571/2006

Annettu Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2006

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinten eläinlääkinnällisistä rajatarkastuksista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti

muutetaan eläinten eläinlääkinnällisistä rajatarkastuksista 12 päivänä toukokuuta 2004 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (398/2004) 2 §:n 3 kohta, 3 §:n 4 momentti, 6, 9 ja 10 § sekä liite 2, sellaisina kuin niistä ovat 6 § ja liite 2 asetuksessa 1434/2004 ja 9 § osaksi viimeksi mainitussa asetuksessa seuraavasti:

2 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan


3) rajaeläinlääkärillä eläinlääkinnällisen rajatarkastuksen tekevää Elintarviketurvallisuusviraston palveluksessa olevaa tai Elintarviketurvallisuusviraston eläinlääkinnällistä rajatarkastusta suorittamaan valtuuttamaa laillistettua eläinlääkäriä sekä hänen sijaistaan;


3 §
Tuontiehdot

Jos tuontierä on tarkoitus kuljettaa Suomen kautta kolmanteen maahan, tuontierällä on oltava Elintarviketurvallisuusviraston myöntämä lupa kauttakuljetukseen. Lisäksi eläinten ja tuontiasiakirjojen on täytettävä määränpäänä olevan kolmannen maan vaatimukset. Rajaeläinlääkärin on varmistettava, että kyseinen kolmas maa hyväksyy eläinten maahantuonnin.

6 §
Toimenpiteet, jos tuontierä ei täytä tuontiehtoja

Jos eläinlääkinnällisessä rajatarkastuksessa todetaan tai epäillään, että tuontierä ei täytä 3 §:ssä mainittuja tuontiehtoja, rajaeläinlääkärin on ryhdyttävä erän suhteen eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksesta annetun lain (1192/1996) 16 §:ssä tarkoitettuihin toimenpiteisiin. Jos maahantuonnin yhteydessä havaitaan, että tuontierää ei ole asianmukaisesti toimitettu eläinlääkinnlliseen rajatarkastukseen tai 11 §:ssä tarkoitettujen tuontierien osalta esitetty tullin tarkastettavaksi, on rajaeläinlääkärin tai tullin samoin ryhdyttävä edellä tarkoitettuihin toimenpiteisiin. Määrättäessä tuontierä toimitettavaksi karanteeniin, tulee karanteenin olla eläintautilain 14 §:n mukaisesti Elintarviketurvallisuusviraston ennalta hyväksymä.

Hylkäämisestä tehdään merkintä rajatarkastustodistukseen ja tuontiasiakirjoihin komission asetuksen (EY) N:o 282/2004 2 ja 3 artiklan mukaisesti. Asetuksen 2 artiklan vaatimukset ilmenevät myös tämän asetuksen liitteestä 2. Lisäksi rajaeläinlääkärin on toimitettava tieto hylkäämisestä, siihen johtaneista syistä sekä tuontierän alkuperästä Elintarviketurvallisuusvirastolle, joka toimittaa tiedon edelleen liitteessä 1 mainituille rajatarkastusasemille sekä maa- ja metsätalousministeriölle. Ministeriö toimittaa tiedon Euroopan yhteisöjen komissiolle.

9 §
Yhteisön alueelle saapumisesta ilmoittaminen

Eläinten suunnitellusta saapumisesta yhteisön alueelle rajatarkastusasemalle tehtävästä ilmoituksesta säädetään komission asetuksen (EY) N:o 282/2004 1 artiklassa.

Jos maahantuoja ei ole tehnyt 1 momentissa tarkoitettua ilmoitusta eläinten saapumisesta, voi tulliviranomainen Elintarviketurvallisuusviraston ohjeiden mukaisesti määrätä eläimet vietäväksi maasta.

Maahantuojan on tehtävä 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus TRACES-viestinä.

10 §
Maahantuontitilasto

Rajaeläinlääkärin on pidettävä tilastoa kaikista rajatarkastusasemalla tarkastetuista tuontieristä Elintarviketurvallisuusviraston ohjeiden mukaisesti.

Jos rajatarkastusasema ei sijaitse rajanylityspaikan yhteydessä, rajanylityspaikan tulliviranomaisen on pidettävä tilastoa kaikista kyseisen rajanylityspaikan kautta tuoduista tuontieristä Elintarviketurvallisuusviraston ohjeiden mukaisesti. Tulliviranomaisen on toimitettava tilastot asianomaisen rajatarkastusaseman rajaeläinlääkärille jokaisen kuukauden lopussa.

Rajaeläinlääkärin on tarkastettava rajanylityspaikoilta toimitettavat tilastot ja toimitettava ne yhdessä rajatarkastusasemalla pidettävän tilaston kanssa pyydettäessä Elintarviketurvallisuusvirastolle.


