283/2006

Annettu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2006

Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatalouden ympäristötuen erityistuista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti

muutetaan maatalouden ympäristötuen erityistuista 30 päivänä kesäkuuta 2000 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (647/2000) 9 §:n 2, 3 ja 9 momentti, 16 §:n 1 momentti, 17 §:n 4 momentti, 18 §:n 1 momentti, 18 a §:n 1 momentti ja 24 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 9 §:n 2 momentti asetuksessa 390/2003, 9 §:n 3 momentti asetuksessa 399/2002, 9 §:n 9 momentti, 16 §:n 1 momentti ja 18 a §:n 1 momentti asetuksessa 321/2005, 18 §:n 1 momentti asetuksessa 1277/2001 ja 24 §:n 1 momentti asetuksessa 886/2002 sekä

lisätään asetukseen uusi 3 a §, seuraavasti:

3 a §
Muun tuen vaikutus erityistuen määrään

Erityistuen määrää arvioitaessa on otettava huomioon tilanteet, joissa suunnitelluista toimenpiteistä, joille haetaan erityistukea, jo maksetaan muuhun Euroopan yhteisön tai kansalliseen tukijärjestelmään kuuluvaa tukea. Niille toimenpiteille, joille maksetaan jo muuta tukea, ei voida maksaa erityistukea.

9 §
Erityistuen vuosittaisen maksatuksen hakeminen ja maksaminen

Jos viljelijällä on sopimus luonnonmukaisesta tuotannosta, erityistuen vuosittainen maksatus tehdään riippumatta siitä, milloin maatilalla tehdään luonnonmukaisesti tuotettujen maataloustuotteiden, elintarvikkeiden ja alkoholijuomien valvonnan järjestämisestä annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 336/2005 tarkoitettu tuotantotarkastus.

Jos viljelijällä on sopimus lannan käytön tehostamisesta, hänen on vuosittain viimeistään 31 päivänä lokakuuta tehtävässä maksatushakemuksessa ilmoitettava sopimuslohkoittain, kuinka paljon ja minkä tyyppistä lantaa millekin kasvulohkolle on levitetty päättyvän kasvukauden aikana. Viljelijän on palautettava maksatushakemuksen yhteydessä lannan vastaanottajan antama kirjallinen ilmoitus, josta käy ilmi vastaanotettu lantamäärä ja lantalaji sekä ajankohta, jolloin lanta on vastaanotettu. Jos lantaa levitetään vain sopimukseen kuuluvan peruslohkon osalle ja kyseiselle alalle haetaan erityistuen maksatusta, on kyseisestä peruslohkon osasta muodostettava oma kasvulohkonsa, jotta erityistuki voidaan maksaa.


