130/2008

Annettu Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 2008

Valtioneuvoston asetus eläinten hyvinvoinnin tuesta vuosina 2008―2013

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään luonnonhaittakorvauksesta, maatalouden ympäristötuesta sekä eräistä muista ympäristön ja maaseudun tilan parantamiseen liittyvistä tuista 29 päivänä joulukuuta 2006 annetun lain (1440/2006) ja maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä 18 päivänä joulukuuta 1992 annetun lain (1336/1992) 13 §:n 1 momentin nojalla:

1 §
Tavoitteet

Eläinten hyvinvoinnin tuen tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin ja terveyden parantaminen, tuotantoeläinten lajinmukaisemman hoidon edistäminen ja viljelijöiden tietoisuuden lisääminen eläinten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä.

2 §
Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 36 artiklassa tarkoitetun eläinten hyvinvointia edistäviin toimiin tarkoitetun tuen, joka on osa Euroopan yhteisöjen komission hyväksymää Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa vuosille 2007―2013, toimeenpanoon.

Viljelijälle voidaan myöntää eläinten hyvinvoinnin tukea 1 momentissa tarkoitetun ohjelman voimassaoloaikana vuodesta 2008 alkaen nautojen ja sikojen osalta siten kuin tässä asetuksessa tarkemmin säädetään. Eläinten hyvinvoinnin tukea voidaan maksaa viljelijälle valtion talousarvion momentin 30.20.43 (Maatalouden ympäristötuki, tuotantoeläinten hyvinvointituki ja ei-tuotannolliset investoinnit) perusteluissa määrätyissä rajoissa.

3 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) naudalla maidon, lihan tai muiden elintarvikkeiden tai vuodan tuottamiseksi taikka muuta tarkoitusta varten pidettävää nautaa iästä riippumatta;

2) sialla lihan tai muiden elintarvikkeiden tuottamiseksi tai siitoskäyttöä taikka muuta tarkoitusta varten pidettävää sikaa iästä riippumatta;

3) lihasialla yli 10 viikon ikäistä sikaa teurastukseen saakka;

4) emolehmällä vähintään kerran poikinutta nautaa, jota käytetään yksinomaan vasikoiden tuottamiseen ja jonka vasikoita kasvatetaan lihantuotantoon tai emolehmätuotannon lisäämiseen;

5) emakolla sikaa sen ensimmäisen porsimisen yhteydessä ja sen jälkeen;

6) vasikalla alle kuuden kuukauden ikäistä nautaa sukupuolesta riippumatta;

7) joutilaalla emakolla emakkoa porsaiden vierotuksesta sitä seuraavan tiineyden loppuvaiheeseen;

8) ensikolla sikaa sen ensimmäisestä tiineytyksestä porsimiseen;

9) tiineytetyllä emakolla emakkoa sen neljän ensimmäisen tiineysviikon jälkeen porsimiseen saakka;

10) tiineytetyllä ensikolla ensikkoa sen neljän ensimmäisen tiineysviikon jälkeen porsimiseen saakka;

11) toimintalinjan 2 lailla luonnonhaittakorvauksesta, maatalouden ympäristötuesta sekä eräistä muista ympäristön ja maaseudun tilan parantamiseen liittyvistä tuista annettua lakia (1440/2006).

4 §
Eläinten hyvinvoinnin tuen perusehdot nauta- ja sikatiloilla

Viljelijän on sitouduttava noudattamaan nauta- tai sikatilan perusehtoja. Jos tilalla on sekä nauta- että sikatilan tuotantoeläimiä, viljelijä voi sitoutua noudattamaan sekä nauta- että sikatilan perusehtoja. Tilalla on tällöin oltava tuotantoeläimiä vähintään 10 tukikelpoista eläinyksikköä kummankin tuotantosuunnan osalta. Viljelijän on sitouduttava noudattamaan perusehtoja hallinnassaan olevien tuotantoeläinten osalta.

