627/2007

Annettu Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2007

Liikenne- ja viestintäministeriön työjärjestys

Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään valtioneuvostosta 28 päivänä helmikuuta 2003 annetun lain (175/2003) 7 §:n 2 momentin ja 15 §:n 2 momentin nojalla:

1 luku

Yleisiä säännöksiä

1 §
Soveltamisala

Tässä työjärjestyksessä säädetään sen ohessa, mitä erikseen säädetään, ministeriön hallinnonalan ohjauksesta, ministeriön johtamisesta ja johtoryhmistä, ministeriön sisäisestä organisaatiosta, johtavien virkamiesten asemasta ja tehtävistä sekä asioiden valmistelusta ja virkamiesten ratkaisuvallasta.

Ministeriö antaa taloussäännön sekä sisäisen tarkastuksen ohjesäännön siten kuin niistä erikseen säädetään. Ministeriön sisäisestä tarkastuksesta määrätään sisäisen tarkastuksen ohjesäännössä.

2 §
Ministeriön organisaatio

Liikenne- ja viestintäministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (405/2003) 3 §:ssä tarkoitettuja ministeriön osastoja ja muita toimintayksiköitä ovat yleinen osasto, liikennepolitiikan osasto, viestintäpolitiikan osasto ja ministeriön viestintä. Mitä jäljempänä säädetään osastosta, koskee soveltuvin osin myös ministeriön viestintää.

Sisäinen tarkastus toimii suoraan kansliapäällikön alaisuudessa.

3 §
Johtavat virkamiehet

Kansliapäällikön tehtävistä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä (262/2003).

Osaston päällikkönä on osastopäällikkö. Osastopäällikön apuna voi olla apulaisosastopäällikkö. Hallinto- ja kehityspalvelujen päällikkönä on hallintojohtaja ja ministeriön viestinnän päällikkönä viestintäjohtaja. Yksiköiden ja ryhmien päälliköt määrää ministeri.

2 luku

Ministeriön johtaminen

4 §
Ohjaus- ja johtamisperiaatteet

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla sovelletaan ministeriön ja hallinnonalan virastojen ja laitosten välillä tulosohjausta ja ministeriössä tulosjohtamista.

Ministeri johtaa hallinnonalan ja ministeriön toimintaa apunaan ministeriön johtoryhmä ja muut tarvittavat valmisteluelimet. Milloin ministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelee useampi kuin yksi ministeri, kukin ministeri johtaa ministeriön toimintaa oman toimialansa osalta. Ministerin apuna on johtoryhmä.

Ministeriön ohjaus- ja johtamistoiminnassa sekä tavassa toimia toteutetaan ministeriön arvoja sekä yhdessä sovittuja toimintalinjoja.

5 §
Ministeriön johtoryhmä

Ministeriötä ja sen hallinnonalaa koskevien laajakantoisten tai muuten tärkeiden asioiden käsittelyä varten on johtoryhmä, jonka puheenjohtajana on liikenneministeri ja varapuheenjohtajana viestintäministeri sekä muina jäseninä kansliapäällikkö, osastopäälliköt ja viestintäjohtaja. Liikenneministerin ja viestintäministerin erityisavustajilla on oikeus olla läsnä johtoryhmän kokouksessa.

Ministeriön johtoryhmän sihteerinä on kansliapäällikön määräämä virkamies.

6 §
Liikenneministerin johtoryhmä

Liikenneministerin toimialaan kuuluvia johtoryhmäasioita varten on liikenneministerin johtoryhmä, jonka puheenjohtajana on liikenneministeri sekä muina jäseninä kansliapäällikkö, liikennepolitiikan osaston osastopäällikkö, yleisen osaston osastopäällikkö ja viestintäjohtaja. Liikenneministerin erityisavustajalla on oikeus olla läsnä johtoryhmän kokouksessa.

Liikenneministerin johtoryhmän sihteerinä on kansliapäällikön määräämä virkamies.

7 §
Viestintäministerin johtoryhmä

Viestintäministerin toimialaan kuuluvia johtoryhmäasioita varten on viestintäministerin johtoryhmä, jonka puheenjohtajana on viestintäministeri sekä muina jäseninä kansliapäällikkö, viestintäpolitiikan osaston osastopäällikkö, yleisen osaston osastopäällikkö ja viestintäjohtaja. Viestintäministerin erityisavustajalla on oikeus olla läsnä johtoryhmän kokouksessa.

Viestintäministerin johtoryhmän sihteerinä on kansliapäällikön määräämä virkamies.

8 §
Valmistava johtoryhmä

Ministeriön johtoryhmissä käsiteltävien asioiden virkamiesvalmistelua varten on valmistava johtoryhmä, jonka puheenjohtajana on kansliapäällikkö ja muina jäseninä osastopäälliköt ja viestintäjohtaja. Sihteerinä on kansliapäällikön määräämä virkamies.

Valmistava johtoryhmä käsittelee asiat, jotka koskevat:

1) johtoryhmissä ministereille esiteltäviä asioita;

2) ministerin päätösten ja ohjeiden täytäntöönpanoa ja sen seurantaa;

3) ministeriön säädösvalmistelu- ja ohjausprosessia sekä virkamiesvalmistelun, erityisesti lainvalmistelun laatua;

4) osastojen näkemysten yhteensovittamista; ja

5) ministeriötä työnantajana, jollei asia kuulu hallinnollisen johtoryhmän käsiteltäväksi.

9 §
Hallinnollinen johtoryhmä

Ministeriötä tai sen hallinnonalaa koskevien hallintoasioiden käsittelyä varten on hallinnollinen johtoryhmä, jonka puheenjohtaja on kansliapäällikkö ja muina jäseninä valmistavan johtoryhmän jäsenet sekä henkilöstön keskuudestaan erikseen sopimallaan tavalla valitsema edustaja.

Puheenjohtajan kutsusta ne virkamiehet, jotka valmistelevat hallinnollisessa johtoryhmässä käsiteltäviä asioita, osallistuvat kokouksissa sanottujen asioiden käsittelyyn.

