389/2004

Annettu Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 2004

Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatilatalouden rakennetuen ja vastaavan yritystoimintaan myönnettävän tuen kohdentamisesta vuonna 2004

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 12 päivänä maaliskuuta 1999 annetun maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) 7 §:n 1 ja 2 momentin sekä 64 §:n 2 ja 3 momentin, sellaisena kuin niistä ovat 64 §:n 2 ja 3 momentti laissa 44/2000, nojalla:

1 luku

Yleistä

1 §
Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään valtion vuoden 2004 talousarvion momentin 30.14.49, 30.14.61 ja 30.14.62 myöntämisvaltuuden ja määrärahan sekä maatilatalouden kehittämisrahaston vuoden 2004 käyttösuunnitelmassa osoitettavien varojen käyttämisestä myönnettäessä ja maksettaessa tukea 2 momentin mukaisiin tarkoituksiin.

Tätä asetusta sovelletaan myönnettäessä tukea maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999), jäljempänä rahoituslaki, 10 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdan sekä 16, 17, 21, 22 ja 32 §:n nojalla maatilatalouden rakenteen kehittämiseen samoin kuin rahoituslain 10 §:n 1 momentin 1 ja 5 kohdan ja 3 momentin sekä 16, 21 ja 32 §:n nojalla muuhun yritystoiminnan tukemiseen. Tätä asetusta sovelletaan myös maksettaessa tukea, joka on myönnetty tämän asetuksen nojalla, riippumatta siitä, minkä vuoden määrärahasta tuki maksetaan.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuista varoista ei myönnetä tukea kalastusta koskeviin hankkeisiin. POMO+ -ohjelman toteuttamiseen osoitetuista varoista ei myönnetä tukea maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (609/2000) 14 §:n 1 momentissa tarkoitettuja yrityksiä varten.

2 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) EY:n maaseudun kehittämisasetuksella Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen ja tiettyjen asetusten muuttamisesta ja kumoamisesta annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1257/1999;

2) komission soveltamisasetuksella Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen ja tiettyjen asetusten muuttamisesta ja kumoamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/1999 soveltamisesta annettua komission asetusta (EY) N:o 817/2004;

3) tavoite 1 -alueella aluetta, jota koskee rakennerahastojen kansallisesta hallinnoinnista annetun lain (1353/1999) 4 §:n 9 kohdassa tarkoitettu tavoite 1 -ohjelma;

4) maaseutuohjelmalla rahoituslain 8 a §:n 2 momentissa tarkoitettua ohjelmaa;

5) maakunnan yhteistyöasiakirjalla rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetun lain 21 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua asiakirjaa;

6) valtionlainalla maatilatalouden kehittämisrahaston varoista myönnettävää lainaa;

7) korkotukilainalla rahoituslain 23 §:n 2 momentissa tarkoitettua luottolaitoksen myöntämää lainaa, jonka koron alentamiseksi maksetaan tukea valtion talousarvion momentin 30.14.49 määrärahasta;

8) tuella avustusta, valtionlainaan liittyvää korkoetuutta, korkovapautta ja lyhennysten vapaavuosia, korkotukilainan korkotukea, rahoituslain 24 §:n 1 momentissa tarkoitettua vapautusta velvollisuudesta hankkia lainalle vakuus sekä valtiontakaukseen liittyvää tukea;

9) osarahoitettavalla tuella tukea, jonka rahoittamiseen Euroopan yhteisö (EY) osallistuu Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tai EY:n rakennerahaston varoin;

10) kansallisella tuella tukea, joka jää kokonaan valtion talousarvion määrärahan tai maatilatalouden kehittämisrahaston menoksi;

11) maaseutuyrityksellä rahoituslain 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua yritystä;

12) POMO+ -ohjelmalla LEADER+ -yhteisöaloiteohjelmaa vastaavaa kansallista ohjelmaa, josta säädetään LEADER+ -yhteisöaloiteohjelman toimeenpanosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (514/2001);

13) INTERREG III -yhteisöaloiteohjelmalla rakennerahastojen yleisasetuksen EY 1260/1999 20 artiklan 1 kohdan alakohdassa a mainittua yhteisöaloitetta;

14) maataloustuotteiden ensiasteen jalostuksella ja markkinoinnilla EY:n perustamissopimuksen liitteessä I tarkoitettujen maataloustuotteiden sellaista lajittelua, pakkaamista, säilyttämistä, jalostamista tai muuta käsittelyä, jonka jälkeen tuote on edelleen maataloustuote.

3 §
Rahoitus

Jollei jäljempänä tässä asetuksessa toisin säädetä, tätä asetusta sovelletaan sekä kansalliseen tukeen että osarahoitettavan tuen osarahoitusosuuteen ja kansalliseen osuuteen.

Osarahoitettavaan tukeen sovelletaan lisäksi, mitä EY:n maaseudun kehittämisasetuksessa ja komission soveltamisasetuksessa sekä niiden nojalla tai niitä täydentäen EY:n lainsäädännössä säädetään tai sen nojalla määrätään. Tukea myönnettäessä otetaan lisäksi huomioon, mitä tavoite 1 -ohjelmissa tai maaseudun kehittämisohjelmissa taikka muissa vastaavissa EY:n ohjelmissa tuen kohdentamisesta kyseisellä alueella on sovittu.

2 luku

Maatilainvestoinnit

4 §
Tuensaajat

Mitä tässä luvussa säädetään maatilalla toteutettavasta investoinnista ja maatilaa koskevista edellytyksistä, sovelletaan myös rahoituslain 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun yhden tai useamman maaseutuyrityksen yhteisiin investointeihin sekä maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (609/2000) 11 §:n 3 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuihin investointeihin.

5 §
Tuettavat kohteet

Tukea voidaan myöntää tässä asetuksessa säädetyin tavoin:

1) sellaiseen kotieläinrakennusten uudisrakentamiseen, laajentamiseen ja peruskorjaamiseen, joka liittyy:

a) lypsykarjatalouteen;

b) lihakarjatalouteen;

c) sikatalouteen;

d) lammastalouteen;

e) vuohitalouteen;

f) kalkkunantuotantoon; tai

g) broilerintuotantoon;

2) häkkikanaloiden muuttamiseen lattiakanaloiksi ja lattia- sekä kerrosritiläkanaloiden uudisrakentamiseen, laajentamiseen ja peruskorjaamiseen;

3) rehu- ja tuotevarastojen uudisrakentamiseen, laajentamiseen ja peruskorjaamiseen;

4) viljan tai heinän kuivaamiseen tarkoitettujen lämminilma- ja kylmäilmakuivureiden rakentamiseen, laajentamiseen ja peruskorjaamiseen, siirrettävien viljankuivureiden hankintaan ja kaasutiiviiden viljavarastojen rakentamiseen;

5) salaojitukseen;

6) maa- ja metsätalouden koneiden ja laitteiden hankintaan;

7) jalostuslampaiden ja jalostusnautojen hankintaan;

8) puutarhatalouden investointeihin;

9) hevostalouden investointeihin;

10) turkistarhaukseen liittyviin investointeihin;

11) mehiläistalouden investointeihin;

12) muuhun maataloustuotantoon kuin 1, 2, 4 tai 7―11 kohdassa tarkoitettuun tuotantoon liittyviin investointeihin;

13) muuhun yritystoimintaan kuin maa- ja metsätalouteen liittyviin investointeihin;

14) eläinten hyvinvointia ja tuotantohygieniaa koskeviin investointeihin;

15) ympäristönsuojelua edistäviin investointeihin;

16) maatilojen lämpökeskusinvestointeihin;

17) työympäristön parantamista koskeviin investointeihin; sekä

18) kuolleitten eläinten varastointia ja polttolaitoksia koskeviin investointeihin.