Tämä asetus tulee voimaan 12 päivänä heinäkuuta 2006.

Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2006

Maa- ja metsätalousministeri
Juha Korkeaoja

Hallitusneuvos
Maija Salo

Liite 2

ELÄVIEN ELÄINTEN ELÄINLÄÄKINNÄLLINEN RAJATARKASTUS

Eläinlääkärin tarkastuksesta säädetään komission asetuksen (EY) N:o 282/2004 2 artiklassa, jonka mukaan mainitut tarkastukset ja laboratoriokokeet suoritetaan komission päätöksen 97/794/EY vaatimusten mukaisesti. Mainitut vaatimukset on otettu tähän liitteeseen.

1. Asiakirjojen tarkastus

1. Rajaeläinlääkäri tarkistaa, että kolmannesta maasta peräisin olevien elävien eläinten tuontierän mukana seuraavat todistukset täyttävät seuraavat vaatimukset:

a) kyseessä on alkuperämaan kielellä laadittu alkuperäinen todistus ja että se on laadittu vähintään yhdellä rajatarkastusaseman ja lopullisena määräpaikkana olevan jäsenvaltion virallisella kielellä;

b) siinä viitataan sellaiseen kolmanteen maahan tai kolmannen maan osaan, jolla on lupa viedä yhteisöön;

c) sen muoto ja sisältö vastaavat kyseiselle elävälle eläimelle ja kolmannelle maalle laadittua mallia,

d) se on laadittu yhdelle paperiarkille,

e) se on täytetty kokonaisuudessaan,

f) se on annettu samana päivänä kuin kyseiset elävät eläimet on lastattu niiden kuljettamiseksi yhteisöön,

g) se on laadittu yhdelle vastaanottajalle,

h) sen on allekirjoittanut virkaeläinlääkäri tai tarvittaessa viranomaisen edustaja, jonka nimi ja virka-asema käyvät siitä selvästi ilmi suuraakkosin, ja että kolmannen maan virallinen leima ja allekirjoitus on tehty eri värillä kuin todistuksen teksti,

i) todistusta ei ole muutettu muuten kuin ainoastaan yliviivauksin, joissa on oltava todistuksen antaneen eläinlääkärin allekirjoitus ja leima.

2. Rajaeläinlääkäri tarkistaa kirjallisen sitoumuksen ja tarvittaessa reittisuunnitelman ulkorajalta lopulliseen määräpaikkaan. Kuljettajan on toimitettava nämä asiakirjat rajaeläinlääkärille eläinten suojelemisesta kuljetuksen aikana ja direktiivien 90/425/ETY ja 91/496/ETY muuttamisesta annetun neuvoston direktiivin 91/628/EY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston direktiivillä 95/29/EY.

3. Jokaisesta tuontierästä rajaeläinlääkäri kirjaa rajatarkastusasemalla seuraavat tiedot:

- rajatarkastusasemalla kyseiselle tuontierälle annettu numero,

- kyseisen tuontierän rajatarkastusasemalle saapumispäivä,

- tuontierän koko,

- eläinten laji ja käyttötarkoitus sekä tarvittaessa ikä,

- todistuksen viitenumero,

- alkuperämaana oleva kolmas maa,

- määräpaikkana oleva jäsenvaltio,

- tuontierää koskeva päätös,

- jos näytteenotto suoritettu, sitä koskeva viite.

4. Rajaeläinlääkärin ei tarvitse säilyttää hevoseläinten tunnistusasiakirjaa eikä hevoseläinten tilapäisessä maahantuonnissa alkuperäistä terveystodistusta, silloin kun eläimet on rekisteröity hevoskasvatusviranomaisen tai muun eläimen alkuperämaan toimivaltaisen viranomaisen, joka hoitaa kyseisen eläinrodun kantakirjaa tai rekisteriä, taikka kansainvälisen kilpailu- tai urheiluhevosia hallinnoivan yhdistyksen tai organisaation antaman tunnistusasiakirjan avulla.

5. Teurastettaviksi tarkoitettujen hevoseläinten osalta, joiden on tarkoitus kulkea markkinapaikan tai keräilykeskuksen kautta, rajatarkastustodistuksen sekä alkuperäisen terveystodistuksen oikeaksi todistetun jäljennöksen on seurattava hevoseläinten mukana teurastamolle.

6. Rajaeläinlääkäri leimaa kaikkiin eläinlääkärintodistuksiin tai muihin eläinlääkinnällisiin asiakirjoihin, jotka koskevat rajatarkastusasemalla hylättyjä tuontieriä jokaiselle sivulle punaisella värillä sanan "HYLÄTTY".