Viljelijän, joka sitoutuu noudattamaan perusehtoja, on noudatettava kokonaisuutta, joka muodostuu seuraavista toimista:

1) terveydenhuoltosopimus;

2) terveydenhuoltokäynnit;

3) terveydenhuoltosuunnitelma;

4) tilatason tautisuojaus;

5) eläinten ruokinta ja hoito;

6) varautuminen toimintahäiriöihin tilalla.

Viljelijän on toteutettava perusehtoihin kuuluvat toimenpiteet tilalla ensimmäisenä sitoumusvuonna 31 päivään joulukuuta mennessä, jollei muualla toisin säädetä.

5 §
Terveydenhuoltosopimus

Viljelijällä on oltava eläinlääkärin kanssa tehty kirjallinen Maaseutuviraston määräämälle lomakkeelle laadittu terveydenhuoltosopimus.

Ellei viljelijä ole tehnyt 1 momentissa tarkoitettua terveydenhuoltosopimusta, viljelijällä on oltava tilattuna terveydenhuoltosopimuksen tekemistä varten tarvittava eläinlääkärin käynti viimeistään sitoumusta koskevaa hakemusta jätettäessä. Terveydenhuoltosopimus on tehtävä ensimmäisen sitoumusvuoden loppuun mennessä.

6 §
Terveydenhuoltokäynnit

Perusehtoihin sitoutuneella nautatilalla eläinlääkärin on tehtävä vähintään yksi terveydenhuoltokäynti jokaisen sitoumusvuoden aikana. Sikatilalla eläinlääkärin on tehtävä porsastuotanto- ja yhdistelmätiloilla vähintään neljä terveydenhuoltokäyntiä vuodessa ja lihasikalassa kerran kasvatuserää kohden. Yhdistelmätilalla tarkoitetaan maatilaa, jolla harjoitetaan sekä porsas- että lihasikatuotantoa. Terveydenhuoltokäynnistä on tehtävä kirjallinen asiakirja.

7 §
Terveydenhuoltosuunnitelma

Edellä 6 §:ssä tarkoitetun terveydenhuoltokäynnin tai -käyntien perusteella on laadittava kirjallinen terveydenhuoltosuunnitelma, jossa sovitaan tarvittavista korjaus- ja kehitystoimista. Terveydenhuoltosuunnitelmassa on oltava selvitys siitä, miten 8 ja 9 §:ssä asetetut vaatimukset on otettu tilalla huomioon. Suunnitelma on päivitettävä vuosittain terveydenhuoltokäynnin tai -käyntien yhteydessä. Eläinlääkäri laatii suunnitelman ja seuraa sen toteutumista. Eläinlääkärin on kirjattava havaintonsa suunnitelman toteutumisesta terveydenhuoltokäynnistä tehtävään 6 §:ssä tarkoitettuun asiakirjaan.

8 §
Tilatason tautisuojaus

Viljelijän on noudatettava tilalla tautisuojaukseen liittyviä terveydenhuollon vaatimuksia. Viljelijän on noudatettava myös eläinlääkärin erikseen antamia määräyksiä tautisuojauksesta sekä eläinaineksen ja rehujen tuonnista.

9 §
Eläinten ruokinta ja hoito

Eläimiä ei saa pitää yksinään, ellei sairaus, vahingoittuminen, aggressiivinen käyttäytyminen tai muu perusteltu ja hyväksyttävä syy sitä edellytä tai tuen lisäehdoissa ole toisin edellytetty.

Lihantuotantotarkoitukseen kasvatettavia nautoja, mukaan lukien emolehmät, ei saa pitää parteen kytkettynä ellei tilapäinen, perusteltu ja hyväksyttävä syy sitä edellytä. Naudoilla on oltava ikä- ja tuotosvaiheeseen sopivaa karkeaa rehua riittävästi saatavilla. Kaikkien eläinten saatavilla on oltava jatkuvasti riittävästi hyvälaatuista vettä.