Hallinnollinen johtoryhmä kokoontuu kansliapäällikön kutsusta. Sihteerinä on hallintojohtaja.

Käsiteltäessä ministeriötä koskevia yhteistoiminta-asioita hallinnollinen johtoryhmä toimii yhteistyöelimenä siten kuin ministeriön yhteistoimintasopimuksessa sovitaan.

3 luku

Osastot ja yksiköt sekä niiden tehtävät

10 §
Yleistä

Kukin osasto ja yksikkö vastaa oman toimialansa osalta:

1) pitkän aikavälin suunnitelman, toiminta- ja taloussuunnitelman ja talousarvioesityksen sekä tulostavoitteiden valmistelusta;

2) liikenne- ja viestintäpolitiikan valmistelusta ja toimeenpanosta;

3) tutkimus- ja kehittämistoiminnasta;

4) lainsäädännön kehittämisestä;

5) EU-asioista ja -yhteistyöstä sekä kansainvälisestä yhteistyöstä ja ministeriön toimivaltaan kuuluvista kansainvälisistä sopimuksista;

6) hallinnonalan virastojen ja laitosten sekä lääninhallitusten liikennehallinnon tulosohjauksesta;

7) hallinnonalan virastojen ja laitosten valmiuden sekä turvallisuuden kehittämisestä sekä osallistumisesta kansainväliseen kriisinhallintaan; ja

8) oman toimialansa tietojärjestelmistä ja niiden kehittämisestä.

Lisäksi kukin osasto ja yksikkö vastaa sille osoitetuista määrärahoista ja niiden käytöstä siten kuin ministeriön taloussäännössä erikseen määrätään. Osastot ja yksiköt vastaavat myös niille asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisesta.

Osastot ja yksiköt voivat toimia jakaantuneina ryhmiin siten kuin osastopäällikkö määrää.

11 §
Yleisen osaston ryhmät ja niiden päälliköt

Mitä tässä työjärjestyksessä säädetään yksiköstä, sovelletaan myös yleisen osaston taloushallintopalveluihin, kansainvälisten asioiden sihteeristöön, hallinto- ja kehityspalveluihin sekä turvallisuus- ja virastopalveluihin.

Mitä tässä työjärjestyksessä säädetään yksikön päälliköstä, sovelletaan myös yleisen osaston taloushallintopalvelujen, kansainvälisten asioiden sihteeristön, hallinto- ja kehityspalvelujen ja turvallisuus- ja virastopalvelujen päällikkönä toimivaan virkamieheen.

12 §
Henkilöstön sijoittaminen osastoihin ja yksiköihin

Ministeriön virkojen sekä määräaikaisen ja työsopimussuhteisen henkilöstön sijoittamisesta osastoihin ja osastojen ulkopuolisiin yksiköihin määrää kansliapäällikkö.

Osastopäälliköt määräävät osaston virkojen sijoittamisesta yksiköihin sekä ryhmiin ja antavat tarkemmat määräykset osaston virkamiesten työnjaosta ja tehtävistä.

Yleinen osasto
13 §
Yleisen osaston tehtävät

Yleisen osaston toimialaan kuuluvat asiat, jotka koskevat:

1) hallinnonalan pitkän aikavälin suunnittelua, toiminta- ja taloussuunnittelua, tulosohjauksen järjestämistä ja kehittämistä, talousarvion laadintaa ja muita rahoituskysymyksiä sekä toiminnan ja talouden seurantajärjestelmiä ja muuhun talouden hoitoon ja tilastointiin liittyviä kysymyksiä;

2) ministeriön sisäistä budjetointia, tulostavoitteiden asetantaa, maksuliikettä, kirjanpitoa ja tilinpäätöstä sekä muita tilivirastotehtäviä;

3) ministeriön johdon ja osastojen tukemista niiden kansainvälisessä toiminnassa sekä yhteistyössä osastojen kanssa yleisiä ja poikkihallinnollisia kansainvälisiä asioita;

4) ministeriön hallinnonalan tutkimustoiminnan yhteensovittamista;

5) ministeriön hallinnonalan tutkimuslaitosten tulosohjausta;

6) hallinnon kehittämistä ja oikeudellisia ja yleishallinnollisia tehtäviä, mikäli asia ei kuulu muulle osastolle tai yksikölle;

7) ministeriön hallintoa ja henkilöstöhallintoa, toiminta- ja johtamisjärjestelmiä ja niiden kehittämistä;

8) ministeriön tietohallintoa ja tietopalvelua;

9) hallinnonalan tietohallinnon kehittämistä niiltä osin, kun ne kuuluvat ministeriön tehtäviin;

10) kielenkääntämistä;

11) ministeriön hallinnonalan liiketoiminnallista kehittämistä;

12) ministeriön hallinnonalan liikelaitosten ohjausta;

13) ministeriön virastopalveluja;

14) ministeriön sisäistä valmiutta ja turvallisuutta;

15) ministeriön hallinnonalan virastojen ja laitosten valmiuden sekä turvallisuuden kehittämistä ellei tehtävä kuulu muulle osastolle; ja

16) ministeriön ja sen hallinnonalan virastojen ja laitosten osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan.

14 §
Yleisen osaston yksikkö ja ryhmät

Yleisessä osastossa on seuraava yksikkö ja ryhmät:

1) taloushallintopalvelut;

2) kansainvälisten asioiden sihteeristö;

3) hallinto- ja kehityspalvelut;

4) liiketoimintayksikkö; ja

5) turvallisuus- ja virastopalvelut.

15 §
Taloushallintopalvelut

Taloushallintopalvelut tukevat ja avustavat ministeriön johtoa sekä osastoja hallinnonalan pitemmän aikavälin suunnittelua, toiminta- ja taloussuunnitelmaa, talousarviota ja tulosohjausta sekä niiden seurantaa koskevissa asioissa. Taloushallintopalvelut käsittelevät hallinnonalan ja ministeriön suunnitelma- ja seuranta-asiakirjat. Taloushallintopalveluissa valmistellaan ohjeet ja kootaan osastojen ja yksiköiden laatimien esitysten perusteella asiakirjat. Taloushallintopalvelut käsittelevät muutoinkin rahoituksen hallintaa.

