1174/2005

Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2005

Ulkoasiainministeriön työjärjestys

Ulkoasiainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään valtioneuvostosta 28 päivänä helmikuuta 2003 annetun lain (175/2003) 7 §:n 2 momentin nojalla:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §
Soveltamisala

Valtioneuvostosta annetun lain (175/2003) 7 §:n mukaisesti ministeriö jakautuu osastoihin ja tarpeen mukaan muihin toimintayksikköihin ministeriön tehtävien tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi.

Ministeriön järjestysmuodosta ja toiminnan yleisestä järjestämisestä säädetään ulkoasiainministeriöstä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (257/2000). Tarkempia säännöksiä asiasta annetaan tässä työjärjestyksessä.

Toimintayksiköllä tarkoitetaan tässä työjärjestyksessä ministeriön organisaatioon kuuluvia osastoja ja yksikköjä.

2 §
Osastojen työjärjestykset

Osastolla on työjärjestys, jossa määrätään osaston toimintayksikköjen tehtävistä ja työnjaosta sekä annetaan tarvittaessa tarkempia määräyksiä osaston toiminnasta. Osaston työjärjestyksen vahvistaa osastopäällikkö. Työjärjestys ei ole pakollinen osastolla, jonka sisäiseen organisaatioon ei kuulu toimintayksikköjä.

3 §
Sisäinen valvonta

Sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että ulkoasiainhallinnon:

1) toiminnalle ja taloudelle asetetut tavoitteet saavutetaan;

2) toiminnassa ja taloudessa noudatetaan lakia sekä ulkoasiainhallinnon vastuulla oleva omaisuus ja varat on turvattu; ja

3) toiminnasta ja taloudesta tuotetaan ulkoisia ja sisäisiä tarpeita varten oikeat ja riittävät tiedot.

Ulkoasiainhallinnon sisäisestä valvonnasta ja sen menettelyiden järjestämisestä vastaa kansliapäällikkönä toimiva valtiosihteeri.

Ministeriön ja edustustojen sisäinen valvonta toteutetaan ensisijaisesti huolehtimalla sisäisen valvonnan tavoitteiden saavuttamisen turvaavilla toimintatavoilla ja työjärjestelyillä sekä toimintaketjuihin ja menettelyihin sisältyvinä johtamis-, ohjaus-, seuranta- ja raportointitoimenpiteillä ulkoasiainhallinnon kaikissa toimintayksiköissä. Ministeriön osastot ja yksiköt sekä edustustot vastaavat sisäisen valvonnan edellyttämistä toimenpiteistä omalla vastuualueellaan ja omissa tehtävissään siten kuin tehtävistä ja vastuista säädetään valtioneuvoston asetuksessa ulkoasiainhallinnosta (256/2000), jäljempänä ulkoasiainhallintoasetus, ja tässä työjärjestyksessä. Ministeriön sisäisiin määräyksiin ja ohjeisiin sisällytetään tarvittavat yksityiskohtaisemmat määräykset menettelyistä, joilla sisäisen valvonnan tavoitteiden saavuttaminen varmistetaan.

Sisäisen valvonnan tehtävät ja vastuu niiden asianmukaisesta hoitamisesta kuuluu ulkoasiainhallinnon eri toimintayksiköille ja virkamiehille ulkoasiainhallintoasetuksessa ja tässä työjärjestyksessä säädettyjen tehtävä- ja vastuujakojen mukaisesti.

4 §
Sisäinen tarkastus

Sisäisen valvonnan asianmukaisuuden ja riittävyyden varmistamiseksi sekä muita johdon määräämiä tarkastus- ja arviointitehtäviä varten ministeriössä on kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin alaisuudessa toiminnallisesti riippumattomana toimiva sisäisen tarkastuksen yksikkö. Sisäisestä tarkastuksesta määrätään tarkemmin valtion talousarviosta annetussa asetuksessa (1243/1992), jäljempänä talousarvioasetus, tarkoitetussa sisäisen tarkastuksen ohjesäännössä.

Kehityspoliittisen osaston osastopäällikön alaisuudessa toimii evaluoinnin ja sisäisen tarkastuksen yksikkö, jonka tehtävänä on varmistaa sisäisen valvonnan asianmukaisuus ja riittävyys kehitysyhteistyössä ja siinä annettavassa rahoituksessa sekä avustaa osaston johtoa sisäisen valvonnan tehtävissä ja arviointitoiminnassa. Yksikön suorittamasta kehitysyhteistyön sisäisestä tarkastuksesta määrätään tarkemmin sitä koskevassa ohjesäännössä.

5 §
Taloussääntö ja muut taloushallinnon määräykset

Ulkoasiainministeriön taloussäännössä määrätään talousarvioasetuksessa säädetyllä tavalla tarkemmin hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnittelun, valtion talousarvion toimeenpanon ja tulos- ja tilinpäätösraportoinnin menettelyiden yksityiskohdista sekä ulkoasiainhallinnon taloushallintotehtävien hoidosta ja siihen liittyvistä sisäisen valvonnan yksityiskohdista.

6 §
Yhteistoimintamenettely

Henkilöstö voi vaikuttaa työhönsä ja työoloihinsa vaikuttavaan, viraston toimintaa koskevaan päätöksentekoon siten, kuin yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa (651/1988) säädetään ja sen nojalla yhteistoimintasopimuksin sovitaan.

7 §
Sisäisessä tiedotuksessa noudatettavat periaatteet

Sisäisessä tiedotuksessa noudatetaan avoimuuden ja vastuullisuuden periaatetta. Osastoilla ja erillisissä yksiköissä tiedotetaan tärkeimmistä niissä käsiteltävänä olevista asioista.

2 luku

Ohjaus- ja johtamisjärjestelmät

8 §
Ohjaus- ja johtamisperiaatteet

Ministeriön toiminta on tulosjohdettua. Ministeriön ja edustustojen välillä noudatetaan tulosohjausta.

Ministeriön osastot ja yksiköt vastaavat niille asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisesta sekä tavoitteiden saavuttamista vaarantavien seikkojen tunnistamisesta ja hallinnasta omalla tehtäväalueellaan.

Osastot ja erillisyksiköt vastaavat ministeriön strategioiden toteuttamisesta sekä toiminnan tuloksellisuudesta ja sisäisestä valvonnasta. Toiminnan tuloksellisuutta ja tulosvastuuta painotetaan ministeriön johtamisessa ja edustustojen ohjauksessa.

Ministeri johtaa ministeriön toimintaa apunaan ministeriön johtoryhmät. Kansliapäällikkönä toimiva valtiosihteeri vastaa koko ministeriön tulosjohtamisesta. Osastojen ja erillisyksiköiden päälliköt vastaavat tulosjohtamisesta tulosalueilla, jollei jäljempänä toisin säädetä.

Kansliapäällikkönä toimiva valtiosihteeri johtaa edustustojen tulosohjausta. Osastot ja erillisyksiköt huolehtivat edustustojen tulosohjauksesta kukin toimialallaan. Hallinnollinen osasto huolehtii tulosohjauksen järjestämisestä.

9 §
Ministeriön johtoryhmä

Ministeriön johtoryhmän tehtävänä on käsitellä valmistavasti hallinnonalan toimintaa ja taloutta koskevat strategisesti tärkeät asiat sekä muut asiat, jotka puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ottaa ministeriön johtoryhmän käsiteltäväksi. Ministeriön johtoryhmään kuuluvat ulkoasiainministeri ja muut hallinnonalan ministerit, valtiosihteerit, valtiosihteeri kansliapäällikkönä ja alivaltiosihteerit.

Ministeriön johtoryhmän virkamieskokoonpanoon kuuluvat ryhmän virkamiesjäsenet. Tällä kokoonpanolla ministeriön johtoryhmä käsittelee ja yhteensovittaa kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin ja alivaltiosihteerien tehtäviin kuuluvia asioita.

Ministeriön johtoryhmän puheenjohtajana toimii ulkoasiainministeri, varapuheenjohtajina muut hallinnonalan ministerit ja sihteerinä kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin määräämä virkamies. Ministerien estyneenä ollessa, johtoryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri. Virkamieskokoonpanon puheenjohtajana on kansliapäällikkönä toimiva valtiosihteeri ja varapuheenjohtajana hallinnollisista asioista vastaava alivaltiosihteeri. Ryhmä kokoontuu ministerin tai kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin kutsusta tai muulla ryhmän päättämällä tavalla.

10 §
Ministeriön laajennettu johtoryhmä

Ministeriön laajennettu johtoryhmä osallistuu hallinnonalan toimintaa koskevien laajakantoisten ja periaatteellisesti tärkeiden asioiden käsittelyyn sekä käsittelee valmistavasti muut asiat, jotka johtoryhmän puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ottaa johtoryhmän käsiteltäväksi. Johtoryhmän tehtävänä on lisäksi edistää ministeriön sisäistä tiedonkulkua.

Johtoryhmään kuuluvat valtiosihteeri kansliapäällikkönä, alivaltiosihteerit, osastopäälliköt, pohjoismaisen yhteistyön sihteeristön päällikkö, ulkoasiainhallinnon tarkastaja, suunnittelu- ja tutkimuspäällikkö, taloussuunnittelupäällikkö, tietohallintoyksikön päällikkö ja henkilöstöjärjestöjen nimeämät edustajat. Valtiosihteerillä on oikeus osallistua laajennetun johtoryhmän kokouksiin.

Johtoryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri kansliapäällikkönä. Varapuheenjohtajana toimivat alivaltiosihteerit kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin määräämässä järjestyksessä sekä sihteerinä kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin määräämä virkamies. Johtoryhmä kokoontuu kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin kutsusta tai muulla johtoryhmän päättämällä tavalla.

11 §
Avainryhmä

Avainryhmä käsittelee valmistavasti seuraavien virkojen ja tehtävien täyttämistä koskevat asiat:

1) valtiosihteerin kansliapäällikkönä ja alivaltiosihteerin virat;

2) osastopäällikön, apulaisosastopäällikön ja apulaisprotokollapäällikön tehtävät;

3) ulkoasiainhallinnon tarkastajan; sekä

4) edustuston päällikön ja kiertävän suurlähettilään tehtävät lukuun ottamatta lähetetyn konsulaatin ja varakonsulaatin päällikön tehtävää.

Lisäksi avainryhmä voi ottaa käsiteltäväkseen muita henkilöstöpoliittisesti merkittäviä virkanimityksiä ja tehtävään määräämistä koskevia asioita.

Avainryhmään kuuluvat valtiosihteeri kansliapäällikkönä ja alivaltiosihteerit. Hallinnollisen osaston päälliköllä ja apulaisosastopäällikölla on oikeus olla läsnä avainryhmän kokouksissa.

Avainryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri kansliapäällikkönä, varapuheenjohtajana hallinnollisista asioista vastaava alivaltiosihteeri ja sihteerinä kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin määräämä virkamies. Avainryhmä kutsutaan koolle puheenjohtajan määräämällä tavalla.

12 §
Osaston johtoryhmä

Osastopäällikön apuna osaston johtamisessa on osaston johtoryhmä, joka käsittelee valmistavasti merkittävimmät osaston toimintaan liittyvät asiat ja muut osastopäällikön määräämät asiat.

Johtoryhmän puheenjohtajana on osastopäällikkö. Osastopäällikkö määrää varapuheenjohtajan, muut jäsenet ja sihteerin sekä mahdolliset muut johtoryhmän kokoukseen kutsuttavat virkamiehet. Johtoryhmä kutsutaan koolle osastopäällikön määräämällä tavalla.

13 §
Kehityspoliittinen ohjausryhmä

Kehityspoliittinen ohjausryhmä käsittelee valmistavasti kehityspolitiikkaan ja kehitysyhteistyöhön liittyvät laajat ja periaatteelliset asiakokonaisuudet.

Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii kehityspoliittisen osaston päällikkö ja varapuheenjohtajana kehityspoliittisen osaston apulaisosastopäällikkö. Muita jäseniä ovat Eurooppa-osaston, itäosaston, Amerikan ja Aasian osaston, Afrikan ja Lähi-idän osaston sekä globaaliasioiden osaston päälliköt ja varajäseniä näiden sijaiset. Kauppapoliittisen ja poliittisen osaston sekä viestintä- ja kulttuuriosaston edustajilla on oikeus osallistua ohjausryhmän kokouksiin. Ohjausryhmän sihteerinä toimii puheenjohtajan määräämä virkamies. Ohjausryhmä kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tai muulla ryhmän päättämällä tavalla.

14 §
Kehitysyhteistyön laaturyhmä

Kehitysyhteistyön laaturyhmä käsittelee kehitysyhteistyöhankkeiden ja -ohjelmien sekä muiden rahoitettaviksi valmisteltavien toimien suunnitelmat ennen rahoitusesityksen tekemistä. Laaturyhmän tavoitteena on varmistaa toimien yhdenmukaisuus hallituksen vahvistaman kehityspolitiikan kanssa. Laaturyhmä antaa suosituksensa tai muun palautteen suunnitelmille.

Laaturyhmän puheenjohtajana toimii kehityspoliittisen osaston apulaisosastopäällikkö ja jäseninä Afrikan ja Lähi-idän, Amerikan ja Aasian, globaaliasioiden, Eurooppa- ja Itäosaston nimeämät edustajat; kehityspoliittisen osaston nimeämät kolme edustajaa; sekä niiden muiden osastojen nimeämät edustajat, joiden osallistumisen laaturyhmä asian luonteen johdosta katsoo tarpeelliseksi. Laaturyhmän sihteerinä toimii puheenjohtajan määräämä virkamies. Laaturyhmä kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tai muulla ryhmän päättämällä tavalla.

15 §
Kiinteistöasioiden ohjausryhmä

Kiinteistöasioiden ohjausryhmä käsittelee valmistavasti merkittävimmät kiinteistöihin, toimitiloihin ja virka-asuntoihin liittyvät asiat.

Kiinteistöasioiden ohjausryhmän puheenjohtajana on hallinnollisen osaston päällikkö, joka määrää varapuheenjohtajan ja ohjausryhmän muut jäsenet sekä sihteerin. Ohjausryhmä kokoontuu puheenjohtajan määräämällä tavalla.

16 §
Valmiusryhmä

Ministeriössä on valmiusryhmä, joka käsittelee kriisitilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista koskevia hallinnonalan suunnitelmia ja toimenpiteitä.

Valmiusryhmän puheenjohtajana ja ulkoasiainhallinnon valmiuspäällikkönä toimii valtiosihteeri kansliapäällikkönä tai muu tehtävää hoitamaan määrätty virkamies. Valmiusryhmän sihteerinä toimii turvallisuuspäällikkö.

Valmiusryhmän tarkemmista tehtävistä, kokoonpanosta ja valmiuspäällikön sijaisena toimivasta varapuheenjohtajasta määrätään valmiusryhmän asettamispäätöksessä.

17 §
Väestönsuojelu ja pelastustoiminta

Väestönsuojelu ja pelastustoimintaa varten ministeriössä on suojelujohtaja, jona toimii turvallisuuspäällikkö tai muu kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin määräämä virkamies. Suojelujohtajan tehtävänä on valmistella ja toteuttaa ministeriölle kuuluvia väestönsuojeluun ja pelastustoimintaan liittyviä tehtäviä. Suojelujohtajan sijaisena ja apulaissuojelujohtajana toimii kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin määräämä virkamies.

Ministeriön pelastusorganisaatiosta ja pelastustoimenpiteistä määrätään ministeriön pelastussuunnitelmassa, jonka vahvistaa valtiosihteeri kansliapäällikkönä. Jokainen virkamies on velvollinen hoitamaan ne tehtävät, jotka hänelle pelastussuunnitelmassa mahdollisesti määrätään.

18 §
Ministerin erityisavustajan tiedonsaantioikeus

Ministerin erityisavustaja toimii ministerin avustajana ja suorittaa ministerin hänelle antamia tehtäviä toimimatta ministeriössä esittelijänä. Ministerin erityisavustajalle on pyynnöstään annettava ne tiedot, joita hän tarvitsee tehtävänsä suorittamiseksi.

Ministerin erityisavustajalla on oikeus osallistua ministeriön johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän sekä muiden suunnittelu- ja valmisteluelinten kokouksiin.

3 luku

Ministeriön organisaatio

19 §
Organisaation perusrakenne

Ministeriössä on poliittinen osasto, kauppapoliittinen osasto, kehityspoliittinen osasto, Eurooppa-osasto, itäosasto, Amerikan ja Aasian osasto, Afrikan ja Lähi-idän osasto, globaaliasioiden osasto, hallinnollinen osasto, oikeudellinen osasto, protokollaosasto sekä viestintä- ja kulttuuriosasto. Lisäksi ministeriössä on valtiosihteerinä toimivan kansliapäällikön alaisena toimivat sisäisen tarkastuksen yksikkö sekä suunnittelu- ja tutkimusyksikkö.

20 §
Poliittisen osaston organisaatio

Poliittisella osastolla on seuraavat yksiköt:

1) turvallisuuspolitiikan yksikkö;

2) asevalvonnan yksikkö;

3) EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan yksikkö;

4) ihmisoikeuspolitiikan yksikkö; ja

5) siviilikriisinhallinnan yksikkö.

21 §
Kauppapoliittisen osaston organisaatio

Kauppapoliittisella osastolla on seuraavat yksiköt:

1) EY:n yhteisen kauppapolitiikan yksikkö;

2) OECD-, investointisuoja- ja erityisten taloussuhdeasioiden yksikkö;

3) markkinoillepääsyasioiden yksikkö; ja

4) vientivalvonta-asioiden yksikkö.

22 §
Kehityspoliittisen osaston organisaatio

Kehityspoliittisella osastolla on seuraavat yksiköt:

1) evaluoinnin ja sisäisen tarkastuksen yksikkö;

2) yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikkö;

3) toimialapolitiikan yksikkö; ja

4) kansalaisjärjestöyksikkö.

23 §
Eurooppa-osaston organisaatio

Eurooppa-osastolla on seuraavat yksiköt:

1) Länsi-Euroopan yksikkö;

2) yleisten EU-asioiden ja yhteensovittamisen yksikkö;

3) Keski- ja Kaakkois-Euroopan yksikkö;

4) EU:n laajentumisen yksikkö;

5) Länsi-Balkanin yksikkö; ja

6) Pohjoismaisen yhteistyön sihteeristö, jonka päällikkö esittelee yksikön toimialaan kuuluvat asiat suoraan pohjoismaisen yhteistyön ministerille.

