417/2004

Annettu Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 2004

Laki vakuutusyhdistyslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1987 annetun vakuutusyhdistyslain (1250/1987) 1 luvun 1 §:n 4 momentti ja 3 §:n 2 momentti, 2 luvun 5 §, 10 a luvun 1―3 ja 6 §, 11 luvun 3 §:n 1 momentti ja 6 §:n 2 momentti sekä 12 luvun 6 b §,

sellaisina kuin ne ovat, 1 luvun 1 §:n 4 momentti, 3 §:n 2 momentti, 11 luvun 3 §:n 1 momentti ja 6 §:n 2 momentti sekä 12 luvun 6 b § laissa 340/2000, 2 luvun 5 § ja 10 a luvun 6 § laissa 1207/1998, 10 a luvun 1 § laissa 81/1999, 10 a luvun 2 § laissa 483/1993 ja mainituissa laeissa 1207/1998 ja 340/2000, 10 a luvun 3 § mainituissa laeissa 483/1993 ja 1207/1998, sekä

lisätään 10 a lukuun uusi 2 a ja 2 b § seuraavasti:

1 luku

Yleisiä säännöksiä

1 §

Tässä laissa tarkoitetut suuret vakuutusyhdistykset ovat yhdistyksiä, joiden vakuutusmaksutulo ylittää 5 000 000 euroa vuodessa tai jotka harjoittavat vastuuvakuutusta muuten kuin liitännäisvakuutuksena tai vähintään puolet yhdistyksen maksutulosta tulee muilta kuin yhdistyksen jäseniltä. Muut vakuutusyhdistykset ovat tässä laissa tarkoitettuja pieniä vakuutusyhdistyksiä. Vakuutusvalvontavirasto voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, milloin yhdistys muuttuu suuresta vakuutusyhdistyksestä pieneksi vakuutusyhdistykseksi tai päinvastoin. Vakuutusvalvontavirasto voi antaa tarkempia määräyksiä myös siitä, milloin yhdistyksen on täytettävä suurelle yhdistykselle säädetyt vaatimukset sen jälkeen, kun yhdistys on muuttunut pienestä yhdistyksestä suureksi yhdistykseksi.


3 §

Jos vakuutusyhdistyksen oma pääoma syntyneen tappion tai muun syyn takia ei enää täytä 10 a luvun 2 a §:n 2 momentissa tai 10 a luvun 4 §:ssä säädettyjä vaatimuksia tai suuren vakuutusyhdistyksen toimintapääoma on pienempi kuin 10 a luvun 3 §:n mukainen takuumäärä taikka jos selvitystilassa tai konkurssissa olevan yhdistyksen omaisuus ei riitä velkojen maksamiseen, vakuutusyhdistyksen osakkaille on viipymättä määrättävä lisämaksu. Lisämaksun on oltava määrältään vähintään niin suuri kuin edellä tarkoitettujen vaatimusten täyttämiseksi tarvitaan. Vakuutuksenottajaosakkaan vastuu yhdistyksen sitoumuksista on enintään yhden vuoden vakuutusmaksujen määrä.


2 luku

Vakuutusyhdistyksen perustaminen

5 §

Vakuutusyhdistyksen takuupääoman ja pohjarahaston (peruspääoma) tulee olla yhteensä vähintään 42 000 euroa. Perustettavan vakuutusyhdistyksen peruspääoma on maksettava rahana.

Jos yhdistyksen toiminta käsittää henkilövakuutuksen tai yhdistyksen toiminta-alue käsittää enemmän kuin 25 kuntaa, tulee peruspääoman olla vähintään 84 000 euroa.

Takuuosuudelle voidaan yhdistysjärjestyksessä määrätä nimellisarvo. Jollei nimellisarvoa ole määrätty, takuuosuudelle lasketaan kirjanpidollinen vasta-arvo jakamalla takuupääoma takuuosuuksien lukumäärällä. Kirjanpidolliseen vasta-arvoon sovelletaan, mitä nimellisarvosta säädetään, jollei muualla laissa toisin säädetä.