6 §
Rakennusten hankinta

Edellä 5 §:n 1―4, 7―10 ja 12 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää myös vuokramaalla olevan rakennuksen hankkimiseen, jos hankinta on taloudellisesti edullisempaa kuin vastaavan rakennuksen rakentaminen tai peruskorjaaminen ja hankittava rakennus on tarkoituksenmukaisella tavalla käytettävissä siihen tarkoitukseen, johon se hankitaan. Tarkoitukseen voidaan myöntää korkotukilainaa enintään 80 prosenttia ja siihen liittyvää korkotukea enintään 20 prosenttia hyväksyttävistä hankintakustannuksista. Lainaan sovelletaan, mitä rakentamiseen myönnettävän lainan ehdoista säädetään.

LEADER+ -yhteisöaloiteohjelman ja POMO+ -ohjelman toteuttamiseen osoitetuista varoista voidaan myöntää tukea vain 1 momentin 12 ja 13 kohdassa tarkoitettuihin investointeihin. INTERREG III -yhteisöaloiteohjelman toteuttamiseen osoitetuista varoista voidaan myöntää tukea vain 5 §:n 6 kohdassa tarkoitettujen yhteiskäyttöön tulevien koneiden ja laitteiden hankintaan sekä 3, 8, 12 ja 13 kohdassa tarkoitettuihin investointeihin, joilla arvioidaan olevan merkitystä valtakunnan rajan ylittävässä elinkeinotoiminnassa.

7 §
Eläinten ja maitokiintiöiden hankinta

Tukea ei myönnetä maitokiintiöiden eikä 2 ja 3 momentissa säädetyin poikkeuksin eläinten hankintaan.

Tukea voidaan kuitenkin myöntää jalostuslampaiden ja jalostusnautojen hankintaan siten kuin 15―17 §:ssä säädetään sekä 40 §:ssä tarkoitettujen lampaiden hankintaan.

Lisäksi yritystoimintaa käynnistettäessä tai merkittävästi laajennettaessa tukea voidaan myöntää sellaisten hevosten hankintaan, joita käytetään 23 §:ssä tarkoitetussa toiminnassa.

8 §
Lypsykarjatalous

Tukea voidaan myöntää 5 §:n 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun lypsykarjatalouden rakentamisinvestointiin, jos maatilalle, jota hakemus koskee, on tukea myönnettäessä vahvistettu Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain (355/1995) 4 §:ssä tarkoitetuksi maidon viitemääräksi vähintään määrä, joka vastaa maatilalla investoinnin toteuttamisen jälkeen olevien eläinpaikkojen perusteella laskettuna 7 900 litraa lypsylehmäpaikkaa kohden. Jos maatilalla on investoinnin jälkeen edellä säädettyä enemmän eläinpaikkoja, tukea voidaan myöntää vain sille osalle hyväksyttävistä rakentamiskustannuksista, joka vastaa viitemäärän mukaisen enimmäiseläinpaikkamäärän osuutta maatilan lypsylehmäpaikoista.

Tukea rakennuksen peruskorjaamiseen ei myönnetä, jos lypsylehmäpaikkojen määrä 1 momentissa tarkoitetulla maatilalla on pienempi kuin 12.

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös yhtä useampaa maatilaa koskevaan hakemukseen.

9 §
Sikatalouden eläinpaikkarajat

Edellä 5 §:n 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua tukea sikatalouden rakentamisinvestointiin voidaan myöntää sellaista maatilaa varten, jolla investoinnin jälkeen on enintään 6 000 paikkaa alle 35 kiloa painaville vieroitetuille porsaille, 3 000 lihasikapaikkaa taikka 400 emakkopaikkaa ja niitä vastaava määrä paikkoja alle 35 kilon painoisille vieroitetuille porsaille tai 600 emakkopaikkaa ilman paikkoja vieroitetuille porsaille.

Jos investointiin sisältyy sekä paikkoja vieroitetuille porsaille että emakoille, katsotaan vieroitettujen porsaiden paikkojen sisältyvän emakkopaikkoihin. Jos investointiin sisältyy sekä lihasikapaikkoja että emakkopaikkoja, yhden emakkopaikan katsotaan vastaavan 6,5 lihasikapaikkaa. Jos investointiin sisältyy sekä lihasikapaikkoja että paikkoja vieroitetuille porsaille, yhden lihasikapaikan katsotaan vastaavan 2,0 paikkaa vieroitetuille porsaille. Jos maatilalla investoinnin jälkeen on edellä säädettyä enemmän eläinpaikkoja, tukea voidaan myöntää vain sille osalle hyväksyttävistä rakentamiskustannuksista, joka vastaa edellä säädettyjen enimmäiseläinpaikkamäärien mukaista eläinpaikkojen osuutta koko rakentamisinvestoinnista.

Enimmäiseläinpaikkamäärässä on otettava huomioon maatilalla olevien eläinpaikkojen lisäksi tuen saajan, hänen puolisonsa ja alaikäisten lastensa omistusosuuden mukainen eläinpaikkamäärä muissa sikataloutta harjoittavissa yrityksissä. Jos tukea hakee yhteisö tai kaksi taikka useampi luonnollinen henkilö yhdessä kahden tai useamman maatilan yhteissikalaa varten, eläinpaikkamäärissä on lisäksi otettava huomioon hakijoiden tai osakkaiden maatilojen eläinpaikkamäärät.

10 §
Sikala

Myönnettäessä tukea 5 §:n 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin sikatalouden rakentamisinvestointeihin pidetään emakkosikalana sikalaa, jonka perusteella maatilalla on tai sille muodostuu vähintään 60 emakkopaikkaa ja jonka sikapaikoista yli puolet on emakkopaikkoja. Emakkosikalana pidetään myös sellaista emakkorenkaan porsitussikalaa, jonka vuotuinen laskennallinen porsituskertojen määrä on vähintään 130. Tukea myönnettäessä emakkosikalaan rinnastetaan myös sellainen sikala, jonka perusteella maatilalla on tai sille muodostuu vähintään 500 paikkaa vieroitetuille porsaille ja jonka sikapaikoista laskennallisesti yli puolet on tarkoitettu vieroitettujen porsaiden kasvattamiseen.

Muita kuin 1 momentissa tarkoitettuja sikaloita pidetään lihasikaloina.

Tuen määrää harkittaessa investoinnin katsotaan kohdistuvan emakkosikalaan, jos 1 momentissa tarkoitettua sikalaa rakennettaessa, laajennettaessa tai peruskorjattaessa rakennusinvestointiin sisältyvistä sikapaikoista laskennallisesti vähintään puolet on emakkopaikkoja tai paikkoja vieroitetuille porsaille.

11 §
Emakkorenkaat

Emakkorenkaan keskusyksikössä saa olla enintään 1 000 emakkopaikkaa. Sanottua enimmäismäärää sovelletaan 9 §:ssä säädetyn estämättä myös sellaiseen emakkorenkaan keskusyksikköön, joka kuuluu yhdelle emakkorenkaan osakastilalle ja jossa pidetään emakkoja muulloin kuin porsimis- tai imetysaikana.

Edellä 1 momentissa emakkorenkaalla tarkoitetaan sellaista tuotannon järjestelyä, jossa emakot siirretään keskusyksiköstä osakastiloille porsitus- ja imetysajaksi tai jossa emakot porsitetaan emakkorenkaan keskus-yksikössä ja pääosa porsaista siirretään osakastiloille kasvatettaviksi.

12 §
Siirrettävien kuivureiden hankinta

Edellä 5 §:n 4 kohdassa tarkoitetun siirrettävän viljankuivurin hankintaan tukitasoa tai tukimuotoa lukuun ottamatta sovelletaan, mitä muutoin koneen hankinnasta säädetään.

13 §
Salaojitus

Edellä 5 §:n 5 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää:

1) pellon salaojittamiseen, salaojituksen täydentämiseen ja salaojituksen uusimiseen;

2) peltokuvioiden parantamiseksi tehtäviin avo-ojien putkituksiin;

3) salaojien toimivuuden varmistamiseksi tarpeellisiin pienpumppaamoinvestointeihin.

