177/2004

Annettu Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 2004

Maa- ja metsätalousministeriön asetus vuoden 2004 maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien hallinnosta

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun lain (1559/2001) sekä maaseutuelin-keinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä 18 päivänä joulukuuta 1992 annetun lain (1336/1992) 13 §:n nojalla:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §
Soveltamisala

Tämä asetus koskee seuraavissa valtioneuvoston asetuksissa säädettyjen maa- ja puu-tarhatalouden kansallisten tukien hakemista, paikkakunnan tavanomaista viljelytapaa, tavanomaista tuotantotapaa sekä tukien muuta hallinnointia ja maksatusta:

1) vuodelta 2004 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta annettu valtio-neuvoston asetus (39/2004), jäljempänä Etelä-Suomen kansallinen tukiasetus;

2) vuodelta 2004 maksettavasta pohjoisesta tuesta annettu valtioneuvoston asetus (40/2004), jäljempänä pohjoinen tukiasetus;

3) vuodelta 2004 maksettavasta perunan-tuotannon kansallisesta tuesta annettu valtio-neuvoston asetus (37/2004), jäljempänä perunantuotannon kansallinen tukiasetus.

Tätä asetusta ei kuitenkaan sovelleta puutarhataloudelle maksettaviin Etelä-Suomen kansallisen tukiasetuksen 3 luvun ja pohjoisen tukiasetuksen 4 luvun mukaisiin tukiin.

2 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) tilapäisesti viljelemättömällä pellolla sellaista peltoa, joka on viljelykiertokesantona, kunnostuskesantona, lantapatterin tai muun vastaavan tilapäisen syyn perusteella viljelemättä, ei kuitenkaan alueita, jotka eivät vielä ole olleet viljelykäytössä tai jotka on pysyvästi poistettu viljelystä;

2) luonnonniityillä ja -laitumilla aloja, joilla kasvaa luonnonheinää ja joita laidunnetaan tai käytetään tuen hakijan kotieläinten rehuntuotantoon kasvukauden 2004 ajan ja joilla ei tehdä muita vuosittaisia viljelytoimenpiteitä;

3) peruslohkojen muutoslomakkeella maa- ja metsätalousministeriön peruslohkojen muutoslomaketta 102C vuodelle 2004;

4) emolehmällä rodusta riippumatta vähintään kerran poikinutta nautaa, jota käytetään yksinomaan vasikoiden tuottamiseen ja jonka vasikoita kasvatetaan lihantuotantoon tai emolehmätuotannon lisäämiseen;

5) lypsylehmällä maidontuotantoon käytettävää vähintään kerran poikinutta nautaa;

6) sonnilla vähintään kuuden kuukauden ikäistä urospuolista kuohittua tai kuohitsematonta nautaa;

7) teurastetulla sonnilla ruhopainoltaan vähintään 220 kiloa painavaa tukialueella C3 tai C4 kasvatettua vuonna 2004 teurastettua kuohittua tai kuohitsematonta sonnia, joka on ollut hakijan hallinnassa yhtäjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta viimeisen kolmen elinkuukauden aikana;

8) hieholla vähintään kuuden kuukauden ikäistä poikimatonta nautaa;

9) emolehmähieholla vähintään kuuden kuukauden ikäistä emolehmäksi tarkoitettua poikimatonta nautaa, jonka käyttötavaksi nautarekisterissä on merkitty emolehmä;

10) teurastetulla hieholla ruhopainoltaan vähintään 170 kiloa painavaa vuonna 2004 teurastettua poikimatonta nautaa, joka on ollut hakijan hallinnassa yhtäjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta viimeisen kolmen elinkuukauden aikana;

11) naudalla 4―10 kohdassa tarkoitettua nautaa, joka on merkitty maa- ja metsätalousministeriön hyväksymillä korvamerkeillä ja joka on rekisteröity nautarekisteriin nauta-eläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1760/2000 mukaisesti;

12) naudan poikimisella normaalin tiineysajan jälkeen tapahtuvaa vasikoimista tai vähintään seitsemän kuukauden tiineysajan jälkeen tapahtuvaa luomista;

13) emakolla viimeistään laskentapäivänä vähintään kerran porsinutta sikaa ja vähintään kahdeksan kuukauden ikäistä emakoksi tarkoitettua nuorta porsimatonta sikaa;

14) karjulla viimeistään laskentapäivänä vähintään kahdeksan kuukauden ikäistä urospuolista sikaa;