Emakoille on annettava pesäntekomateriaalia.

10 §
Varautuminen toimintahäiriöihin tilalla

Jos pitopaikassa on koneellinen ilmanvaihto-, ruokinta-, juotto- tai muu vastaava järjestelmä, josta eläinten hyvinvointi on riippuvainen, nautatilalla on oltava kirjallinen suunnitelma toimenpiteistä laitteiston toimintahäiriöiden varalta. Nautatilalla on sähkökatkosten varalta oltava käytettävissä sähköntuotannon varajärjestelmä, jonka tuottamalla sähköllä saadaan koneellinen ilmanvaihto ja tarvittaessa lypsy, juotto, ruokinta ja lannanpoisto toimimaan.

Sikatiloilla tuotantorakennuksissa on oltava sellainen hälytys- ja valvontajärjestelmä, joka antaa hälytyksen lämpötilan noustessa tai laskiessa liikaa sekä sähkökatkosten, ilmanvaihtojärjestelmän toimintahäiriöiden tai muiden vastaavien eläinten hyvinvointiin vaikuttavien häiriöiden aikana. Jos pitopaikassa on koneellinen ilmanvaihto-, ruokinta-, juotto- tai muu vastaava järjestelmä, josta eläinten hyvinvointi on riippuvainen, sikatilalla on oltava kirjallinen suunnitelma toimenpiteistä laitteiston toimintahäiriöiden varalta. Sähkökatkosten varalta sikatilalla on oltava sähköntuotannon varajärjestelmä, jonka tuottamalla sähköllä saadaan koneellinen ilmanvaihto ja tarvittaessa juotto, ruokinta ja lannanpoisto toimimaan.

11 §
Tuotantosuunnan vaihtaminen

Jos tilalla harjoitetun eläintuotannon tuotantosuunta muuttuu toiseksi eläinten hyvinvoinnin tuessa tukikelpoiseksi tuotantosuunnaksi, tilan on noudatettava uuden tuotantosuunnan mukaisia perusehtoja jäljellä olevan sitoumuskauden ajan. Tämä muutos voidaan tehdä myös, jos kesken sitoumuskauden tehdään sukupolvenvaihdos tai muu koko maatilan hallinnansiirto ja sitoumus siirretään 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Tuotantosuuntaa voidaan vaihtaa jäljellä olevaksi sitoumuskaudeksi kerran sitoumuskauden aikana.

Viljelijän on ilmoitettava tuotantosuunnan vaihtamisesta toimintalinjan 2 lain 11 §:ssä edellytettynä aikana. Muutosten osalta tuki maksetaan seuraavasta maksatuksesta alkaen.

12 §
Asiakirjojen säilyttäminen

Viljelijän on säilytettävä tilalla terveydenhuoltosopimus, vuosittain päivitetyt terveydenhuoltosuunnitelmat, eläinlääkärin antamat todistukset tehdyistä terveydenhuoltokäynneistä ja muut toimintalinjan 2 lain 12 §:ssä tarkoitetut asiakirjat.

13 §
Eläinten hyvinvoinnin tuen valinnaiset eläinlajikohtaiset lisäehdot

Viljelijä voi valita nautatilalla sitoumuskauden ajaksi seuraavia lisätoimenpiteitä:

1) palontorjunta- ja pelastussuunnitelma;

2) vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen pinta-alavaatimuksilla;

3) vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen;

4) kytkettyjen nautojen liikkumismahdollisuuksien parantaminen;

5) vähintään kuuden kuukauden ikäisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen;

6) nautojen laidunnus kasvukaudella ja jaloittelu talviaikana;

7) nautojen sairas-, hoito- ja poikimakarsinat.