Tässä pykälässä säädettyjä euromääriä voidaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella muuttaa vastaamaan yleisessä hintatasossa tapahtuneita muutoksia.

10 a luku

Toimintapääoma

1 §

Vakuutusyhdistyksen toimintapääomalla tarkoitetaan sitä määrää, jolla yhdistyksen varojen on katsottava ylittävän yhdistyksen velat ja muut niihin rinnastettavat sitoumukset, noudattaen soveltuvin osin, mitä vakuutusyhtiölain 11 luvun 2―5 §:ssä säädetään vahinkovakuutusyhtiön toimintapääomasta.

Suuren vakuutusyhdistyksen toimintapääomasta on 3 §:n mukaista takuumäärää vastaavan määrän muodostuttava vakuutusyhtiölain 11 luvun 2 §:n 1 ja 3―7 kohdassa tarkoitetuista eristä, joista on vähennetty vakuutusyhtiölain 11 luvun 5 §:ssä tarkoitetut erät.

2 §

Suureen vakuutusyhdistykseen sovelletaan, mitä vakuutusyhtiölain 11 luvun 7 §:n 1―9 momentissa ja 14 §:ssä säädetään vahinkovakuutusyhtiöstä.

Suuren vakuutusyhdistyksen toimintapääoman on aina oltava vähintään 3 §:n 2 momentin mukaisen takuumäärän vähimmäismäärän suuruinen.

2 a §

Pienen vakuutusyhdistyksen toimintapääoman on oltava vähintään 84 000 euroa lisättynä 24 prosentilla yhdistyksen tilinpäätöksen mukaisesta kolmen viimeksi kuluneen tilikauden vakuutusmaksutulojen keskiarvosta.

Pienen vakuutusyhdistyksen oman pääoman on oltava vähintään puolet toimintapääoman vähimmäismäärästä.

2 b §

Vakuutusyhdistyksen on toimitettava Vakuutusvalvontavirastolle sen määräämänä aikana laskelma toimintapääomaa koskevien vaatimusten täyttämisestä. Vakuutusvalvontavirasto antaa tarkemmat määräykset tämän laskelman laatimisesta.

3 §

Suuren vakuutusyhdistyksen takuumäärän muodostaa yksi kolmasosa 2 §:n mukaisesta toimintapääoman vähimmäismäärästä.

Takuumäärän vähimmäismäärä on:

1) 2 250 000 euroa, jos jokin vakuutetuista riskeistä kuuluu vahinkovakuutusluokkiin 10―15 tai tulevan jälleenvakuutuksen osuus on yli kymmenen prosenttia yhdistyksen kokonaisvakuutusmaksutulosta tai vastuuvelan kokonaismäärästä;

2) 1 500 000 euroa muissa tapauksissa.

6 §

Tämän luvun 3 §:ssä säädettyjä euromääriä voidaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella tarkistaa Euroopan yhteisöjen tilastotoimiston (Eurostat) julkaiseman Euroopan kuluttajahintaindeksin muutosten perusteella. Tarkistettu euromäärä voidaan pyöristää ylöspäin lähimpään täyteen 100 000 euroon.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan muuttaa 2 a §:ssä mainittu euromäärä vastaamaan yleisessä hintatasossa tapahtuneita muutoksia. Tarkistettu euromäärä voidaan pyöristää ylöspäin lähimpään täyteen 1 000 euroon.

11 luku

Voitonjako ja yhdistyksen varojen muu käyttö

3 §

Pienen vakuutusyhdistyksen, jonka 10 a luvun 2 a §:n 2 momentissa tarkoitettu oma pääoma on pienempi kuin tämän oman pääoman kaksinkertainen vähimmäismäärä, on vuosittain kartutettava vararahastoa vähintään kymmenellä prosentilla liikkeen tuottamasta voitosta.