15) lihasialla ruhopainoltaan vähintään 61 kiloa painavaa vuonna 2004 teurastettua sikaa, ei kuitenkaan porsinutta emakkoa tai teurastuksen yhteydessä nyljettyä karjua;

16) nuorella siitossialla vuoden 2004 aikana vähintään kolmen kuukauden ikäisenä mutta alle kahdeksan kuukauden ikäisenä siitokseen myytyä urospuolista sikaa ja vähintään kolmen kuukauden ikäistä siitokseen myytyä porsimatonta naaraspuolista sikaa;

17) sialla 13―16 kohdassa tarkoitettua emakkoa, karjua, lihasikaa ja nuorta siitossikaa, ei kuitenkaan villisikaa eikä lemmikkinä pidettävää minisikaa;

18) kanalla vähintään 16 viikon ikäistä kanaa, jonka munantuotanto käytetään kulutukseen tai poikasten tuotantoon;

19) ankkaemolla vähintään 25 viikon ikäistä ankkaa, jonka munantuotanto käytetään poikasten tuotantoon;

20) broileriemolla vähintään 18 viikon ikäistä kanaa, jonka munantuotanto käytetään poikasten tuotantoon;

21) hanhiemolla vähintään 30 viikon ikäistä hanhea, jonka munantuotanto käytetään poikasten tuotantoon;

22) kalkkunaemolla vähintään 29 viikon ikäistä kalkkunaa, jonka munantuotanto käytetään poikasten tuotantoon;

23) tarhatulla fasaaniemolla vähintään 26 viikon ikäistä fasaania, jonka munantuotanto käytetään poikasten tuotantoon;

24) tarhatulla sorsaemolla vähintään 26 viikon ikäistä sorsaa, jonka munantuotanto käytetään poikasten tuotantoon;

25) broilerilla tavanomaisessa tuotannossa lihantuotantoa varten jalostettua noin 40 päivän iässä teurastettavaa kananpoikaa taikka maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa ja elintarvikkeissa annetun asetuksen (ETY) N:o 2092/91 täydentämisestä siten, että asetus käsittää myös eläintuotannon annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1804/1999 mukaisesti harjoitettavassa tuotannossa vähintään 81 vuorokauden iässä teurastettavaa kananpoikaa;

26) lihasiipikarjalla vuoden 2004 aikana teurastettuja ankkoja, hanhia, kalkkunoita sekä tarhattuja fasaaneja ja sorsia;

27) uuhella lammasta, joka on karitsoinut vähintään kerran viimeistään 1 päivänä toukokuuta 2004 tai joka on tuolloin vähintään vuoden ikäinen;

28) kutulla maidontuotantoon tarkoitettua vuohta, joka on poikinut vähintään kerran viimeistään 1 päivänä toukokuuta 2004 tai joka on tuolloin vähintään vuoden ikäinen;

29) hevosella siitokseen käytettävää hevos- ja ponitammaa, vähintään 1-vuotiasta suomenhevosta sekä 1―3-vuotiasta muuta hevosta ja ponia;

30) siitostammalla hevosta ja ponia, joka on astutettu tai varsonut edellisen vuoden aikana;

31) vähintään 1-vuotiaalla suomenhevosella suomenhevosta, joka on muu kuin siitos-tamma;

32) broileriuntuvikolla broilerihautomolta tilalle alle kolmen vuorokauden ikäisenä toimitettua broileriksi kasvatettavaa kanan-poikaa;

33) kotieläintukihakemuksella maa- ja metsätalousministeriön tukihakemuslomaketta numero 101C kansallisista kotieläintuista vuodelle 2004, osat I ja II;

34) teurastamolla Elintarvikeviraston hyväksymää teurastamoa ja kunnan valvontaviranomaisen hyväksymää teurastuspaikkaa;

35) koko tilan hallintaoikeuden siirrolla koko tilaa koskevaa sukupolvenvaihdosta, koko tilan ostoa, myyntiä, yhtiömuodonmuutosta tai vuokrasopimuksen tekemistä sekä tapauksia, joissa avioliiton tai kuoleman takia tilan hallintaoikeus muuttuu joko kokonaan uuden tai jo aiemmin toiselta tilalta tukia hakeneen toisen tuenhakijan hallintaan;

36) nautarekisterillä ATK-pohjaista viranomaisrekisteriä, jonka teknisestä ylläpidosta vastaa Maatalouden Laskentakeskus Oy;

37) nautarekisteriotteella Maatalouden Laskentakeskus Oy:n nautatiloille kahden kuukauden välein lähettämää kirjettä, joka sisältää saatesivun, eläinyksikkölaskelman, nautaeläinluettelon, tapahtumaotteen sekä mahdollisesti tarkistuslistan ja

38) peitenimellä Suomen Hippos ry:n viideksi vuodeksi kerrallaan rekisteröimää hevosen omistusta osoittavaa nimeä.

