528/2006

Annettu Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2006

Maa- ja metsätalousministeriön asetus metsälain soveltamisesta annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen 3 ja 4 §:n muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti

muutetaan metsälain soveltamisesta 14 päivänä maaliskuuta 1997 annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (224/1997) 3 §:n 1―3 momentti ja 4 § sellaisena kuin niistä on 4 § asetuksessa 1178/1997, seuraavasti:


3 §
Kasvatushakkuussa kasvamaan jätettävä puusto

Kasvatushakkuussa on ensisijaisesti jätettävä kasvamaan hyväkasvuisia ja -laatuisia ylimpien latvuskerroksien puita.

Kasvatushakkuun jälkeen metsikössä on oltava vähintään seuraavan taulukon mukainen määrä kasvatuskelpoista puustoa riittävän tasaisesti jakautuneena:

Puulajivaltaisuus ja kasvupaikan laatu Puuston valtapituus metreinä
Alle 12 Vähintään 12 Vähintään 14 Vähintään 16 Vähintään 18 Vähintään 20 Vähintään 22
Runkoluku, kpl/ha Pohjapinta-ala, m2/ha
1 Etelä- ja Väli-Suomi 800 10 12 14 15 16 16
Pohjois-Suomi 700 9 11 13 14 14
2 Etelä-Suomi 800 9 11 13 15 15 15
Väli-Suomi 700 9 11 13 14 14 14
Pohjois-Suomi 700 8 10 12 12 12
3 Etelä- ja Väli-Suomi 800 9 11 12 13 13
Pohjois-Suomi 700 8 10 11 11 11
4 Etelä- ja Väli-Suomi 700 8 9 10 10 10
Pohjois-Suomi 600 7 9 9 9
5 Etelä- ja Väli-Suomi 600 7 9 11 12
Pohjois-Suomi 500 7 9 10
6 Etelä- ja Väli-Suomi 700 7 9 10 10
Pohjois-Suomi 600 7 9 10

Ravinteisuudeltaan taulukon 1–6 kasvupaikkoja vastaavilla turvemailla sovelletaan samoja vähimmäisrajoja. Tapauksissa, joita taulukko ei koske, kasvatuskelpoisen puuston vähimmäismäärä määritetään kasvupaikan ja kasvatettavien puulajien ominaisuuksien mukaan.

Taulukon riviotsikot:

1: kuusivaltaiset metsiköt lehtomaisella kankaalla

2: mänty- ja kuusivaltaiset metsiköt tuoreella kankaalla

3: mäntyvaltaiset metsiköt kuivahkolla kankaalla

4: mäntyvaltaiset metsiköt kuivalla kankaalla

5: rauduskoivuvaltaiset metsiköt tuoreella kankaalla tai sitä ravinteikkaammalla kankaalla

6: hieskoivuvaltaiset metsiköt tuoreella kankaalla tai sitä ravinteikkaammalla kankaalla

Pohjois-Suomella tarkoitetaan tässä pykälässä ja 4 §:ssä Lapin metsäkeskuksen toimialuetta ja Kainuun metsäkeskuksen toimialueelta Hyrynsalmen, Puolangan ja Suomussalmen kuntia sekä Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen toimialueelta Iin, Kuivaniemen, Kuusamon, Pudasjärven, Taivalkosken ja Yli-Iin kuntia.

Väli-Suomella tarkoitetaan tässä pykälässä ja 4 §:ssä

– Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun metsäkeskusten toimialueen muita kuin Pohjois-Suomen alueeseen kuuluvia kuntia,

– Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen toimialueita

– Rannikon metsäkeskuksen toimialueelta seuraavia kuntia: Kaskinen, Kokkola, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Luoto, Maalahti, Maksamaa, Mustasaari, Närpiö, Oravainen, Pedersöre, Pietarsaari, Vaasa, Vöyri ja Uusikaarlepyy,

– Lounais-Suomen metsäkeskuksen toimialueelta seuraavia kuntia: Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää ja Karvia,

– Pirkanmaan metsäkeskuksen toimialueelta seuraavia kuntia: Kihniö, Kuru, Mänttä, Parkano, Ruovesi, Vilppula ja Virrat,

– Keski-Suomen metsäkeskuksen toimialueelta seuraavia kuntia: Hankasalmi, Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Jämsänkoski, Kannonkoski, Karstula, Keuruu, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Korpilahti, Kyyjärvi, Laukaa, Leivonmäki, Multia, Muurame, Petäjävesi, Pihtipudas, Pylkönmäki, Saarijärvi, Sumiainen, Suolahti, Toivakka, Uurainen, Viitasaari ja Äänekoski,

– Etelä-Savon metsäkeskuksen toimialueelta seuraavia kuntia: Kangasniemi, Pieksämäki ja Pieksänmaa.

