750/2006

Annettu Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2006

Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty liikenne- ja viestintäministeriön esittelystä, säädetään 29 päivänä kesäkuuta 2006 annetun rautatielain (555/2006) nojalla:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §
Asetuksen tarkoitus ja soveltamisala

Asetusta sovelletaan rautatiejärjestelmän turvallisuuden ja yhteentoimivuuden varmistamiseksi ja kehittämiseksi siten kuin rautatielaissa (555/2006) säädetään, jollei Suomea koskevasta kansainvälisestä velvoitteesta muuta johdu.

Asetuksessa säädetään rautatiejärjestelmän osajärjestelmistä, yhteentoimivuuden osatekijöistä, olennaisista vaatimuksista, vaatimuksenmukaisuuden arvioinnista, ilmoitetusta laitoksesta ja arviointimenettelyistä.

2 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) infrastruktuuri-osajärjestelmällä raiteita, vaihteita, teknisiä rakenteita, asemien perusrakenteita sekä turva- ja suojalaitteita;

2) energia-osajärjestelmällä sähköistämisjärjestelmää, ilmajohtoihin liittyviä laitteita ja sähkönottolaitteita;

3) liikenteenohjaus- ja -valvonta- sekä opasteet ja merkinanto-osajärjestelmällä niitä laitteita, jotka tarvitaan varmistamaan rataverkolla luvallisesti liikennöivän liikkuvan kaluston turvallisuus, ohjaus ja valvonta;

4) käyttötoiminta ja liikenteen hallinta- osajärjestelmällä niitä menettelyjä ja menettelyihin liittyviä laitteita, joiden avulla voidaan varmistaa erilaisten rakenteellisten osajärjestelmien yhdenmukainen käyttö rautatiejärjestelmän tavanomaisen toiminnan ja vajaatoiminnan aikana sekä sitä ammatillista kelpoisuutta, joka vaaditaan rajat ylittävässä rautatieliikenteessä;

5) telemaattiset sovellukset-osajärjestelmällä matkustajille tarkoitettuja tiedotusjärjestelmiä, tavaroiden ja junien ajantasaista seurantaa varten tarvittavia tiedotusjärjestelmiä, lajittelu- ja jakelujärjestelmiä sekä yhteyksien järjestämistä muiden liikennemuotojen kanssa ja asiakirjojen tuottamista sähköisessä muodossa ja muita matkustajille ja tavaraliikenteen osapuolille tarkoitettuja tiedotusjärjestelmiä;

6) liikkuva kalusto-osajärjestelmällä rakenteita, liikkuvan kaluston laitteiden ohjaus- ja valvontajärjestelmiä, vetolaitteita, energian muuntolaitteita, jarrulaitteita, kytkinlaitteita, pyörästölaitteita ja jousitusta, ovia, turvalaitteita sekä matkustajien ja junahenkilökunnan terveyttä turvaavia laitteita;

7) huolto-osajärjestelmällä niitä menettelyjä, niihin liittyviä välineitä, huoltotyön logistisia laitteistoja sekä varastoja, jotka tarvitaan huoltotehtävien suorittamista varten rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden varmistamiseksi ja rautatieliikenteen suorituskyvyn takaamiseksi;

8) EY-tarkastuksella rautatielain 2 §:n 21 kohdassa tarkoitetun ilmoitetun laitoksen suorittamaa osajärjestelmän arviointia;

9) EY-tarkastusvakuutuksella sen, joka hankkii osajärjestelmän käyttöönsä, tai tämän Euroopan talousalueelle (jäljempänä ETA-alue) sijoittuneen edustajan antamaa vakuutusta siitä, että osajärjestelmä vastaa olennaisia vaatimuksia;

10) EY-vaatimuksenmukaisuusvakuutuksella ja EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutuksella yhteentoimivuuden osatekijän valmistajan, tämän ETA-alueelle sijoittuneen edustajan tai sen, joka saattaa yhteentoimivuuden osatekijän markkinoille, antamaa vakuutusta siitä, että yhteentoimivuuden osatekijä vastaa olennaisia vaatimuksia sekä muita yhteisön oikeuden mukaisia vaatimuksia;

11) hankintayksiköllä yhtiötä tai muuta yhteisöä, joka hankkii käyttönsä tai edelleen luovutettavaksi osajärjestelmän;

12) yksityisraiteen haltijalla yhtiötä tai muuta yhteisöä, joka hallinnoi muuta kuin valtion omistamaa ja Ratahallintokeskuksen hallinnoimaa raidetta, jolla on liityntä rataverkkoon.