2. Tunnistus

1. Rajaeläinlääkäri tekee tunnistamistarkastuksen kaikille tuontierän eläimille.

2. Poiketen siitä, mitä edellä 1 kohdassa säädetään, rajaeläinlääkäri tekee tunnistamistarkastuksen vähintään 10 prosentille tuontierän eläimistä ja vähintään kymmenelle koko tuontierää edustavalle eläimelle tuontierää kohden, jos tuontierässä on paljon eläimiä.

Tarkastettavien eläinten määrää on lisättävä ja se voidaan ulottaa kattamaan kaikki asianomaiset eläimet, jos ensimmäisten tarkastusten tulokset eivät ole tyydyttäviä.

3. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, kun on kyse eläimistä, joille ei ole yhteisön säännöissä säädetty eläinkohtaista merkintää, tunnistamistarkastuksissa rajaeläinlääkäri tarkistaa merkinnät vähintään edustavasta määrästä pakkauksia ja/tai kontteja.

Tarkastettavien pakkausten ja/tai konttien määrää on lisättävä ja se voidaan ulottaa kattamaan kaikki asianomaiset pakkaukset ja/tai kontit, jos ensimmäisten tarkastusten tulokset eivät ole tyydyttäviä.

Tunnistamistarkastuksessa tarkastetaan edustavassa määrässä pakkauksia ja/tai kontteja olevat eläimet silmämääräisesti niiden lajin todentamiseksi.

3. Fyysinen tarkastus

1. Rajaeläinlääkäri tekee fyysisen tarkastuksen eläville sorkka- ja hevoseläimille varmistaen erityisesti, että hänen läsnä ollessaan kaikki kyseiset eläimet puretaan kuormasta rajatarkastusasemalla.

2. Rajaeläinlääkäri tekee kyseisille eläimille niiden kuljetuskuntoa koskevan tarkastuksen ja kliinisen tutkimuksen:

a. arvioidakseen onko eläimen kunto riittävä jatkokuljetusta varten. Arvioinnissa on otettava huomioon jo taitetun matkan pituus, mukaan luettuina suoritetut ruokinta-, juotto- ja lepojärjestelyt. Rajaeläinlääkäri ottaa huomioon myös jäljellä olevan matkan pituuden, mukaan luettuina ruokinta-, juotto- ja lepojärjestelyt kyseisen matkanosan aikana,

b. tarkistaakseen, että eläimen kuljetusväline on neuvoston direktiivin 91/628/EY, sellaisena kuin se on muutettu neuvoston direktiivillä 95/29/EY, säännösten mukainen.

3. Rajaeläinlääkäri tekee kyseisille eläimille kliinisen tutkimuksen. Kliiniseen tutkimukseen kuuluu vähintään:

a) kaikkien eläinten silmämääräinen tutkimus, johon kuuluu yleisarvio eläimen terveydentilasta, kyvystä liikkua vapaasti, nahasta, limakalvoista ja poikkeavista eritteistä,

b) hengitys- ja ruuansulatusjärjestelmien tarkkailu,

c) ruumiinlämmön satunnainen tarkkailu (tätä ei tarvitse suorittaa eläimille, joilla ei ole havaittu a ja b kohtaan kuuluvia poikkeavuuksia),

d) tunnustelua tarvitaan ainoastaan silloin, kun on havaittu a, b ja c kohtaan kuuluvia poikkeavuuksia.

4. Rajaeläinlääkäri tekee jalostukseen tai tuotantoon tarkoitetuille eläimille myös kliinisen tutkimuksen koko tuontierää edustavalle otokselle, joka on vähintään 10 prosenttia eläimistä, mutta kuitenkin vähintään 10 eläintä. Jos tuontierässä on vähemmän kuin 10 eläintä, hän tekee kyseiset tarkastukset jokaiselle tuontierän eläimelle.

5. Rajaeläinlääkäri tekee teurastettaviksi tarkoitetuille eläimille kliinisen tutkimuksen koko tuontierää edustavalle otokselle, joka on vähintään viisi prosenttia eläimistä, mutta kuitenkin vähintään viisi eläintä. Jos tuontierässä on vähemmän kuin viisi eläintä, hän tekee kyseiset tarkastukset jokaiselle tuontierän eläimelle.

Tarkastettavien eläinten määrää on lisättävä ja se voidaan ulottaa kattamaan kaikki kyseiset eläimet, jos ensimmäisten tarkastusten tulokset eivät ole tyydyttäviä.