14 §
Maa- ja metsätalouden koneiden ja laitteiden hankinta

Tukea voidaan myöntää 5 §:n 6 kohdassa tarkoitettujen sadonkorjuukoneiden hankintaan vain, jos kone hankitaan yhteiskäyttöön siten, että konetta käytetään kahdella tai useammalla maatilalla maatilataloutta harjoitettaessa. Lisäksi tukea voidaan myöntää yhdellä maatilalla käytettävien koneiden ja laitteiden hankintaan siten kuin 12 §:ssä, 18 §:n 3 momentissa, 19 §, 21―25, 27 ja 28 §:ssä säädetään.

Koneen tai laitteen katsotaan tulevan yhteiskäyttöön, jos:

1) se hankitaan yhteisomistukseen taikka sen hankkii yhteisö tai osuuskunta osakkaidensa maatiloja varten;

2) sen hankkii viljelijä, jolla on työn suorittamista koskeva kirjallinen sopimus yhden tai useamman muun viljelijän kanssa; taikka

3) sen hankkii viljelijä, joka on sopinut vaihtotyöjärjestelystä yhden tai useamman sellaisen viljelijän kanssa, joka vastavuoroisesti suorittaa konetyötä hakijan maatilalla.

Hankittaessa kone tai laite 1 momentissa tarkoitetuin tavoin yhteiskäyttöön tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tukihakemuksessa tukea haetaan vähintään 9 000 euron investointiin, joka voi sisältää yhden tai useamman koneen tai laitteen hankinnan. Edellä 1 momentissa mainitun yhden tilan käyttöön tulevan koneen tai laitteen hankintaa ei tueta, jos hankintahinta on pienempi kuin 5 000 euroa.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua tukea ei myönnetä maatalous- eikä metsätraktoreiden hankintaan. Tukea ei myöskään myönnetä puunkorjuun monitoimikoneiden hankintaan.

Hankittaessa kone tai laite muussa kuin 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa koneurakoinnissa käytettäväksi sovelletaan, mitä 23 §:ssä säädetään.

15 §
Jalostuslampaiden hankinta

Edellä 5 §:n 7 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää sellaisten jalostuslampaiden hankintaan, joiden avulla parannetaan erityisesti eläinkannan lihaksikkuutta.

Tukea voidaan myöntää:

1) sellaisten jalostuslampaiden hankintaan, joiden puhdasrotuisuus voidaan osoittaa virallisella polveutumistodistuksella;

2) sellaisten risteytysuuhien hankintaan, joiden isä tai emä on liharotuinen.

Tukea ei myönnetä sellaisen uuhen hankintaan, joka on karitsoinut enemmän kuin kolme kertaa.

Myönnettäessä tarkoitettua tukea pässien hankintaan tulee hakijalla olla vähintään 30 jalostukseen käytettävää uuhta tai sellaista uuhikaritsaa, joka on vuoden ikäinen viimeistään hakemuksen vireille tuloa seuraavan vuoden huhtikuun 30 päivään mennessä. Uuhia hankittaessa katraaseen tulee hankinnan jälkeen kuulua vähintään 50 jalostukseen käytettävää uuhta tai edellä tarkoitettua uuhikaritsaa.

Jalostuslampaan hankintaa voidaan tukea vain kerran sen elinaikana. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että pässiä pidetään maatilalla vähintään puoli vuotta ja uuhta tai uuhikaritsaa vähintään yksi karitsoimiskerta sekä syntyvän karitsan imetyskausi.

Tukea uuhen tai uuhikaritsan hankintaan ei myönnetä, jos hakija on hakemuksen vireilletuloa edeltäneen puolen vuoden aikana vastiketta vastaan luovuttanut yhden tai useamman uuhen tai uuhikaritsan pitoon. Tuen myöntämisen ehtona on lisäksi, että uuhen tai uuhikaritsan hankintaan tukea saava ei hakemuksen vireilletuloa seuraavan puolen vuoden aikana myy sellaista uuhta tai uuhikaritsaa pitoon, jonka hankintaan ei ole myönnetty tukea.

Työvoima- ja elinkeinokeskuksen luvalla tuen kohteena olevan eläimen saa luovuttaa siten kuin rahoituslain 46 §:n 3 momentin 3 kohdassa säädetään.

Tukikelpoinen hankintahinta on:

1) pässin osalta enintään 500 euroa;

2) alle vuoden ikäisen pässikaritsan osalta enintään 340 euroa;

3) uuhen osalta enintään 270 euroa;

4) alle vuoden ikäisen uuhikaritsan osalta enintään 240 euroa.

Tukea voidaan myöntää vain siihen osaan kauppahinnasta, joka ei ylitä 3 momentin 1, 2, 3 tai 4 kohdassa tarkoitettua enimmäishintaa. Jos hankintahinta on tukikelpoista enimmäishintaa alempi, tuen perusteena pidetään hankintahintaa.

Hankittavan uuhen tai pässin polveutuminen on osoitettava vähintään kaksi sukupolvea taaksepäin. Eläinten tulee olla rekisteröitynä Suomessa hyväksytyn jalostusjärjestön virallisessa rekisterissä. Tuen myöntäminen Suomeen tuotavien eläinten hankintaan edellyttää, että eläimet rekisteröidään edellä tarkoitettuun rekisteriin.

Edellä 2 momentin 2 kohdassa liharotuisella jalostuslampaalla tarkoitetaan seuraaviin rotuihin kuuluvia lampaita: Dala, Dorset, Oxford down, Rygja, Shropshire ja Texel.

16 §
Lammastalouden terveysvalvontaohjelmien vaatimukset

Sen lisäksi, mitä 15 §:ssä säädetään, tuen myöntämisen edellytyksenä jalostuslampaiden hankintaan on, että myyjän Suomessa sijaitseva maatila täyttää sovellettaviksi tulevien terveysvalvontaohjelmien mukaiset vaatimukset. Terveysvalvontaohjelmilla tarkoitetaan tässä asetuksessa Scrapie-valvontaohjelmaa ja Maedivisna -vastustamisohjelmaa. Jos uuhia tai kuttuja on vähemmän kuin 40, Scrapie-valvontaohjelmaan kuulumista ei kuitenkaan edellytetä. Sen sijaan Maedivisna -vastustamisohjelmassa tilalla on oltava status M3.

17 §
Jalostusnautojen hankinta

Tukea 5 §:n 7 kohdassa tarkoitettuun emolehmätalouteen perustuvassa naudanlihantuotannossa tarvittavien jalostusnautojen hankintaan voidaan myöntää, jos:

1) sonni on liharotuinen, vähintään kymmenen kuukauden ikäinen sinä päivänä, jona kauppahinta tulee kokonaan maksetuksi, kantakirjaan kuuluva ja sen kokonaisjalostusarvo tai sen puuttuessa odotusarvo on vähintään +5;

2) naaraspuolinen jalostusnauta on liharotuinen, vähintään kuuden kuukauden ikäinen sinä päivänä, jona kauppahinta tulee kokonaan maksetuksi, ja enintään 3 kertaa poikinut tai vastaava risteytysnauta, jonka liharotuosuus on virallisen polveutumis- tai kantakirjatodistuksen mukaan vähintään 75 prosenttia.

Jos jalostusnauta hankitaan muualta kuin Suomesta, hakijan on osoitettava, että eläin täyttää 1 momentissa säädetyt vaatimukset. Sonnin on täytettävä säädettyä jalostustasoa vastaava taso. Sen osoittamiseksi hakijan on tarvittaessa hankittava nautajalostuksen asiantuntijan lausunto.

Jalostusnaudan hankintaa voidaan tukea vain kerran sen elinaikana. Tuki myönnetään enintään yhden sonnin hankintaan kutakin alkavaa 15 emolehmää tai viimeistään toukokuun 31 päivänä vuoden täyttävää hiehoa kohti. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että sonnia pidetään maatilalla vähintään yksi laidunkausi ja naaraspuolista eläintä vähintään yksi poikimiskerta sekä syntyvän vasikan imetyskausi.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tukea jalostusnautojen hankintaan liharotuisella jalostusnaudalla tarkoitetaan seuraaviin rotuihin kuuluvia nautoja: Aberdeen Angus, Blonde d 'Aquitaine, Charolais, Dexter, Hereford, Highland Cattle, Limousin, Piemontese ja Simmental.