24 §
Itäosaston organisaatio

Itäosastolla on seuraavat yksiköt:

1) Venäjän yksikkö;

2) Itä-Euroopan ja Keski-Aasian yksikkö;

3) lähialueyhteistyön yksikkö; ja

4) pohjoisen ulottuvuuden yksikkö.

25 §
Amerikan ja Aasian osaston organisaatio

Amerikan ja Aasian osastolla on seuraavat yksiköt:

1) Aasian ja Oseanian yksikkö;

2) Pohjois-Amerikan yksikkö; ja

3) Latinalaisen Amerikan ja Karibian yksikkö.

26 §
Afrikan ja Lähi-idän osaston organisaatio

Afrikan ja Lähi-idän osastolla on seuraavat yksiköt:

1) Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan yksikkö;

2) Itä- ja Länsi-Afrikan yksikkö; ja

3) Eteläisen Afrikan yksikkö.

27 §
Globaaliasioiden osaston organisaatio

Globaaliasioiden osastolla on seuraavat yksiköt:

1) yleisten globaaliasioiden yksikkö;

2) taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen yksikkö;

3) kehitysrahoituslaitosten yksikkö;

4) kansainvälisen ympäristöpolitiikan yksikkö; ja

5) humanitaarisen avun yksikkö.

28 §
Hallinnollisen osaston organisaatio

Hallinnollisella osastolla on seuraavat yksiköt:

1) henkilöstöyksikkö;

2) palvelussuhdeyksikkö;

3) talouspalveluyksikkö;

4) kiinteistöyksikkö;

5) tietohallintoyksikkö;

6) virastopalveluyksikkö;

7) turvallisuusyksikkö; ja

8) hallintoyksikkö, joka palvelee myös hallinnollisista asioista vastaavaa alivaltiosihteeriä.

29 §
Oikeudellisen osaston organisaatio

Oikeudellisella osastolla on seuraavat yksiköt:

1) kansainvälisen oikeuden yksikkö;

2) valtiosopimusoikeuden yksikkö;

3) yleisen EU-oikeuden yksikkö;

4) EU-tuomioistuinasiat;

5) ihmisoikeustuomioistuin- ja -sopimusasioiden yksikkö;

6) konsuliasioiden yksikkö; ja

7) passi- ja viisumiyksikkö.

30 §
Viestintä- ja kulttuuriosaston organisaatio

Viestintä- ja kulttuuriosastolla on seuraavat yksiköt:

1) mediayksikkö;

2) tiedotusyksikkö;

3) kulttuuriyksikkö;

4) julkaisu- ja Suomipromootioyksikkö;

5) Eurooppa-tiedotuksen ja kansalaisviestinnän yksikkö;

6) kehityspoliittisen viestinnän yksikkö; ja

7) verkkoviestintäyksikkö.

4 luku

Toimintayksikköjen tehtävät

31 §
Poliittisen, kauppapoliittisen ja kehityspoliittisen osaston yhteensovittamistehtävät

Poliittisen osaston tehtäviin kuuluu ministeriön sisäinen yhteensovittaminen keskeisissä ulko- ja turvallisuuspoliittisissa asioissa, kauppapoliittisen osaston tehtäviin kuuluu ministeriön sisäinen yhteensovittaminen keskeisissä kauppapoliittisissa asioissa ja kehityspoliittisen osaston tehtäviin kuuluu ministeriön sisäinen yhteensovittaminen keskeisissä kehityspoliittisissa asioissa.

32 §
Poliittisen osaston tehtävät

Poliittisen osaston tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

1) Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka yleisesti sekä maailmanlaajuiset poliittiset ja turvallisuuskysymykset;

2) EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP) sekä Eurooppakirjeenvaihtajan tehtävät;

3) EU:n yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka sekä euroatlanttiset turvallisuuskysymykset (Nato, Euroatlanttinen kumppanuusneuvosto, rauhankumppanuustoiminta);

4) rauhanturvaamistoiminta ja sotilaallinen kriisinhallinta;

5) siviilikriisinhallinta;

6) Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö;

7) Euroopan neuvosto;

8) asevalvonta, puolustustarvikkeiden vientikysymykset, puolustusmateriaaliyhteistyö ja kansainvälinen vientivalvontayhteistyö;

9) ihmisoikeuspolitiikka ja yleiset ihmisoikeusasiat;

10) pakolais-, maahanmuutto- ja turvapaikkapoliittiset asiat;

11) ihmisoikeus- ja demokratiatuki; ja

12) osallistuminen osaston tehtäviin liittyvien kansainvälisten sopimusten valmisteluun ja säädösvalmisteluun yhteistyössä oikeudellisen osaston kanssa.

33 §
Kauppapoliittisen osaston tehtävät

Kauppapoliittisen osaston tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

1) Euroopan yhteisön kauppapolitiikka;

2) markkinoillepääsykysymykset, kaupan esteet, tuontisuoja ja polkumyynti;

3) Maailman kauppajärjestöä (WTO) koskevat asiat;

4) Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestöä (OECD) sekä muita taloudellisen alan järjestöjä ja laitoksia koskevat asiat, siltä osin kuin ne eivät kuulu toisen osaston tehtäviin;

5) Suomen viennin edistämistä ja yritysten kansainvälistymistä koskevan yleisen politiikan valmistelu, arviointi ja yhteensovittaminen;

6) kaksikäyttötuotteiden vientivalvonta ja lupa-asiat sekä vientivalvonta-asioiden yhteensovittaminen;

7) suomalaisten investointien edistäminen ja suojaaminen;

8) kansainväliset sopimukset kauppapolitiikan alalla ja osaston tehtäviin kuuluvia asioita koskeva säädösvalmistelu; ja

9) muut Suomen kauppa- ja taloussuhteita vieraisiin valtioihin koskevat asiat siltä osin kuin ne eivät kuulu toisen osaston tehtäviin.

34 §
Kehityspoliittisen osaston tehtävät

Kehityspoliittisen osaston tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

1) Suomen kansainvälinen kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyöpolitiikka;

2) kehitysyhteistyötä koskeva kokonaissuunnittelu ja seuranta, toiminta- ja taloussuunnittelu, talousarvion valmistelu, taloushallinto sekä tilastointi ja raportointi;

3) kehitysyhteistyön laadun valvonta, kehittäminen ja neuvonta sekä määräykset ja ohjeet;

4) kehitys- ja kehitysyhteistyökysymykset EU:ssa ja OECD:ssä siltä osin kuin ne eivät kuulu toisen osaston tehtäviin sekä kehitysmaatutkimus;

5) kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö, tuki kansainvälisille kansalaisjärjestöille siltä osin kuin ne eivät kuulu toisen osaston tehtäviin;

6) FINNFUND ja korkotukiluottopolitiikka;

7) kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus; ja

8) osaston tehtäviin liittyvät kansainväliset sopimukset, säädösvalmistelu ja muut oikeudelliset asiat.

35 §
Eurooppa-osaston alue ja tehtävät

Eurooppa-osaston maantieteelliseen alueeseen kuuluvat Alankomaat, Albania, Andorra, Belgia, Bosnia-Hertsegovina, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Islanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Luxemburg, Makedonia (FYROM), Malta, Monaco, Norja, Portugali, Puola, Pyhä istuin, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, San Marino, Serbia ja Montenegro, Slovakia, Slovenia, Sveitsi, Tanska, Tsekki, Turkki, Unkari ja Viro.

Eurooppa-osaston tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

1) kahdenvälisiin suhteisiin, EU:n ulkosuhteisiin ja monenkeskisiin toimielimiin liittyvät poliittiset, kauppapoliittiset, kaupallis-taloudelliset ja kehitysyhteistyöasiat alueeseen kuuluvien maiden osalta;

2) yleiset EU-asiat, mukaan lukien EU:n kehittäminen;

3) EU:n laajentuminen;

4) Länsi-Balkanin rauhanprosessi ja siviiliapu sekä Kaakkois-Euroopan vakaussopimus;

5) ministeriön sisäinen yhteensovittaminen keskeisissä EU-asioissa; ja

6) Pohjoismaiden ministerineuvoston työjärjestyksen mukaiset tehtävät sekä muut pohjoismaisten yhteistyökysymysten suunnittelua ja yhteensovittamista koskevat asiat.

36 §
Itäosaston alue ja tehtävät

Itäosaston maantieteelliseen alueseen kuuluvat Venäjä sekä Armenia, Azerbaidzhan, Georgia, Kazakstan, Kirgisia, Moldova, Mongolia, Tadzhikistan, Turkmenistan, Ukraina, Uzbekistan ja Valko-Venäjä.

Itäosaston tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

1) kahdenvälisiin suhteisiin sekä EU:n ulkosuhteisiin ja monenkeskisiin toimielimiin liittyvät poliittiset, kauppapoliittiset, kaupallis-taloudelliset ja kehitysyhteistyöasiat alueeseen kuuluvien maiden osalta;

2) alueelliset järjestöt ja muut yhteistyöelimet;

3) kahdenvälinen ja monenkeskinen lähialueyhteistyö sekä siihen liittyvät kansainväliset rahoitusjärjestelyt; ja

4) pohjoiseen ulottuvuuteen liittyvät asiat.

