398/2004

Annettu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2004

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinten eläinlääkinnällisistä rajatarkastuksista

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksesta 20 päivänä joulukuuta 1996 annetun lain (1192/1996) nojalla:

1 §
Tarkoitus ja soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään eläintautien leviämisen ehkäisemiseksi Euroopan yhteisön ulkopuolisista maista (kolmannet maat) Suomeen tuotaville eläimille tehtävästä eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksesta.

Tämä asetus koskee myös kolmannesta maasta Suomen alueen kautta toiseen Euroopan unionin jäsenvaltioon tai kolmanteen maahan kuljetettavien eläinten eläinlääkinnällistä rajatarkastusta.

Tätä asetusta ei sovelleta Norjasta tuotaviin eläimiin. Norjaan vietäväksi tarkoitettuihin eläimiin sovelletaan mitä tässä asetuksessa säädetään Euroopan unionin jäsenvaltioihin vietäväksi tarkoitetuista eläimistä.

2 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1) eläimellä kolmansista maista tuotavia:

1.1) nisäkkäitä;

1.2) siipikarjaa ja muita lintuja;

1.3) matelijoita;

1.4) sammakkoeläimiä;

1.5) kaloja ja muita vesiviljelyeläimiä, joita ei ole tarkoitettu käytettäväksi elintarvikkeena välittömästi maahantuonnin jälkeen;

1.6) mehiläisiä ja kimalaisia;

2) eläinlääkinnällisellä rajatarkastuksella kolmansista maista tuotaville eläimille tehtävää tarkastusta, johon kuuluu asiakirjojen tarkastus, tunnistus ja fyysinen tarkastus;

3) rajaeläinlääkärillä eläinlääkinnällisen rajatarkastuksen tekevää maa- ja metsätalousministeriön palveluksessa olevaa tai maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkinnällistä rajatarkastusta suorittamaan valtuuttamaa laillistettua eläinlääkäriä sekä hänen sijaistaan;

4) rajatarkastusasemalla liitteessä 1 mainitussa kunnassa sijaitsevaa maa- ja metsätalousministeriön määräämää tarkastuspaikkaa, jossa eläinlääkinnällinen rajatarkastus tehdään;

5) rajanylityspaikalla liitteessä 1 mainittua tullitoimipaikkaa, jonka kautta eläimet tuodaan maahan ja josta ne toimitetaan asianomaiselle rajatarkastusasemalle;

6) tuontiasiakirjalla eläimen mukana olevia alkuperäisiä tuontilupia, todistuksia ja muita asiakirjoja;

7) tuontierällä samalla kuljetusvälineellä kuljetettavia eläimiä, joilla on yhteiset tuontiasiakirjat ja jotka tuodaan samasta kolmannesta maasta;

8) asiakirjojen tarkastuksella eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksesta annetun lain nojalla vaadittavien tuontiasiakirjojen tarkastusta;

9) tunnistuksella eläinten vertaamista tuontiasiakirjoihin sekä eläimiltä vaadittavien tunnistusmerkintöjen tarkastusta;

10) fyysisellä tarkastuksella eläinten kliinistä terveystarkastusta ja siihen mahdollisesti liittyvää näytteenottoa ja laboratoriotutkimuksia;

11) maahantuojalla sellaista luonnollista tai oikeushenkilöä tai tämän edustajaa, joka tuo eläimiä kolmannesta maasta Suomeen tai kuljettaa niitä Suomen alueen kautta toiseen Euroopan unionin jäsenvaltioon tai kolmanteen maahan taikka joka esittää tuontierän eläinlääkinnällisessä rajatarkastuksessa tarkastettavaksi;

12) TRACES-viestillä erityisen TRACES-tietojärjestelmän välityksellä ilmoitettavia tietoja;

13) jäsenvaltiolla Euroopan unionin jäsenvaltiota;

14) yhteisöllä Euroopan yhteisöä; sekä

15) rajatarkastustodistuksella kolmansista maista yhteisöön tuotavien eläinten ilmoittamista ja eläinlääkärintarkastuksia koskevan asiakirjan laadinnasta annetun komission asetuksen (EY) N:o 282/2004 liitteen 1 mukaista todistusta (CVED-todistus, eläimet).