2 luku

Olennaisten vaatimusten perusteet

3 §
Turvallisuus

Turvallisuuden kannalta olennaisten rakenneosien ja erityisesti liikkuvaan kalustoon liittyvien laitteiden suunnittelulla, rakentamisella tai valmistamisella sekä huollolla ja valvonnalla on taattava turvallisuustaso, joka vastaa Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä vahvistettuja tavoitteita. Turvallisuustaso on taattava myös yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä määritellyissä vajaatoimintatilanteissa.

Liikkuvan kaluston ja radan teknisten ominaisuuksien on oltava sellaisia, että niillä voidaan liikennöidä turvallisesti sallituilla enimmäisnopeuksilla. Käytettävien laitteiden on kestettävä käyttöaikanaan niille määritetyt tavanomaiset tai poikkeukselliset rasitukset. Myös turvallisuuteen vaikuttavien laitteiden satunnaisista vioista aiheutuvia haitallisia vaikutuksia on voitava rajoittaa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Rataverkko ja liikkuva kalusto on suunniteltava ja näissä osajärjestelmissä käytettävät materiaalit on valittava siten, että tulipalon ja savun syntymistä ja leviämistä sekä näiden vaikutuksia voidaan tehokkaasti rajoittaa. Käyttäjien käsiteltäviksi tarkoitetut laitteet on suunniteltava siten, etteivät ne vaaranna laitteiden turvallista käyttöä tai käyttäjien terveyttä ja turvallisuutta, jos niitä käytetään ohjeiden vastaisesti.

4 §
Luotettavuus ja käyttökunto

Liikkuvaan kalustoon ja sen käyttöön liittyvien osatekijöiden seuranta ja huolto on järjestettävä ja toteutettava sekä näiden toimintojen laajuus määritettävä siten, että ne pysyvät toimintakuntoisina niille tarkoitetuissa olosuhteissa.

5 §
Terveys

Sellaisia materiaaleja, jotka voivat käyttötavastaan johtuen vaarantaa niiden kanssa kosketuksiin joutuvien ihmisten terveyden, ei saa käyttää liikkuvassa kalustossa eikä rataverkon rakenteissa. Käytettävät materiaalit on muutoinkin valittava ja niitä on käytettävä siten, että erityisesti mahdollisen tulipalon yhteydessä materiaalien haitallisten vaikutusten esiintymistä voidaan vähentää.

6 §
Ympäristönsuojelu

Rautatiejärjestelmään kuuluvien osajärjestelmien suunnittelussa ja toteuttamisessa on arvioitava rautatiejärjestelmästä sekä rautatieliikenteen harjoittamisesta aiheutuvat ympäristövaikutukset ja otettava mahdolliset ympäristövaikutukset huomioon osajärjestelmän käytössä siten kuin siitä muutoin säädetään tai määrätään. Rautatieliikenteestä aiheutuvan melun rajoittamisesta on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään tai määrätään.

Rautatiejärjestelmän suunnittelemisen, toteuttamisen ja rautatieliikenteen harjoittamisen ympäristövaikutusten arvioinnista ja huomioonottamisesta sekä rautatieliikenteestä aiheutuvan melun rajoittamisesta on voimassa, mitä niistä muutoin säädetään tai määrätään. Rautatiejärjestelmän käyttö ei saa aiheuttaa maaperässä sen tasoista värähtelyä, että rautatiejärjestelmän tavanomainen käyttö häiritsee kohtuuttomasti rataverkon lähellä suoritettavia toimintoja tai rataverkon ympäristöä. Sallitusta värähtelystä on voimassa, mitä siitä muutoin säädetään tai määrätään.

Liikkuva kalusto ja energiansyöttöjärjestelmä on suunniteltava ja toteutettava siten, että ne ovat sähkömagneettisilta ominaisuuksiltaan yhteensopivia sellaisten laitteistojen, laitteiden ja verkkojen kanssa, joihin ne saattavat olennaisesti vaikuttaa.

7 §
Tekninen yhteensopivuus

Rautatiejärjestelmässä käytettävän liikkuvan kaluston ja rataverkon rakenteiden ja kiinteiden laitteistojen tekniset ominaisuudet on sovitettava yhteen erilaisten ominaisuuksiensa ja eri osajärjestelmien kanssa. Yhteensopivien ominaisuuksien sijaan voidaan kuitenkin käyttää väliaikaisesti myös sellaisia ominaisuuksia, jotka tukevat tarkoituksenmukaisella tavalla rautatiejärjestelmän yhteensopivuutta.

