1186/2005

Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2005

Valtioneuvoston asetus yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta sekä yleisavustuksesta ulkomaankauppaa ja yritysten kansainvälistymistä edistäville järjestöille ja yhteisöille

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä heinäkuuta 2001 annetun valtionavustuslain (688/2001) 8 §:n nojalla:

1 luku

Soveltamisala ja määritelmät

1 §
Soveltamisala

Tällä asetuksella säädetään tarkemmin valtion talousarvion momentin 32.50.40 perusteella yritysten yhteishankkeisiin myönnettävien valtionavustusten ja momentin 32.50.41 perusteella ulkomaankauppaa ja yritysten kansainvälistymistä edistäville järjestöille ja yhteisöille myönnettävien yleisavustusten myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä.

2 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) valtionapuviranomaisella kauppa- ja teollisuusministeriötä;

2) yhteishankkeella yritysten yhdessä toteuttamaa hanketta, joka voi sisältää yksittäisen tapahtuman tai tapahtumakokonaisuuden ja johon osallistuu vähintään neljä yritystä, jollei hankkeen luonteesta muuta johdu;

3) vientirenkaalla pitkäkestoista yritysryhmän yhteishanketta, jonka tarkoituksena on viennin aloittaminen tai lisääminen tietylle markkina-alueelle;

4) kaupallis-teollisella viestinnällä ja markkinoinnilla sellaisia hankkeita, joissa edistetään suomalaisten yritysten tuotteiden ja palveluiden tunnettuutta yleisesti ja joihin ei välttämättä osallistu yrityksiä.

2 luku

Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin

3 §
Avustettavat hankkeet

Valtionavustusta voidaan myöntää suomalaisten teollisten ja palveluyritysten yhteishankkeisiin, jotka parantavat vientiään aloittavien pienten ja keskisuurten yritysten valmiuksia kansainvälistyä, edistävät uuden vientitoiminnan käynnistämistä tai uuden markkina-alueen avaamista, lisäävät vientiä yritysten vanhoille markkina-alueille, monipuolistavat viennin rakennetta, edistävät yritysten pääsyä markkinoille tai muuten edistävät yritysten kansainvälistymistä sekä kansainvälistä kilpailukykyä.

Valtionavustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että yhteishankkeeseen osallistuvien yritysten tuotteiden ja palveluiden kotimaisuus- ja jalostusaste on riittävä tai että hankkeen toteuttamiseen muuten on riittävä suomalainen intressi.

Valtionavustusta voidaan myöntää myös kaupallis-teollisille viestintä- ja markkinointihankkeille, laajoille matkailun ulkomaan markkinoinnin hankkeille ja muille suomalaisen yritysten vientiä ja kansainvälistymistä edistäville hankkeille.

Valtionavustusta voidaan myöntää hankkeelle enintään yhdeksi vuodeksi kerrallaan.

4 §
Avustuksen kohteena olevat yhteisöt

Valtionavustus voidaan myöntää yhteisölle, joka vastaa hankkeen toteuttamisesta ja joka yhteishankkeissa kanavoi avustuksen osallistuville yrityksille. Ulkomailla rekisteröidyille yhteisöille avustusta yhteishankkeisiin voidaan myöntää vain, jos avustus kanavoituu suomalaisten yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistämiseen.

5 §
Avustuksen käyttökohteet

Valtionavustuksen käyttökohteina voivat olla:

1) viennin ja kansainvälistymisen edistämiseen liittyvät tapahtumat ulkomailla sekä yritysten ulkomaille suuntautuvat markkinaselvitysmatkat;

2) yritysten kansainvälistymisvalmiuksien parantamiseen liittyvä koulutus

3) yritysten yhteinen ulkomaille suunnattu tiedotus- ja viestintä sekä yhteisesti toteutettu ostaja-, asiantuntija- ja vaikuttajaryhmien vierailu Suomeen;

4) vientirenkaat;

5) ulkopuolisten ja ostajasta riippumattomien tahojen tekemät markkinatutkimukset;

6) kaupallis-teolliset viestintäkampanjat sekä lehtimiesvierailut.

6 §
Hyväksyttävät kustannukset

Hyväksyttäviä kustannuksia voivat olla hankkeen toteuttamisen kannalta välttämättömät kustannukset. Välttämättömiä kustannuksia eivät ole osallistuvien yritysten omat kustannukset, vapaaehtoiset henkilösivukustannukset tai sellaiset vähämerkityksiset kustannukset, joilla ei ole olennaista vaikutusta hankkeen toteuttamiseen.