Tukea emolehmän tai hiehon hankintaan ei myönnetä, jos hakija on hakemuksen vireilletuloa edeltäneen vuoden aikana vastiketta vastaan luovuttanut yhden tai useamman emolehmän tai hiehon pitoon. Tuen myöntämisen ehtona on lisäksi, että naaraspuolisen naudan hankintaan tukea saava ei hakemuksen vireilletuloa seuraavan puolen vuoden aikana myy sellaista emolehmää tai hiehoa pitoon, jonka hankintaan ei ole myönnetty tukea.

Työvoima- ja elinkeinokeskuksen luvalla tuen kohteena olevan eläimen saa luovuttaa siten kuin rahoituslain 46 §:n 3 momentin 3 kohdassa säädetään.

Tukikelpoinen hankintahinta on:

1) sonnin osalta enintään 2 500 euroa;

2) 6―12 kuukautta vanhan hiehon osalta enintään 1 000 euroa;

3) yli 12 kuukautta vanhan hiehon sekä emolehmän osalta enintään 1 350 euroa.

Tukea voidaan myöntää vain siihen osaan kauppahinnasta, joka ei ylitä 7 momentin 1, 2 tai 3 kohdassa tarkoitettua enimmäishintaa. Jos hankintahinta on tukikelpoista enimmäishintaa alempi, tuen perusteena pidetään hankintahintaa.

18 §
Puutarhatalouden tuettavat kohteet

Edellä 5 §:n 8 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää rakentamis-, laajentamis- ja peruskorjausinvestointeihin, jotka koskevat:

1) kasvihuoneita taikka muita kasvihuonetuotannossa tai avomaan puutarhataloudessa tarpeellisia tuotantotiloja;

2) lämpökeskuksia;

3) varastoja;

4) kasvihuoneyritysten kasteluveden talteenotto- ja kierrätysjärjestelmiä ja niihin liittyviä vedenpuhdistusjärjestelmiä.

Kasvihuonetta ei pidetä tukikelpoisena rakennuksena, jos se on rakennettu ilman kiinteää perustusta, sen kehärakenteet ovat siirrettäviä ja se on katettu yksinkertaisella muovilla eikä huoneessa myöskään ole kiinteää lämmitystä tai kastelua.

Tukea voidaan myöntää myös puutarhataloutta palvelevien koneiden ja laitteiden hankintaan. Tukea ei kuitenkaan voida myöntää autojen, traktoreiden, kuormaajien, liikuteltavan sadetuskaluston eikä traktorisovitteisten tai omalla käyttövoimallaan liikkuvien avomaan puutarhatuotannon työkoneiden hankintaan lukuun ottamatta avomaan puutarhakasvien sadonkorjuukoneiden hankintaa.

19 §
Hevostalous

Edellä 5 §:n 9 kohdassa tarkoitetaan hevostalouden investoinneilla hevosten kasvatuksessa tarpeellisia investointeja sekä investointeja, joiden pääasiallinen tarkoitus on edistää hevosten kasvatusta. Käytettäessä hevosta muuhun tuotanto- tai palvelutoimintaan investointitukeen sovelletaan, mitä 23 §:ssä säädetään.

20 §
Turkistarhaus

Edellä 5 §:n 10 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää varjotalojen, eläinhallien ja rehunsäilytystilojen rakentamiseen, peruskorjaukseen ja laajentamiseen.

Tukea voidaan myöntää myös sellaiseen rakentamisinvestointiin, jossa tarha ympäristönsuojelullisista syistä siirretään pohjavesialueelta uuteen paikkaan. Tähän tarkoitukseen liitteessä 1 määriteltyä tukea voidaan myöntää vain sille osalle hyväksyttävistä kustannuksista, joka vastaa turkistarhan aiempaa tuotantokapasiteettia.

Lisäksi tukea voidaan myöntää tarhan ympäröimiseen sellaisella aidalla, jolla voidaan estää eläinten pääsy tarhan ulkopuolelle.

21 §
Mehiläistalous

Edellä 5 §:n 11 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää mehiläistaloudessa tarpeellisen pesäkaluston hankkimiseen, käsittelytilojen ja varastojen rakentamiseen, laajentamiseen ja peruskorjaamiseen sekä hunajalinkojen ja muiden koneiden ja laitteiden hankintaan.

22 §
Maatalouden muut tuotantosuunnat

Tukea 5 §:n 12 kohdassa tarkoitettuihin investointeihin voidaan myöntää, jos kysymys on muussa maataloudessa kuin tavanomaisessa kotieläintuotannossa tai peltoviljelyssä välttämättömistä investoinneista.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuna muuna maataloutena pidetään hanhien, ankkojen ja vastaavan siipikarjan tuotantoa, sienten kasvatusta, riistatarhausta, luonnonmarjojen ja -sienten keräämistä, maataloustuotteiden ensiasteen jalostusta sekä muuta edellä tarkoitettuun tuotantoon ja toimintaan rinnastettavaa maataloudeksi luettavaa toimintaa.

Tukea ei kuitenkaan saa myöntää investointiin, joka edistää biisonin-, emun- tai strutsinlihan tuotantoa taikka biisonien, emujen tai strutsien tarhausta.

23 §
Maatilan muu yritystoiminta

Edellä 5 §:n 13 kohdassa tarkoitettuna tukikelpoisena toimintana pidetään:

1) turvetuotantoa;

2) muuta koneurakointia maatilan tuotantovälineillä ja muuten tilalta käsin harjoitettuna kuin varsinaisen maatalouden töiden urakointia;

3) palvelujen tuottamista käyttäen hyväksi maatalouden tuotanto-omaisuutta, eläimet mukaan lukien, tai maatilan asuinrakennuksia;

4) ohjelmapalveluja ja muita aineettomia palveluja, joissa käytetään hyväksi maaseutua;

5) tavaroiden tuottamista pienimuotoisena yritystoimintana;

6) muuta 1―5 kohdassa tarkoitettuun toimintaan rinnastettavaa yritystoimintaa.

Tukea ei kuitenkaan myönnetä maatalous- tai metsätraktoreiden taikka puunkorjuun monitoimikoneiden hankintaan.

24 §
Eläinten hyvinvointi ja tuotantohygienia

Edellä 5 §:n 14 kohdassa tarkoitettuja tukikelpoisia investointeja ovat 2―4 momentissa mainitut investoinnit.

Kananmunantuotannossa tukea voidaan myöntää investointiin, jossa kanojen häkit korvataan eläinsuojelulaissa ja eläinsuojeluasetuksessa sekä eläinsuojelulain nojalla annetuissa säännöksissä ja määräyksissä asetetut edellytykset täyttävillä virikehäkeillä.

Porsastuotannossa tukea voidaan myöntää sellaisiin emakkosikaloiden rakentamishankkeisiin, joissa rakennetaan eläintiloja, jotka ylittävät Euroopan yhteisön lainsäädännön mukaiset voimassa olevat vähimmäisvaatimukset. Tuen korotusta ei sovelleta tuotantokapasiteettia lisääviin investointeihin.

Turkistarhauksessa tukea voidaan myöntää investointiin, jossa minkkien ja kettujen häkit korvataan eläinsuojelulaissa ja eläinsuojeluasetuksessa sekä eläinsuojelulain nojalla annetuissa säännöksissä ja määräyksissä asetetut edellytykset täyttävillä suuremmilla häkeillä. Lisäksi tukea voidaan myöntää investointiin, jossa kettujen häkit varustetaan lepotasoilla.