37 §
Amerikan ja Aasian osaston alue ja tehtävät

Amerikan ja Aasian osaston maantieteelliseen alueeseen kuuluvat Yhdysvallat ja Kanada, Argentiina, Brasilia, Chile, Meksiko, Nicaragua, Peru ja Venezuela sekä muut Latinalaisen Amerikan ja Karibian maat sekä Afganistan, Filippiinit, Indonesia, Intia, Japani, Kiina, Korean tasavalta, Korean demokraattinen kansantasavalta, Malesia, Nepal, Pakistan, Singapore, Thaimaa, Vietnam ja muut Aasian maat sekä Australia, Uusi-Seelanti ja muu Oseania.

Amerikan ja Aasian osaston tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

1) kahdenvälisiin suhteisiin, EU:n ulkosuhteisiin ja monenkeskisiin toimielimiin liittyvät poliittiset, kauppapoliittiset, kaupallis-taloudelliset ja kehitysyhteistyöasiat alueeseen kuuluvien maiden osalta;

2) alueelliset järjestöt ja muut yhteistyöelimet;

3) transatlanttiset suhteet;

4) EU:n suhteet latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden sekä Aasian maiden alueellisiin yhteistyöjärjestelyihin; ja

5) kehitysmaiden kanssa harjoitettava taloudellinen, teollinen ja teknologinen yhteistyö.

38 §
Afrikan ja Lähi-idän osaston alue ja tehtävät

Afrikan ja Lähi-idän osaston maantieteelliseen alueeseen kuuluvat Afrikan, Lähi-idän ja Persianlahden alueen maat.

Afrikan ja Lähi-idän osaston tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

1) kahdenvälisiin suhteisiin, EU:n ulkosuhteisiin ja monenkeskisiin toimielimiin liittyvät poliittiset, kauppapoliittiset, kaupallis-taloudelliset ja kehitysyhteistyöasiat alueeseen kuuluvien maiden osalta;

2) alueelliset järjestöt ja muut yhteistyöelimet; ja

3) EU:n Välimeri-yhteistyö ja muut yhteistyöhankkeet osaston maantieteellisellä alueella.

39 §
Globaaliasioiden osaston tehtävät

Globaaliasioiden osaston tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

1) YK:n yleiskokous, turvallisuusneuvosto, talous- ja sosiaalineuvosto ja erityisjärjestöt;

2) YK:n operatiiviset kehitysohjelmat ja -rahastot sekä tutkimuslaitokset;

3) kauppaan liittyvät globaalit kehityskysymykset, koherenssin edistäminen ja tekninen apu sekä UNCTAD;

4) kehitysrahoitusasiat mukaan lukien kehitysrahoituslaitokset;

5) kestävä kehitys ja kansainvälinen ympäristöpolitiikka sekä siihen liittyvä rahoitus;

6) humanitaarinen apu;

7) kansainvälisten järjestöjen ja laitosten palvelukseen tehtävien rekrytointien suunnittelu ja ohjaus; ja

8) osaston tehtäviin liittyvät kansainväliset sopimukset.

40 §
Hallinnollisen osaston tehtävät

Hallinnollisen osaston tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

1) yleishallinto;

2) hallinnon kehittäminen;

3) Suomen ulkomaanedustus;

4) ulkoasiainhallinnon tulosohjauksen koordinointi ja kehittäminen sekä hallinnonalan taloussuunnittelu;

5) osaston tehtäviin liittyvä säädösvalmistelu ja muut oikeudelliset asiat;

6) henkilöstöhallinto ja henkilöstön kehittäminen;

7) työsuojelu ja työhyvinvointi;

8) kunniakonsulit;

9) taloushallinto;

10) kiinteistö- ja toimitilahallinto;

11) tietohallinto;

12) turvallisuusasiat;

13) kansallisen turvallisuusviranomaisen (NSA) tehtävät;

14) virastopalvelut ja materiaalihallinto;

15) diplomaattipassit yhteistyössä oikeudellisen osaston kanssa; ja

16) muut ministeriössä käsiteltävät asiat, jotka eivät kuulu muille toimintayksiköille.

41 §
Oikeudellisen osaston tehtävät

Oikeudellisen osaston tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

1) kansainvälinen oikeus;

2) terrorisminvastainen kansainvälinen yhteistyö ja terrorismikoordinaatio;

3) ihmisoikeussopimus- ja tuomioistuinasiat sekä muut ihmisoikeuksia koskevat oikeudelliset asiat;

4) Euroopan unionia koskevat oikeudelliset asiat, jollei asia kuulu muulle toimintayksikölle;

5) Suomen edustaminen Euroopan yhteisöjen tuomioistuimissa ja Suomea Euroopan unionin jäsenenä koskevissa valvontamenettelyissä;

6) kansainväliset sopimusasiat, jollei asia kuulu muulle toimintayksikölle;

7) säädösvalmistelu, jollei asia kuulu muulle osastolle;

8) Suomen valtion edustaminen kansainvälisissä lainkäyttö- ja tutkintaelimissä;

9) konsuliasiat;

10) passi- ja viisumiasiat; ulkomaalaisviraston ja työvoimaviranomaisten lupa-asioiden koordinointi edustustoissa; ja

11) ulkomailla toimitettavat vaalit.

42 §
Protokollaosaston tehtävät

Protokollaosaston tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

1) tasavallan presidentin ja vieraiden valtioiden päämiesten sekä tasavallan presidentin ja Suomessa toimivien diplomaattisten edustustojen ja edustajien väliset suhteet ja niihin liittyvät järjestelyt;

2) valtionpäämies-, pääministeri- ja ulkoministeritason vierailut;

3) kansainvälisiin sopimuksiin ja tapaan sekä Suomen lainsäädäntöön perustuvat diplomaattiset erioikeudet ja -vapaudet;

4) oleskelulupien myöntäminen vieraiden valtioiden Suomessa olevan edustuston diplomaattisen, hallinnollisen ja teknisen henkilökunnan jäsenille sekä heidän perheenjäsenilleen;

5) toimilupien myöntäminen vieraiden valtioiden Suomessa oleville konsuliedustajille; ja

6) juhlamenot ja kansainvälisten suhteiden hoitamiseen liittyvät muotoseikat.

43 §
Viestintä- ja kulttuuriosaston tehtävät

Viestintä- ja kulttuuriosaston tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

1) ministeriön sisäinen ja ulkoinen viestintä;

2) Suomen ulkopoliittisten, kaupallis-taloudellisten ja kehityspoliittisten tavoitteiden edistäminen viestinnän ja kulttuurin keinoin;

3) Suomen tunnetuksi tekeminen ja sitä koskevan tiedotusaineiston tuotanto, hankinta ja jakelu;

4) Suomen kansainväliset media- ja kulttuurisuhteet;

5) uutis- ja mediaseuranta ministeriön sisäisiin tarpeisiin;

6) valtio- ja ministerivierailujen sekä kansainvälisten kokousten mediajärjestelyt;

7) kehitys- ja globaalikysymysten tunnetuksi tekeminen Suomessa; ja

8) tuki suomalaisille ja kansainvälisille kansalaisjärjestöille kehitysyhteistyötiedotuksen alalla.

44 §
Sisäisen tarkastuksen yksikön tehtävät

Sen lisäksi, mitä ministeriön taloussäännössä on sisäisestä valvonnasta määrätty, sisäisen tarkastuksen yksikön tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

1) ulkoasiainhallinnon toiminnan ja talouden tarkastaminen;

2) ministeriön toimintayksikköjen ja edustustojen tarkastus;

3) aloitteiden tekeminen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisuuden parantamiseksi sekä havaittujen puutteiden poistamiseksi;

4) sisäiseen tarkastustoimintaan liittyvät tutkintatoimet;

5) tarkastustoiminnan yhteydessä esitettyjen toimenpiteiden toteutumisen seuranta;

6) yhteydenpito muihin valtionhallinnon tarkastusviranomaisiin ja niiden avustaminen tarkastustoiminnassa; ja

7) valvonta- ja tarkastustoiminnan yleinen kehittäminen.

45 §
Suunnittelu- ja tutkimusyksikön tehtävät

Suunnittelu- ja tutkimusyksikön tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

1) ministeriön toimialaan liittyvä suunnittelu, analyysi ja tutkimus;

2) osallistuminen keskeisten ulkopoliittisten linjausten valmisteluun yhteistyössä vastuuosastojen kanssa; ja

3) ministeriön tutkimustoiminnan, mukaan lukien sektoritutkimuksen, ohjaus ja koordinaatio.

5 luku

Ministeriön ja toimintayksikköjen johtotehtävät

46 §
Valtiosihteeri kansliapäällikkönä

Tässä työjärjestyksessä valtiosihteerillä kansliapäällikkönä tarkoitetaan kansliapäällikkönä toimivaa valtiosihteeriä, jonka tehtävistä säädetään valtioneuvoston ohjesäännön 45 §:ssä ja talousarvioasetuksen 63 §:ssä.

47 §
Valtiosihteeri

Tässä työjärjestyksessä valtiosihteerillä tarkoitetaan ministerin toimikaudeksi nimitettyä valtiosihteeriä, jonka tehtävistä säädetään valtioneuvoston ohjesäännön 44 §:n 2 momentissa.

Ministeri voi antaa apunaan ja edustajanaan toimivan valtiosihteerin tehtävistä pysyväismääräyksen, jossa valtiosihteerin tehtävät tarkemmin määritellään.