6 §

Yhdistyskokous voi kuitenkin päätöksellä, jota ovat kannattaneet osakkaat, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa annetuista äänistä, antaa voitosta käytettäväksi yleishyödylliseen tai siihen verrattavaan tarkoitukseen määriä, joilla 10 a luvun 2 a §:n 2 momentissa tai 10 a luvun 4 §:ssä tarkoitettuun omaan pääomaan verrattuna ei ole sanottavaa merkitystä.

12 luku

Vakuutusyhdistysten valvonta

6 b §

Suuren vakuutusyhdistyksen, jonka toimintapääoma on pienempi kuin 10 a luvun 2 §:n mukainen toimintapääoman vähimmäismäärä, ja pienen vakuutusyhdistyksen, jonka toimintapääoma on pienempi kuin 10 a luvun 2 a §:n mukainen toimintapääoman vähimmäismäärä, on viipymättä toimitettava Vakuutusvalvontaviraston hyväksyttäväksi yhdistyksen taloudellisen aseman tervehdyttämissuunnitelma.

Suuren vakuutusyhdistyksen, jonka toimintapääoma on pienempi kuin 10 a luvun 3 §:n mukainen takuumäärä, tai vakuutusyhdistyksen, jonka oma pääoma ei täytä 10 a luvun 2 a §:n 2 momentissa tai 10 a luvun 4 §:ssä säädettyjä vähimmäisvaatimuksia, on viipymättä toimitettava Vakuutusvalvontaviraston hyväksyttäväksi lyhyen aikavälin rahoitussuunnitelma.

Jos Vakuutusvalvontavirasto muutoin katsoo vakuutusyhdistyksen vakuutuksenottajien tai vakuutettujen etujen olevan vaarassa, virasto voi vaatia vakuutusyhdistystä toimittamaan viraston hyväksyttäväksi yhdistyksen taloudellisen aseman tervehdyttämissuunnitelman.

Osana 1 ja 3 momentissa tarkoitettua taloudellisen aseman tervehdyttämissuunnitelmaa Vakuutusvalvontavirasto voi korottaa vakuutusyhdistyksen toimintapääoman vähimmäismäärävaatimusta sen varmistamiseksi, että yhdistys pystyy täyttämään toimintapääomavaatimukset tulevaisuudessa.

Vakuutusvalvontavirasto voi vaatia, että vakuutusyhtiölain 11 luvun 2 §:ssä tarkoitettujen toimintapääomaan sisältyvien erien arvoa alennetaan 10 a luvun 2 b §:n mukaista laskelmaa laadittaessa erityisesti silloin, kun näiden erien markkina-arvossa on tapahtunut merkittäviä muutoksia tarkasteluajankohdan ja laadinta-ajankohdan välillä.

Vakuutusvalvontavirasto voi joko osittain tai kokonaan kieltää yhdistystä lukemasta vakuutusyhtiölain 11 luvun 2 §:n 6 ja 8 kohdassa tarkoitettuja eriä osaksi yhdistyksen toimintapääomaa.

Vakuutusvalvontavirasto antaa tarkemmat määräykset tässä pykälässä tarkoitetuissa suunnitelmissa annettavista tiedoista


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2004. Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran 1 päivänä tammikuuta 2004 tai sen jälkeen alkavien tilikausien tilinpäätösten valvontaan.

Tällä lailla kumotaan vakuutusyhdistyksen toimintapääomaan luettavista eristä 12 päivänä maaliskuuta 1999 annettu asetus (314/1999) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Jos yhdistys tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 1 luvun 1 §:n 4 momentin mukaan on pieni vakuutusyhdistys, sen estämättä, mitä säädetään tämän lain 10 a luvussa, yhdistyksen hakemuksesta ja Vakuutusvalvontaviraston suostumuksella ja määräämin ehdoin yhdistyksen toimintapääomalle ei aseteta vaatimuksia ja yhdistys voi oman pääoman osalta noudattaa tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 2 luvun 5 §:n 3 momentin säännöstä 19 päivään maaliskuuta 2007 saakka. Tämän jälkeen yhdistyksen hakemuksesta ja Vakuutusvalvontaviraston suostumuksella ja määräämin ehdoin yhdistyksen toimintapääomalle ei aseteta vaatimuksia ja yhdistys voi oman pääoman osalta noudattaa tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 2 luvun 5 §:n 3 momentin säännöstä 19 päivään maaliskuuta 2009 saakka, edellyttäen, että yhdistys on toimittanut 12 luvun 6 b §:n mukaisen suunnitelman toimista, joihin yhdistys aikoo ryhtyä toimintapääoman saattamiseksi tämän lain mukaiseksi.