3 luku

Osajärjestelmiä koskevat erityiset vaatimukset

8 §
Rataverkkoa koskevat erityiset vaatimukset

Ratahallintokeskuksen ja yksityisraiteen haltijan on varmistettava, että

1) rautatieliikenteestä aiheutuvaa turvallisuusriskiä rautatiealueen läheisyydessä asuville tai muutoin oleville ihmisille vähennetään siltä osin kuin Ratahallintokeskus ja yksityisraiteen haltija voi siihen kohtuudella vaikuttaa;

2) sellaiset rataverkon osat, joihin yleisöllä on pääsy, suunnitellaan ja toteutetaan siten, että ihmisille aiheutuvia turvallisuusriskejä vähennetään siltä osin kuin Ratahallintokeskus ja yksityisraiteen haltija voi siihen kohtuudella vaikuttaa;

3) rataverkon laitteistot suojataan tarkoituksenmukaisella tavalla;

4) tunneleiden asettamat erityiset turvallisuusvaatimukset otetaan rautatiejärjestelmässä huomioon.

9 §
Energiaa koskevat erityiset vaatimukset

Energian syöttölaitteiden toiminta ei saa vaarantaa rautatieliikenteen tai ihmisten turvallisuutta. Sähkö- tai lämpöenergian syöttölaitteiden toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen on pysyttävä yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä määritellyissä rajoissa.

Sähkö- tai lämpöenergian syöttöjärjestelmien on mahdollistettava se, että liikkuva kalusto saavuttaa rataverkolla sallitut suoritustasot. Liikkuvan kaluston virranottolaitteiden on sovittava yhteen rataverkon sähkönsyöttöjärjestelmän kanssa sellaisina kuin ne on yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä kuvattu.

10 §
Liikenteenohjaus-, valvonta- ja opastinjärjestelmää koskevat erityiset vaatimukset

Liikenteenohjaus-, valvonta- ja opastinjärjestelmän toiminnalla on luotava edellytykset sellaiselle rautatieliikenteelle, jonka turvallisuustaso vastaa rataverkolle asetettuja tavoitteita. Ohjaus-, valvonta- ja opastinjärjestelmien on mahdollistettava rataverkossa luvallisesti liikkuvien junien ja muun rataverkolla käytettävän liikkuvan kaluston turvallinen liikkuminen myös yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä määritellyssä vajaatoimintatilanteessa.

Rataverkko ja sillä käytettävä liikkuva kalusto, joka on otettu käyttöön yhteentoimivuuden teknisten eritelmien mukaan kehitettyjen ohjaus-, valvonta- ja opastinjärjestelmien käyttöönoton jälkeen, on sovitettava yhteen ja mukautettava ohjaus-, valvonta- ja opastinjärjestelmien käyttöön. Liikkuvan kaluston ohjaamoihin asennettujen ohjaus-, valvonta- ja opastelaitteiden on mahdollistettava tavanomainen käyttö yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä määritellyissä olosuhteissa rautatiejärjestelmässä.

11 §
Liikkuvaa kalustoa koskevat erityiset vaatimukset

Liikkuvan kaluston rakenteet on suunniteltava siten, että matkustaja- ja ohjaamotilat ovat riittävästi suojattuja törmäys- ja suistumistilanteissa. Liikkuvan kaluston muut sähkölaitteet eivät saa vaarantaa ohjaus-, hallinta- ja opastinlaitteiden toimintavarmuutta. Jarrutustekniikan ja -tehojen on oltava yhteensopivia raiteiden, teknisten rakenteiden ja opastinjärjestelmien kanssa. Liikkuvan kaluston haltijan on varmistettava, että kaikki sähköisesti varautuneet laitteet tai niiden osat suojataan siten, ettei niistä aiheudu ihmisille vaaraa.

Liikkuvassa kalustossa on oltava laitteita, joiden avulla matkustajat voivat ilmoittaa uhkaavasta vaarasta kuljettajalle ja joiden avulla junahenkilökunta voi olla yhteydessä matkustajiin. Liikkuvassa kalustossa on lisäksi oltava kuulutusjärjestelmä tai järjestely, jonka avulla junahenkilökunta ja liikenteenohjaus voivat välittää viestejä matkustajille. Liikkuvan kaluston ovissa on oltava matkustajien turvallisuuden takaava ovien sulkemis- ja avausjärjestelmä. Käytössä on oltava myös riittävästi hätäuloskäyntejä, jotka on merkittävä asianmukaisesti. Liikkuvassa kalustossa on oltava riittävän tehokas hätävalaistusjärjestelmä, jolla on oma tehonlähde.

Oleelliset ajo-, veto- ja jarrutuslaitteet sekä ohjaus- ja hallintalaitteet on suunniteltava siten, että määritellyssä vajaatoimintatilanteessa liikkuva kalusto voi jatkaa matkaansa ilman haittaa käyttöön jääville laitteille. Liikkuvan kaluston sähkölaitteiden on oltava yhteensopivia ohjaus-, hallinta- ja opastinjärjestelmän toiminnan kanssa. Liikkuvan kaluston suunnittelussa ja valmistamisessa on otettava myös huomioon tunnelien edellyttämät erityiset turvallisuusvaatimukset.

