti perusteltua. Verkonhaltijan on sallittava asetuksen voimaantullessa käytössä olevan asiakkaan oman mittauslaitteiston käyttäminen siirtymäkauden ajan, jos mittauslaitteisto täyttää verkonhaltijan asettamat tekniset vaatimukset. Verkonhaltijan on laadittava ja toimitettava sähkömarkkinaviranomaiselle 6 luvun 4 §:n 3 momentissa tarkoitettu mittauksen järjestämistä koskeva suunnitelma viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2009. Verkonhaltijalla on oikeus asettaa suunnitelmassa siirtymäkauden aikana mittauslaitteistoille toisistaan eroavia teknisiä vaatimuksia eri verkonosissa.

Verkonhaltijan on saatettava mittaustietoa käsittelevät tietojärjestelmänsä 6 luvun 8 §:n mukaisen vaatimuksen täyttäväksi viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2013.

Jakeluverkonhaltijalla on oikeus poiketa 6 luvun 6 §:n 1 momentissa säädetystä tuntimittauslaitteiston lukutiheydestä enintään 3 x 63 ampeerin pääsulakkeilla varustetun sähkönkäyttöpaikan osalta 31 päivään joulukuuta 2011, jos sähkönkäyttöpaikkaan ei osteta sähköä tuntipohjaisella sähkötuotteella. Jakeluverkonhaltijalla on oikeus siirtymäkauden aikana ilmoittaa taseselvitykseen näiden sähkönkäyttöpaikkojen tiedot sähkönmyyjäkohtaisina summatietoina. Jakeluverkonhaltijalla on lisäksi oikeus siirtymäkauden aikana ilmoittaa sähkönmyyjille laskutusta varten näistä sähkönkäyttöpaikoista enintään kuukauden pituista jaksoa koskeva lukema.

Jakeluverkonhaltijalla on oikeus poiketa 6 luvun 6 §:n 2 momentissa säädetystä muun mittauslaitteiston kuin tuntimittauslaitteiston lukutiheydestä 31 päivään joulukuuta 2013.

Edellä 6 luvun 9 §:ssä säädettyä sovelletaan kiinteistöön ja sitä vastaavaan kiinteistöryhmään, jossa uudisrakennuksen rakennustyö on aloitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksen (895/1999) 72 §:ssä tarkoitetulla tavalla tämän asetuksen voimaantulon jälkeen tai jossa sähkönmyyntiin kiinteistön tai kiinteistöryhmän sisäisen sähköverkon kautta sähkönkäyttäjille tähtäävä sisäisen sähköverkon muutostyö on muutoin aloitettu tämän asetuksen voimaantulon jälkeen.

Jakeluverkonhaltija voi halutessaan soveltaa 7 luvun 1 ja 3 §:ssä tarkoitetuissa mittauspalveluissa mittayksikköasetuksen (371/1992) 12 §:n 2 momentissa tarkoitettua Suomen normaaliaikaa 31 päivään joulukuuta 2013. Jos jakeluverkonhaltija näin menettelee, sen on tiedotettava menettelystä asianmukaisesti sähkönmyyjille ja kyseisen aikajaotuksen piirissä oleville asiakkaille.