Valtiosihteeri on pidettävä tietoisena niistä ministeriössä valmisteltavista asioista, jotka kuuluvat sen ministerin toimialaan, jonka toimikaudeksi valtiosihteeri on nimetty.

Valtiosihteerin on pidettävä ministeriön virkamiesjohto tietoisena toimivaaltaansa kuuluvien asioiden edistymisestä.

48 §
Alivaltiosihteeri

Alivaltiosihteereillä on seuraavat vastuualueet:

1) hallinnolliset, oikeudelliset ja protokolla-asiat;

2) ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä viestintä- ja kulttuuriasiat;

3) kauppapoliittiset asiat ja talousyhteistyö; sekä

4) kehitysyhteistyö ja kehityspolitiikka.

Alivaltiosihteeri

1) käsittelee ministerin ja kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin apuna vastuualueellaan kansliapäällikkönä toimivalle valtiosihteerille kuuluvia tehtäviä,

2) edistää ja sovittaa yhteen ulkoasiainministeriön ja muiden viranomaisten toimintaa kansainvälisten asioiden hoitamisessa,

3) ohjaa ja sovittaa yhteen vastuualueensa toimintaa, ja

4) ratkaisee toimivaltaansa kuuluvat asiat.

49 §
Osastopäällikkö

Osastopäällikkö

1) johtaa osaston toimintaa asetettujen toimintalinjojen ja tulostavoitteiden mukaisesti,

2) vastaa osaston toiminnan yleisestä kehittämisestä,

3) johtaa osaston toiminta- ja taloussuunnitelman sekä talousarvioehdotuksen valmistelua ja seuraa niiden toteutumista,

4) vastaa osaston laajakantoisten suunnitelmien ja hankkeiden käynnistämisestä, toteuttamisesta ja seurannasta,

5) sovittaa yhteen alaistensa toimintayksikköjen toimintaa, ja

6) ratkaisee toimivaltaansa kuuluvat asiat.

50 §
Apulaisosastopäällikkö

Osastopäällikön avuksi osaston johtamisessa voidaan määrätä apulaisosastopäällikkö, jonka tehtävänä on

1) avustaa osastopäällikköä osaston toiminnan johtamisessa,

2) toimia osastopäällikön sijaisena tämän ollessa estynyt,

3) osallistua osaston toiminnan kehittämiseen, osaston toiminta- ja taloussuunnitelman sekä talousarvioehdotuksen valmisteluun ja niiden toteutumisen seurantaan, ja

4) hoitaa mahdolliset muut osaston työjärjestyksessä määrätyt tehtävät.

Apulaisosastopäällikkö voidaan lisäksi määrätä samalla toimimaan osastoon kuuluvan yksikön päällikkönä.

Protokollaosastolla apulaisosastopäällikkönä toimii apulaisprotokollapäällikkö.

51 §
Yksikköjen johtaminen

Osastoon kuuluvaa yksikköä johtaa yksikönpäällikkö.

Yksikönpäällikkö

1) johtaa, valvoo ja kehittää yksikön toimintaa asetettujen toimintalinjojen ja tulostavoitteiden mukaisesti,

2) johtaa yksikön toiminta- ja taloussuunnitelman sekä talousarvioehdotuksen valmistelua ja seuraa niiden toteutumista,

3) vastaa yksikön tehtäviin kuuluvien hankkeiden käynnistämisestä, toteuttamisesta ja seurannasta, ja

4) ratkaisee toimivaltaansa kuuluvat asiat.

Yksiköt, joille ei ole määrätty päällikköä, toimivat osastopäällikön alaisuudessa. Osastopäällikkö voi määrätä tällaisen yksikön työntekijän yksikön käytännön toiminnasta vastaavaksi esimieheksi, jolla ei ole yksikönpäällikön ratkaisuvaltaa.

52 §
Erillisten yksikköjen päälliköt

Sisäisen tarkastuksen yksikköä johtaa ulkoasiainhallinnon tarkastaja, jolla on soveltuvin osin samat tehtävät kuin osastopäälliköllä.

Suunnittelu- ja tutkimusyksikköä johtaa suunnittelu- ja tutkimuspäällikkö, jolla on soveltuvin osin samat tehtävät kuin yksikön päälliköllä.

53 §
Kiertävä suurlähettiläs

Kiertävä suurlähettiläs hoitaa toimialueeseensa kuuluvissa maissa soveltuvin osin niitä tehtäviä, jotka kuuluvat suurlähetystölle.

Kiertävä suurlähettiläs toimii kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin alaisena ja läheisessä yhteistyössä sen osaston ja yksikön kanssa, jonka hoitamaan alueeseen hänen toimialueensa kuuluu.

6 luku

Asioiden valmistelu

54 §
Työnjaon mukainen asioiden valmistelu

Käsiteltävien asioiden valmistelusta vastaa se toimintayksikkö, jonka tehtäviin asia kuuluu. Jos asia kuuluu useamman kuin yhden osaston tai muun toimintayksikön tehtäviin, vastaa valmistelusta se toimintayksikkö, jonka tehtäviin asia pääasiallisesti kuuluu. Tällöin muiden osastojen tai yksikköjen kanssa on asiasta neuvoteltava tai niiltä on pyydettävä lausunto.

55 §
Vahvistetusta työnjaosta poikkeaminen

Ministeri tai valtiosihteeri kansliapäällikkönä voivat määrätä asian valmistelusta vahvistetusta työnjaosta poiketen. Poikkeuksista työnjakoon voivat vastaavasti määrätä alivaltiosihteeri vastuualueellaan sekä osastopäällikkö osastolla käsiteltävien asioiden osalta.

Virkamies on lisäksi vahvistetusta työnjaosta riippumatta velvollinen suorittamaan ne tehtävät, jotka häneen esimiesasemassa oleva yksikönpäällikkö, apulaisosastopäällikkö, osastopäällikkö, alivaltiosihteeri, valtiosihteeri kansliapäälikkönä tai ministeri vahvistetusta työnjaosta poiketen yksittäistapauksessa määrää hänen suoritettavakseen.

56 §
Esittelymenettely

Valtioneuvostosta annetun lain (175/2003) 25 §:n mukaisesti ministeriössä asiat ratkaistaan esittelystä, jollei valtioneuvoston asetuksella erityisestä syystä toisin säädetä. Ratkaisusta ilman esittelyä säädetään valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 38 §:ssä, ulkoasiainministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (349/2003) 7 §:ssä sekä diplomaattipassista, virkapassista ja virkamatkapassista annetun asetuksen (832/1993) 9 a §:ssä.

57 §
Esittelijät

Valtioneuvoston esittelijöistä säädetään valtioneuvostosta annetun lain (175/2003) 21 §:ssä.

Ministeriössä päätettäviä asioita esittelevät valtioneuvoston esittelijät sekä ulkoasiainsihteeri, lakimies, lainsäädäntösihteeri, turvallisuuspäällikkö, tietotekniikkapäällikkö, ylitarkastaja, tarkastaja, taloussuunnittelupäällikkö, taloussihteeri, taloussuunnittelija, laskentapäällikkö, kamreeri, reviisori ja ne muut virkamiehet, jotka ministeriö määrää esittelijöiksi.

58 §
Esittelylupa

Tasavallan presidentin esittelyn, valtioneuvoston yleisistunnon tai raha-asiainvaliokunnan istunnon esittelylistaa ei saa jakaa ennen kuin ministeri on hyväksynyt sen ottamisen esittelyyn, jollei ministeri ole hyväksynyt muuta menettelytapaa.

59 §
Työryhmät

Hanketta, projektia tai muuta erityistä tehtävää varten voidaan asettaa työryhmä, jonka jäseniksi voidaan määrätä ministeriön henkilöstöä vahvistetusta työnjaosta riippumatta ja kutsua jäseniä myös ministeriön ulkopuolelta.

Työryhmän asettamisesta päättää valtiosihteeri kansliapäällikkönä. Pääasiallisesti tietyn osaston tehtäviin liittyvän työryhmän asettamisesta päättää kuitenkin osastopäällikkö. Tällaiseen työryhmään voidaan määrätä myös muun osaston tai osastoon kuulumattoman yksikön henkilöstöä asianomaisen esimiehen suostumuksella.

Työryhmän asettamispäätöksessä määrätään työryhmän tehtävistä, kokoonpanosta, työn aikataulusta, työtä ohjaavasta toimintayksiköstä ja työryhmälle mahdollisesti asetettavista kuulemis-, tiedottamis- tai muista velvoitteista. Projektia varten asetetun projektiryhmän tulee esittää sitä ohjaavan toimintayksikön tai projektia varten asetetun valvontaryhmän hyväksyttäväksi projektisuunnitelma ennen työnsä suorittamista.

7 luku

Ratkaisuvalta

Yleiset säännökset johtavien virkamiesten ratkaisuvallasta
60 §
Kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin ratkaisuvalta

Valtiosihteeri kansliapäällikönä ratkaisee, sen lisäksi mitä valtioneuvoston ohjesäännön 45 §:ssä on säädetty, seuraavat asiat:

1) lausunnot, nootit, toimintaohjeet ja muut viralliset kannanotot asioissa, jotka kuuluvat useamman kuin yhden osaston tehtäviin;

2) ministeriön sisäiset sekä edustustoihin kohdistuvat määräykset ja ohjeet (normit) asiassa, joka kuuluu useamman kuin yhden osaston tehtäviin tai ei kuulu minkään osaston tehtäviin;

3) hallinnonalan toimintaan osoitettujen määrärahojen jakaminen;

4) valtion virkamieslain 4 §:n 2 momentissa tarkoitettujen alivaltiosihteerin ja ulkoasiainneuvoksen viran perustaminen, lakkauttaminen ja viran nimen muuttaminen; ja

5) lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvan virkavapauden myöntäminen sekä harkinnanvaraisen virkavapauden myöntäminen enintään vuodeksi alivaltiosihteerille.

