106/2006

Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006

Valtioneuvoston asetus luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä,

muutetaan luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta 29 päivänä kesäkuuta 2000 annetun valtioneuvoston asetuksen (644/2000) 3 §:n 9 kohta, 9 §, 10 §:n 1 ja 4 momentti, 11 §, 12 §:n 3 momentti ja 14 §:n 3 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 9 kohta asetuksessa 227/2005, 10 §:n 1 momentti, 12 §:n 3 momentti ja 14 §:n 3 momentti asetuksessa 361/2002, 10 §:n 4 momentti asetuksessa 377/2003 ja 11 § osaksi mainitussa asetuksessa 361/2002 ja asetuksessa 385/2004, seuraavasti:

3 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:


9) tilapäisesti viljelemättömällä pellolla sellaista peltoa, joka on viljelykiertokesantona, lantapatterin tai muun vastaavan tilapäisen syyn perusteella viljelemättä; tilapäisesti viljelemättömäksi ei hyväksytä alueita, jotka on pysyvästi poistettu viljelystä tai jotka ovat muutoin pysyvästi viljelemättömiä tai jotka eivät ole vielä olleet viljelykäytössä lukuun ottamatta sellaisia alueita, jotka on vuonna 2004 ilmoitettu viimeistään 30 päivänä marraskuuta 2004 maa- ja metsätalousministeriön vahvistamalla lomakkeella Lnro 175 tai muutoin vaaditut tiedot täyttäneellä kirjallisella ilmoituksella;


9 §
Tavanomainen hyvä maatalouskäytäntö

Luonnonhaittakorvausta, ympäristötukea ja erityistukea voidaan maksaa viljelijälle, joka noudattaa tavanomaista hyvää maatalouskäytäntöä. Jos viljelijä hakee 11 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulle viljelemättömälle peltoalalle luonnonhaittakorvausta siten, että vuosittaisella tukihakemuslomakkeella tällaisena alana on ilmoitettu tilan luonnonhaittakorvauksessa tukikelpoisen peltoalan kokonaismäärästä vähintään 50 prosenttia, viljelijän on viljeltävä loppuosaa kyseisestä peltoalasta tavanomaisen hyvän maatalouskäytännön mukaisesti. Tavanomaisella hyvällä maatalouskäytännöllä tarkoitetaan viljelyä, jota vastuuntuntoinen viljelijä harjoittaa paikkakunnan olosuhteet huomioon ottaen. Tämän viljelytavan mukaan pelto on muokattava ja lannoitettava tarkoituksenmukaisella tavalla ja kylvö on tehtävä niin, että se mahdollistaa tasaisen itämisen. Viljelyssä on käytettävä alueelle soveltuvia kasvilajeja ja -lajikkeita sekä alueelle soveltuvaa ja siemenkoon huomioon ottavaa siemenmäärää. Lisäksi viljelijän on torjuttava hukkakaura hukkakauran torjunnasta annetun lain (178/1976) mukaisesti, huolehdittava kasvinsuojelusta ja pyrittävä korjuu- ja markkinakelpoisen sadon tuottamiseen sekä korjattava sato asianmukaisesti. Kesannoinnilta edellytetään sitä, että maan tuottokykyä ei heikennetä ja se toteutetaan tarkoituksenmukaisella tavalla. Tähän viljelytapaan kuuluu myös se, että viljelijä noudattaa yleisiä ympäristömääräyksiä ja lainsäädännön velvoitteita.