Viljelijä voi valita sikatilalla sitoumuskauden ajaksi seuraavia lisätoimenpiteitä:

1) palontorjunta- ja pelastussuunnitelma;

2) joutilaiden emakoiden ja ensikoiden laidunnus ja jaloittelu;

3) emakoiden ja ensikoiden tiineytys;

4) tiineytettyjen sikojen tila- ja makuupaikkavaatimukset;

5) emakoiden vapaa porsiminen;

6) sikojen sairaskarsina;

7) sikojen karsinaolosuhteiden parantaminen.

14 §
Lisäehtojen valinta

Viljelijä voi sitoumuksen teon yhteydessä valita enintään kaksi lisäehtoa. Lisäehdon voi valita, jos viljelijä on sitoutunut kyseisen tuotantosuunnan perusehtoihin, tilan eläinmäärä on tuotantosuunnan osalta vähintään 10 eläinyksikköä koko sitoumuskauden ajan ja lisäehto soveltuu tilan tuotantorakenteeseen sekä sen teknisiin järjestelyihin. Viljelijän on sitouduttava noudattamaan lisäehtoja hallinnassaan olevien tuotantoeläinten osalta.

Jos sekä nautatilan että sikatilan perusehtoihin sitoutunut viljelijä valitsee sekä 13 §:n 1 momentin 1 kohdassa että 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetun lisäehdon, katsotaan valitut lisäehdot yhdeksi ehdoksi.

Viljelijän on toteutettava lisäehtoihin kuuluvat toimenpiteet tilalla ensimmäisenä sitoumusvuonna 31 päivään joulukuuta mennessä, jollei muualla toisin säädetä.

15 §
Rajaukset lisäehtoja valittaessa

Viljelijä, jonka luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (644/2000) tarkoittama maatalouden ympäristötuen perus- ja lisätoimenpidettä koskeva sitoumus ja kyseisen asetuksen 16 §:ssä tarkoitettu tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistäminen -lisätoimenpide on voimassa koko sen sitoumusvuoden, jolloin viljelijä sitoutuu eläinten hyvinvoinnin tuen noudattamiseen, ei voi valita 13 §:n 1 momentin 6 kohdassa ja 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettua lisäehtoa.

Viljelijä ei voi valita 13 §:n 1 momentin 6 kohdassa ja 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettua lisäehtoa, jos tilalla on voimassa luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 25 a §:ssä tarkoitettu sopimus tai luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina 2007―2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (366/2007) 46 §:ssä tarkoitettu sopimus. Viljelijä voi valita 13 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuista lisäehdoista vain toisen.

16 §
Lisäehdon vaihtaminen ja siitä luopuminen

Lisäehto voidaan vaihtaa, jos:

1) kesken sitoumuskauden tapahtuu sukupolvenvaihdos tai muu koko maatilan hallinnansiirto ja sitoumus siirretään 22 §:n mukaisesti tai;

2) tilalla harjoitetun eläintuotannon tuotantosuunta muuttuu pääasiallisesti toiseksi eläinten hyvinvoinnin tuessa tukikelpoiseksi tuotantosuunnaksi tai;

3) maatilalla harjoitetun eläintuotannon olosuhteissa tapahtuu sellainen muutos, ettei valitun lisäehdon mukaisia toimenpiteitä enää voida toteuttaa.

Viljelijä voi vaihtaa sitoutuessaan valitsemansa lisäehdot jäljellä olevaksi sitoumuskaudeksi kerran sitoumuskauden aikana. Vaihtamisen edellytyksenä on, että lisäehdon valinnalle säädetyt edellytykset täyttyvät. Viljelijä ei voi valita lisää lisäehtoja ehdon vaihtamisen yhteydessä.

Lisäehdosta on luovuttava, jos tilan siitä kotieläintuotannosta luovutaan, jota koskien lisäehto on valittu tai tilalla harjoitetun eläintuotannon olosuhteissa tapahtuu sellainen muutos, ettei valitun lisäehdon mukaisia toimenpiteitä enää voida toteuttaa taikka eläinmäärä vähenee muutoin kuin tilapäisesti siten, että toimintalinjan 2 lain 6 §:n 4 momentissa säädetty vähimmäiseläinmäärä ei enää täyty.