3 §
Tuontiehdot

Tuontierä ei saa sisältää eläimiä, joiden tuonti Euroopan yhteisön alueelle on kielletty maa- ja metsätalousministeriön tai komission suojapäätöksellä. Tuonnista ei saa aiheutua eläintautien leviämisen vaaraa.

Jos tuontierä jää Suomeen, eläinten ja tuontiasiakirjojen on täytettävä maa- ja metsätalousministeriön erikseen antamat eläinlajikohtaiset vaatimukset.

Jos tuontierä on tarkoitus kuljettaa Suomen kautta toiseen jäsenvaltioon, eläinten ja tuontiasiakirjojen on täytettävä Euroopan yhteisön lainsäädännön vaatimukset tai näiden puuttuessa määränpäänä olevan jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön vaatimukset. Rajaeläinlääkärin on varmistettava, että määränpäänä oleva jäsenvaltio hyväksyy eläinten maahantuonnin.

Jos tuontierä on tarkoitus kuljettaa Suomen kautta kolmanteen maahan, tuontierällä on oltava maa- ja metsätalousministeriön myöntämä lupa kauttakuljetukseen. Lisäksi eläinten ja tuontiasiakirjojen on täytettävä määränpäänä olevan kolmannen maan vaatimukset. Rajaeläinlääkärin on varmistettava, että kyseinen kolmas maa hyväksyy eläinten maahantuonnin.

4 §
Eläinlääkinnällinen rajatarkastus

Eläimet on tuotava Suomeen hyväksytyn rajanylityspaikan kautta. Maahantuojan on kustannuksellaan toimitettava tuontierä rajatarkastusasemalle. Rajaeläinlääkärin on tehtävä eläimille eläinlääkinnällinen rajatarkastus rajatarkastusasemalla.

Jos rajatarkastusasema ei sijaitse välittömästi rajanylityspaikan yhteydessä, tulliviranomaisen on rajaeläinlääkärin pyynnöstä alustavasti tarkastettava tuontiasiakirjat tuontierän saapuessa rajanylityspaikalle. Tulliviranomaisen on tämän jälkeen ohjattava tuontierä eläinlääkinnällistä rajatarkastusta varten asianomaiselle rajatarkastusasemalle ja ilmoitettava tästä rajaeläinlääkärille. Rajaeläinlääkärin on ilmoitettava rajanylityspaikan tulliviranomaiselle tuontierän saapumisesta rajatarkastusasemalle.

Rajaeläinlääkärin on tehtävä eläimille asiakirjojen tarkastus, tunnistus ja fyysinen tarkastus. Tarkastus suoritetaan komission asetuksen (EY) N:o 282/2004 2 artiklan edellyttämien vaatimusten mukaisesti, jotka ilmenevät myös tämän asetuksen liitteestä 2.

Jos tuontierä täyttää 3 §:ssä mainitut tuontiehdot, sen suhteen on meneteltävä 5 §:n mukaisesti. Jos tuontierä ei täytä tuontiehtoja tai sen epäillään aiheuttavan eläintautien leviämisen vaaraa, sen suhteen on meneteltävä 6 §:n mukaisesti.

5 §
Eläinlääkinnälliseen rajatarkastukseen liittyvät tuontiasiakirjat ja rajatarkastustodistus

Tuontiasiakirjoista ja rajatarkastustodistuksesta säädetään komission asetuksen (EY) N:o 282/2004 artikloissa 2 ja 3. Artiklan 2 vaatimukset ilmenevät myös tämän asetuksen liitteestä 2.

6 §
Toimenpiteet, jos tuontierä ei täytä tuonti- ehtoja

Jos eläinlääkinnällisessä rajatarkastuksessa todetaan, että tuontierä ei täytä 3 §:ssä mainittuja tuontiehtoja tai jos sen epäillään aiheuttavan eläintautien leviämisen vaaraa, on se palautettava, tai siihen kuuluvat eläimet lopetettava.