10 §
Tukikelpoinen pelto

Peruslohko, joka on peltoa, on tukikelpoinen luonnonhaittakorvauksessa ja ympäristötuessa, kun sitä on haettu ensimmäisenä sitoutumisvuonna tukihakemuksessa tukikelpoiseksi alaksi, se on viljelykelpoista kyseessä olevana vuonna viimeistään 1 päivänä kesäkuuta tai vuoden 2000 osalta viimeistään 15 päivänä kesäkuuta ja se on tuolloin ilmoitettu joko viljelyksessä olevaksi, yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N:o 2019/93, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001, (EY) N:o 1454/2001, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 1251/1999, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 1673/2000, (ETY) N:o 2358/71 ja (EY) N:o 2529/2001 muuttamisesta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003, jäljempänä tilatukiasetus, säädetyllä tavalla kesannoiduksi kesannointioikeusalaksi, viljelyyn liittyväksi kesannoksi, tilapäisesti viljelemättömäksi pelloksi tai viljelemättömäksi peltoalaksi, jonka osalta noudatetaan tilatuessa säädettyjä vuosittaisia hoitotoimenpiteitä. Viljelyyn liittyvällä kesannolla tarkoitetaan sellaisia peltoalueita, jotka hakuvuonna ovat kesantona luonnonmukaiseen tuotantoon liittyvässä viljelykierrossa. Viljelyksessä olevaksi pelloksi katsotaan myös viherlannoitusaloina ilmoitetut peltoalat maa- ja metsätalousministeriön erikseen säätämillä edellytyksillä ja tämän asetuksen mukaiseen viisi- tai kymmenvuotiseen suojavyöhykkeen perustamisen ja hoidon sopimukseen sisältyvä peltoala. Tukikelpoiseksi alaksi viljelijä voi ilmoittaa myös tässä asetuksessa tarkoitettuihin sopimuksiin ja maatalouden ympäristötuesta annetussa valtioneuvoston päätöksessä tarkoitettuihin erityistukisopimuksiin sisältyvän alueen, silloin kun sopimus on tehty peltoa koskevaksi.


Pysyvästi viljelemättömäksi ilmoitettua tai pysyvästi viljelystä poistettua lohkoa, luonnonlaidunta ja -niittyä sekä avointa hakamaata ei hyväksytä tukikelpoiseksi. Pysyvästi viljelemättömäksi katsotaan ne peltolohkot, joita ei 3 §:n perusteella voida katsoa tilapäisesti viljelemättömäksi tai joita ei ole kesannoitu tilatukiasetuksessa säädetyllä tavalla. Pellon tukikelpoisuus säilyy, vaikka se ilmoitetaan vuosittaisella tukihakemuksella viljelemättömäksi pelloksi, edellyttäen, että se on ollut viljelemättömäksi ilmoitettaessa ympäristötuessa ja luonnonhaittakorvauksessa tukikelpoista ja että sillä noudatetaan tilatuessa säädettyjä vuosittaisia hoitotoimenpiteitä. Jos pysyvästi viljelemättömäksi ilmoitettu tai pysyvästi viljelystä poistettu lohko otetaan myöhemmin viljelyyn, sitä voidaan hakea valtion talousarviossa vahvistetun määrärahan salliessa 46 §:n mukaisesti tukikelpoiseksi kyseisenä vuonna. Jos tukikelpoiseksi ilmoitettu lohko ilmoitetaan myöhempinä vuosina pysyvästi viljelemättömäksi tai se todetaan sellaiseksi valvonnassa, kyseessä on 48 §:ssä tarkoitettu sitoumukseen sisältyvän pinta-alan väheneminen.

11 §
Tuen maksaminen

Luonnonhaittakorvausta voidaan maksaa seuraavien peltoalojen osalta edellyttäen, että luonnonhaittakorvaukseen sitoutunut viljelijä on ilmoittanut ne vuosittaisessa tukihakemuksessa tukikelpoiseksi alaksi, ne ovat viljelykelpoisia viimeistään 1 päivänä kesäkuuta, ne ovat viljelijän hallinnassa kyseisenä vuonna viimeistään 15 päivänä kesäkuuta ja ne on hyväksytty tukikelpoisiksi:

1) pelto- ja puutarhakasvien viljelyksessä oleva peltoala; viljelyksessä olevaksi peltoalaksi katsotaan myös peltoala, jolla kasvit eivät ensimmäisenä viljelyvuonna tuota satoa, mutta muodostavat maanpäällisen kasvuston, sekä peltoala, joka on ilmoitettu viherlannoitusalaksi;