25 §
Ympäristönsuojelu

Edellä 5 §:n 15 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää investointeihin, jotka koskevat taimitarhayritysten kasteluveden talteenotto- ja kierrätysjärjestelmiä ja niihin liittyviä vedenpuhdistusjärjestelmiä. Taimitarhayrityksillä tarkoitetaan koristepuiden ja -pensaiden, perennojen tai marja- ja hedelmäkasvien taimituotantoa harjoittavia yrityksiä.

Turkistarhauksessa tukea voidaan myöntää olemassa olevien varjotalojen varustamiseen vesitiiviillä alustalla.

26 §
Maatilan lämpökeskukset

Edellä 5 §:n 16 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää sellaisen lämpökeskuksen rakentamiseen, laajentamiseen tai peruskorjaamiseen, joka hyödyntää jätelämpöä, vesistön, ilman tai maaperän lämpöä, puuta tai muuta vastaavaa uusiutuvaa polttoainetta taikka tuulta tai aurinkoa.

Osarahoitettuna voidaan tukea vain sellaisia lämpökeskuksia, jotka hyödyntävät puuta.

27 §
Sähköaggregaatin hankinta

Edellä 5 §:n 6 kohdassa tarkoitetun sähköaggregaatin hankinta- ja asennuskustannuksiin voidaan myöntää tukea, jos aggregaatti hankitaan varasähköjärjestelmäksi maataloustuotannon jatkuvuuden turvaamiseksi.

28 §
Työympäristön parantaminen

Edellä 5 §:n 17 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää putkilypsykoneiden, säilörehunleikkureiden ja lannanpoistolaitteiden sekä rehunjakokoneiden ja -laitteiden, ei kuitenkaan pienkuormaajien eikä -traktoreiden hankintaan.

29 §
Kuolleiden eläinten varastointi ja polttolaitokset

Tukea voidaan myöntää investointiin, joka koskee kuolleitten eläinten varastointia ja polttolaitoksia maa- ja metsätalousministeriön tarkemmin määrittelemillä alueilla, joilta kerätään nautojen, lampaiden ja vuohien sekä sikojen ja siipikarjan raatoja.

30 §
Maatilainvestointien tukeminen osarahoitettavana

Tavoite 1 -alueella tuki 5 §:n 1 kohdan a―d alakohdassa tarkoitettuihin investointeihin myönnetään osarahoitettavana.

Tukea 26 §:ssä tarkoitettuihin maatilojen lämpökeskuksiin sekä 22 ja 23 §:ssä tarkoitettuihin investointeihin voidaan myöntää tavoite 1 -alueella osarahoitettavana, jos tuen kohteena oleva maatila sijaitsee sellaisen maakunnan alueella, jota koskeva maakunnan yhteistyöasiakirjan mukaan tuen myöntäminen on mahdollista, ja tarkoitukseen on käytettävissä EY:n varoja. Maaseutuohjelma-alueella voidaan myöntää tukea vastaaviin tarkoituksiin, jos maakunnan yhteistyöryhmän maaseutujaosto päättäessään varojen suuntaamisesta ja hankkeiden valintaperusteista on osoittanut varoja kyseiseen toimintaan.

Tukea 22 ja 23 §:ssä tarkoitettuihin investointeihin myönnetään vain osarahoitettuna tukena.

Osarahoitettavaa tukea ei saa sellaiseen investoinnin osaan, joka ei täytä osarahoitettavan tuen edellytyksiä tai jota ei ole sisällytetty asianomaiseen ohjelmaan.

3 luku

Investoinnit muualla kuin maatilalla

31 §
Tuettava toiminta

Tukea investointeihin voidaan myöntää maaseutuyrityksille sekä rahoituslain 3 §:n 2 momentissa ja 10 §:n 3 momentissa tarkoitetuille yrityksille, jotka harjoittavat yritystoimintaa maatilan ulkopuolella, jos toiminta liittyy:

1) muuhun metsätaloustuotteiden jalostukseen kuin kemialliseen puunjalostukseen;

2) palvelujen tai tavaroiden tuottamiseen;

3) 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden välittämiseen ja markkinointiin lukuun ottamatta maataloustuotteiden vähittäiskauppaa;

4) 23 §:ssä tarkoitettujen tuotteiden tai palvelujen välittämiseen tai markkinointiin;

5) yrityspalvelujen tuottamiseen;

6) muuhun toimintaan, joka voidaan rinnastaa 1―5 kohdassa tarkoitettuun toimintaan ja jota harjoitetaan yhteistyössä maaseutuyritysten kanssa.

Mitä 30 §:n 4 momentissa säädetään, sovelletaan myös 1 momentissa tarkoitettuihin investointeihin.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu tuki ei saa edistää sellaisia hankkeita tai toimenpiteitä, joiden tukeminen 2 luvun mukaan on kiellettyä tai rajoitettua.

Jos kysymys on kiinteistön hankinnasta 1 momentissa tarkoitettua toimintaa varten, tukea myönnettäessä sovelletaan, mitä 34 §:n 1 momentin 3 kohdassa sekä 2 ja 3 momentissa säädetään. Myönnettäessä tukea vuokramaalla olevan rakennuksen hankintaan noudatetaan soveltuvin osin, mitä 6 §:n 1 momentissa säädetään.

Tukea maataloustuotteiden jalostuksen ja markkinoinnin investointeihin ei myönnetä. Tukea voidaan kuitenkin myöntää LEADER+ -ohjelmasta 1 momentissa tarkoitetulle yritykselle. Tuki myönnetään valtion talousarvion määrärahasta osarahoitettuna avustuksena.

4 luku

Yritysten kehittämis- ja käynnistystuki

32 §
Yritysten kehittämistuki

Tukea maaseutuyritysten sekä rahoituslain 3 §:n 2 momentissa ja 10 §:n 3 momentissa tarkoitettujen yritysten kehittämiseen voidaan myöntää maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 48 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin kustannuksiin:

1) enintään 90 prosenttia maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 48 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuista hyväksyttävistä kustannuksista ja enintään 50 prosenttia momentin 2―5 kohdassa tarkoitetuista hyväksyttävistä kustannuksista;

2) enintään 90 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista, kun on kysymys tuesta sellaisen maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelman hankkimiseen, jota edellytetään liitteeksi investointitukea tai nuoren viljelijän aloitustukea koskevaan hakemukseen, tai sellaisen kehittämissuunnitelman laatimiseen, jossa tuettava kehittämistoimenpide koskee maatilalla harjoitettavaa maataloutta ja sen tarkoituksena on olennaisesti muuttaa tai parantaa maatilan toimintatapoja, tuotantomenetelmiä tai markkinointia taikka kehittää yhteistoimintaa maaseutuyritysten välillä, tai muusta kuin nuorelle viljelijälle annettavasta mainitun laskelman tai suunnitelman toteutumisen seurantaan liittyvästä neuvonnasta.

3) enintään 50 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista, jos tuettava kehittämistoimenpide koskee EY:n perustamissopimuksen liitteessä I tarkoitettujen tuotteiden jalostuksen ja markkinoinnin kehittämistä. Tukea ei myönnetä maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 48 a §:ssä tarkoitettuihin kehittämistoimenpiteisiin.

Tukea 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun kannattavuus- ja maksuvalmiuslaskelman hankkimiseen voidaan myöntää enintään 400 euron ja kehittämissuunnitelman hankkimiseen enintään 1 500 euron kustannuksiin. Laskelman tai suunnitelman seurantaa voidaan tukea laskelma- tai suunnitelmakauden aikana yhden kerran enintään 400 euron kustannuksia vastaavasti.

Edellä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuun tukeen sovelletaan, mitä maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 48 §:n 5 momentissa säädetään.

Tuki 1 momentin 1 ja 3 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin voidaan myöntää vain osarahoitettavana noudattaen soveltuvin osin, mitä 30 §:n 2 momentissa säädetään. Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin tuki myönnetään avustuksena kansallisista varoista niin, että 22 §:ssä tarkoitettua tuotantoa koskeviin toimenpiteisiin tuki myönnetään osarahoitettavana. Tuki, joka rahoitetaan POMO+ -ohjelman toteuttamiseen osoitetuista varoista, myönnetään kuitenkin kokonaan kansallisista varoista.