61 §
Hallinnollisista asioista vastaavan alivaltiosihteerin ratkaisuvalta

Alivaltiosihteeri, jonka vastuualueeseen kuuluvat hallinnolliset asiat, ratkaisee asiat, jotka koskevat ulkoasiainneuvosten sijoittamista ministeriön toimintayksikköön tehtäväänmääräämispäätöksellä.

62 §
Osastopäällikön ratkaisuvalta

Osastopäällikkö ratkaisee seuraavat asiat:

1) osaston tulostavoitteiden asettaminen ja osaston sisäinen tulosohjaus;

2) lausunnot, nootit, toimintaohjeet ja muut viralliset kannanotot osaston tehtäviin kuuluvissa merkittävissä asioissa;

3) osaston tehtäviin liittyvät ministeriön sisäiset sekä edustustoihin kohdistuvat määräykset ja ohjeet (normit);

4) ministeriön edustaminen suomalaisessa tuomioistuimessa, vahingonkorvausasiat ja muut yksityisoikeudelliset asiat, jotka liittyvät osaston tehtäviin, jollei toisin säädetä;

5) osastolle osoitettujen määrärahojen jakaminen yksiköille sekä jakamattomien määrärahojen käyttö; ja

6) määrärahojen käyttöön liittyvät sitoumukset, sopimukset ja toimeksiannot, jollei toisin säädetä.

63 §
Yksikönpäällikön ratkaisuvalta

Yksikönpäällikkö ratkaisee seuraavat asiat:

1) yksikön tulostavoitteiden asettaminen;

2) lausunnot, nootit, toimintaohjeet ja muut viralliset kannanotot yksikön tehtäviin kuuluvissa asioissa;

3) yksikölle osoitettujen määrärahojen käyttö; ja

4) määrärahojen käyttöön liittyvät sitoumukset, sopimukset ja toimeksiannot, jollei toisin säädetä.

64 §
Erillisten yksikköjen päälliköiden ja kiertävän suurlähettilään ratkaisuvalta

Ulkoasiainhallinnon tarkastaja ja suunnittelu- ja tutkimuspäällikkö sekä soveltuvin osin kiertävä suurlähettiläs ratkaisevat seuraavat asiat:

1) toimintayksikön tulostavoitteiden asettaminen;

2) lausunnot, nootit, toimintaohjeet ja muut viralliset kannanotot toimintayksikön tehtäviin kuuluvissa asioissa;

3) toimintayksikölle osoitettujen määrärahojen käyttö; ja

4) määrärahojen käyttöön liittyvät sitoumukset, sopimukset ja toimeksiannot, jollei toisin säädetä.

Hallinnollisen osaston virkamiesten ratkaisuvalta
65 §
Hallinnollisen osaston osastopäällikön ratkaisuvalta

Hallinnollisen osaston osastopäällikkö ratkaisee 62 §:ssä määrätyn lisäksi seuraavat asiat:

1) ulkoasiainhallinnon muun kuin 60 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun viran perustaminen, lakkauttaminen ja viran nimen muuttaminen;

2) ministeriön neuvottelemaa tarkentavaa virkaehtosopimusta koskevat asiat;

3) hallinnonalan virkamiesten virkatoimista tehtyjä kanteluja koskevat asiat ja niistä aiheutuvat toimenpiteet;

4) ratkaisu valitukseen, jolla edustuston antamaan päätökseen haetaan muutosta ministeriöltä;

5) edustuston sisäiseen hallintoon kuuluvien asioiden siirtäminen ulkoasiainministeriön tai toisen edustuston ratkaistavaksi;

6) korvausten ja määrärahojen käyttöön liittyvien väärinkäytösten saattaminen hallinnonalan ulkopuolisen tutkintaviranomaisen tutkittavaksi; ja

7) ministeriön sisäistä hallintoa ja järjestystä koskevat asiat, jos asia ei kuulu muulle virkamiehelle.

66 §
Hallinnollisen osaston apulaisosastopäällikön ratkaisuvalta

Hallinnollisen osaston apulaisosastopäällikkö ratkaisee seuraavat asiat:

1) hallinnollisten avustajien ja heitä virka-asemaltaan ylempien virkamiesten, ei kuitenkaan ulkoasiainneuvosten, sijoittaminen ministeriön toimintayksikköön tehtäväänmääräämispäätöksellä;

2) ratkaisu oikaisuvaatimukseen, jolla haetaan muutosta ministeriön tai edustuston päätökseen palvelussuhteesta johtuvaa taloudellista etuutta tai kustannusten korvausta koskevassa asiassa;

3) muun kuin ulkoasiainhallinnon palveluksessa olevan henkilön oikeus toimia edustustossa ja näiden henkilöiden ilmoittaminen edustuston henkilökuntaan kuuluvaksi;

4) ulkoasiainhallinnossa käytettävien virka- ja tehtävänimikkeiden, arvonimien sekä ministeriön toimintayksikköjen ja edustustojen nimien vieraskielisten vastineiden vahvistaminen;

5) diplomaattipassin myöntäminen sekä muut diplomaattipassin myöntämistä, peruuttamista ja poisottamista koskevat asiat;

6) lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvan sekä harkinnanvaraisen virkavapauden myöntäminen ulkoasiainneuvoksille;

7) virkamiehen määrääminen ministeriön esittelijäksi;

8) määräaikaiseen virkasuhteeseen tai määräajaksi virkaan nimitettävän virkamiehen nimittäminen, virkapaikan määrääminen ja sijoittaminen ministeriön toimintayksikköön tehtäväänmääräämispäätöksellä, lukuun ottamatta määräaikaisia avustajia; ja

9) virkaan nimittämistä ja tehtävään määräämistä lukuun ottamatta muut ulkoasiainhallinnon palveluksessa olevia henkilöitä koskevat henkilöstöhallintoon kuuluvat asiat, jollei toisin säädetä.

67 §
Henkilöstöyksikön päällikön ratkaisuvalta

Henkilöstöyksikön päällikkö ratkaisee 63 §:ssä määrätyn lisäksi seuraavat asiat:

1) osastosihteerien ja heitä virka-asemaltaan alempien yleisvirkamiesten ja virka-asemaltaan heihin rinnastettavien erityisvirkamiesten virkaan nimittäminen, irtisanominen, virkasuhteen purkaminen, virkapaikan määrääminen ja sijoittaminen edustustoon tehtäväänmääräämispäätöksellä;

2) osastosihteerien ja heitä virka-asemaltaan alempien virkamiesten sijoittaminen ministeriön toimintayksikköön tehtäväänmääräämispäätöksellä;

3) virka-arvon myöntäminen ulkomaanedustuksessa toimivalle virkamiehelle ja muulle työntekijälle siksi ajaksi, jonka hän toimii määrätyssä edustustossa;

4) työsopimussuhteisen henkilöstön ja harjoittelijoiden palvelukseen ottaminen, irtisanominen ja työsuhteen purkaminen sekä sijoittaminen ministeriöön, jollei asia kuulu muun virkamiehen ratkaistavaksi;

5) lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvan ja harkinnanvaraisen virkavapauden myöntäminen virkamiehille sekä sitä vastaavan vapautuksen myöntäminen muulle työntekijälle, lukuun ottamatta kansliapäällikkönä toimivaa valtiosihteeriä, alivaltiosihteereitä ja ulkoasiainneuvoksia;

6) virkamiehen ja muun työntekijän taholta tapahtuvaa irtisanoutumista ja muuta virkasuhteen päättämistä koskevat asiat, sekä työtodistusten ja muiden palvelussuhdetta koskevien todistusten antaminen; ja

7) vuorotteluvapaasopimuksen tekeminen.

68 §
Palvelussuhdeyksikön päällikön ratkaisuvalta

Palvelussuhdeyksikön päällikkö ratkaisee 63 §:ssä määrätyn lisäksi seuraavat asiat:

1) palvelussuhteesta johtuvaa etuutta ja korvausta sekä niiden takaisinperintää koskevat asiat, jollei asia kuulu muulle virkamiehelle;

2) säästövapaata tai lomarahan vaihtamista palkalliseksi vapaaksi koskevan sopimuksen tekeminen;

3) sivutoimilupaa ja -ilmoitusta koskevat asiat;

4) virkaehtosopimuksiin, muihin sopimuksiin sekä palvelussuhteen ehtoja koskeviin säännöksiin ja määräyksiin perustuvien palkanlisien ja lisäpalkkioiden myöntäminen;

5) valtion virkamiesten ja työntekijäin terveydenhuollosta ulkomailla annetussa laissa (176/1987) tarkoitettujen korvausten maksamista koskevat asiat; ja

6) lupa jatkuvaan oman auton käyttöön virkamatkoilla Suomessa.

69 §
Palkka- ja korvausasioista vastaavan virkamiehen ratkaisuvalta

Palkka- ja korvausasioista vastaava virkamies ratkaisee palkanlaskentaa ja -maksua koskevat tekniset asiat.