Jos viljelijällä on sopimus luonnonmukaisesta kotieläintuotannosta, hänen on toimitettava vuosittain TE-keskukseen ilmoitus, josta ilmenevät tukivuoden eläinmäärätiedot muiden kuin nautaeläinten osalta. Eläinmäärät ilmoitetaan maa- ja metsätalousministeriön vahvistamalla lomakkeella sopimuksen hakuvuonna kesäkuun 1 päivän ja syyskuun 1 päivän ja muina vuosina joulukuun 1 päivän, maaliskuun 1 päivän, kesäkuun 1 päivän ja syyskuun 1 päivän eläinmäärien mukaisesti. Jos erityistukea haetaan ainoastaan nautojen perusteella, lomaketta ei tarvitse toimittaa. Nautojen määrä lasketaan Maatalouden Laskentakeskuksen ylläpitämän nautarekisterin tietojen perusteella. Eläinyksikkömäärä on nautojen osalta sopimuksen hakuvuonna kesäkuun 1 päivän ja syyskuun 1 päivän ja muina vuosina syyskuun 2 päivän ja syyskuun 1 päivän välisten päivien, nämä päivät mukaan lukien, eläinyksikkömäärien keskiarvo. Muiden kuin nautojen osalta eläinyksikkömäärä on sopimuksen hakuvuonna ilmoituspäivien kesäkuun 1 päivän ja syyskuun 1 päivän ja muina vuosina joulukuun 1 päivän, maaliskuun 1 päivän, kesäkuun 1 päivän ja syyskuun 1 päivän eläinyksikkömäärien keskiarvo. Viljelijän esittämän selvityksen perusteella keskiarvoon voidaan jättää ottamatta huomioon tiettyjen kotieläintuotantomuotojen edellyttämä tai kotieläinrakennuksen peruskorjauksesta tai laajennuksesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta taikka ylivoimaisesta esteestä aiheutuva lyhytaikaisen tuotantotauon aikainen lukuarvo. Viljelijä voi ilmoittaa tuotantotauot edellä mainitulla maa- ja metsätalousministeriön vahvistamalla lomakkeella TE-keskukseen. Jos viljelijällä on useampi kuin yksi luonnonmukaista kotieläintuotantoa koskeva sopimus ja hän toimittaa vain yhden eläinmääräilmoituksen, hänen ilmoittamansa eläinyksikkömäärä sekä nautarekisteristä saatu nautojen määrä on jaettava kullekin sopimukselle sopimuspinta-alojen suhteessa ottaen huomioon, mitä luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 18 §:n 1 momentissa säädetään eläinten vähimmäismäärästä.

16 §
Viljelmää koskevat edellytykset

Sopimus luonnonmukaisesta tuotannosta voidaan tehdä maatilan peltoalan pääosasta silloin kun sopimuksen ulkopuolelle jätettävät peltoalueet ovat vähäisiä eikä niillä laadun tai sijainnin vuoksi ole tarkoituksenmukaista harjoittaa luonnonmukaista tuotantoa. Tällaisina peltoalueina voidaan pitää muun muassa talouskeskuksesta kaukana sijaitsevia suopeltoja tai muutoin huonosti luonnonmukaiseen viljelyyn soveltuvia peltoja. Sopimusta luonnonmukaisesta tuotannosta ei voida tehdä tilan ruokohelpialoista.


17 §
Viljelyedellytykset

Sadon käyttäminen lohkon lannoitukseen eli niin sanottu viherlannoitusnurmi hyväksytään enintään kahtena peräkkäisenä vuotena ja vain, jos viherlannoitus on viljelykiertosuunnitelmaan erikseen merkitty. Viherlannoitusalana, viljelyyn liittyvänä kesantona, viljelemättömänä peltoalana, jolla noudatetaan yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N:o 2019/93, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001, (EY) N:o 1454/2001, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 1251/1999, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 1673/2000, (ETY) N:o 2358/71 ja (EY) N:o 2529/2001 muuttamisesta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003, jäljempänä tilatukiasetus, säädettyjä vuosittaisia hoitotoimenpiteitä tai tilatukiasetuksessa säädetyllä tavalla kesannoituna kesannointioikeusalana ilmoitettuja lohkoja voidaan hyväksyä pinta-alaltaan enintään yhtä paljon kuin on viljelykiertoon kuuluvien muiden kasvulohkojen pinta-ala. Kasvuston perustaminen ilman typensitojakasveja voidaan hyväksyä vain silloin, kun se on tarkoituksenmukaista ottaen huomioon viljelykierron ja seuraavan kasvilajin viljelyvaatimukset. Palkokasvittoman viherlannoitusnurmen on tällöin oltava merkittynä kirjalliseen viljelykiertosuunnitelmaan. Viherlannoitusalana ilmoitetun kasvuston perustamiseen käytetyn siemenen painosta on oltava vähintään 20 prosenttia typensitojakasvin siemeniä.