Hylkäämisestä tehdään merkintä rajatarkastustodistukseen ja tuontiasiakirjoihin komission asetuksen N:o 282/2004 2 ja 3 artiklan mukaisesti. Artiklan 2 vaatimukset ilmenevät myös tämän asetuksen liitteestä 2. Lisäksi rajaeläinlääkärin on toimitettava tieto hylkäämisestä, siihen johtaneista syistä sekä tuontierän alkuperästä maa- ja metsätalousministeriöön, joka toimittaa tiedon edelleen liitteessä 1 mainituille rajatarkastusasemille ja Euroopan yhteisöjen komissiolle.

7 §
TRACES-viesti

Jos eläimet on tarkoitus kuljettaa Suomen kautta toiseen jäsenvaltioon, rajaeläinlääkärin on lähetettävä ilmoitus tuontierästä TRACES-viestinä tai jos tämä ei ole mahdollista, telekopiona määräpaikan ja tarvittaessa kauttakulkumaana olevan jäsenvaltion tai -valtioiden toimivaltaisille viranomaisille.

Jos eläimet on tarkoitus kuljettaa Suomen kautta kolmanteen maahan, rajaeläinlääkärin on lähetettävä tuontierästä ilmoitus TRACES-viestinä, tai jos tämä ei ole mahdollista, telekopiona poistumispaikan rajatarkastusaseman ja tarvittaessa kauttakulkumaana olevan jäsenvaltion tai -valtioiden toimivaltaisille viranomaisille.

8 §
Tarkastuspäivät ja vuorokaudenajat

Eläinlääkinnällinen rajatarkastus tehdään rajatarkastusasemilla tämän asetuksen liitteessä 1 mainittuina aukioloaikoina. Jos maahantuoja haluaa eläinlääkinnällisen rajatarkastuksen tehtäväksi muuna aikana, hänen on sovittava siitä etukäteen asianomaisen rajaeläinlääkärin kanssa.

9 §
Yhteisön alueelle saapumisesta ilmoittaminen

Eläinten suunnitellusta saapumisesta yhteisön alueelle rajatarkastusasemalle tehtävästä ilmoituksesta säädetään komission asetuksen (EY) N:o 282/2004 artiklassa 1.

Jos maahantuoja ei ole tehnyt 1 momentissa tarkoitettua ilmoitusta eläinten saapumisesta, voi tulliviranomainen maa- ja metsätalousministeriön ohjeiden mukaisesti määrätä eläimet vietäväksi maasta.

10 §
Maahantuontitilasto

Rajaeläinlääkärin on pidettävä tilastoa kaikista rajatarkastusasemalla tarkastetuista tuontieristä maa- ja metsätalousministeriön ohjeiden mukaisesti.

Jos rajatarkastusasema ei sijaitse rajanylityspaikan yhteydessä, rajanylityspaikan tulliviranomaisen on pidettävä tilastoa kaikista kyseisen rajanylityspaikan kautta tuoduista tuontieristä maa- ja metsätalousministeriön ohjeiden mukaisesti. Tulliviranomaisen on toimitettava tilastot asianomaisen rajatarkastusaseman rajaeläinlääkärille jokaisen kuukauden lopussa.

Rajaeläinlääkärin on tarkastettava rajanylityspaikoilta toimitettavat tilastot ja toimitettava ne yhdessä rajatarkastusasemalla pidettävän tilaston kanssa pyydettäessä maa- ja metsätalousministeriöön.

11 §
Poikkeukset

Seuraavia eläimiä saadaan tuoda maahan kolmansista maista ilman eläinlääkinnällistä rajatarkastusta eikä niitä tarvitse tuoda hyväksyttyjen rajanylityspaikkojen kautta:

1) sellaiset yksityishenkilön mukanaan tuomat lemmikkieläimet ja tutkimuslaitoksille koe-eläimiksi tuotavat eläimet, joita ei ole tarkoitettu myytäviksi, välitettäviksi tai muulla vastaavalla tavalla edelleen luovutettaviksi ja jotka kuuluvat seuraaviin eläinlajeihin:

1.1) koirat ja kissat;

1.2) jyrsijät ja kanit;

1.3) matelijat;

1.4) sammakkoeläimet; sekä

2) trooppiset akvaariokalat, -äyriäiset ja -nilviäiset.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja eläimiä koskevat kuitenkin maa- ja metsätalousministeriön erikseen antamat eläinlajikohtaiset tuontivaatimukset.