7 §
Valtionavustuksen määrä

Valtionavustusta voidaan myöntää enintään 50 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista, jollei jäljempänä toisin säädetä. Yhteishankkeissa avustusta voidaan myöntää pienille ja keskisuurille yrityksille enintään 50 prosenttia ja muille yrityksille enintään 40 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Vientirenkaissa avustus voi olla pienille ja keskisuurille yrityksille enintään 65 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

Pieni ja keskisuuri yritys määritellään mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä annetun komission suosituksen 2003/361/EY mukaan.

Avustusta voidaan myöntää enintään 75 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista valtakunnallisiin ja alueellisesti merkittäviin hankkeisiin, joihin ei osallistu yrityksiä tai joiden kustannukset ovat vaikeasti yrityskohtaisesti kohdennettavissa tai jos hankkeen hyöty kohdistuu laajalle yritysjoukolle tai hanke on luonteeltaan poikkeava ja riskialtis. Edustus-, vastaanotto- ja tarjoilukustannuksiin valtionavustusta voidaan myöntää enintään 25 prosenttia.

Jos avustuksen saavan yhteisön toimintamenoihin ei myönnetä muuta julkista tukea, avustusta voidaan lisäksi myöntää enintään 10 prosenttia myönnetyn valtionavun määrästä hankkeen yleishallintokustannuksiin.

8 §
Eräät yksittäiset kustannuserät

Hankkeisiin voi sisältyä yksittäisiä kustannuseriä, joissa valtionavustus voi ylittää 7 §:ssä mainitut prosenttiosuudet, jos se on valtionavustuksen myöntämisen tavoitteiden saavuttamiseksi välttämätöntä ja perusteltua.

9 §
Hankkeessa saatavat tulot

Hankkeessa saatavat tulot otetaan huomioon vähennyksinä ennen avustuksen lopullisen määrän vahvistamista. Hankkeen järjestäjän siihen osallistuvilta yrityksiltä perimät kohtuulliset järjestely- tai vastaavat muut palkkiot eivät ole tässä tarkoitettuja hankkeen tuloja.

10 §
Valtionavustuksen hakeminen

Valtionavustusta haetaan valtionapuviranomaiselta ennen hankkeen aloittamista. Hakemuksessa on esitettävä:

1) tiedot hakijasta;

2) selvitys kyseessä olevan toimialan tai yritysryhmän viennin taikka laajoissa hankkeissa kansainvälisen liiketoiminnan kehitysnäkymistä;

3) hankekuvaus;

4) yhteishankkeeseen osallistuvat yritykset, jos yritysten nimeäminen hankkeen luonteen vuoksi on hakuvaiheessa mahdollista;

5) tapahtumakohtainen kustannusarvio tai pitkäkestoisissa yhteishankkeissa toimintasuunnitelma; sekä

6) selvitys hankkeen tavoitteiden toteutumisen seurannasta ja arvioinnista.

Hakemukseen on liitettävä hakijan viimeksi päättyneen tilikauden tilinpäätös, toimintakertomus sekä kaupparekisteriote.

Tarvittaessa hakemuksessa on lisäksi esitettävä selvitys avustuksen kilpailuvaikutuksista.

Valtionavustuksen käyttöajan pidentämistä on haettava päätöksessä mainitun valtionavustuksen käyttöajan kuluessa.

11 §
Pitkäkestoiset hankkeet

Pitkäkestoisissa yhteishankkeissa, joihin sisältyy useita yksittäisiä tapahtumia, valtionapuviranomaiselle on toimitettava tapahtumakohtainen kustannusarvio ja luettelo tapahtumaan osallistuvista yrityksistä ennen kunkin yksittäisen tapahtuman alkamista.

12 §
Valtionavustuksen maksaminen

Valtionavustuksen lopullinen määrä vahvistetaan ja valtionavustus maksetaan valtionavustuksen saajalle toteutuneiden, valtionavustuksen perusteeksi hyväksyttävien kustannusten perusteella sen jälkeen, kun avustuksen käytöstä on esitetty valtionapuviranomaiselle 13 §:n mukainen hyväksyttävä selvitys.

Pitkäkestoisissa tai laajoissa hankkeissa voidaan valtionavustusta maksaa hakemuksesta ennakkoon 50 prosenttia myönnetystä valtionavustuksesta hankkeen alkaessa ja 30 prosenttia hankkeen puolessa välissä, jos hankkeen toteuttaminen muuten vaarantuisi. Jos ennakon maksamisen perusteena on huomattaviin ennakkomaksuihin tai muihin vastaaviin eriin sitoutuminen, ennakon määrä voi hankkeen alkaessa olla suurempi, kuitenkin enintään 80 prosenttia myönnetystä valtionavustuksesta.