18 §
Kesannointiin ja lannoitukseen liittyvät rajoitukset

Maatilalla, jolla on luonnonmukaista tuotantoa koskeva sopimus, voidaan avokesannointi hyväksyä vain silloin, kun avokesannoinnin jälkeen alalle kylvetään kyseessä olevaa kasvukautta seuraavan talviaikaisen kasvipeitteisyyden varmistamiseksi syysvilja tai sellainen kasvi, joka muodostaa riittävän kasvuston ja käyttää tehokkaasti muokkauskerroksen liukoista fosforia ja typpeä kuten esimerkiksi nurmiheinä tai kevätvilja. Tämä koskee myös lohkoja, jotka on ilmoitettu viljelyyn liittyvänä kesantona tai viljelemättömänä peltoalana, jolla noudatetaan tilatuessa säädettyjä vuosittaisia hoitotoimenpiteitä.


18 a §
Sopimus luonnonmukaisesta kotieläin- tuotannosta

Viljelijän on täytettävä 15 §:n 1 ja 2 momentissa säädetyt luonnonmukaista tuotantoa koskevat edellytykset. Viljelijän on kuuluttava luonnonmukaisesti tuotettujen maataloustuotteiden, elintarvikkeiden ja alkoholijuomien valvonnan järjestämisestä annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 336/2005 mukaiseen luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmään sekä peltoviljelyn että vähintään yhden eläintuotantosuunnan osalta tai hänen on liityttävä kyseiseen valvontajärjestelmään. Ellei viljelijä kuulu valvontajärjestelmään tai hän ei kuulu siihen vähintään yhden eläintuotantosuunnan osalta, hänen on toimitettava TE-keskuksen maaseutuosastolle erillinen hakemus valvontajärjestelmään liittymisestä tai kyseisen tuotantosuunnan liittämisestä valvontajärjestelmään. Viljelijän on kuuluttava valvontajärjestelmään koko sopimuskauden ajan. Viljelijän on kuuluttava valvontajärjestelmään sen eläintuotantosuunnan osalta, jolta hän hakee tukea. Tuotantosuunta voi vaihtua sopimuskaudella. Hakemus tehdään Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen lomakkeella. Hakemus on jätettävä luonnonmukaisen kotieläintuotannon sopimusta koskevan hakemuslomakkeen kanssa samanaikaisesti TE-keskuksen maaseutuosastolle. Viljelijän hyväksyminen valvontajärjestelmään sekä TE-keskuksen toimeenpanema edellä tarkoitetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen mukainen alkutarkastus on oltava tehtynä ensimmäisenä sopimusvuonna 15 päivään syyskuuta mennessä.


24 §
Sopimus alkuperäisrotujen kasvattamisesta

Sopimuseläinten on oltava numeroituja eli identifioituja. Sopimukseen haetun nautaeläimen on oltava Maatalouden Laskentakeskuksen ylläpitämässä eläintunnisterekisterissä. Nautaeläimillä on käytettävä maa- ja metsätalousministeriön hyväksymiä virallisia korvamerkkejä ja eläimistä on esitettävä ajan tasalla oleva Nautaeläinluettelo-niminen asiakirja. Siitostamman on oltava sopimuksen hakuvuotta edeltävänä vuonna astutettu tai varsonut ja oriin on oltava kantakirjattu. Hevonen on identifioitu, kun siitä on esitetty Suomen Hippoksen antama rekisteritodistus tai hevospassi. Lampailla ja vuohilla on käytettävä maa- ja metsätalousministeriön hyväksymiä virallisia korvamerkkejä ja eläimistä on esitettävä ajan tasalla oleva pitopaikkakohtainen eläinluettelo. Kanat on identifioitu, kun ne on liitetty Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen, jäljempänä MTT, maatiaiskanojen säilytysohjelman rekisteriin. Viljelijän on lähetettävä vuosittain rekisterin päivittämistä varten tarvittavat tiedot kanoista MTT:lle.



Tämä asetus tulee voimaan 26 päivänä huhtikuuta 2006.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Mitä 9 §:n 3 momentissa säädetään lannan vastaanottajan antamasta kirjallisesta ilmoituksesta, koskee vuonna 2006 tai myöhemmin alkavaa sopimusta.

Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2006

Maa- ja metsätalousministeri
Juha Korkeaoja

Ylitarkastaja
Suvi Ruuska

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.