Lisäksi taloushallintopalvelut käsittelevät asiat, jotka koskevat:

1) hallinnonalan pitemmän aikavälin suunnittelua sekä toiminta- ja taloussuunnitelman laadintaa;

2) talousarvion laadintaa, muita rahoituskysymyksiä sekä rahoituksen toteutumisen seurantaa;

3) tulosohjauksen järjestämistä ja kehittämistä hallinnonalalla;

4) ministeriön sisäistä budjetointia, tulostavoitteiden asettamista, maksuliikettä, kirjanpitoa ja tilinpäätöstä sekä talouden seurantajärjestelmiä ja kustannuslaskelmia;

5) yhteiskuntataloudellisten sekä valtiontaloudellisten kysymysten koordinointia sekä osallistumista maksuasetusten ja säädösten taloudellisten vaikutusten valmisteluun;

6) taloudellisten kysymysten koordinointia, mikäli asia ei kuulu muulle osastolle tai yksikölle;

7) suunnittelua ja seurantaa tukevien tietojärjestelmien ylläpitoa ja kehittämistä sekä toimii tilastoyhteistyövastaavana; ja

8) ministeriötä sekä valtiontaloutta ja -hallintoa koskevia kertomuksia.

16 §
Kansainvälisten asioiden sihteeristö

Kansainvälisten asioiden sihteeristö tukee ja avustaa ministeriön johtoa sekä osastoja kansainvälisessä yhteistyössä.

Lisäksi kansainvälisten asioiden sihteeristö:

1) vastaa ministeriön johdon kansainvälisen vierailuohjelman suunnittelusta ja toteutuksesta sekä vierailujen tulosten seurannasta ministeriössä yhteistyössä osastojen kanssa;

2) vastaa yhteistyössä osastojen kanssa ministeriön johdon tukemisesta sen osallistuessa kahdenväliseen, alueelliseen, Euroopan unionissa tapahtuvaan tai muuhun kansainväliseen yhteistyöhön;

3) vastaa ministeriön johdon kansainvälisten tapaamisten ja vierailujen käytännön toteuttamisesta yhteistyössä osastojen kanssa;

4) vastaa ministeriön kansainvälisessä toiminnassa esillä olevien yleisten poikkihallinnollisten kansainvälisten asioiden yhteensovittamisesta yhteistyössä osastojen kanssa; ja

5) tukee osastoja EU-asioiden ministerivaliokunnassa käsiteltävien asioiden valmistelussa sekä hoitaa kansliapäällikön määräämällä tavalla ministeriön yhteisiä EU-asioita.

17 §
Hallinto- ja kehityspalvelut

Hallinto- ja kehityspalvelut tukevat ja avustavat ministeriön johtoa sekä osastoja hallinto-, henkilöstö- ja tutkimusasioissa sekä vastaavat tietohallinnon järjestämisestä ministeriön sisällä.

Lisäksi hallinto- ja kehityspalvelut käsittelevät asiat, jotka koskevat:

1) henkilöstön oikeudellista asemaa ja henkilöstöpolitiikkaa sekä osallistumisjärjestelmiä;

2) palvelussuhteen ehtoja ja palkanlaskentaa;

3) osaamisen ja johtamisen kehittämistä;

4) työsuojelua ja työterveyshuoltoa;

5) ministeriön johdon sihteeripalveluja;

6) kielenkääntämistä;

7) ministeriön tietoinfrastruktuurin sekä siihen liittyvien tukipalvelujen järjestämistä ja kehittämistä;

8) ministeriön tietojärjestelmiä ja -tekniikkaa sekä tietopalveluja;

9) asiakirjahallintoa ja arkistotointa;

10) ministeriön tietohallintoon liittyvää tietoturvallisuutta;

11) hallinnonalan tietohallinnon koordinointia valtionhallinnon keskitetyn tietohallinnon ohjauksen tavoitteiden mukaisesti;

12) tietohallinto- ja tietopalveluyhteistyötä valtioneuvoston piirissä ja ministeriön hallinnonalalla;

13) ministeriön hallinnonalan yleistä tutkimustoimintaa;

14) ehdotuksen laatimista ministeriön tutkimusohjelmaksi osastojen toimialaltaan laatimien esityksen pohjalta;

15) Ilmatieteen laitoksen ja Merentutkimuslaitoksen tulosohjausta; ja

16) muita ministeriölle kuuluvia kysymyksiä, jotka eivät kuulu muulle osastolle tai yksikölle.

18 §
Liiketoimintayksikkö

Liiketoimintayksikössä käsitellään asiat, jotka koskevat:

1) hallinnonalan liikelaitosten ohjausta, seurantaa ja kehittämistä; ja

2) hallinnonalan ja sen organisaatioiden liiketoiminnan rakenteellista kehittämistä ja kehittämisstrategioita.

19 §
Turvallisuus- ja virastopalvelut

Turvallisuus- ja virastopalvelut tukevat ja avustavat ministeriön johtoa sekä osastoja valmiusasioissa sekä valmistelevat yhteistyössä osastojen kanssa asiat, jotka koskevat:

1) ministeriön sisäistä valmiutta ja turvallisuutta;

2) ministeriön ja sen hallinnonalan virastojen ja laitosten valmiuden sekä turvallisuuden kehittämistä; ja

3) ministeriön ja sen hallinnonalan virastojen ja laitosten osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan.

Lisäksi turvallisuus- ja virastopalvelut käsittelevät asiat, jotka koskevat:

1) ministeriön hallinnassa olevia kiinteistöjä ja huonetiloja sekä niihin liittyviä vuokra- ja muita sopimuksia;

2) ministeriön materiaalipalveluja sekä ministeriön omaisuuden seurantaa ja valvontaa;

3) ministeriön ylläpito- ja huoltopalveluja;

4) virastomestaripalveluja; ja

5) salassa pidettävien asiakirjojen kirjaamista, jakelua ja arkistointia.