Jos liikkuvan kaluston vetovoima tuotetaan sähköllä, virranottolaitteiden on oltava sellaisia, että kalusto voi liikkua rataverkolla käytössä olevan energiansyöttöjärjestelmän avulla. Liikkuvan kaluston ominaisuuksien on oltava sellaisia, että kalusto voi kulkea kaikilla rataosuuksilla, joilla sitä aiotaan käyttää.

12 §
Huoltoa koskevat erityiset vaatimukset

Rautatiejärjestelmän huollossa käytettävien teknisten laitteiden ja menetelmien on taattava kyseisen osajärjestelmän turvallinen käyttö eikä niistä saa aiheutua vaaraa terveydelle ja turvallisuudelle. Huoltojärjestelmässä käytettävistä teknisistä laitteista ja menetelmien ympäristövaatimuksista on voimassa, mitä siitä on säädetty tai määrätty.

Liikkuvan kaluston huoltolaitteiden on oltava sellaisia, että niillä voidaan suorittaa turvallisuuteen, terveyteen ja matkustusmukavuuteen liittyvät toimet sille kalustolle, joita varten ne on suunniteltu.

13 §
Henkilö- ja tavaraliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevat erityiset vaatimukset

Henkilö- ja tavaraliikenteen telemaattisissa sovelluksissa on eri osajärjestelmien välillä varmistettava, että käytettävät tiedot, ohjelmat ja tiedonsiirtokäytännöt suunnitellaan eri sovellusten ja eri rautatieyritysten tiedonvaihtoa ja -välitystä varten. Järjestelmässä siirrettävien julkisten tietojen tulee olla eri käyttäjien saatavilla.

Telemaattisissa sovelluksissa tiedostojen, ohjelmien ja tiedonsiirtokäytäntöjen käyttö-, hallinta-, päivitys- ja ylläpitotavoissa on otettava huomioon järjestelmien tehokkuus ja palvelujen laatu. Järjestelmien käyttäjäliittymissä on noudatettava ergonomiaa ja terveydensuojelua koskevia vaatimuksia. Sovellusten haltijoiden on varmistettava turvallisuuteen liittyvien tietojen osalta riittävä yhtenäisyys ja luotettavuus tietojen tallentamisessa ja siirrossa.

4 luku

Osajärjestelmän vaatimuksenmukaisuuden arviointi

14 §
EY-tarkastus ja EY-tarkastusvakuutus

Osajärjestelmän vaatimuksenmukaisuuden arvioi EY-tarkastuksessa se ilmoitettu laitos, jolle osajärjestelmän hankintayksikkö tai tämän edustaja on antanut tehtävää varten toimeksiannon. Ilmoitettu laitos vastaa osajärjestelmän EY-tarkastuksesta osajärjestelmän suunnittelusta sen käyttöönottoa edeltävään luovutukseen saakka. EY-tarkastus kattaa osajärjestelmän suunnittelun ja rakentamisen sekä käyttöön otettavan osajärjestelmän koekäytön.

Ilmoitetun laitoksen antaman vaatimuksenmukaisuustodistuksen perusteella osajärjestelmän hankintayksikkö tai sen edustaja voi antaa osajärjestelmälle EY-tarkastusvakuutuksen. Vakuutus voidaan antaa, jos osajärjestelmä on vaatimuksenmukaisuustodistuksen perusteella olennaisten vaatimusten mukainen.

15 §
EY-tarkastusvakuutuksen sisältö

EY-tarkastusvakuutus osoitetaan Rautatievirastolle ja sen tulee sisältää seuraavat tiedot:

1) viittaus sovellettuun Euroopan yhteisöjen direktiiviin;

2) hankintayksikkö tai sen Euroopan talousalueelle sijoittuneen edustajan nimi tai toiminimi ja osoite, edustajan osalta myös hankintayksikön toiminimi;

3) lyhyt kuvaus osajärjestelmästä;

4) EY-tarkastuksen suorittaneen ilmoitetun laitoksen nimi ja osoite;

5) viittaukset arvioinnin perusteena olleisiin teknisiin asiakirjoihin;

6) asian kannalta merkitykselliset väliaikaiset tai lopulliset ehdot, joita osajärjestelmässä on noudatettava, tarvittaessa erityisesti käyttörajoitukset tai -ehdot;

7) EY-tarkastusvakuutuksen voimassaoloaika, jos vakuutus on määräaikainen; sekä

8) päiväys, allekirjoitus ja allekirjoittajan henkilötiedot.