33 §
Yritysten käynnistystuki

Tukea maaseutuyritysten rahoituslain 3 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun yritystoiminnan sekä rahoituslain 3 §:n 2 momentissa ja 10 §:n 3 momentissa tarkoitettujen yritysten käynnistämiseen ja laajentamiseen voidaan myöntää siten, kuin maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 49 §:ssä säädetään.

Tuki voidaan myöntää vain osarahoitettavana avustuksena maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 49 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin kustannuksiin noudattaen soveltuvin osin, mitä 30 §:n 2 momentissa säädetään. Sanotun asetuksen 49 §:n 3 momentissa tarkoitettuihin kustannuksiin tuki myönnetään kuitenkin kansallisista varoista avustuksena. Lisäksi tuki, joka rahoitetaan POMO+ -ohjelman toteuttamiseen osoitetuista varoista, myönnetään kokonaan kansallisista varoista.

5 luku

Maanhankinta

34 §
Maa- ja metsätalouden tuettavat kohteet

Maa- ja metsätaloutta koskevaan maan- ja kiinteistönhankintaan voidaan myöntää ainoastaan lainaan liittyvää tukea. Tukea voidaan myöntää:

1) pelto- ja metsälisäalueen hankintaan;

2) maatilan tai sen osan hankintaan;

3) tuotantorakennuksen hankintaan maapohjineen;

4) yhteismetsäosuuden hankintaan;

5) hakijan yksinomaiseen omistukseen jäävää maatilaa koskevan, osituksesta ja perinnönjaosta johtuvan lunastusosuuden maksamiseen maatilasta tai sen osasta;

6) hakijan yksinomaiseen omistukseen osituksessa jäävästä maatilasta johtuvan tasingon maksamiseen;

7) hakijalle testamentatusta maatilasta tai sen osasta johtuvan lakiosan täydennyksen suorittamiseen, jos koko maatila jää hakijan omistukseen.

Tukea ei myönnetä siltä osin, kun hankittava alue mahdollisine rakennuksineen on tarkoitettu muuhun käyttöön kuin maatilatalouteen. Jos muu toiminta kuin maatilatalous on alueen ja sillä olevien rakennusten pääasiallinen käyttötarkoitus, tukea ei saa myöntää. Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua maanostolainaan liittyvää tukea ei saa myöntää vuokramaalla sijaitsevan tuotantorakennuksen hankintaan. Kyseiseen tarkoitukseen myönnettävään lainaan liittyvästä tuesta säädetään 6 §:n 1 momentissa.

Tukea lisämaan hankintaan voidaan myöntää vain, jos tukikelpoinen kauppahinta on vähintään 8 400 euroa.

Tukea maanhankintaan ei myönnetä alueellisen maaseudun kehittämisohjelman, LEADER+- ja INTERREG III -yhteisöaloite-ohjelmien eikä POMO+ -ohjelman toteuttamiseen osoitetuista varoista.

35 §
Maanhankinnan hyväksyttävät kustannukset

Tukikelpoiseen vastikkeeseen luetaan:

1) laina, jonka hakija on luovutuskirjassa sitoutunut maksamaan pois tai ottanut vastattavakseen ja joka on myönnetty rahoituslain, maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain (1303/1994), maaseutuelinkeinolain (1295/1990), maatilalain (188/1977) tai muun maaseutuelinkeinolain 59 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetun lainsäädännön nojalla taikka vastaava valtion myyntihintasaaminen, joka on syntynyt edellä tarkoitetun lainsäädännön tai maatilatalouden kehittämisrahastosta annetun lain (657/1966) nojalla;

2) muu luotto, joka kohdistuu hankittavaan tilaan ja jonka hakija on luovutuskirjassa sitoutunut maksamaan pois tai ottanut vastattavakseen;

3) rahana myyjälle tai myyjän määräämille maksettava kauppahinta tai sen osa.

Ne 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut lainat ja myyntihintasaamiset, joita eräistä maaseudun kehittämiseen myönnettävistä lainoista annetun valtioneuvoston asetuksen (808/2000) 18 §:n nojalla ei voida siirtää hakijan vastattavaksi, on maksettava viimeistään tässä luvussa tarkoitettua lainaa nostettaessa. Edellä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista lainoista on lainaa nostettaessa esitettävä tositteet siten, kuin edellä mainitussa valtioneuvoston asetuksessa säädetään.

36 §
Maanhankinnan enimmäiskustannukset

Tukea voidaan myöntää vain sellaiseen maanhankintaan, jossa pellon tai metsämaan hinta maatilataloudellisiin tarkoituksiin käytettynä ei ylitä paikkakunnan käypää hintaa. Tällöin on otettava huomioon hankinnan kohteena olevan maa-alueen sijainti, koko, maan laatu, ojitus, etäisyys talouskeskuksesta ja muut niihin verrattavat alueen tuotannolliseen hyötyyn vaikuttavat seikat sekä rakennettua maata hankittaessa rakennusten sijainti, koko ja kunto. Hakijan on esitettävä hankittavasta metsämaasta tehty ajantasainen metsäsuunnitelma tai muu luotettava arvio maapohjan ja puuston arvosta metsätaloudellisiin tarkoituksiin käytettynä.

Jos alue tai kiinteistö hankitaan muuhun kuin maatilataloudelliseen tarkoitukseen, alueen ja sillä mahdollisesti olevien rakennusten käypä hinta on arvioitava siinä käyttötarkoituksessa, johon ne hankitaan.

37 §
Maatalousmaan lainoituskelpoinen enim- mäishinta

Huolimatta siitä, että maatalousmaasta maksettava vastike täyttää 35 ja 36 §:ssä säädetyt edellytykset, lainoituskelpoiseksi hankintahinnaksi ei lueta sitä osaa hankintahinnasta, joka ylittää seuraavat enimmäishinnat:

Työvoima- ja Lainoitus-
elinkeinokeskus kelpoinen
enimmäishinta
euroa/ha
Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa,
Pohjanmaa, Satakunta,
Uusimaa ja Varsinais-Suomi 6 000
Häme, Kaakkois-Suomi ja
Pohjois-Pohjanmaa 5 000
Etelä-Savo, Keski-Suomi ja
Pohjois-Savo 3 500
Pohjois-Karjala, Kainuu ja Lappi 2 500

Jos samalla kaupalla hankittava alue sijaitsee kahden tai useamman työvoima- ja elinkeinokeskuksen alueella, lainoituskelpoinen enimmäishinta ratkaistaan sen työvoima- ja elinkeinokeskuksen perusteella, jonka alueella pääosa hankittavasta alueesta sijaitsee.

Lainaa ei saa myöntää siltä osin, kuin hankintahinta ylittää lainoituskelpoisen kauppahinnan.

6 luku

Nuorten viljelijöiden aloitustuki

38 §
Korkotukilainan määrä

Maatilan tai sen osan sekä maatalousirtaimiston hankintaan voidaan myöntää korkotukilainaa enintään 80 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

39 §
Aloittamisesta aiheutuvat hyväksyttävät kustannukset

Mitä 35 §:ssä säädetään maanhankinnan hyväksyttävistä kustannuksista, koskee myös aloitustuen lainan korkoon liittyvänä tukena myönnettävää osuutta siltä osin, kuin laina myönnetään maanhankintaan.

Tilanpidon aloittamisesta aiheutuvina hyväksyttävinä irtaimiston hankintakustannuksina pidetään:

1) maatilan hankinnan yhteydessä tai tilanpidon aloittamista seuranneen vuoden aikana hankittujen tuotantoeläinten hyväksyttäviä hankintakustannuksia;

2) maatilan hankinnan yhteydessä tai tilanpidon aloittamista seuranneen vuoden aikana hankittujen tarpeellisten maatalouskoneiden ja laitteiden hankintakustannuksia siinä tilan tuotannossa, jota nuori viljelijä ryhtyy harjoittamaan.