Liikennepolitiikan osasto
20 §
Liikennepolitiikan osaston tehtävät

Liikennepolitiikan osaston toimialaan kuuluvat asiat, jotka koskevat:

1) liikennejärjestelmän suunnittelua ja kehittämistä;

2) liikenteen yhteiskuntataloudellisia arviointimenetelmiä;

3) liikenneverkkojen hoitoa, ylläpitoa ja kehittämistä;

4) rautatieliikennettä;

5) merenkulkua ja muuta vesiliikennettä sekä satamia;

6) siviili-ilmailua;

7) tieliikennettä ja tieliikenteessä käytettäviä ajoneuvoja;

8) liikenteen veroja ja maksuja;

9) henkilöliikennepalvelujen kysyntää, tarjontaa ja kehittämistä;

10) tavaraliikennettä ja logistiikkaa;

11) liikenteen hallintaa ja telematiikkaa;

12) liikenteen turvallisuutta ja ympäristökysymyksiä sekä vaarallisten aineiden kuljetuksia;

13) ilmatiedettä, sääpalvelua ja merentutkimusta;

14) osaston toimialan virastoja ja laitoksia ja niiden tulosohjausta;

15) Liikenneturvaa;

16) lähialueyhteistyöhön liittyviä tutkimus- ja kehittämishankkeita; ja

17) liikenteen tietojärjestelmiä.

Lisäksi osasto hoitaa rautatielaissa (198/2003) tarkoitetun sääntelyelimen tehtävät.

21 §
Liikennepolitiikan osaston yksiköt

Liikennepolitiikan osastossa on seuraavat yksiköt:

1) liikennepalveluyksikkö;

2) liikennejärjestelmäyksikkö;

3) liikenneturvallisuusyksikkö; ja

4) logistiikka- ja Venäjä-yksikkö.

22 §
Liikennepalveluyksikkö

Liikennepalveluyksikössä käsitellään asiat, jotka koskevat:

1) liikennepalvelujen yleistä ohjausta ja kehittämistä;

2) liikennemarkkinoita;

3) liikenteen elinkeino- ja lupapolitiikkaa;

4) Ilmailuhallintoa, Rautatievirastoa ja Ilmailuhallinnon ja Rautatieviraston tulosohjausta sekä Merenkulkulaitoksen ja Ratahallintokeskuksen viranomaistehtävien tulosohjausta;

5) henkilöliikennettä; ja

6) rautatieliikenteen, ilmailun, merenkulun ja muun vesiliikenteen turvallisuutta, turva-asioita ja ympäristökysymyksiä, erityisesti aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen estämistä.

23 §
Liikennejärjestelmäyksikkö

Liikennejärjestelmäyksikössä käsitellään asiat, jotka koskevat:

1) liikennejärjestelmän suunnittelua ja kehittämistä valtakunnan tasolla ja suurimmilla kaupunkiseuduilla;

2) liikennejärjestelmän yhteiskuntataloudellisia vaikutuksia ja liikenteen taloudellisten ohjauskeinojen käyttöä sekä liikenteen ennakointia;

3) liikennejärjestelmän kytkemistä alueiden kehittämiseen ja maankäytön suunnitteluun;

4) joukkoliikenteen toimintaedellytysten kehittämistä ja ostoliikennettä sekä lentoasemien avustuksia;

5) liikenneverkkojen suunnittelun, rakentamisen, hoidon ja ylläpidon ohjausta ja kehittämistä;

6) Tiehallintoa, Ratahallintokeskuksen radanpitoa ja ratamaksuja sekä Tiehallinnon, Ratahallintokeskuksen ja väylänpidon osalta Merenkulkulaitoksen sekä lääninhallitusten liikenneosastojen tulosohjausta;

7) maa- ja vesirakennusalan yleistä kehittämistä;

8) liikenteen ympäristökysymyksiä, jollei asia kuulu muulle yksikölle;

9) kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastamista ja talonrakennushankkeita;

10) EU:n tukia liikenneverkkojen kehittämiselle ja yleiseurooppalaisten liikenneverkkojen suunnitelmia; ja

11) liikennemuseohankkeiden ja eräiden liikennealan yhteisöjen valtionapupäätöksiä.

24 §
Liikenneturvallisuusyksikkö

Liikenneturvallisuusyksikössä käsitellään asiat, jotka koskevat:

1) liikenneturvallisuutta sekä liikenneturvallisuustyön koordinointia ja ohjausta;

2) kuljettajaa;

3) liikenteen hallintaa ja telematiikkaa koskevia kysymyksiä;

4) ajoneuvoja;

5) Ajoneuvohallintokeskusta ja Liikenneturvaa; ja

6) vaarallisten aineiden kuljetusta lukuun ottamatta niiden meri- ja muuta vesikuljetusta säiliöaluksessa.

25 §
Logistiikka- ja Venäjä-yksikkö

Logistiikka- ja Venäjä-yksikössä käsitellään asiat, jotka koskevat:

1) logistiikkapolitiikkaa ja logistiikan toimintaympäristön kehittämistä;

2) tavaraliikennettä;

3) liikenne- ja logistiikka-alan yhteistyötä Venäjän ja lähialueiden kanssa;

4) tieliikenteen sääntelyä ja kansainvälisiä sopimusasioita; ja

5) Saimaan kanavaa.

Viestintäpolitiikan osasto
26 §
Viestintäpolitiikan osaston tehtävät

Viestintäpolitiikan osaston toimialaan kuuluvat asiat, jotka koskevat:

1) viestintäpolitiikkaa ja yleistä tietoyhteiskuntapolitiikkaa;

2) viestintämarkkinoiden yleistä ohjausta ja kehittämistä;

3) viestintään käytettäviä verkkoja ja niiden välityksellä tarjottuja viestintäpalveluita;

4) postitoimintaa ja lehdistötukea;

5) tietoturvaa, viestinnän luottamuksellisuutta ja sähköistä tunnistamista;

6) viestintäelinkeinon kilpailukyvyn ja alan yritysten kansainvälistymisen edistämistä; ja

7) Viestintävirastoa ja sen tulosohjausta.