Viljelijän on ilmoitettava muutoksista toimintalinjan 2 lain 11 §:ssä edellytettynä aikana. Muutosten osalta tuki maksetaan seuraavasta maksatuksesta alkaen.

17 §
Eläinyksikkökertoimet

Eläimet muunnetaan eläinyksiköiksi seuraavan taulukon kertoimien mukaisesti:

Eläinlaji Eläinyksikköä (ey)
sonnit, lehmät ja muut naudat (yli 2 v) 1,0
naudat (6 kk―2 v) 0,6
naudat (alle 6 kk) 0,4
emakot (porsineet tai joutilaat) 0,5
muut siat 0,3

Edellä 1 momentissa tarkoitetussa eläinlajiluokassa muut siat otetaan huomioon viljelijän sikojen merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1296/2001) 4 §:ssä tarkoitettuun rekisteriin ilmoittamasta kolme kuukautta tai sitä nuorempien porsaiden määrästä puolet.

18 §
Tuen maksamisen edellytyksenä olevan eläinmäärän laskeminen

Nautojen määrä lasketaan nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1760/2000 tarkoitetun nautarekisterin tietojen perusteella. Tuen maksamisen perusteena oleva eläinyksikkömäärä on sitoumuksen alkamisvuonna toukokuun 1 päivän ja elokuun 1 päivän välisen ajanjakson, nämä päivät mukaan lukien, eläinyksikkömäärien keskiarvo. Seuraavina vuosina eläinyksikkömäärä on edellisen vuoden elokuun 2 päivän ja kuluvan vuoden elokuun 1 päivän välisen ajanjakson, nämä päivät mukaan lukien, eläinyksikkömäärien keskiarvo.

Sikojen osalta tuen maksamisen perusteena oleva eläinyksikkömäärä on sitoumuksen alkamisvuonna toukokuun 1 päivän, kesäkuun 1 päivän, heinäkuun 1 päivän ja elokuun 1 päivän eläinyksikkömäärien keskiarvo. Seuraavina vuosina eläinyksikkömäärä on edellisen vuoden syyskuun 1 päivän ja kuluvan vuoden elokuun 1 päivän välisen ajan kunkin kuukauden ensimmäisen päivän eläinyksikkömäärien keskiarvo. Sikojen osalta eläinyksikkömäärä voidaan laskea myös sikojen merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 4 §:ssä tarkoitetun rekisterin tietojen perusteella.

Sikojen lukumäärää laskettaessa jätetään sitoumuksen alkamisvuonna yhden suurimman ja kahden pienimmän laskentapäivän lukumäärä huomioon ottamatta. Seuraavina vuosina lukumäärää laskettaessa jätetään yksi suurin ja kaksi pienintä lukumäärää huomioon ottamatta.

19 §
Eläinmäärän väheneminen

Viljelijän on maksettava takaisin eläinten hyvinvoinnin tuki, jos tilalla luovutaan kotieläintuotannosta tai tuotantoeläinten määrä ei täytä toimintalinjan 2 lain 6 §:n 4 momentissa säädettyä vähimmäismäärää lukuun ottamatta tilanteita, joissa on kyseessä eläinmäärän tilapäinen väheneminen. Tilapäinen eläinmäärän väheneminen on kyseessä tilanteissa, jotka aiheutuvat tietyn tuotantosuunnan edellyttämästä tuotantotauosta, kotieläinrakennuksen peruskorjauksesta tai laajentamisesta, tuotantosuunnan muuttamisesta tai toimintalinjan 2 lain 9 §:n 2 momentissa tarkoitetusta syystä.