6. Rajaeläinlääkärin ei tarvitse tehdä seuraaville eläimille eläinkohtaista kliinistä tutkimusta:

- siipikarja,

- linnut,

- vesiviljelyeläimet, mukaan lukien kaikki elävät kalat,

- jyrsijät,

- jäniseläimet,

- mehiläiset ja muut hyönteiset,

- matelijat ja sammakkoeläimet,

- muut selkärangattomat,

- tietyt vaarallisina pidetyt eläintarha- ja sirkuseläimet, mukaan lukien sorkka- ja hevoseläimet,

- turkiseläimet.

Edellä lueteltujen eläinten kliinisen tutkimuksen on perustuttava koko eläinryhmän tai sitä edustavan otoksen terveydentilan ja käyttäytymisen arviointiin. Tarkastettavien eläinten määrää on lisättävä, jos alun perin suoritetut tarkastukset eivät ole olleet tyydyttäviä. Jos edellä mainituissa tarkastuksissa ilmenee poikkeavuutta, on tehtävä tarkempi tutkimus ja tarvittaessa myös otettava näytteitä.

7. Rajaeläinlääkäri tekee kliinisen tarkastuksen eläville kaloille, äyriäisille ja nilviäisille sekä tieteellisiin tutkimuskeskuksiin tarkoitetuille eläimille, joiden terveydentila on erityisesti varmennettu, ja jotka kuljetetaan valvotuissa ympäristöolosuhteissa sinetöidyissä säiliöissä, kun ilmenee kyseisiin eläinlajeihin tai niiden alkuperään liittyvä erityinen vaara taikka muu sääntöjenvastaisuus.

8. Jäsenvaltioiden on pidettävä eläimiä ainoastaan rajatarkastusasemalla sen aikaa, kun ne odottavat laboratoriotarkastusten tuloksia epäilyttävissä tapauksissa.

9. Rajaeläinlääkäri toimittaa tarkastusten tulokset säännöllisesti kuuden kuukauden väliajoin Elintarviketurvallisuusvirastolle. Elintarviketurvallisuusvirasto toimittaa kootut tulokset maa- ja metsätalousministeriölle toimitettavaksi edelleen komissiolle.

4. Näytteenotto

Rajaeläinlääkäri voi ottaa näytteitä eläimistä Elintarviketurvallisuusviraston vahvistaman näytteenottosuunnitelman lisäksi sen varmistamiseksi, että tuontierän tuontiasiakirjassa vahvistetut terveyttä koskevat vaatimukset täyttyvät.

1. Rajaeläinlääkäri ottaa kuukausittain vähintään 3 prosentista tuontieriä serologisen näytteen. Hän ottaa näytteen vähintään 10 prosentilta tuontierän eläimistä ja vähintään neljästä eläimestä. Jos havaitaan ongelmia, prosenttiosuutta on suurennettava.

2. Rajaeläinlääkäri voi myös ottaa muita näytteitä tuontierän eläimistä mm. jäämien tutkimista varten.

3. Rajaeläinlääkäri ottaa näytteet elävistä kaloista, äyriäisistä ja nilviäisistä sekä tieteellisiin tutkimuskeskuksiin tarkoitetuista eläimistä, joiden terveydentila on erityisesti varmennettu ja jotka kuljetetaan valvotuissa ympäristöolosuhteissa sinetöidyissä säiliöissä, kun ilmenee kyseisiin eläinlajeihin tai niiden alkuperään liittyvä erityinen vaara taikka muu sääntöjenvastaisuus.

4. Rajaeläinlääkäri lähettää näytteet Elintarviketurvallisuusviraston hyväksymään laboratorioon.

5. Jokaisen eläimen osalta, josta näyte otetaan, rajaeläinlääkäri kirjaa seuraavat tiedot:

- tuontiasiakirjan viitenumero ja rajatarkastusaseman lähetykselle antama numero

- eläimen tunnistenumero,

- pyydetty laboratoriokoe,

- kokeen tulos ja kaikki suoritetut seurantatoimet,

- tuontierän lopullisen määräpaikan täydellinen osoite.

6. Rajaeläinlääkäri toimittaa 5 kohdassa mainitut tiedot säännöllisesti kuuden kuukauden väliajoin Elintarviketurvallisuusvirastolle. Elintarviketurvallisuusvirasto toimittaa kootut tiedot maa- ja metsätalousministeriölle toimitettavaksi edelleen komissiolle. Jos näytteiden tulokset ovat positiiviset, rajaeläinlääkäri lähettää jäljennökset eläinlääkärintodistuksesta tai -todistuksista viipymättä määräpaikkana olevalle jäsenvaltiolle sekä komissiolle.

7. Rajaeläinlääkäri säilyttää 5 kohdassa tarkoitetut tiedot vähintään kolme vuotta.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.