2) tilatukiasetuksessa säädetyllä tavalla määräytynyt ja säännösten mukaisesti hoidettu kesannointioikeusala ja sellainen viljelemätön peltoala, jolle maksetaan tilatukiasetuksen mukaista tilatukea ja jolla noudatetaan tilatuessa säädettyjä vuosittaisia hoitotoimenpiteitä; pinta-alaltaan edellä mainituilla tavoilla yhteensä ilmoitettu peltoala tai viljelemätön peltoala voi olla korkeintaan 50 prosenttia koko tilan luonnonhaittakorvauksessa vuosittain tukikelpoisesta alasta, mutta ei enempää kuin mitä on viljelty tavanomaisen hyvän maatalouskäytännön mukaisesti, kuitenkin siten, että tilatukiasetuksen mukaiselle kaikelle kesannointioikeusalalle, joka on luonnonhaittakorvauksessa tukikelpoinen, voidaan maksaa luonnonhaittakorvaus; tilapäisesti viljelemättömälle peltoalalle, muulle kuin edellä tarkoitetulle viljelemättömälle pellolle ja vuosittaisessa tukihakemuksessa muussa tukikäytössä ilmoitetuille puuvartisten energiakasvien aloille ei makseta luonnonhaittakorvausta;

3) peltoala, jolle on perustettu 16 §:ssä tarkoitettu maatilan monimuotoisuuskohteita koskeva lisätoimenpidekohde eikä sitä ole ilmoitettu kesannoitavaksi kesannointioikeusalana tilatukiasetuksessa säädetyn mukaisesti, kun alueen sato käytetään riistan ruokintaan tai satoa ei korjata, voidaan luonnonhaittakorvausta maksaa näiden peltojen osalta enintään viidelle prosentille ensimmäisenä sitoumusvuonna tukikelpoiseksi haettujen peruslohkojen pinta-alasta;

4) suojavyöhykenurmina ilmoitetut peltoalat, silloin kun kyseessä on 22 §:ssä tarkoitettu viisi- tai kymmenvuotinen suojavyöhykkeen perustamisen ja hoidon sopimus; maatalouden ympäristötuesta annetussa valtioneuvoston päätöksessä tarkoitetulle 20-vuotiselle sopimusalalle ei makseta luonnonhaittakorvausta; ja

5) peltoala, jota koskee 29 §:ssä tarkoitettu sopimus luonnon monimuotoisuuden edistämisestä tai 30 §:ssä tarkoitettu sopimus maiseman kehittämisestä ja hoidosta vain silloin kun sopimusaluetta laidunnetaan tai siltä korjataan sato sopimukseen sisältyvän suunnitelman mukaan ja, peltoala jota koskee maatalouden ympäristötuesta annetussa valtioneuvoston päätöksessä tarkoitettu peltoa koskeva viisivuotinen sopimus luonnon monimuotoisuuden edistämisestä, maiseman kehittämisestä ja hoidosta tai peltoa koskeva sopimus perinnebiotoopin hoidosta silloin kun kyseisiä sopimusalueita laidunnetaan tai niiltä korjataan sato; muiden tässä asetuksessa tarkoitettuihin sopimuksiin sisältyvien viljeltyjen peltojen tai tilatukiasetuksessa säädetyllä tavalla kesannoitujen kesannointioikeusalojen taikka 2 kohdassa tarkoitettujen sellaisten tukikelpoisten viljelemättömien peltoalojen, joille maksetaan tilatukiasetuksen mukaista tilatukea ja joka ei ylitä samassa kohdassa tarkoitettua pinta-alarajoitetta, osalta voidaan luonnonhaittakorvaus maksaa lukuun ottamatta peltoa, jota koskee 23 §:ssä tarkoitettu sopimus kosteikon ja laskeutusaltaan perustamisesta ja hoidosta.