Jos yhdistys tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen lain 1 luvun 1 §:n 4 momentin mukaan on suuri vakuutusyhdistys, sen estämättä, mitä säädetään tämän lain 10 a luvussa, yhdistyksen hakemuksesta ja Vakuutusvalvontaviraston suostumuksella ja määräämin ehdoin yhdistys voi noudattaa tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita 10 a luvun 2―4 §:n säännöksiä 19 päivään maaliskuuta 2007 saakka. Tämän jälkeen yhdistyksen hakemuksesta ja Vakuutusvalvontaviraston suostumuksella ja määräämin ehdoin yhdistys voi noudattaa tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita 10 a luvun 2―4 §:n säännöksiä 19 päivään maaliskuuta 2009 saakka, edellyttäen, että yhdistys on toimittanut 12 luvun 6 b §:n mukaisen suunnitelman toimista, joihin yhdistys aikoo ryhtyä tilanteen saattamiseksi tämän lain mukaiseksi.

Vakuutusyhdistyksen hakemuksesta ja Vakuutusvalvontaviraston suostumuksella ja määräämin ehdoin vakuutusyhtiölain 11 luvun 4 §:ssä luetelluissa rajoituksissa käytetään toimintapääoman vähimmäismäärän sijasta vakuutusyhtiölain 11 luvun 1 §:ssä määriteltyä toimintapääomaa 19 päivään maaliskuuta 2007 saakka. Tämän jälkeen vakuutusyhdistyksen hakemuksesta ja Vakuutusvalvontaviraston suostumuksella ja määräämin ehdoin vakuutusyhtiölain 11 luvun 4 §:ssä luetelluissa rajoituksissa käytetään toimintapääoman vähimmäismäärän sijasta vakuutusyhtiölain 11 luvun 1 §:ssä määriteltyä toimintapääomaa 19 päivään maaliskuuta 2009 saakka, edellyttäen, että yhdistys on toimittanut 12 luvun 6 b §:n mukaisen suunnitelman toimista, joihin yhdistys aikoo ryhtyä tilanteen saattamiseksi tämän lain mukaiseksi.

Suuren vakuutusyhdistyksen hakemuksesta ja Vakuutusvalvontaviraston suostumuksella ja määräämin ehdoin yhdistys voi olla noudattamatta 10 a luvun 1 §:n 2 momentissa mainittua vaatimusta 19 päivään maaliskuuta 2007 saakka. Tämän jälkeen yhdistyksen hakemuksesta ja Vakuutusvalvontaviraston suostumuksella ja määräämin ehdoin yhdistys voi olla noudattamatta 10 a luvun 1 §:n 2 momentissa mainittua vaatimusta 19 päivään maaliskuuta 2009 saakka, edellyttäen, että yhdistys on toimittanut 12 luvun 6 b §:n mukaisen suunnitelman toimista, joihin yhdistys aikoo ryhtyä tilanteen saattamiseksi tämän lain mukaiseksi.

HE 161/2003
TaVM 6/2004
EV 36/2004
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/83/EY (32002L0083); EYVL N:o L 345, 19.12.2002, s. 1
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/13/EY (32002L0013); EYVL N:o L 077, 20.3.2002, s. 17

Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 2004

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Sosiaali- ja terveysministeri
Sinikka Mönkäre

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.