27 §
Viestintäpolitiikan osaston yksiköt

Viestintäpolitiikan osastossa on seuraavat yksiköt:

1) viestintäverkkoyksikkö; ja

2) viestintäpalveluyksikkö.

28 §
Viestintäverkkoyksikkö

Viestintäverkkoyksikössä käsitellään asiat, jotka koskevat:

1) verkkopolitiikkaa ja sähköiseen viestintään käytettäviä verkkoja ja niiden tarjontaa;

2) taajuuspolitiikkaa;

3) matkaviestintää ja langatonta viestintää;

4) viestintämarkkinalain, radiolain ja viestintähallinnosta annetun lain mukaisia ministeriön tehtäviä, elleivät ne kuulu muulle yksikölle;

5) televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukaisia ministeriön tehtäviä, siltä osin kuin ne koskevat televisio- ja radiotoiminnan taajuuksia;

6) viestinnän luottamuksellisuutta;

7) sähköisten viestintäverkkojen tietoturvaa;

8) salaustuotteita ja salaustuotepolitiikka;

9) internetin hallintoa;

10) itsesääntelyn edistämistä yksikön toimialalla;

11) Viestintävirastoa ja sen tulosohjausta yksikön toimialalla;

12) viestintäelinkeinon kilpailukykyä ja alan yritysten kansainvälistymisen edistämistä yksikön toimialalla;

13) valmiusasioita yksikön toimialalla;

14) osallisuus- ja tietoyhteiskunta-asioita sikäli kuin niitä ei hoideta muissa yksiköissä; ja

15) viestintäyhteisöjen valtionapupäätöksiä.

29 §
Viestintäpalveluyksikkö

Viestintäpalveluyksikössä käsitellään asiat, jotka koskevat:

1) sähköisissä viestintäverkoissa tarjottujen palveluiden ja verkossa harjoitetun viestinnän sääntelyä;

2) televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukaisia ministeriön tehtäviä, jos ne eivät kuulu muulle yksikölle;

3) sähköisen viestinnän tietosuojasta annetun lain mukaisia tehtäviä, elleivät ne kuulu muulle yksikölle:

4) sananvapautta viestintäverkoissa;

5) televisiotoiminnan ja muun verkkopalvelutoiminnan edistämistä;

6) televisio- ja radiotoiminnan julkista palvelua, valtion televisio- ja radiorahastoa, Yleisradio Oy:tä ja lehdistötukea;

7) postitoimintaa;

8) sähköisiä allekirjoituksia ja sähköistä tunnistamista;

9) yksityisyyden suojaa viestintäpalveluissa;

10) luettelopalveluita, laskuerittelyjä;

11) paikantamista;

12) suojauksen purkamista;

13) Viestintävirastoa ja sen tulosohjausta yksikön toimialalla;

14) itsesääntelyn edistämistä yksikön toimialalla;

15) viestintäelinkeinon kilpailukyvyn ja alan yritysten kansainvälistymisen edistämistä yksikön toimialalla;

16) osallisuus- ja tietoyhteiskunta-asioita sikäli kuin niitä ei hoideta muissa yksiköissä; ja

17) valmiusasioita yksikön toimialalla.

Ministeriön viestintä
30 §
Ministeriön viestinnän tehtävät

Ministeriön viestintä on suoraan ministeriön johdon alaisuudessa toimiva yksikkö, joka tukee ja avustaa ministeriön johtoa ministeriön viestinnässä.

Lisäksi ministeriön viestintä käsittelee asiat, jotka koskevat:

1) ministeriön ulkoista viestintää, sidosryhmätoimintaa ja yhteiskunnallista kampanjointia;

2) ministeriön sisäistä viestintää;

3) verkkoviestintää;

4) viestintäyhteistyötä valtioneuvoston piirissä ja ministeriön hallinnonalalla; ja

5) julkaisutoimintaa ja graafista ilmettä.

4 luku

Eräiden virkamiesten tehtävät

31 §
Osastopäällikkö

Osastopäällikkö:

1) osallistuu ministeriön johtamiseen johtoryhmissä, valmistavassa johtoryhmässä ja hallinnollisessa johtoryhmässä sekä johtaa osastonsa toimintaa, siten että sille kuuluvat tehtävät hoidetaan tuloksellisesti;

2) vastaa osaston toiminnan suunnittelusta sekä toiminta- ja taloussuunnitelman ja talousarvioehdotuksen valmistelusta;

3) vastaa lainsäädännön valmistelun laadusta ja ohjauksesta osastolla;

4) avustaa ministeriä ja kansliapäällikköä osaston toimialaan kuuluvissa asioissa;

5) huolehtii henkilöstönsä kehittämisestä;

6) tekee tarvittaessa aloitteita lainsäädännön ja hallinnon uudistamiseksi osaston toimialalla; ja

7) vastaa osastolle asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisesta sekä osastolle myönnettyjen määrärahojen käytöstä.

Viestintäjohtajan tehtävistä on soveltuvin osin voimassa, mitä tässä työjärjestyksessä säädetään osastopäällikön tehtävistä.

32 §
Yksikön päällikkö

Yksikön päällikkö:

1) osallistuu osaston johtamiseen sekä johtaa, valvoo ja kehittää yksikkönsä toimintaa asetettujen toimintalinjojen ja tulostavoitteiden mukaisesti;

2) huolehtii yksikön ja sen toimialaan kuuluvien virastojen ja laitosten toiminta- ja taloussuunnitelman sekä talousarvioehdotuksen valmistelusta ja seuraa niiden toteutumista; ja

3) vastaa yksikön tehtäviin kuuluvien hankkeiden käynnistämisestä, toteuttamisesta ja seurannasta sekä lainsäädännön valmistelun laadusta yksikössä.