EY-tarkastusvakuutukseen on liitettävä seuraavat tekniset asiakirjat siltä osin kuin arviointi niitä koskee:

1) rataverkon osalta rakennussuunnitelmat, maaperä- ja raudoitustöiden katselmuspöytäkirjat sekä betonitöiden testaus- ja tarkastusselosteet; sekä;

2) muiden osajärjestelmien osalta toteuttamista vastaavat yleissuunnitelmat ja yksityiskohtaiset suunnitelmat, sähkö- ja hydrauliset kaaviot, ohjauspiirikaaviot, tieto- ja automaatiojärjestelmien kuvaus, käyttö- ja huolto-ohjeet ja muut vastaavat asiakirjat;

3) luettelo osajärjestelmään sisältyvistä yhteentoimivuuden osatekijöistä;

4) jäljennökset yhteentoimivuuden osatekijöiden EY-vaatimustenmukaisuus- tai käyttöönsoveltuvuusvakuutuksista sekä lisäksi tarvittaessa vastaavat laskelmat ja jäljennökset niiden testausten ja tutkimusten pöytäkirjoista, joita ilmoitettu laitos on suorittanut vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/17/EY perusteella; sekä

5) EY-tarkastuksesta vastaavan ilmoitetun laitoksen todistus siitä, että osajärjestelmä vastaa olennaisia vaatimuksia, sekä vastaavat ilmoitetun laitoksen tarkastamat laskelmat sekä tarvittaessa arvioinnin aikana esitetyt, voimassa olevat varaumat.

16 §
Ilmoitetun laitoksen suorittama valvonta

Osajärjestelmän valmistukseen tai rakentamiseen liittyvän hankkeen toteutuksen tarkastamisesta vastaavan ilmoitetun laitoksen on tehtävä tarvittavia tarkastuksia säännösten ja määräysten noudattamisen varmistamiseksi. Sen on annettava tarkastuskertomus hankintayksikölle tai tämän edustajalle.

Valvonnalla on varmistettava, että teknisten asiakirjojen mukaiset velvoitteet täytetään osajärjestelmän toteuttamisen aikana. Hankkeen toteutuksen tarkastamisesta vastaavan ilmoitetun laitoksen oikeuksista sen suorittaessa valvontaa säädetään rautatielain 42 §:n 3 momentissa.

17 §
Teknisten asiakirjojen säilyttäminen

Hankintayksikön tai sen edustajan on säilytettävä 15 §:ssä tarkoitetut asiakirjat osajärjestelmän tarkastamisesta vastaavan ilmoitetun laitoksen laatiman vaatimustenmukaisuustodistuksen tukena. Asiakirjat liitetään EY-tarkastusvakuutukseen, joka hankintayksikön on toimitettava Rautatievirastolle. Asiakirjat on pyydettäessä toimitettava Euroopan unionin muiden jäsenvaltioiden viranomaisille.

5 luku

Yhteentoimivuuden osatekijän vaatimuksenmukaisuuden arviointi

18 §
Yhteentoimivuuden osatekijän arviointimenettely sekä EY-vaatimuksenmukaisuusvakuutus ja EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutus

Yhteentoimivuuden osatekijän arvioi se ilmoitettu laitos, jolle yhteentoimivuuden osatekijän valmistaja tai sen edustaja on antanut tehtävää varten toimeksiannon.

Ilmoitetun laitoksen antaman tarkastustodistuksen perusteella valmistaja tai sen edustaja voi antaa yhteentoimivuuden osatekijälle EY-vaatimuksenmukaisuusvakuutuksen tai EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutuksen Rautatieviraston määräyksen mukaisesti, jos yhteentoimivuuden osatekijä vastaa tarkastustodistuksen perusteella olennaisia vaatimuksia.

Mitä tässä pykälässä säädetään valmistajasta tai tämän ETA-alueelle sijoittuneesta edustajasta, koskee myös sitä, joka saattaa osajärjestelmän tai yhteentoimivuuden osatekijän markkinoille.