Ympäristötukea voidaan maksaa 1 momentin 1 ja 3 kohdassa tarkoitetun vastaavan peltoalan osalta kuin luonnonhaittakorvausta edellyttäen, että ympäristötukeen sitoutunut viljelijä on ilmoittanut ne vuosittaisessa tukihakemuksessa tukikelpoiseksi alaksi ja ne on hyväksytty tukikelpoiseksi. Kesannoiduille pelloille ei makseta muuta ympäristötukea kuin 16 §:n 1 momentissa tarkoitettua maatilan monimuotoisuuskohteita koskevasta lisätoimenpiteestä maksettavaa tukea niille kasvulohkoille, jotka on ilmoitettu kesannoitavaksi kesannointioikeusalana tilatukiasetuksessa säädetyn mukaisesti. Ympäristötukea ei makseta vuosittaisessa tukihakemuksessa muussa tukikäytössä ilmoitetuille puuvartisten energiakasvien aloille. Tässä asetuksessa tarkoitetun pellolle tehdyn sopimusalan osalta ja maatalouden ympäristötuesta annetussa valtioneuvoston päätöksessä tarkoitetun pellolle tehdyn sopimusalan osalta lukuun ottamatta 22 §:ssä tarkoitettua sopimusta ja 20-vuotisia erityistukisopimuksia maksetaan ympäristötukea silloin kun alue on 1 momentissa tarkoitettua alaa.

Luonnonhaittakorvausta, ympäristötukea ja erityistukea voidaan maksaa kasvulohkon osalta silloin, kun sen pinta-ala on vähintään viisi aaria. Kasvulohkolla tarkoitetaan tässä peruslohkoon kuuluvaa peltoaluetta, jossa viljelijä kasvattaa yhtä kasvilajia tiettyä tarkoitusta varten, joka on kesannoitu tilatukiasetuksessa säädetyn mukaisesti, joka on tilapäisesti viljelemätöntä tai joka on viljelemätöntä peltoa. Silloin kun kyseessä on 25 tai 25 a §:ssä tarkoitettu sopimus, erityistukea voidaan maksaa sopimukseen sisältyvälle tukikelpoiselle kasvulohkolle, joka on ilmoitettu viljelyyn liittyväksi kesannoksi.

12 §
Vähimmäispinta-ala

Vähimmäispinta-alaan luetaan mukaan tukikelpoinen pelto- ja puutarhakasvien viljelyksessä oleva peltoala, tukikelpoinen tilatukiasetuksessa säädetyn mukaisesti kesannoitu kesannointioikeusala, tukikelpoinen viljelyyn liittyvä kesantoala, tukikelpoinen tilapäisesti viljelemätön peltoala, sellainen tukikelpoinen viljelemätön peltoala, jolla noudatetaan tilatuessa säädettyjä vuosittaisia hoitotoimenpiteitä, tukikelpoinen viherlannoitusalana ilmoitettu peltoala ja tämän asetuksen mukaiseen sopimukseen sisältyvä peltoala edellyttäen, että kyseinen ala on ilmoitettu tukikelpoiseksi. Vähimmäispinta-alaan luetaan mukaan myös maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston päätöksen mukaisiin erityistukisopimuksiin sisältyvä alue, silloin kun sopimus on tehty peltoa koskevaksi edellyttäen, että kyseinen ala on ilmoitettu tukikelpoiseksi.


14 §
Vähimmäispinta-ala

Vähimmäispinta-alaan luetaan mukaan tukikelpoinen pelto- ja puutarhakasvien viljelyksessä oleva peltoala, tukikelpoinen tilatukiasetuksessa säädetyn mukaisesti kesannoitu kesannointioikeusala, tukikelpoinen viljelyyn liittyvä kesantoala, tukikelpoinen tilapäisesti viljelemätön peltoala, sellainen tukikelpoinen viljelemätön peltoala, jolla noudatetaan tilatuessa säädettyjä vuosittaisia hoitotoimenpiteitä, tukikelpoinen viherlannoitusalana ilmoitettu peltoala ja tämän asetuksen mukaiseen sopimukseen sisältyvä peltoala edellyttäen, että kyseinen ala on ilmoitettu tukikelpoiseksi. Vähimmäispinta-alaan luetaan mukaan myös maatalouden ympäristötuesta annetussa valtioneuvoston päätöksessä tarkoitettuihin erityistukisopimuksiin sisältyvä alue, silloin kun sopimus on tehty peltoa koskevaksi edellyttäen, että kyseinen ala on ilmoitettu tukikelpoiseksi.



Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä helmikuuta 2006.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006

Maa- ja metsätalousministeri
Juha Korkeaoja

Ylitarkastaja
Tiina Malm

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.