33 §
Muut päälliköt

Apulaisosastopäällikkö johtaa ja valvoo osastopäällikön apuna osaston toimintaa.

5 luku

Asioiden valmistelu

34 §
Vahvistetusta työnjaosta poikkeaminen

Vahvistetusta työnjaosta huolimatta virkamies on velvollinen tarvittaessa suorittamaan ne tehtävät, jotka ministeri, kansliapäällikkö, osastopäällikkö tai asianomaisen yksikön päällikkö määrää. Jos syntyy epätietoisuutta siitä, minkä osaston käsiteltäväksi asia kuuluu, kysymyksen ratkaisee kansliapäällikkö. Jos syntyy epätietoisuutta, kenen käsiteltäväksi asia osastolla tai yksikössä kuuluu, kysymyksen ratkaisee osastopäällikkö tai asianomainen yksikön päällikkö.

35 §
Esittelylupa

Tasavallan presidentin esittelyn, valtioneuvoston yleisistunnon tai raha-asiainvaliokunnan istunnon esittelylistaa ei saa jakaa ennen kuin ministeri on hyväksynyt sen ottamisen esittelyyn, jollei ministeri ole hyväksynyt muuta menettelytapaa.

36 §
Asian esittely

Ennen kuin asia esitellään ministerin tai kansliapäällikön ratkaistavaksi tai asiaa koskeva esittelylista jaetaan, esittelijän on toimitettava asiakirjat sekä päätösehdotus, kirje tai esittelylista lähimpänä esimiehenään olevan yksikön päällikön ja osastopäällikön hyväksyttäväksi.

Milloin asian ratkaisee osastopäällikkö, on vastaavasti meneteltävä yksikön päällikköön nähden. Osastopäällikkö ja yksikön päällikkö voivat erityisestä syystä määrätä, että tietyt asiat voidaan esitellä tai ottaa esittelylistalle niitä heille nähtäväksi toimittamatta tai selostamatta.

37 §
Eduskuntakysymykset

Vastausehdotus kirjalliseen kysymykseen on esiteltävä ministerille viimeistään viisi päivää ennen määräajan päättymistä. Vastausehdotus on ennen ehdotuksen antamista ministerille toimitettava kansliapäällikön ja asianomaisen osastopäällikön nähtäväksi.

38 §
Eduskunnassa kuuleminen

Jos ministeriön virkamies kutsutaan asiantuntijana kuultavaksi eduskunnan valiokuntaan, hänen on ennakolta ilmoitettava asiasta ministerille, kansliapäällikölle, erityisavustajalle ja osastopäällikölle.

Kuulemisesta on laadittava raportti, joka toimitetaan ministerille, kansliapäällikölle, erityisavustajalle ja osastopäällikölle.

6 luku

Tiedon välittäminen

39 §
Kansliapäällikön ja osastopäälliköiden informointi

Kansliapäällikkö ja osastonsa asioiden osalta osastopäällikkö on pidettävä tietoisena tärkeimmistä esille tulleista ja vireillä olevista asioista.

Mitä edellä säädetään kansliapäälliköstä ja osastopäälliköstä, koskee soveltuvin osin myös yksikön päällikköä.

40 §
Osastojen ja yksiköiden informointi

Asiasta, joka koskee myös muun kuin asiaa valmistelevan osaston tai yksikön toimialaa, on sitä valmisteltaessa hyvissä ajoin neuvoteltava kysymyksessä olevan osaston tai yksikön asianomaisen virkamiehen kanssa.

Yksikön tulee toimittaa käsittelemistään asioista annetut tärkeimmät päätökset ja lausunnot tiedoksi niille muille yksiköille, joita asia koskee.

Niistä ministeriökokouksista sekä koti- että ulkomaisista neuvotteluista, joissa tehdään päätöksiä ja toimenpideratkaisuja, tai jotka ovat toiminnallisesti merkityksellisiä taikka joilla on ministeriön sisällä tiedotusarvoa, laaditaan tarpeen mukaan päätös- tai neuvottelumuistio.

41 §
Julkisuus ja avoimuus

Ministeriö on toiminnassaan avoin ja vuorovaikutteinen.

Ministeriön viestinnässä noudatetaan julkisuuslainsäädäntöä sekä erikseen vahvistettua ministeriön viestintäohjetta. Ministeriön viestintä sekä osastot ja yksiköt ovat tiiviissä yhteistyössä sisäiseen ja ulkoiseen viestintään liittyvissä asioissa. Ministeriön johdon, virkamiesten ja ministeriön viestinnän tehtävät sekä työnjako asioiden julkistamisessa on esitelty viestintäohjeessa.

Jokainen ministeriössä työskentelevä on velvollinen noudattamaan hyvää tiedonhallintatapaa ja vastaa käsittelemistään asiakirjoista ja tiedoista julkisuuslain ja ministeriön asiakirjojen käsittelyä koskevien ohjeiden mukaisesti. Ministeriön osastot ja yksiköt sekä yleiseen osastoon kuuluva hallinto- ja kehityspalvelut toimivat tiiviissä yhteistyössä asiakirjahallintoa sekä asiakirjojen käsittelyä ja julkisuutta koskevissa kysymyksissä.

7 luku

Asioiden ratkaiseminen

42 §
Ministerin ratkaisuvalta

Ministeri ratkaisee ministeriössä päätettävät asiat, jollei ratkaisuvaltaa ole annettu ministeriön virkamiehille. Muille viranomaisille annettavat lausunnot ja selitykset esitellään ministerille, jollei jäljempänä erikseen toisin säädetä. Lainsäädännön uudistamista tai muuttamista koskevat lausunnot esitellään kuitenkin aina ministerille.

43 §
Virkamiesten ratkaisuvalta

Kansliapäällikkö, osastopäälliköt, viestintäjohtaja ja muut virkamiehet ratkaisevat ministeriössä päätettäviä muita kuin yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittäviä asioita sen mukaan kuin jäljempänä 47―53 §:ssä säädetään.