Etelä-Suomella tarkoitetaan tässä pykälässä ja 4 §:ssä Hämeen-Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen metsäkeskusten toimialueita ja Rannikon, Lounais-Suomen, Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Etelä-Savon metsäkeskuksen toimialueen muita kuin Väli-Suomeen kuuluvia kuntia.

Suojametsäalueella ja Inarin, Enontekiön, Kittilän, Muonion, Sallan, Savukosken, Sodankylän ja Utsjoen kuntien alueilla kasvatushakkuussa kasvamaan jätettävän puuston vähimmäispohjapinta-ala on 1 m2 hehtaarilla alempi kuin muualle Pohjois-Suomeen määritelty vähimmäispohjapinta-ala ja vähimmäisrunkoluku alle 12 metrin pituisissa metsiköissä on havupuilla 100 runkoa alempi kuin muualla Pohjois-Suomessa.


4 §
Uudistushakkuun edellytykset

Arvioitaessa, saadaanko uudistushakkuu tehdä, ei oteta huomioon niitä puita, jotka olisivat poistettavissa puuston kasvatushakkuussa.

Puusto on riittävän järeää uudistushakkuuta varten, jos sen keskiläpimitta senttimetreinä on vähintään:

Pääasiallinen puulaji ja kasvupaikan laatu Pohjois-Suomi Väli-Suomi Etelä-Suomi
Mänty
Tuore tai ravinteikkaampi kangas 22 23 25
Kuivahko kangas 21 22 24
Kuiva kangas 20 20 20
Kuusi
Lehtomainen tai ravinteikkaampi kangas 22 23 25
Tuore kangas 21 22 23
Rauduskoivu
Lehtomainen tai ravinteikkaampi kangas 20 23 24
Tuore kangas 20 22 23
Hieskoivu 18 20 20

Puusto on saavuttanut riittävän iän uudistushakkuuta varten, jos puuston keski-ikä vuosina on vähintään:

Pääasiallinen puulaji ja kasvupaikan laatu Pohjois-Suomi Väli-Suomi Etelä-Suomi
Mänty
Tuore tai ravinteikkaampi kangas 80 70 60
Kuivahko kangas 90 80 70
Kuiva kangas 110 90 80
Kuusi
Lehtomainen tai ravinteikkaampi kangas 90 70 60
Tuore kangas 100 80 70
Raudus- ja hieskoivu
Lehtomainen tai ravinteikkaampi kangas 50 50 50
Tuore kangas 50 50 50

Suojametsäalueella ja Inarin, Enontekiön, Kittilän, Muonion, Sallan, Savukosken, Sodankylän ja Utsjoen kuntien alueilla tässä pykälässä tarkoitettu puuston vähimmäisikä uudistushakkuuta varten on 10 vuotta korkeampi kuin muualle Pohjois-Suomeen määritelty vähimmäisikä ja puuston vähimmäisjäreys yhden senttimetrin alempi kuin muualla Pohjois-Suomessa.

Uudistushakkuu saadaan tehdä ennen kuin puusto on saavuttanut 2 tai 3 momentissa tarkoitetun uudistuskelpoisuuden vain, jos siihen on erityinen syy. Erityinen syy tulee esittää metsänkäyttöilmoituksessa. Erityisiä syitä voivat olla muun muassa puuston huono kasvu tai vähäinen taloudellinen tuotto sopimattoman kasvupaikan tai puuston huonon laadun, vähäisyyden tai sairauden takia. Mitä 2 ja 3 momentissa säädetään puuston järeys- ja ikävaatimuksista, ei koske erityiskäyttöön perustettuja metsiköitä, kuten joulukuusi-, energiapuu- tai muita erikoispuumetsiköitä taikka sellaisia metsiköitä, joiden puuston uudistaminen on metsikön tuoton kannalta taloudellisesti tarkoituksenmukaisempaa kuin puuston kasvattaminen edelleen.


Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2006.

Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2006

Maa- ja metsätalousministeri
Juha Korkeaoja

Apulaisosastopäällikkö
Pentti Lähteenoja

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.