12 §
Maksut

Eläinten eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksesta sekä siihen liittyvistä toimenpiteistä peritään tuontierän tarkastettavaksi esittävältä valtion maksuperustelain (150/1992) ja eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksesta annetun lain perusteella määräytyvä maksu.

Eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksesta annetun lain mukaan maahantuoja tai tämän edustaja vastaa kaikista eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksesta sekä siihen liittyvistä toimenpiteistä aiheutuneista kustannuksista.

13 §
Rangaistussäännökset

Rangaistuksesta tämän asetuksen 3–5 §:n rikkomisesta säädetään eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksesta annetussa laissa ja rikoslaissa.

14 §
Voimaantulo ja siirtymäsäännös

Tämä asetus tulee voimaan 26 päivänä toukokuuta 2004.

Sen estämättä, mitä 5 §:ssä ja liitteessä 2 säädetään, saavat tässä asetuksessa tarkistetut tuontierän mukana olevat asiakirjat suomen ja ruotsin kielen sijasta olla myös englanninkielisiä siihen saakka, kunnes maa- ja metsätalousministeriö toisin määrää.

Tällä asetuksella kumotaan eläinten eläinlääkinnällisistä rajatarkastuksista 7 päivänä tammikuuta 2002 annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (15/2002) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Neuvoston direktiivi 91/496/ETY (31991L0496); EYVL N:o L 268, 24.9.1991, s. 56, komission asetus (EY) N:o 282/2004 (32004R0282); EYVL N:o L 49, 19.2.2004, s. 11, komission päätös 97/794/EY (31997D0794); EYVL N:o L 323, 26.11.1997, s. 31, komission päätös 2004/292/EY (32004D0292); EYVL N:o L 94, 31.3.2004, s. 63

Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2004

Maa- ja metsätalousministeri
Juha Korkeaoja

Eläinlääkintöylitarkastaja
Tarja Lehtonen

Liite 1

RAJATARKASTUSASEMAT JA RAJANYLITYSPAIKAT SEKÄ NIIDEN AUKIOLOAJAT ELÄINTEN ELÄINLÄÄKINNÄLLISTÄ RAJATARKASTUSTA VARTEN
Rajanylityspaikkana toimiva tullitoimipaikka Rajatarkastusaseman sijaintikunta Aukioloajat Eläimet TRACES-koodi
Helsinki/ satama Helsinki 8.00 - 16.15 ma-pe S, H, M 14.001.99
Helsinki-Vantaa/ lentoasema Vantaa 8.00 - 16.15 ma-pe M 14.101.99
Vaalimaa/ maantie Virolahti 8.00-16.15 ma-pe S, H, M 14.105.99

S = sorkka- ja kavioeläimet

H = rekisteröidyt hevoseläimet

M = muut eläimet

Liite 2

ELÄVIEN ELÄINTEN ELÄINLÄÄKINNÄLLINEN RAJATARKASTUS

Eläinlääkärin tarkastuksesta säädetään komission asetuksen (EY) N:o 282/2004 artiklassa 2, jonka mukaan mainitut tarkastukset ja laboratoriokokeet suoritetaan komission päätöksen 97/794/EY vaatimusten mukaisesti. Mainitut vaatimukset on otettu tähän liitteeseen.

1. Asiakirjojen tarkastus

1. Rajaeläinlääkäri tarkistaa, että kolmannesta maasta peräisin olevien elävien eläinten tuontierän mukana seuraavat todistukset täyttävät seuraavat vaatimukset:

a) kyseessä on alkuperämaan kielellä laadittu alkuperäinen todistus ja että se on laadittu vähintään yhdellä rajatarkastusaseman ja lopullisena määräpaikkana olevan jäsenvaltion virallisella kielellä;

b) siinä viitataan sellaiseen kolmanteen maahan tai kolmannen maan osaan, jolla on lupa viedä yhteisöön;