44 §
Yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittävä asia

Ministeri ratkaisee asian, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista, jos se on yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittävä taikka jos siitä on hankittava valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan lausunto.

Jos on epäselvää tai harkinnanvaraista, onko asia katsottava yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti niin merkittäväksi, että se on saatettava ministerin ratkaistavaksi, ministeri päättää, katsooko hän asian sellaiseksi.

Virkamiehen ratkaisuvaltaan kuuluvasta asiasta, joka esitellään ministerille sen johdosta, että se on katsottava yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittäväksi, on esittelijän ennen esittelyä ministerille neuvoteltava sen virkamiehen kanssa, jonka ratkaisuvaltaan asia kuuluu, sekä tämän esimiehenä olevan osaston tai osaston ulkopuolisen yksikön päällikön kanssa.

45 §
Osaston kannalta merkittävä asia

Osastopäällikkö ratkaisee asian, jonka virkamies tämän työjärjestyksen mukaan saisi ratkaista, jos se on osaston toiminnan kannalta tai muutoin merkittävä.

46 §
Ministerin ja eräiden virkamiesten päätösvallan pidätysoikeus

Ministerin ja eräiden virkamiesten oikeudesta pidättää itselleen ratkaisuvalta asiassa, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista, säädetään liikenne- ja viestintäministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (405/2003) 7 §:n 2 momentissa.

Jos kansliapäällikkö tai osastopäällikkö ottaa ratkaistavakseen alaisensa virkamiehen ratkaisuvaltaan kuuluvan asian, tästä on aina ilmoitettava asianomaiselle virkamiehelle.

47 §
Virkavapauden myöntäminen

Virkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla sekä sitä vastaavan vapautuksen työsopimussuhteiselle henkilöstölle myöntää hallintojohtaja tai hänen määräämänsä virkamies.

Muun virkavapauden tai vastaavan vapautuksen myöntää:

1) kansliapäällikölle enintään kahdeksi vuodeksi ministeri ja yli kahdeksi vuodeksi valtioneuvosto;

2) virkamiehelle, jonka valtioneuvosto nimittää enintään kolmeksi kuukaudeksi kansliapäällikkö ja sitä pidemmäksi ajaksi, kuitenkin enintään kahdeksi vuodeksi ministeri ja yli kahdeksi vuodeksi valtioneuvosto; ja

3) muulle virkamiehelle tai työsopimussuhteiselle henkilöstölle pidemmäksi ajaksi kuin 30 päiväksi kansliapäällikkö ja enintään 30 päiväksi hallintojohtaja tai hänen määräämänsä virkamies.

48 §
Virkamatkamääräyksen antaminen

Ministeri antaa erityisavustajalle ja kansliapäällikölle virkamatkamääräyksen. Kansliapäällikkö antaa osastopäällikölle sekä viestintäjohtajalle virkamatkamääräyksen.

Osastopäällikkö antaa apulaisosastopäällikölle ja yksikön päällikölle virkamatkamääräyksen. Ministeriön viestinnän virkamiehelle virkamatkamääräyksen antaa viestintäjohtaja. Muulle virkamiehelle matkamääräyksen antaa yksikön päällikkö.

49 §
Kansliapäällikön ratkaisuvalta

Kansliapäällikkö ratkaisee 47 ja 48 §:ssä säädetyn lisäksi asiat, jotka koskevat:

1) lausunnon tai selityksen antamista muille viranomaisille yleiseltä merkitykseltään vähäisissä asioissa, jotka kuuluvat useamman kuin yhden osaston toimialaan;

2) ministeriön määrärahojen käyttöön osoittamista;

3) ministeriön sisäistä hallintoa ja järjestystä, jos asia on periaatteellinen tai muuten tärkeä;

4) sivutoimilupaa ministeriön virkamiehille;

5) ylitarkastajaa virka-asemaltaan alemman virkamiehen nimittämistä ja työsopimussuhteeseen ottamista tai virkamieheksi nimittämistä määräajaksi vastaavaan virkasuhteeseen tai muuhun virkasuhteeseen enintään vuodeksi;

6) valtion virkamieslain 24 §:ssä tarkoitettua varoituksen antamista;

7) ministeriön virkamiehen palkkausta;

8) ministeriön edustajan esittämistä muiden viranomaisten asettamiin työryhmiin tai muihin valmisteluelimiin; ja

9) matkamääräyksen antamista ministeriön hallinnonalan viraston tai laitoksen päällikölle, jos virkamatkan maksaa muu kuin asianomainen virasto tai laitos.

50 §
Osastopäällikön ratkaisuvalta

Osastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1) lausunnon ja selityksen antamista muille viranomaisille osaston toimialaa koskevissa yleiseltä merkitykseltään vähäisissä asioissa;

2) hallintokantelua osaston toimialaan kuuluvissa yleiseltä merkitykseltään vähäisissä asioissa;

3) osaston käyttöön osoitettujen määrärahojen käyttämistä tai jakamista yksikön käyttöön;

4) osaston toimialaan kuuluvissa asioissa tutkimussopimusten tekemistä ministeriölle vahvistetun tutkimusohjelman puitteissa; ja

5) osaston henkilöstön vuosilomajärjestystä.