7 luku

Perinneympäristön ja arvokkaiden rakennusten parantaminen

40 §
Perinneympäristön vaaliminen

Perinneympäristöjen säilyttämiseksi voidaan myöntää tukea muun muassa tuuli- ja koskimyllyjen, kesänavettojen, aittojen, luhtien ja muiden perinteisten varastorakennusten, maisemallisesti arvokkaiden latojen, riuku- ja vitsasaitojen sekä venevajojen korjaamiseen ja parantamiseen. Tukea voidaan myöntää myös perinnemaiseman hoidossa tarvittaviin investointeihin ensimmäisenä vuonna perinneympäristön hoidon alkamisen jälkeen. Näihin investointeihin voivat sisältyä muun muassa aitaamiskustannukset sekä perinneympäristössä laiduntavan enintään kolmen lampaan hankinta. Tukea ei myönnetä, jos toimenpiteeseen on saatu muuta tukea tai jos sen suorittaminen on muun tuen, kuten maatalouden ympäristötuen, saamisen edellytys.

Jos kysymys on yhden tai enintään kolmen maaseutuyrityksen yhteisestä hankkeesta, tuki myönnetään noudattaen soveltuvin osin, mitä maatilainvestoinneista säädetään. Jos investointi ei koske tuotantoon edelleen käytettävää omaisuutta, jos investointi parantaa kyläyhteisön tai alueen viihtyisyyttä ja jos investoinnin toteuttamiseen osallistuu maaseutuyritysten lisäksi muita, investointiin sovelletaan, mitä rahoituslain 7 §:n nojalla annettavassa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa maaseudun kehittämishankkeiden hyväksyttävistä kustannuksista erikseen säädetään.

41 §
Arvokkaiden rakennusten peruskorjaukset

Tukea voidaan myöntää rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten peruskorjaamiseen.

8 luku

Asumisen tukeminen

42 §
Asuntorakentaminen

Rahoituslain 22 §:n 1 momentissa tarkoitettua tukea voidaan myöntää maatilojen asunto-olojen parantamiseen.

9 luku

Eräät tukikelpoisuuden rajoitukset

43 §
Euroopan yhteisön määräykset tukikelpoisista kustannuksista

Edellä 4―22, 24―29, 34―39 §:ssä tarkoitettua kansallista tukea myönnettäessä noudatetaan, mitä maatalousalan valtiontuesta annetuissa yhteisön suuntaviivoissa (2000/C 28/02) tuen myöntämisen edellytyksistä määrätään. Kansallista tukea ja EMOTR:sta rahoitettavaa 31 §:ssä tarkoitettua tukea myönnettäessä sovelletaan vastaavasti, mitä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta pienille ja keskisuurille yrityksille myönnetystä valtiontuesta annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 70/2001 tuen myöntämisen edellytyksistä säädetään.

Jos kysymys on muuhun tuotantoon kuin maatalouteen liittyvästä toiminnasta ja tuki myönnetään vähämerkityksisen tuen ehdoin, tuen määrä voi tuen myöntämistä edeltäneen kolmen vuoden aikana vähämerkityksisen tuen ehdoin myönnetty tuki mukaan lukien olla enintään 100 000 euroa. Tukea myönnettäessä noudatetaan, mitä EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 69/2001 säädetään.

44 §
Väliraha

Hankittaessa kone tai laite siten, että osa kauppahintaa kuitataan antamalla vastineeksi käytetty kone tai laite, tukikelpoiseksi kustannukseksi katsotaan vain hankitun koneen tai laitteen hankintahinnan ja luovutetun koneen tai laitteen hinnan erotus.

45 §
Tuen ulkopuolelle jäävät kustannukset

Tukea ei myönnetä seuraaviin kustannuksiin tai kustannusosuuksiin:

1) arvonlisäveron osuuteen muuten hyväksyttävistä kustannuksista, ellei tuen hakija esitä verottajan antamaa hyväksyttävää selvitystä siitä, ettei kyseiseen toimintaan liittyvistä kustannuksista ole mahdollista saada arvonlisäveron palautusta;

2) kestitsemisestä aiheutuviin kustannuksiin yrityksen harjoittaessa suhdetoimintaa;

3) muihin toimintakustannuksiin, jotka johtuvat yrityksen tavanomaisesta liiketoiminnasta;

4) suoraan vientiin tai tuontiin liittyviin hankkeisiin.

46 §
Oman työn osuus rakennus- ja muussa työssä

Maksettaessa ja valvottaessa osarahoitettavana myönnettyä investointitukea tuen saajan oman työn arvona pidetään 8,50 euroa tunnilta tavanomaisessa työssä ja 13,50 euroa tunnilta, jos tuen saajalla on koulutus tai pitkäaikainen työkokemus kyseistä työtä koskevalta alalta. Traktorilla tai siihen verrattavalla koneella tehdyn työn arvona pidetään 25 euroa tunnilta ja kaivinkoneella tai siihen verrattavalla koneella tehdyn työn arvona 34 euroa tunnilta. Oman työn osuus otetaan huomioon, jos siitä esitetään tuntikirjanpito.

47 §
Omien tuotantopanosten käyttö

Omaa puutavaraa käytettäessä puutavaran raakapuuarvona otetaan huomioon kyseisellä alueella yleisesti sovelletut puun kantohinnat. Puutavaran arvo voidaan tukea maksettaessa ja valvottaessa ottaa huomioon vain, jos ulkopuolinen, riittävän ammattitaitoinen henkilö on antanut todistuksen puutavaran määrästä ja arvosta. Jos tuen saaja itse on työstänyt omasta metsästä peräisin olevaa raakapuuta sahaamalla tai höyläämällä, puun arvona pidetään vastaavan puutavaran hankintahintaa, jolla puutavara tavanomaisin ehdoin alueella on yleisesti saatavissa. Sahatun tai höylätyn puutavaran määrästä ja arvosta on oltava vastaava todistus kuin raakapuun määrästä ja arvosta.

Muiden omien rakentamisessa käytettyjen ainesten ja tarvikkeiden arvona pidetään sitä myyntihintaa, jonka hakija olisi saanut myydessään ne. Omien ainesten ja tarvikkeiden määrästä ja arvosta vaaditaan ulkopuolisen tahon todistus momentin 1 mukaisesti.

48 §
Julkiset hankinnat ja kilpailuttaminen

Toimenpiteeseen, joka täyttää julkisista hankinnoista annetun lain (1505/1992) 2 §:n 1 momentin 5 kohdassa säädetyt edellytykset, on kynnysarvot ylittävistä hankinnoista pyydettävä tarjouksia siten, kuin sanotussa laissa ja sen nojalla annetuissa asetuksissa säädetään.

Toimenpiteeseen, jonka kustannukset ovat 1 momentissa tarkoitettuja kynnysarvoja pienemmät, on pyydettävä tarkoituksenmukaisella tavalla tarjouksia niin, että kustannusten hyväksyttävä taso paikkakunnalla tai alueella voidaan luontevasti todeta.

10 luku

Investointien ja maanhankinnan tuen muoto ja enimmäismäärä

49 §
Tuen muoto

Edellä 2, 7 ja 8 luvussa tarkoitettu tuki myönnetään avustuksena, korkotukilainan korkotukena tai valtiontakauksena taikka niiden yhdistelmänä ottaen kuitenkin huomioon, mitä 51―54 §:ssä säädetään. Tuki maanhankintaan myönnetään aina lainaan liittyvänä tukena.

Osarahoitettava tuki myönnetään 5 §:n 1 kohdan a―d alakohdassa tarkoitettuja rakentamisinvestointeja ja 6 luvussa tarkoitettua nuorten viljelijöiden tuen lainaosuuteen myönnettävää tukea lukuun ottamatta avustuksena. Alueellista maaseudun kehittämisohjelmaa, LEADER+- ja INTERREG III -yhteisöaloiteohjelmia sekä POMO+ -ohjelmaa toteutettaessa tukea ei saa myöntää sellaisiin kohteisiin, joihin voidaan myöntää vain korkotukilainan korkotukea. INTERREG III -yhteisöaloiteohjelmaa toteutettaessa voidaan kuitenkin myöntää tukea avustuksena 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin maatilainvestointiin, johon muuten myönnettäisiin vain lainaan liittyvää tukea. Avustuksen enimmäismäärä ei voi ylittää vastaavaa lainaan sisältyvän tuen enimmäismäärää.