13 §
Selvitys valtionavustuksen käytöstä

Valtionavustuksen saajan tulee antaa valtionapuviranomaiselle selvitys valtionavustuksen käytöstä kuuden kuukauden kuluessa avustuspäätöksen mukaisen käyttöajan päättymisestä. Selvityksen tulee sisältää:

1) selostus hankkeen toteutumisesta verrattuna suunniteltuun hankkeeseen;

2) selvitys hankkeen toteutuneista menoista ja tuloista; pitkäkestoisissa hankkeissa tulot ja menot on yksilöitävä kunkin yksittäisen tapahtuman osalta erikseen;

3) tilintarkastajan lausunto, jollei päätöksessä toisin mainita; sekä

4) arvio hankkeen tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta.

Valtionapuviranomaisella on oikeus vaatia valtionavustuksen saajalta myös muita hankkeen toteutumiseen, seurantaan ja valtionavustuksen käyttöön liittyviä tietoja.

3 luku

Yleisavustus ulkomaankauppaa ja yritysten kansainvälistymistä edistäville järjestöille ja yhteisöille

14 §
Yleisavustuksen myöntäminen

Ulkomaankauppaa ja yritysten kansainvälistymistä edistäville järjestöille ja yhteisöille voidaan myöntää yleisavustusta sellaisten neuvonta-, tieto- ja asiantuntijapalveluiden ylläpitämiseen, joilla edistetään erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten valmiuksia kansainvälistyä. Finpro ry:lle voidaan lisäksi myöntää yleisavustusta vientikeskusverkoston ylläpitämisestä aiheutuviin kustannuksiin.

15 §
Yleisavustuksen määrä

Yleisavustusta voidaan myöntää yhteensä enintään 75 prosenttia avustettaviksi hyväksyttävistä kustannuksista siten kuin avustuspäätöksessä määrätään. Avustus voi ylittää 50 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista ulkomaankauppaa edistävien järjestöjen ja yhteisöjen tavanomaista riskialttiimmissa toiminnoissa.

16 §
Yleisavustuksen hakeminen

Yleisavustusta haetaan ennen sen toimintavuoden alkua, jonka avustus kattaa. Hakemuksessa on esitettävä:

1) hakijan yhteystiedot ja y-tunnus;

2) toimintasuunnitelma ja vahvistettu talousarvio sille vuodelle, jolle yleisavustusta haetaan;

3) selvitys tavoitteiden toteutumisen seurannasta ja arvioinnista toimintavuoden aikana; sekä

4) viimeksi päättyneen tilikauden tilinpäätös ja tilintarkastajain kertomus sekä toimintakertomus.

17 §
Yleisavustuksen maksaminen

Yleisavustus voidaan toimintavuoden aikana maksaa saajalle ennakoina erillisen maksuaikataulun mukaisesti, jos avustettavan toiminnan tarkoituksenmukainen toteuttaminen sitä edellyttää.

18 §
Selvitys yleisavustuksen käytöstä

Yleisavustuksen käytöstä tulee antaa valtionapuviranomaiselle selvitys. Jos ulkomaankauppaa ja yritysten kansainvälistymistä edistävän järjestön tai yhteisön saama yleisavustus ylittää 30 prosenttia saajan toiminnan kokonaiskustannuksista, valtionapuviranomainen asettaa tuetulle toiminnalle vuosittain yksilöidyt tulostavoitteet.

19 §
Tulot ja ylijäämä

Yleisavustuksen kattamasta toiminnasta saadut tulot otetaan huomioon avustusta myönnettäessä. Jos yleisavustus kattaa enemmän kuin puolet toiminnan kokonaiskustannuksista, toiminnasta syntyvästä ylijäämästä on palautettava myönnettyä avustusta vastaava osuus. Palautettavasta määrästä voidaan kuitenkin jättää saajan käyttöön toiminnan kehittämiseen tai muuhun erityiseen tarkoitukseen enintään puolet.

4 luku

Voimaantulo

20 §
Voimaantulo ja siirtymäsäännökset

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2010.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa myönnettyihin avustuksiin sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2005

Kauppa- ja teollisuusministeri
Mauri Pekkarinen

Ylitarkastaja
Pertti Hämäläinen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.