51 §
Liikennepolitiikan osaston osastopäällikkö

Liikennepolitiikan osaston osastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1) elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain 4 §:ssä tarkoitettuja lupia;

2) merilain 5 luvun 6 §:ssä tarkoitettua poikkeusta laivaisännistöyhtiön pääisännän asuinpaikkavaatimuksesta;

3) luvanvaraisen henkilö- ja tavaraliikenteen harjoittamista;

4) joukkoliikenteen palveluostoja ja valtionapua;

5) poikkeuksia vaarallisten aineiden kuljettamisesta tiellä ja rautatiellä annetuista määräyksistä;

6) vaarallisten aineiden maakuljetusten reittirajoituksia;

7) liikenteen ohjauslaitteen vahvistamista käytettäväksi kokeilutarkoituksessa;

8) poikkeuksia ajoneuvojen massoista ja mitoista;

9) vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyviä ilmoitettuja ja hyväksyttyjä laitoksia;

10) ajoneuvon, järjestelmän, osan ja erillisen teknisen yksikön tyyppihyväksyntään liittyviä tutkimuslaitoksia; ja

11) Euroopan unionilta saatavien rakennerahastovarojen ja kansallisten vastinrahojen siirtämistä edelleen hallinnonalan virastojen ja laitosten käyttöön.

52 §
Hallintojohtaja

Hallintojohtaja tai hänen määräämänsä virkamies ratkaisee ministeriön sisäiseen hallintoon kuuluvat asiat, jotka koskevat:

1) virkavapautta, siten kuin tässä työjärjestyksessä erikseen säädetään;

2) ministeriön henkilöstön palvelussuhteeseen liittyviä etuuksia, joihin heillä on oikeus lain taikka virka- tai työehtosopimuksen nojalla; ja

3) todistuksen antamista irtisanomisesta ja virkasuhteen päättymisestä.

53 §
Talousjohtaja

Talousjohtaja tai hänen määräämänsä virkamies ratkaisee valtion talousarvion toimeenpanoon ja muuhun taloudenhoitoon kuuluvat asiat, jotka koskevat tilijaottelua ja sen muutoksia.

8 luku

Yhteisiä säännöksiä

54 §
Vuosilomat

Ministeri vahvistaa kansliapäällikön vuosiloman.

Kansliapäällikkö vahvistaa osastopäälliköiden sekä viestintäjohtajan vuosilomajärjestyksen ja vuosilomat. Tätä koskevat ehdotukset on tehtävä huhtikuun loppuun mennessä.

Muiden virkamiesten vuosilomajärjestyksen ja vuosilomat vahvistaa asianomainen osastopäällikkö.

55 §
Komitea- ja työryhmätyöskentely

Komiteaan, toimikuntaan tai muuhun valmistelevaan toimielimeen nimetyn ministeriön virkamiehen tulee puheenjohtajana tai jäsenenä toimia lähinnä ministeriön edustajana. Hänen tulee antaa tietoja komitean tai toimikunnan työstä ja siinä esille tulevista kannan määrittelyistä yksikön päällikölle ja osastopäällikölle, ja mikäli nämä katsovat asian liikenne- ja viestintäministeriön kannalta tärkeäksi, myös ministerille ja kansliapäällikölle.

Jos valmisteluelimessä käsiteltävät asiat koskevat tai sivuavat myös muun kuin asianomaisen virkamiehen oman osaston toimialaa, tulee virkamiehen olla yhteydessä myös asianomaiseen osastoon.

Jos valmisteluelimessä on edustettuina kaksi tai useampia virkamiehiä liikenne- ja viestintäministeriöstä, tulee heidän pyrkiä yksimielisyyteen kannanmäärittelyissään. Mahdollisten erimielisyyksien ilmaantuessa on niistä pyrittävä sopimaan neuvottelemalla tarvittaessa osastopäällikön tai kansliapäällikön kanssa.

Työryhmätyöskentelyssä noudatetaan seuraavia periaatteita:

1) liikenne- ja viestintäministeriön asettaman työryhmän loppu- tai väliraportista on laadittava varsinaisen yhteenvedon lisäksi tarvittaessa lyhyt toimenpidesuositus;

2) työryhmän puheenjohtajan tulee esitellä työryhmämuistio asian laadun mukaan ministerille, kansliapäällikölle tai osastopäällikölle; ja

3) virkamiehen toimiessa ministeriön edustajana ulkopuolisessa työryhmässä hän on velvollinen esittelemään esimiehelleen työryhmän keskeisimmät suositukset ja kannanotot, ennen kuin allekirjoittaa työryhmämuistion.

56 §
Valmiusasiat

Kansliapäällikkö vastaa ministeriön ja hallinnonalan varautumisesta poikkeusoloihin.

Turvallisuus- ja virastopalvelujen päällikkö tai kansliapäällikön määräämä muu virkamies osallistuu valtioneuvoston varautumisyhteistyöhön ja avustaa kansliapäällikköä sekä osastoja varautumiseen liittyvissä asioissa.

Osastot vastaavat varautumisesta toimialallaan. Turvallisuus- ja virastopalvelujen päällikkö osallistuu osastojen johtoryhmiin, kun niissä käsitellään varautumisasioita.

Valmiusasioita käsitellään valmistavassa johtoryhmässä.

57 §
Kansliapäällikön ja osastopäälliköiden sijaisuudet

Kansliapäällikön ollessa estynyt toimii hänen sijaisenaan ministerin määräämä osastopäällikkö tai muu tasavallan presidentin tai valtioneuvoston nimittämä virkamies. Osastopäällikön sijaisena toimii apulaisosastopäällikkö tai kansliapäällikön määräämä muu virkamies. Osastojen yksiköiden päälliköiden sijaiset määrää osastopäällikkö.

58 §
Ministeriön esittelijät

Liikenne- ja viestintäministeriössä esittelijöinä toimivat valtioneuvoston esittelijöinä toimivien virkamiesten lisäksi ylitarkastajat, erityisasiantuntijat, erikoistutkijat ja taloussuunnittelijat, näitä virka-asemaltaan vastaavat virkamiehet sekä ne muut virkamiehet, jotka ministeriö määrää esittelijöiksi.

59 §
Voimaantulo ja siirtymäsäännös

Tämä työjärjestys tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2007.

Tällä työjärjestyksellä kumotaan 27 päivänä huhtikuuta 2005 annettu liikenne- ja viestintäministeriön työjärjestys (263/2005).

Ennen tämän työjärjestyksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2007

Liikenneministeri
Anu Vehviläinen

Kansliapäällikkö
Harri Pursiainen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.