19 §
EY-vaatimuksenmukaisuusvakuutuksen ja EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutuksen sisältö

EY-vaatimustenmukaisuus- tai EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutuksen tulee sisältää seuraavat tiedot:

1) viittaus sovellettuun Euroopan yhteisöjen direktiiviin;

2) valmistajan tai sen ETA-alueelle sijoittuneen edustajan nimi tai toiminimi ja osoite, edustajan osalta myös valmistajan tai rakentajan toiminimi;

3) yhteentoimivuuden osatekijän kuvaus, kuten merkki, tyyppi tai muu vastaava kuvaus;

4) EY-vaatimustenmukaisuus- tai EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutuksen laatimisessa noudatettu menettely;

5) asian kannalta merkitykselliset kuvaukset, jotka yhteentoimivuuden osatekijä täyttää, ja erityisesti käyttörajoitukset;

6) vaatimustenmukaisuuden tai käyttöönsoveltuvuuden arviointimenettelyyn osallistuneen ilmoitetun laitoksen tai ilmoitettujen laitosten nimi ja osoite sekä tarkastustodistuksen päivämäärä ja tarvittaessa tarkastustodistuksen voimassaoloaika ja voimassaoloa koskevat ehdot;

7) tarvittaessa viittaus eurooppalaisiin eritelmiin;

8) päiväys, allekirjoitus ja allekirjoittajan henkilötiedot; sekä

9) allekirjoittajan valtuutus, jos tämä edustaa valmistajaa tai tämän ETA-alueelle sijoittautunutta edustajaa.

6 luku

Ilmoitettua laitosta, EY-tarkastusta ja arviointimenettelyä koskevat tarkemmat säännökset

20 §
Ilmoitetun laitoksen henkilöstöä koskevat vaatimukset

Sen lisäksi, mitä rautatielain 41 §:ssä säädetään ilmoitettua laitosta koskevista vaatimuksista, ilmoitetun laitoksen johdon ja muun henkilöstön on oltava toiminnallisesti riippumaton toimialan viranomaisista.

Laitoksen tarkastuksista vastaavalla henkilöstöllä on oltava tehtävien hoitamisen edellyttämä tekninen ja ammatillinen koulutus sekä riittävät tiedot tehtäviä tarkastuksia koskevista vaatimuksista ja riittävä kokemus tällaisten tarkastusten suorittamisesta. Ilmoitetun laitoksen ja sen henkilöstön on tehtävä tarkastukseen liittyvät toimet mahdollisimman suurta ammattietiikkaa ja teknistä pätevyyttä osoittaen.

Laitoksen henkilöstön palkkaus ei saa perustua suoritettujen tarkastusten määrään tai niiden tuloksiin.

21 §
EY-tarkastuksen ja arviointimenettelyn vaatimukset

Ilmoitetun laitoksen tulee EY-tarkastuksessa arvioida osajärjestelmän kokonaissuunnittelu ja osajärjestelmän rakentaminen sekä koekäyttää valmis osajärjestelmä. Ilmoitetun laitoksen on arviointimenettelyssä selvitettävä, täyttääkö osajärjestelmä olennaiset vaatimukset. Ilmoitettu laitos antaa tässä momentissa tarkoitetun arvioinnin hyväksynnästä vaatimuksenmukaisuustodistuksen.

Ilmoitetun laitoksen arviointimenettelyssä on selvitettävä, täyttääkö yhteentoimivuuden osatekijä olennaiset vaatimukset sekä vastaako yhteentoimivuuden osatekijä käyttötarkoitustaan rautatiejärjestelmässä. Ilmoitettu laitos antaa tässä momentissa tarkoitetun arvioinnin hyväksynnästä tarkastustodistuksen.

7 luku

Erinäiset säännökset

22 §
Tietojen julkaiseminen ja asiakirjoissa käytettävä kieli

Ilmoitetun laitoksen on julkaistava tarvittavat tiedot EY-tarkastuspyynnöistä ja vaatimustenmukaisuustodistuksia koskevista ratkaisuistaan.

Asiakirjat ja EY-tarkastusmenettelyihin liittyvä kirjeenvaihto on laadittava jollakin sen jäsenvaltion virallisista kielistä, johon hankintayksikkö tai sen edustaja on sijoittautunut, tai jollakin muulla hankintayksikön hyväksymällä yhteisön virallisella kielellä.

23 §
Liikkuvan kaluston rekisteriin merkittävät tiedot

Sen lisäksi, mitä rautatielain 37 §:n 3 momentissa säädetään liikkuvan kaluston rekisteriin merkittävistä tiedoista, rekisteriin merkitään tiedot:

1) EY-tarkastusvakuutuksesta ja sen antajasta;

2) liikkuvan kaluston käyttöön liittyvistä rajoituksista;

3) liikkuvan kaluston huoltoon liittyvistä turvallisuuden kannalta merkittävistä seikoista.

Lisäksi rekisteriin merkitään ne muut tiedot, jotka liikkuvan kaluston rekisteriä koskevissa yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä määrätään rekisteriin merkittäviksi.