50 §
Nuoret viljelijät

Nuorille viljelijöille voidaan 2 luvussa tarkoitettuihin maatilainvestointeihin myöntää korkeampaa tukea kuin muille viljelijöille siten kuin 51 §:ssä säädetään.

Nuoreksi viljelijäksi katsotaan alle 40-vuotias viljelijä, jonka tilanpidon aloittamisesta ei ole kulunut viittä vuotta. Tilanpidon aloittamisen ajankohtana pidetään maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 36 §:ssä tarkoitettua aloittamisajankohtaa.

51 §
Tuen enimmäismäärä

Tukea 2, 5, 7 ja 8 luvussa tarkoitettuihin investointeihin ja maanhankintaan, 22 ja 23 §:ssä tarkoitettua tukea lukuun ottamatta, voidaan myöntää ottaen huomioon liitteen 1 mukaiset tuen enimmäismäärät ja tukimuodot.

INTERREG III -yhteisöaloiteohjelmasta rahoitettavaan maatilainvestointiin voidaan myöntää vain avustusta. Tuki myönnetään osarahoitettuna. Tukea voidaan myöntää vain sellaisiin maatilainvestointeihin, joihin liitteen 1 mukaan muuten myönnetään ainoastaan lainamuotoista tukea. Avustuksen enimmäismäärä ei voi ylittää vastaavaa lainaan sisältyvän tuen enimmäismäärää.

52 §
Avustuksena myönnettävä tuki

Avustusta ei saa myöntää, jos se olisi vähemmän kuin 840 euroa. Investointeihin, joista säädetään 22―25 ja 27 § sekä 32 §:n 1 momentin 2 kohdassa sekä 3 luvussa, voidaan kuitenkin myöntää edellä sanottua pienempiäkin avustuksia, ei kuitenkaan alle 500 euron avustuksia. Jos kysymys on jalostusnaudan tai lampaan hankinnasta tai 32 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta kehittämistoimenpiteestä, edellä mainittuja avustuksen vähimmäismääriä ei sovelleta.

Jos 2 tai 7 luvussa tarkoitetun investoinnin hyväksyttävä kokonaiskustannus on alle 5 000 euroa, ei lainamuotoisen tuen osuutta saa myöntää.

53 §
Korkotukilainana myönnettävä tuki

Sen estämättä, mitä 49 ja 52 §:ssä säädetään, myönnettäessä tukea, 34 §:ssä tarkoitettuun maanhankintaan tai 42 §:ssä tarkoitettuun asuntorakentamiseen, tukimuotona voidaan käyttää ainoastaan korkotukilainaan liittyvää korkotukea.

54 §
Investointituen enimmäismäärä muussa kuin varsinaisessa maataloudessa

Tukea 22 §:ssä tarkoitettuihin investointeihin sekä investointeihin, jotka koskevat maatiloilla tapahtuvaa metsätaloustuotteiden pienimuotoista jalostusta ja markkinointia, voidaan myöntää:

1) tavoite 1 -alueella enintään 50 prosenttia investoinnin hyväksyttävistä kustannuksista;

2) tavoite 1 -alueen ulkopuolella liitteessä 2 tarkoitetuissa harvaan asuttuun ja ydinmaaseutuun kuuluvissa kunnissa enintään 40 prosenttia investoinnin hyväksyttävistä kustannuksista;

3) tavoite 1 -alueen ulkopuolella liitteessä 2 tarkoitetuissa muissa kuin harvaan asuttuun ja ydinmaaseutuun kuuluvissa kunnissa enintään 25 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

Tukea 23 §:ssä tarkoitettuihin investointeihin voidaan myöntää:

1) Itä-Suomen tavoite 1 -alueeseen kuuluvissa I tukialueen kunnissa enintään 40 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista;

2) Pohjois-Suomen tavoite 1 -alueeseen kuuluvissa II tukialueen kunnissa enintään 34 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista;

3) tavoite 1 -alueen ulkopuolella liitteessä 2 tarkoitetuissa harvaan asuttuun ja ydinmaaseutuun kuuluvissa kunnissa enintään 40 prosenttia investoinnin hyväksyttävistä kustannuksista; ja

4) tavoite 1 -alueen ulkopuolella liitteessä 2 tarkoitetuissa muissa kuin harvaan asuttuun tai ydinmaaseutuun kuuluvissa kunnissa enintään 25 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

55 §
Investointituen enimmäismäärä maatilan ulkopuolella

Investointitukea voidaan myöntää 3 luvussa tarkoitettuihin investointeihin liitteessä 2 luetelluissa kunnissa seuraavasti:

1) Itä-Suomen tavoite 1 -alueeseen kuuluvissa I tukialueen kunnissa enintään 40 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista;

2) Pohjois-Suomen tavoite 1 -alueeseen kuuluvissa II tukialueen kunnissa enintään 34 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista;

3) tavoite 1 -alueen ulkopuolella II ja III tukialueisiin kuuluvissa harvaan asutun ja ydinmaaseudun kunnissa enintään 25 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista;

4) tavoite 1 -alueen ulkopuolella II ja III tukialueisiin kuuluvissa muissa kuin 3 kohdassa tarkoitetuissa kunnissa enintään 20 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista;

5) tavoite 1 -alueen ulkopuolella muissa kuin II ja III tukialueisiin kuuluvissa kunnissa enintään 15 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista;

6) edellä kohdissa 4 ja 5 tarkoitetuilla alueilla puun energiakäyttöä edistävissä investointihankkeissa enintään 25 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

Seuraavissa kaupungeissa tukea ei myönnetä investointeihin, jotka toteutetaan muulla kaava-alueella kuin yleiskaava-alueella: Espoo, Hanko, Helsinki, Järvenpää, Kaarina, Kauniainen, Kerava, Kouvola, Kuusankoski, Lahti, Lohja, Raisio, Tampere, Turku ja Vantaa.

56 §
Tukialuejako

Tässä asetuksessa tarkoitettua tukea myönnettäessä tukitaso ratkaistaan sen liitteen 2 mukaisen aluejaon perusteella, joka oli kuntien osalta voimassa 31 päivänä joulukuuta 2000.

11 luku

Erinäiset säännökset

57 §
Voimaantulo ja siirtymäsäännökset

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä heinäkuuta 2004.

Tätä asetusta sovelletaan sellaisiin 1 §:ssä tarkoitettuja toimenpiteitä koskeviin tukihakemuksiin, jotka ovat tulleet vireille 7 päivänä huhtikuuta 2004 tai sen jälkeen, kuitenkin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2004.

Asetuksen toimeenpanon edellyttämiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ennen tämän asetuksen antamista. Tukea tämän asetuksen nojalla ei kuitenkaan myönnetä eikä makseta, ellei Euroopan yhteisöjen komissio hyväksy investointitukea koskevaa valtiontuki-ilmoitusta.

Edellä 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuja myöntämisvaltuuksia ja varoja voidaan lisäksi käyttää aikaisintaan 3 päivänä huhtikuuta 2000 ja viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2004 vireille tulleisiin hakemuksiin, soveltaen niitä säännöksiä, jotka olivat voimassa hakemuksen vireille tullessa.

Tällä asetuksella kumotaan 10 päivänä huhtikuuta 2003 annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus maatilatalouden rakennetuen ja vastaavan yritystoimintaan myönnettävän tuen kohdentamisesta vuonna 2003 (295/2003) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 2004

Maa- ja metsätalousministeri
Juha Korkeaoja

Ylitarkastaja
Hannu Porkola

Liitteet

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.