c) sen muoto ja sisältö vastaavat kyseiselle elävälle eläimelle ja kolmannelle maalle laadittua mallia,

d) se on laadittu yhdelle paperiarkille,

e) se on täytetty kokonaisuudessaan,

f) se on annettu samana päivänä kuin kyseiset elävät eläimet on lastattu niiden kuljettamiseksi yhteisöön,

g) se on laadittu yhdelle vastaanottajalle,

h) sen on allekirjoittanut virkaeläinlääkäri tai tarvittaessa viranomaisen edustaja, jonka nimi ja virka-asema käyvät siitä selvästi ilmi suuraakkosin, ja että kolmannen maan virallinen leima ja allekirjoitus on tehty eri värillä kuin todistuksen teksti,

i) todistusta ei ole muutettu muuten kuin ainoastaan yliviivauksin, joissa on oltava todistuksen antaneen eläinlääkärin allekirjoitus ja leima.

2. Rajaeläinlääkäri tarkistaa kirjallisen sitoumuksen ja tarvittaessa reittisuunnitelman ulkorajalta lopulliseen määräpaikkaan. Kuljettajan on toimitettava nämä asiakirjat rajaeläinlääkärille neuvoston direktiivin 91/628/EY, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston direktiivillä 95/29/EY, mukaisesti. Kirjallinen sitoumus ja ajoreittiä koskeva suunnitelma on laadittava vähintään yhdellä rajatarkastusaseman ja lopullisena määräpaikkana olevan jäsenvaltion virallisella kielellä.

3. Jokaisesta tuontierästä rajaeläinlääkäri kirjaa rajatarkastusasemalla seuraavat tiedot:

- rajatarkastusasemalla kyseiselle tuontierälle annettu numero,

- kyseisen tuontierän rajatarkastusasemalle saapumispäivä,

- tuontierän koko,

- eläinten laji ja käyttötarkoitus sekä tarvittaessa ikä,

- todistuksen viitenumero,

- alkuperämaana oleva kolmas maa,

- määräpaikkana oleva jäsenvaltio,

- tuontierää koskeva päätös,

- jos näytteenotto suoritettu, sitä koskeva viite.

4. Rajaeläinlääkärin ei tarvitse säilyttää hevoseläinten tunnistusasiakirjaa eikä hevoseläinten tilapäisessä maahantuonnissa alkuperäistä terveystodistusta, silloin kun eläimet on rekisteröity hevoskasvatusviranomaisen tai muun eläimen alkuperämaan toimivaltaisen viranomaisen, joka hoitaa kyseisen eläinrodun kantakirjaa tai rekisteriä, taikka kansainvälisen kilpailu- tai urheiluhevosia hallinnoivan yhdistyksen tai organisaation antaman tunnistusasiakirjan avulla.

5. Teurastettaviksi tarkoitettujen hevoseläinten osalta, joiden on tarkoitus kulkea markkinapaikan tai keräilykeskuksen kautta, rajatarkastustodistuksen sekä alkuperäisen terveystodistuksen oikeaksi todistetun jäljennöksen on seurattava hevoseläinten mukana teurastamolle.

6. Rajaeläinlääkäri leimaa kaikkiin eläinlääkärintodistuksiin tai muihin eläinlääkinnällisiin asiakirjoihin, jotka koskevat rajatarkastusasemalla hylättyjä tuontieriä jokaiselle sivulle punaisella värillä sanan "HYLÄTTY".

2. Tunnistus

1. Rajaeläinlääkäri tekee tunnistamistarkastuksen kaikille tuontierän eläimille.

2. Poiketen siitä, mitä edellä 1 kohdassa säädetään, rajaeläinlääkäri tekee tunnistamistarkastuksen vähintään 10 prosentille tuontierän eläimistä ja vähintään kymmenelle koko tuontierää edustavalle eläimelle tuontierää kohden, jos tuontierässä on paljon eläimiä.

Tarkastettavien eläinten määrää on lisättävä ja se voidaan ulottaa kattamaan kaikki asianomaiset eläimet, jos ensimmäisten tarkastusten tulokset eivät ole tyydyttäviä.

3. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, kun on kyse eläimistä, joille ei ole yhteisön säännöissä säädetty eläinkohtaista merkintää, tunnistamistarkastuksissa rajaeläinlääkäri tarkistaa merkinnät vähintään edustavasta määrästä pakkauksia ja/tai kontteja.

Tarkastettavien pakkausten ja/tai konttien määrää on lisättävä ja se voidaan ulottaa kattamaan kaikki asianomaiset pakkaukset ja/tai kontit, jos ensimmäisten tarkastusten tulokset eivät ole tyydyttäviä.

Tunnistamistarkastuksessa tarkastetaan edustavassa määrässä pakkauksia ja/tai kontteja olevat eläimet silmämääräisesti niiden lajin todentamiseksi.

3. Fyysinen tarkastus

1. Rajaeläinlääkäri tekee fyysisen tarkastuksen eläville sorkka- ja hevoseläimille varmistaen erityisesti, että hänen läsnä ollessaan kaikki kyseiset eläimet puretaan kuormasta rajatarkastusasemalla.

2. Rajaeläinlääkäri tekee kyseisille eläimille niiden kuljetuskuntoa koskevan tarkastuksen ja kliinisen tutkimuksen:

a. arvioidakseen onko eläimen kunto riittävä jatkokuljetusta varten. Arvioinnissa on otettava huomioon jo taitetun matkan pituus, mukaan luettuina suoritetut ruokinta-, juotto- ja lepojärjestelyt. Rajaeläinlääkäri ottaa huomioon myös jäljellä olevan matkan pituuden, mukaan luettuina ruokinta-, juotto- ja lepojärjestelyt kyseisen matkanosan aikana,

b. tarkistaakseen, että eläimen kuljetusväline on neuvoston direktiivin 91/628/EY, sellaisena kuin se on muutettu neuvoston direktiivillä 95/29/EY, säännösten mukainen.

3. Rajaeläinlääkäri tekee kyseisille eläimillä kliinisen tutkimuksen. Kliiniseen tutkimukseen kuuluu vähintään:

a) kaikkien eläinten silmämääräinen tutkimus, johon kuuluu yleisarvio eläimen terveydentilasta, kyvystä liikkua vapaasti, nahasta, limakalvoista ja poikkeavista eritteistä,

b) hengitys- ja ruuansulatusjärjestelmien tarkkailu,

c) ruumiinlämmön satunnainen tarkkailu (tätä ei tarvitse suorittaa eläimille, joilla ei ole havaittu a ja b kohtaan kuuluvia poikkeavuuksia),

d) tunnustelua tarvitaan ainoastaan silloin, kun on havaittu a, b ja c kohtaan kuuluvia poikkeavuuksia.

4. Rajaeläinlääkäri tekee jalostukseen tai tuotantoon tarkoitetuille eläimille myös kliinisen tutkimuksen koko tuontierää edustavalle otokselle, joka on vähintään 10 prosenttia eläimistä, mutta kuitenkin vähintään 10 eläintä. Jos tuontierässä on vähemmän kuin 10 eläintä, hän tekee kyseiset tarkastukset jokaiselle tuontierän eläimelle.

5. Rajaeläinlääkäri tekee teurastettaviksi tarkoitetuille eläimille kliinisen tutkimuksen koko tuontierää edustavalle otokselle, joka on vähintään viisi prosenttia eläimistä, mutta kuitenkin vähintään viisi eläintä. Jos tuontierässä on vähemmän kuin viisi eläintä, hän tekee kyseiset tarkastukset jokaiselle tuontierän eläimelle.

Tarkastettavien eläinten määrää on lisättävä ja se voidaan ulottaa kattamaan kaikki kyseiset eläimet, jos ensimmäisten tarkastusten tulokset eivät ole tyydyttäviä.

6. Rajaeläinlääkärin ei tarvitse tehdä seuraaville eläimille eläinkohtaista kliinistä tutkimusta:

- siipikarja,

- linnut,

- vesiviljelyeläimet, mukaan lukien kaikki elävät kalat,

- jyrsijät,

- jäniseläimet,

- mehiläiset ja muut hyönteiset,

- matelijat ja sammakkoeläimet,

- muut selkärangattomat,

- tietyt vaarallisina pidetyt eläintarha- ja sirkuseläimet, mukaan lukien sorkka- ja hevoseläimet,

- turkiseläimet.