24 §
Turvallisuusjohtamisjärjestelmä

Rautatieyrityksen ja Ratahallintokeskuksen on valmisteltava rautatielain 30 §:ssä tarkoitettu turvallisuusjohtamisjärjestelmä siten, että siinä kuvataan riittävällä tarkkuudella organisaation vastuunjako rautatieturvallisuusasioissa. Turvallisuusjohtamisjärjestelmässä on osoitettava, miten turvallisuusvalvonta järjestetään organisaation eri tasoilla, henkilöstön osallistuminen turvallisuustehtävien hoitamiseen ja miten turvallisuusjohtamisjärjestelmän kehittäminen varmistetaan.

Turvallisuusjohtamisjärjestelmään on sisällytettävä asetuksen liitteessä I mainitut turvallisuusjohtamisjärjestelmän perusosat.

25 §
Yhteiset turvallisuusindikaattorit

Rautatieviraston on rautatiejärjestelmän turvallisuustavoitteiden saavuttamisen seurantaa varten esitettävä rautatielain 29 §:n 3 momentissa tarkoitetussa vuosikertomuksessaan asetuksen liitteessä II mainitut yhteiset turvallisuusindikaattorit. Vuosikertomuksessa on ilmoitettava kaikki siinä käytetyt määritelmät ja laskentatavat. Jos virasto saa vuosikertomuksen julkaisemisen jälkeen uusia yhteisiin turvallisuusindikaattoreihin vaikuttavia tietoja, sen on muutettava sanottua vuotta koskevia indikaattoreita viimeistään seuraavassa vuosikertomuksessaan.

26 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2006.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

27 §
Siirtymäsäännökset

Sen estämättä, mitä tässä asetuksessa säädetään, tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaisesti käyttöönotettua osajärjestelmää ja asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaista yhteentoimivuuden osatekijää saa edelleen käyttää rataverkolla.

Neuvoston direktiivi 96/48/EY (396L0048); EYVL N:o L 235, 17.9.1996, s. 6–24
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/16/EY (32001L0016); EYVL N:o L 110, 20.4.2001, s. 1–27
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/50/EY (32004L0050); EYVL N:o L 164, 30.4.2004, s. 44–163

Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2006

Liikenne- ja viestintäministeri
Susanna Huovinen

Hallitusneuvos
Hannu Pennanen

LIITE I

Turvallisuusjohtamisjärjestelmät

1. Turvallisuusjohtamisjärjestelmän perusosat

Turvallisuusjohtamisjärjestelmän perusosat ovat seuraavat:

a) organisaation ylimmän johdon hyväksymä ja koko henkilöstön tiedoksi annettu turvallisuuspolitiikka;

b) laadulliset ja määrälliset tavoitteet turvallisuuden ylläpitämisen ja parantamisen organisoimiseksi sekä suunnitelmat ja menettelyt kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi;

c) voimassa olevien, uusien ja muutettujen teknisten ja toiminnallisten vaatimusten tai muiden määräävien ehtojen täyttämistä koskevat menettelyt, jotka on vahvistettu

- yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä, tai

- Rautatieviraston antamissa turvallisuusmääräyksissä tai;

- muissa asiaa koskevissa säännöksissä tai määräyksissä tai;

- viranomaisten päätöksissä

sekä menettelyt, jotka koskevat asianomaisten vaatimusten täyttämisen varmistamista laitteiden ja toiminnan koko elinkaaren ajan;

d) menettelyt ja menetelmät, jotka koskevat riskien arvioinnin suorittamista ja riskinhallintatoimenpiteiden toteuttamista, jos toimintaolosuhteiden muutoksesta tai uudesta materiaalista aiheutuu uusia riskejä rataverkolle tai toiminnalle;

e) sellaiset henkilöstön koulutusohjelmat ja -järjestelmät, joilla varmistetaan henkilöstön pätevyyden ylläpitäminen ja tehtävien asianmukainen suorittaminen;

f) järjestelyt, jotka koskevat riittävien tietojen antaminen organisaatiossa ja tarvittaessa samaa rataverkkoa käyttävien rautatieyritysten tai muiden yritysten välillä;

g) menettelyt ja mallit, jotka liittyvät turvallisuutta koskevien tietojen dokumentointitapaan sekä menettelyn määräämiseen turvallisuutta koskevien olennaisten tietojen esittämistavan valvontaa varten;

h) menettelyt, joilla varmistetaan onnettomuuksista, vaaratilanteista, "läheltä piti"-tilanteista ja muista vaarallisista tapahtumista ilmoittaminen, niiden tutkinta ja arviointi sekä tarvittavien ehkäisevien toimenpiteiden toteuttaminen;

i) hätätilanteessa noudatettavat toimintasuunnitelmat sekä varoitus- ja tiedotussuunnitelmat, joista sovitaan toimivaltaisten viranomaisten kanssa;

j) määräykset ja ohjeet, jotka koskevat turvallisuusjohtamisjärjestelmän säännöllistä sisäistä tarkastusta.