70 §
Koulutusasioista vastaavan virkamiehen ratkaisuvalta

Koulutusasioista vastaava virkamies ratkaisee asiat, jotka koskevat koulutusmäärärahojen käyttöä, jollei joiltakin osin toisin säädetä.

71 §
Talouspalveluyksikön päällikön ratkaisuvalta

Talouspalveluyksikön päällikkö ratkaisee 63 §:ssä säädetyn lisäksi asiat, jotka koskevat:

1) ministeriön kirjanpitoa, maksuliikettä ja sisäistä taloushallintoa;

2) käytettävän valuutan ja tilikurssin määräämistä; ja

3) tileistä poistamista.

72 §
Talousssuunnittelupäällikön ratkaisuvalta

Taloussuunnittelupäällikkö ratkaisee taloussuunnitteluun liittyvät asiat siltä osin kuin ne eivät muun säännöksen nojalta kuulu hallinnollisen osaston päällikön, hallinnollisista asioista vastaavan alivaltiosihteerin, kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin tai ministerin ratkaistavaksi.

73 §
Matka-asioista vastaavan virkamiehen ratkaisuvalta

Palvelussuhdeyksikön matka-asioista vastaava virkamies ratkaisee matkakustannusten korvauksiin liittyvät asiat, jotka koskevat:

1) myöhästyneenä esitetyn matkalaskun hyväksymistä käsiteltäväksi;

2) hotellikorvauksen ylittämistä; ja

3) matkatavaran ylipaino-oikeuksia.

74 §
Kiinteistöyksikön päällikön ratkaisuvalta

Kiinteistöyksikön päällikkö ratkaisee 63 §:ssä määrätyn lisäksi seuraavat asiat:

1) kiinteistöjen, toimitilojen ja edustuston päällikköjen virka-asuntojen sekä muiden tilojen ostaminen, vuokraus, alivuokraus, hallinta, käyttö ja luovuttaminen, jollei asia kuulu muulle toimintayksikölle tai edustustolle;

2) rakennus- ja sisustamishankkeiden kustannusarvioita, suunnittelijoita ja toteuttajia koskevat asiat;

3) kiinteistöjen ja tilojen uudisrakennus-, peruskorjaus- ja kunnossapitotöiden suunnittelua, suunnitelmien hyväksymistä ja toteuttamista, sisustamista sekä näihin liittyviä ostopalveluja koskevat asiat;

4) kaluston hankinta, käyttö ja luovuttaminen; ja

5) henkilöstön tilapäisasuntoina Suomessa käytettävien huoneistojen hallinta ja vuokraaminen.

75 §
Kiinteistöyksikön virkamiesten ratkaisuvalta

Kiinteistöyksikön virkamiehet ratkaisevat kiinteistöjohtajan ohella 74 §:n 1 momentin 3―4 kohdassa tarkoitettuja asioita sisäisen työnjakonsa sekä käyttöönsä osoitettujen määrärahojen puitteissa.

76 §
Virastopalveluyksikön päällikön ratkaisuvalta

Virastopalveluyksikön päällikkö ratkaisee 63 §:ssä määrätyn lisäksi seuraavat asiat:

1) kuriiripostia, monistamista ja painatusta koskevat asiat;

2) materiaali- ja palveluhankinnat; ja

3) painotekniikkaan ja logistiiikkaan liittyvien palveluiden hankinta.

77 §
Virastopalveluyksikön virkamiesten ratkaisuvalta

Virastopalveluyksikön virkamiehet ratkaisevat vahvistetun työnjaon ja käyttöönsä osoitettujen määrärahojen puitteissa materiaali- ja palveluhankintoja, jotka ovat raha-arvoltaan alle 25 000 euroa.

78 §
Tietohallintoyksikön virkamiesten ratkaisuvalta

Tietohallintoyksikön virkamiehet ratkaisevat vahvistetun työnjaon ja käyttöönsä osoitettujen määrärahojen puitteissa investointihankintoja sekä suunnittelu-, huolto- ja palvelusopimuksia koskevat asiat, jotka ovat raha-arvoltaan alle 25 000 euroa.

79 §
Turvallisuuspäällikön ratkaisuvalta

Turvallisuuspäällikkö ratkaisee 63 §:ssä määrätyn lisäksi asiat, jotka koskevat:

1) turvallisuusjärjestelmien, -laitteiden ja -välineiden hankintaa, huoltoa ja luovuttamista;

2) turvallisuuspalveluiden ja -koulutuksen hankintaa; ja

3) kansallisen turvallisuusviranomaisen (NSA) ratkaisuvaltaan lainsäädännön ja Suomea sitovien sopimusten mukaan kuuluvia asioita.

Oikeudellisen osaston virkamiesten ratkaisuvalta
80 §
Oikeudellisen osaston osastopäällikön ratkaisuvalta

Oikeudellisen osaston osastopäällikkö ratkaisee 62 §:ssä määrätyn lisäksi asiat, jotka koskevat edustuston valtuuttamista ottamaan vastaan meriselitys.

81 §
Konsuliasioiden yksikön päällikön ratkaisuvalta

Konsuliasioiden yksikön päällikkö ratkaisee 63 §:ssä määrätyn lisäksi seuraavat asiat:

1) konsulipalvelulain (498/1999) 33 §:ssä tarkoitettujen valtuuksien myöntäminen edustustossa palvelevalle nimetylle Suomen kansalaiselle ja kunniakonsulille;

2) ulkomailla asuville Suomen kansalaisille myönnettäviä pysyväisavustuksia koskevat asiat;

3) taloudellisen avun takaisinperintää koskevat asiat;

4) konsulikomennuskuntien ylityömääräykset ja varallaolokorvaukset; ja

5) virkamatkamääräyksen antaminen konsulikomennuskunnalle.

82 §
Passi- ja viisumiyksikön päällikön ratkaisuvalta

Passi- ja viisumiyksikön päällikkö ratkaisee 63 §:ssä määrätyn lisäksi seuraavat asiat:

1) virka- ja virkamatkapassin myöntämistä, peruuttamista ja poisottamista koskevat asiat; ja

2) passin- ja viisuminanto-oikeuksien myöntäminen edustustossa palvelevalle nimetylle Suomen kansalaiselle ja kunniakonsulaatissa palvelevalle Suomen kansalaiselle.

Protokollaosaston virkamiesten ratkaisuvalta
83 §
Protokollaosaston osastopäällikön ratkaisuvalta

Protokollaosaston osastopäällikkö ratkaisee 63 §:ssä määrätyn lisäksi asiat, jotka koskevat vieraiden valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen diplomaattisten edustajien Suomen lainsäädäntöön ja kansainvälisiin sopimuksiin perustuvia erioikeuksia ja vapauksia.

84 §
Protokollaosaston veroasioita käsittelemään määrätyn virkamiehen ratkaisuvalta

Protokollaosaston veroasioita käsittelemään määrätty virkamies ratkaisee lausunnot Wienin diplomaattisuhteita koskevan yleissopimuksen tarkoittamista verovapauksista ja oikeudesta arvonlisäveron palautukseen arvonlisäverolain (1501/1993) mukaisesti.

85 §
Protokollaosaston oleskelulupa-asioita hoitamaan määrätyn virkamiehen ratkaisuvalta

Protokollaosaston oleskelulupa-asioita hoitamaan määrätty virkamies ratkaisee asiat, jotka koskevat oleskelulupien myöntämistä vieraiden valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen Suomessa olevien edustustojen diplomaattisen, hallinnollisen ja teknisen henkilökunnan jäsenille sekä heidän perheenjäsenilleen.

Ulkomaankaupan säännöstely
86 §
Kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaa koskeva ratkaisuvalta

Kaksikäyttötuotteiden vientiä koskevat lupa-asiat ratkaisee vientivalvonta-asioiden yksikön päällikkö.

Lähialueyhteistyö- ja TTT-määrärahoja koskeva ratkaisuvalta
87 §
Lähialueyhteistyö- ja TTT-määrärahojen hallinnointi

Ministeri ratkaisee ministeriön toimivaltaan kuuluvat asiat, jotka koskevat:

1) yhteistyöhön Keski- ja Itä-Euroopan, Venäjän ja muiden IVY-maiden kanssa (lähialueyhteistyö) osoitettujen määrärahojen käyttöä hankkeisiin, ohjelmiin ja muihin kohteisiin; ja

2) taloudelliseen, teolliseen ja teknologiseen yhteistyöhön kehitysmaiden kanssa (TTT-yhteistyö) osoitettujen määrärahojen käyttöä hankkeisiin, ohjelmiin ja muihin kohteisiin.

Itäosaston päällikkö ja Amerikan ja Aasian osaston päällikkö ratkaisevat kuitenkin osaston tehtäviin liittyvät seuraavat asiat:

1) tässä pykälässä tarkoitettujen määrärahojen käyttöön liittyviä sitoumuksia, sopimuksia ja toimeksiantoja koskevat asiat; ja

2) määrärahojen käyttöä hankkeisiin, ohjelmiin ja muihin kohteisiin koskevat asiat, jotka ovat merkitykseltään vähäisiä.

Kehitysyhteistyömäärärahoja koskeva ratkaisuvalta
88 §
Kehitysyhteistyömäärärahojen jakaminen

Ministeri päättää kehitysyhteistyömäärärahojen tulosaluekohtaisesta jakamisesta.