Edellä lueteltujen eläinten kliinisen tutkimuksen on perustuttava koko eläinryhmän tai sitä edustavan otoksen terveydentilan ja käyttäytymisen arviointiin. Tarkastettavien eläinten määrää on lisättävä, jos alun perin suoritetut tarkastukset eivät ole olleet tyydyttäviä. Jos edellä mainituissa tarkastuksissa ilmenee poikkeavuutta, on tehtävä tarkempi tutkimus ja tarvittaessa myös otettava näytteitä.

7. Rajaeläinlääkäri tekee kliinisen tarkastuksen eläville kaloille, äyriäisille ja nilviäisille sekä tieteellisiin tutkimuskeskuksiin tarkoitetuille eläimille, joiden terveydentila on erityisesti varmennettu, ja jotka kuljetetaan valvotuissa ympäristöolosuhteissa sinetöidyissä säiliöissä, kun ilmenee kyseisiin eläinlajeihin tai niiden alkuperään liittyvä erityinen vaara taikka muu sääntöjenvastaisuus.

8. Jäsenvaltioiden on pidettävä eläimiä ainoastaan rajatarkastusasemalla sen aikaa, kun ne odottavat laboratoriotarkastusten tuloksia epäilyttävissä tapauksissa.

9. Rajaeläinlääkäri toimittaa tarkastusten tulokset säännöllisesti kuuden kuukauden väliajoin maa- ja metsätalousministeriöön toimitettavaksi edelleen komissioon.

4. Näytteenotto

Rajaeläinlääkäri voi ottaa näytteitä eläimistä maa- ja metsätalousministeriön vahvistaman näytteenottosuunnitelman lisäksi sen varmistamiseksi, että tuontierän tuontiasiakirjassa vahvistetut terveyttä koskevat vaatimukset täyttyvät.

1. Rajaeläinlääkäri ottaa kuukausittain vähintään 3 prosentista tuontieriä serologisen näytteen. Hän ottaa näytteen vähintään 10 prosentilta tuontierän eläimistä ja vähintään neljästä eläimestä. Jos havaitaan ongelmia, prosenttiosuutta on suurennettava.

2. Rajaeläinlääkäri voi myös ottaa muita näytteitä tuontierän eläimistä mm. jäämien tutkimista varten.

3. Rajaeläinlääkäri ottaa näytteet elävistä kaloista, äyriäisistä ja nilviäisistä sekä tieteellisiin tutkimuskeskuksiin tarkoitetuista eläimistä, joiden terveydentila on erityisesti varmennettu, ja jotka kuljetetaan valvotuissa ympäristöolosuhteissa sinetöidyissä säiliöissä, kun ilmenee kyseisiin eläinlajeihin tai niiden alkuperään liittyvä erityinen vaara taikka muu sääntöjenvastaisuus.

4. Rajaeläinlääkäri lähettää näytteet maa- ja metsätalousministeriön hyväksymään laboratorioon.

5. Jokaisen eläimen osalta, josta näyte otetaan, rajaeläinlääkäri kirjaa seuraavat tiedot:

- tuontiasiakirjan viitenumero ja rajatarkastusaseman lähetykselle antama numero

- eläimen tunnistenumero,

- pyydetty laboratoriokoe,

- kokeen tulos ja kaikki suoritetut seurantatoimet,

- tuontierän lopullisen määräpaikan täydellinen osoite.

6. Rajaeläinlääkäri toimittaa 4 kohdassa mainitut tiedot säännöllisesti kuuden kuukauden väliajoin maa- ja metsätalousministeriöön toimitettavaksi edelleen komissiolle. Jos näytteiden tulokset ovat positiiviset, rajaeläinlääkäri lähettää jäljennökset eläinlääkärintodistuksesta tai -todistuksista viipymättä määräpaikkana olevalle jäsenvaltiolle sekä komissiolle.

7. Rajaeläinlääkäri säilyttää 4 kohdassa tarkoitetut tiedot vähintään kolme vuotta.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.