Eläinten hyvinvoinnin tukea ei ole maksettava takaisin, jos tilan eläinmäärä lyhytaikaisesti vähenee merkittävästi vastustettavan eläintaudin takia tai tilalta pois saneerattavan tartunnan takia. Lakisääteisesti vastustettavien tartuntojen hävittämisessä on noudatettava viranomaismääräyksiä ja muiden kuin lakisääteisesti vastustettavien tartuntojen osalta on noudatettava yleisesti hyväksyttyjä toimintatapoja.

20 §
Perus- ja lisäehtojen tukimäärät

Eläinten hyvinvoinnin perusehtojen tukea maksetaan vuosittain eläinten hyvinvoinnin tukea koskevan sitoumuksen tehneelle viljelijälle sitoumuksen mukaisista tukikelpoisista naudoista ja sioista eläinyksikköä kohden:

euroa
- naudat 17,50
- siat 5,00

Eläinten hyvinvoinnin lisäehtojen tukea maksetaan vuosittain eläinten hyvinvoinnin tukea koskevan sitoumuksen tehneelle viljelijälle tukikelpoista eläinyksikköä kohden:

euroa
- palontorjunta- ja pelastussuunnitelma
- naudat 3,58
- siat 1,53
- vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen pinta-alavaatimuksilla 12,17
- vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen 9,92
- kytkettyjen nautojen liikkumismahdollisuuksien parantaminen 8,73
- vähintään 6 kk ikäisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen 21,06
- nautojen laidunnus kasvukaudella ja jaloittelu talviaikana 21,29
- nautojen sairas-, hoito- ja poikimakarsinat 12,35
- joutilaiden emakoiden ja ensikoiden laidunnus tai jaloittelu 11,03
- emakoiden ja ensikoiden tiineytys 6,69
- tiineytettyjen sikojen tila- ja makuupaikkavaatimukset 3,07
- emakoiden vapaa porsiminen 13,29
- sikojen sairaskarsina 8,84
- sikojen karsinaolosuhteiden parantaminen 9,40

Maatilaa kohden voidaan maksaa vuosittain eläinten hyvinvoinnin tukea enintään 5 000 euroa.

21 §
Eläinten hyvinvoinnin tuen sitoumuskauden alkaminen ja sitoumuksen voimassaolo

Eläinten hyvinvoinnin tuen sitoumuskausi on viisi vuotta ja se alkaa sitoutumisvuoden toukokuun 1 päivänä.

Viljelijän antama sitoumus pysyy voimassa, vaikka viljelijä ei hae tuen vuosittaista maksua, jos maksun hakematta jättäminen on aiheutunut toimintalinjan 2 lain 9 §:n 2 momentissa tarkoitetusta ylivoimaisesta esteestä tai poikkeuksellisesta olosuhteesta.

22 §
Sitoumuksen siirtäminen

Kun sitoumus on siirretty, jatkavan viljelijän on noudatettava kyseessä olevaa tukea koskevaa sitoumusta aiemman viljelijän antaman sitoumuksen jäljellä olevan sitoumusajan.

23 §
Sitoumuksesta luopuminen

Viljelijä voi luopua sitoumuksesta jäädessään eläkkeelle, silloin kun kyseessä on siirtyminen täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle, osa-aikaeläkkeelle tai varhennetulle vanhuuseläkkeelle.

Jos viljelijän sitoumus on ollut voimassa vähintään kolme vuotta, viljelijä voi luopua sitoumuksesta koko maatilan myynnin kautta tai lopettamalla muutoin kokonaan kotieläintuotannon harjoittaminen.

24 §
Valvonta

Eläinten hyvinvoinnin tuen perus- ja lisäehtojen valvonnasta säädetään erikseen.

25 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 5 päivänä maaliskuuta 2008.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 2008

Maa- ja metsätalousministeri
Sirkka-Liisa Anttila

Maatalousneuvos
Arja-Leena Kirvesniemi

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.