LIITE II

Yhteiset turvallisuusindikaattorit

1. Onnettomuuksiin liittyvät indikaattorit:

Onnettomuuksien kokonaismäärä ja junakilometreihin suhteutettu määrä sekä onnettomuustyypit jaoteltuina seuraavasti

- junien yhteentörmäykset, mukaan lukien törmäykset aukean tilan ulottuman sisäpuolella oleviin esteisiin;

- junien raiteilta suistumiset;

- tasoristeysonnettomuudet, mukaan lukien onnettomuudet, joissa on osallisina jalankulkijoita;

- liikkeessä olevan liikkuvan kaluston aiheuttamat henkilöonnettomuudet itsemurhia lukuun ottamatta;

- itsemurhat;

- liikkuvan kaluston tulipalot;

- muut.

Kaikki onnettomuudet on ilmoitettava ensisijaisesti onnettomuuden tyypin mukaan luokiteltuna, vaikka toissijainen onnettomuus, esimerkiksi raiteilta suistumisen jälkeinen tulipalo, olisi seurauksiltaan ensisijaista onnettomuutta vakavampi.

2. Vakavasti loukkaantuneiden ja kuolleiden kokonaismäärä ja junakilometreihin suhteutettu määrä onnettomuustyypeittäin jaoteltuina seuraaviin henkilöryhmiin

- matkustajat (myös suhteessa henkilökilometrien kokonaismäärään);

- työntekijät, mukaan lukien alihankkijoiden henkilöstö;

- tasoristeysten käyttäjät;

- rautatiealueilla luvattomasti liikkuvat henkilöt;

- muut.

2. Vaaratilanteisiin ja "läheltä piti"-tilanteisiin liittyvät indikaattorit

1. Kiskomurtumien, raiteen siirtymien ja väärällä opasteella annettujen opasteiden kokonaismäärä ja junakilometreihin suhteutettu määrä.

2. Ohitettujen seis – opastetta näyttävien opastimien kokonaismäärä ja junakilometreihin suhteutettu määrä.

3. Käytössä olevan liikkuvan kaluston rikkoutuneiden pyörien ja akselien kokonaismäärä ja junakilometreihin suhteutettu määrä.

3. Onnettomuuksien seurauksiin liittyvät indikaattorit

1. Kaikkien onnettomuuksien kokonaiskustannukset ja junakilometreihin suhteutetut kustannukset euroina siten, että tarvittaessa olisi laskettava ja otettava mukaan seuraavat kustannukset

- kuolleet ja loukkaantuneet;

- korvaukset matkustajien, henkilökunnan tai kolmansien osapuolten menetetystä omaisuudesta tai sille aiheutuneista vahingoista, mukaan lukien ympäristölle aiheutuneet vahingot;

- vaurioituneen liikkuvan kaluston ja ratalaitteiden korvaaminen tai korjaaminen;

- liikenteen myöhästymiset, häiriöt ja ohjaaminen toisille reiteille, mukaan lukien ylimääräiset henkilöstökustannukset ja vastaiset tulonmenetykset.

Edellä olevista kustannuksista on vähennettävä kolmansilta osapuolilta, kuten tasoristeysonnettomuuksissa osallisena olleiden moottoriajoneuvojen omistajilta, perityt korvaukset tai määrät, jotka arvioidaan saatan perityksi. Kustannuksista ei vähennetä rautatieyritysten tai rataverkon haltijan vakuutusten perusteella saatuja korvauksia.

2. Onnettomuuksien johdosta menetettyjen henkilöstön ja alihankkijoiden työtuntien kokonaismäärä ja työtuntien määrän suhteutettu määrä.

4. Infrastruktuurin tekniseen turvallisuuteen ja sen toteuttamiseen liittyvät indikaattorit

1. Niiden raiteiden, joilla on käytössä kulunvalvontajärjestelmä, prosenttiosuus; niiden ajettujen junakilometrien, joilla käytetään toiminnallisia kulunvalvontajärjestelmiä, prosenttiosuus.

2. Tasoristeysten lukumäärä (kokonaismäärä ja ratakilometriä kohti). Automaattisilla tai käsikäyttöisillä turvalaitteilla varustettujen tasoristeysten prosenttiosuus.

5. Turvallisuuden hallinnointiin liittyvät indikaattorit

Ratahallintokeskuksen ja rautatieyrityksen suorittamat sisäiset tarkastukset turvallisuusjohtamisjärjestelmää koskevien asiakirjojen mukaisesti. Suoritettujen tarkastusten kokonaismäärä ja lukumäärä prosenttiosuutena vaadituista (ja/tai suunnitelluista) tarkastuksista.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.