89 §
Kehitysyhteistyömäärärahojen ja -valtuuksien käyttö

Ministeri päättää kehityspoliittista osastoa kuultuaan kehitysyhteistyömäärärahojen sekä kehitysyhteistyön myöntö- ja sopimusvaltuuksien käytöstä kehitysyhteistyön hankkeisiin ja ohjelmiin sekä määrärahojen asettamisesta edustustojen käyttöön.

Kehityspoliittisen osaston päällikkö päättää 1 momentissa tarkoitetuista, enintään 200 000 euron määrärahoista ja valtuuksista, ellei kyse ole monenvälisen järjestön vuosiavustuksesta, kansainvälisten ja kehitysmaiden järjestöjen kautta ohjattavasta tai kansainvälisille tutkimuslaitoksille ja ohjelmille annettavasta temaattisesta tuesta, humanitaarisesta avusta, tuesta kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle tai muusta yhteiskunnallisesti merkittävästä asiasta.

Kehitysyhteistyömäärärahoja hallinnoivien osastojen päälliköt sekä yksiköiden päälliköt 90 §:n mukaisesti päättävät vastuualueellaan määrärahojen ja valtuuksien käytöstä aiheutuvien menojen aikataulun muuttamisesta ja hankkeiden peruuttamisesta voimassa olevan tulosaluekohtaisen jaon puitteissa sekä kansalaisjärjestölle myönnetyn valtionavustuksen takaisinperinnästä.

90 §
Kehitysyhteistyön suunnittelu, täytäntöönpano ja valvonta

Kehitysyhteistyömäärärahoja hallinnoivien osastojen virkamiehet ratkaisevat vahvistettujen määrärahojen ja valtuuksien rajoissa vastuualueellaan asiat, jotka koskevat 89 §:n mukaisesti tehtyjen päätösten täytäntöönpanoa, kehitysyhteistyön suunnittelua ja valvontaa sekä niihin liittyviä sitoumuksia, sopimuksia ja toimeksiantoja, seuraavasti:

1) osastopäällikkö vieraille valtioille sekä hallitusten välisille kansainvälisille järjestöille ja kansainvälisille kehitysrahoituslaitoksille annettavaa tukea koskevat sitoumukset ja sopimukset, silloin kun kyse on ministeriön toimivaltaan kuuluvasta asiasta, jollei kansainvälisestä sopimuksesta muuta johdu; sekä kansalaisjärjestölle myönnetyn valtionavustuksen takaisinperintää koskevan asian; ja

2) yksikönpäällikkö kansalaisjärjestölle myönnetyn valtionavustuksen maksatuksen keskeytystä, maksuaikataulun tai käyttötarkoituksen muutosta ja palautusta koskevat asiat; sekä muut kuin 1 kohdassa mainitut, suunnitteluun, täytäntöönpanoon ja valvontaan liittyvät asiat.

Jos 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu asia ei kuulu minkään yksikön vastuualueeseen, sen ratkaisee osastopäällikkö.

Kiertävä suurlähettiläs ratkaisee tarkoitukseen osoitettujen varojen puitteissa asiat, jotka koskevat kehitysyhteistyön paikallisiin hankkeisiin liittyviä sopimuksia ja muita oikeustoimia hänen toimialueellaan.

Osastopäällikkö ja yksikönpäällikkö voivat valtuuttaa muun ulkoasiainhallinnon virkamiehen allekirjoittamaan sitoumuksen tai sopimuksen, jonka osastopäällikkö tai yksikönpäällikkö on hyväksynyt.

91 §
Kehitysyhteistyön asiantuntijan palvelukseen ottaminen

Kehityspoliittisen osaston päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat työsuhteeseen kehitysyhteistyön neuvonantajaksi ulkoasiainministeriöön otettavan henkilön palvelukseen ottamista ja työsopimusta.

Tuomioistuinasioita koskeva ratkaisuvalta
92 §
Valtionasiamies

Valtionasiamiehenä EU:n tuomioistuimessa toimii EU-tuomioistuinasiat - yksikön päällikkö ja ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa ihmisoikeustuomioistuin ja -sopimusyksikön päällikkö. Toiminnasta valtionasiamiehenä muissa tapauksissa ja valtionasiamiesten sijaisista määrätään tarvittaessa erikseen ministeriön päätöksellä.

Virkamatkat, vuosilomat ja sijaisuudet
93 §
Virkamatkamääräykset ministeriössä

Virkamatkamääräyksen antaa:

1) ministeri valtiosihteerille ja kansliapäälikkönä toimivalle valtiosihteerille;

2) valtiosihteeri kansliapäällikkönä alivaltiosihteerille, ulkoasiainhallinnon tarkastajalle, suunnittelu- ja tutkimuspäällikölle ja kiertävälle suurlähettiläälle;

3) valtiosihteeri kansliapäällikkönä tai tämän määräämä alivaltiosihteeri osastopäällikölle;

4) osastopäällikkö apulaisosastopäällikölle, yksikönpäällikölle sekä muulle suoraan alaisuudessaan toimivalle virkamiehelle;

5) ulkoasiainhallinnon tarkastaja alaiselleen virkamiehelle; ja

6) yksikönpäällikkö alaiselleen virkamiehelle.

Edustustoon sijaiseksi tai perehdyttämistä varten virkamatkalle lähetettävälle virkamiehelle virkamatkamääräyksen antaa kuitenkin henkilöstöyksikön päällikkö.

Kriisinhallintatehtävissä ja vastaavissa muissa tehtävissä virkamatkalle lähetettävälle virkamiehelle, jota ei ole sijoitettu mihinkään toimintayksikköön, virkamatkamääräyksen antaa sen toimintayksikön päällikkö, jonka määrärahoista matkan kustannukset suoritetaan.

Matkamääräyksen antamisessa työsuhteessa olevalle työntekijälle noudatetaan soveltuvin osin virkamiehiä koskevia säännöksiä.

Tapauksissa, joissa ratkaisuvalta ei määräydy 1―4 momentin tai 81 §:n mukaisesti, virkamatkamääräyksen antaa hallinnollisen osaston osastopäällikkö.

94 §
Virkamatkamääräyksen antaminen edustuston virkamiehelle

Ulkoasiainministeriön määrätessä virkamatkalle virkamiehen, jonka virkapaikka on edustustossa, virkamatkamääräyksen antaa sen toimintayksikön päällikkö, jonka valmistelemaan asiaan tai tehtäviin matka liittyy. Jos matka ei liity minkään toimintayksikön toimintaan, virkamatkamääräyksen antaa valtiosihteeri kansliapäällikkönä.

95 §
Matkoja koskeva menettely eräissä tapauksissa

Jos samalle virkamatkalle osallistuu virkamiehiä eri toimintayksiköistä, virkamatkamääräyksen antava virkamies voi asianomaisen esimiehen suostumuksella antaa virkamatkamääräyksen myös alaisuuteensa kuulumattomalle virkamiehelle.

Matkakustannusten korvaaminen ulkoasiainhallinnon ulkopuoliselle henkilölle kuuluu toimintayksikön päällikön ratkaisuvaltaan työjärjestyksen 62-64 §:n mukaisesti.

96 §
Vuosilomien vahvistaminen

Ulkoasiainministeri vahvistaa valtiosihteerin ja kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin vuosiloman. Kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteeri vahvistaa alivaltiosihteerien, ulkoasiainhallinnon tarkastajan, suunnittelu- ja tutkimuspäällikön ja kiertävien suurlähettiläiden vuosilomat.

Kansliapäällikkönä toimiva valtiosihteeri tai tämän määräämä alivaltiosihteeri vahvistaa osastopäällikön vuosiloman.

Osastopäällikkö vahvistaa apulaisosastopäällikön, yksikönpäällikön sekä muun suoraan alaisuudessaan toimivan virkamiehen vuosiloman.

Ulkoasiainhallinnon tarkastaja vahvistaa alaisensa henkilöstön vuosilomat.

Yksikönpäällikkö vahvistaa alaisensa henkilöstön vuosilomat.

97 §
Virkamiesten sijaisuudet

Kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin ja alivaltiosihteerien sijaiset määrää ministeri.

Osastopäällikön ja suoraan kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin alaisuudessa toimivien erillisyksiköiden päällikköiden sijaiset määrää kansliapäällikkönä toimiva valtiosihteeri. Yksiköiden päälliköiden sijaiset määrää asianomaisen osaston osastopäällikkö.

Muissa kuin edellä tarkoitetuissa tapauksissa määrää tehtävien hoidosta virkamiehen estyneenä ollessa asianomaisen osaston tai yksikön päällikkö.

8 luku

Erityiset säännökset

98 §
Ulkoasiainministeriön suoritteista perittävät maksut

Ministeriön suoritteen maksuttomuudesta ja hinnoittelusta tapauksissa, joissa maksu ei määräydy suoraan ulkoasiainhallinnon suoritteiden maksuista annetun ulkoasiainministeriön asetuksen säännösten nojalla päättää vastuualueensa osalta kunkin yksikön päällikkö.

99 §
Voimaantulo

Tämä työjärjestys tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006 ja sillä kumotaan 28 päivänä maaliskuuta 2003 annettu ulkoasiainministeriön työjärjestys (286/2003) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen työjärjestyksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2005

Ulkoasiainministeri
Erkki Tuomioja

Valtiosihteeri kansliapäällikkönä
Arto Mansala

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.