3 §
Yhdessä harjoitettava maa- tai puutarha- talous

Jos maa- tai puutarhataloutta harjoitetaan maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001), jäljempänä tukilaki, 3 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla useamman luonnollisen henkilön toimesta yhdessä tai yhteisömuodossa, on kohdassa mainitun saman momentin 1 kohdan ehdot täyttävän viljelijän, yhtiömiehen, jäsenen tai osakkaan harjoitettava maa- tai puu-tarhataloutta siten, että:

1) hän osallistuu henkilökohtaisesti maa- tai puutarhataloustuotannon harjoittamiseen itse työtä tekemällä; tai

2) hän on henkilökohtaisesti verovastuussa toiminnasta tuloverolain (1535/1992) 9 §:ssä ja yhtymien sekä kuolinpesien osalta lisäksi 15―17 §:ssä säädetyllä tavalla.

2 luku

Tukien hakeminen

4 §
Tukien hakeminen

Tukien hakuajoista ja hakemuslomakkeista noudatetaan, mitä vuoden 2004 maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien hakuajoista ja hakemisesta annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (71/ 2004), jäljempänä hakuaika-asetus, säädetään.

Tässä asetuksessa tarkoitettuja tukia haetaan maa- metsätalousministeriön vahvistamilla vuoden 2004 tukihakemuslomakkeilla tai lomakkeita vastaavilla ATK-tulosteilla, jos niissä on sama tietosisältö samalla tavalla jaoteltuna eri sivuille kuin valmiiksi paine-tuissa lomakkeissa. Jos ATK-tuloste on lomakkeesta poiketen usealla sivulla, tulee jokainen erillinen sivu allekirjoittaa ja jokaisen sivun alareunaan on merkittävä päiväys ja tilatunnus, jos ne eivät tulostu lomakkeelle automaattisesti.

5 §
Tuen hakijan puoliso ja alaikäinen lapsi

Etelä-Suomen kansallisen tukiasetuksen 3 §:n 1 momentin 1 kohdan ja pohjoisen tukiasetuksen 2 §:n 1 momentin 11 kohdan tarkoittamaksi tuen hakijan puolisoksi katsotaan aviopuoliso tai tuen hakijan kanssa avioliitonomaisessa suhteessa elävä, tuloverolain 7 §:n 3 momentissa tarkoitettu henkilö ja tuen hakijan alaikäiseksi lapseksi henkilö, joka on 31 päivänä joulukuuta 2003 ollut alle 18-vuotias.

6 §
Tukihakemuksen peruuttaminen

Tukihakemuksen peruuttamisesta on ilmoitettava kirjallisesti tukihakemusta käsittelevälle viranomaiselle. Jos valvonnasta on jo ilmoitettu tuen hakijalle ja suoritetusta valvonnasta aiheutuu valvontaseuraamuksia, tukihakemusta ei voida peruuttaa. Muussa tapauksessa takarajana peruutuksen tekemiselle on ensimmäinen kyseessä olevan hakemuksen mukainen maksatustapahtuma.

Peruutus koskee koko tukityyppiä. Useamman hakukerran tuessa hakija voi peruuttaa yhden tukihaun edellä 1 momentissa mainituin rajoituksin.

Kasvintuotannon tukien hakemusta ei voida peruuttaa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen tallennusilmoituksen lähettämisen jälkeen, jos tallennusilmoituksessa on yksi tai useampi lohko merkitty sääntöjen vastaiseksi ja virhe on sellainen, että siitä aiheutuu seuraamus.

7 §
Selvitykset

Perunantuotannon ja niiden puutarhakasvien osalta, joiden markkinointi edellyttää kuulumista kasvintuotannon tarkastuskeskuksen ylläpitämään kasvinsuojelu- tai kasvisten laadunvalvontarekisteriin, kopio rekisteriin ilmoittautumisesta on liitettävä tukihakemukseen ainoastaan siinä tapauksessa, jos hakija ei vielä ole rekisterissä. Rekisteriin on ilmoittauduttava ennen tuen maksatusta.

3 luku

Kasvintuotannon tuet

8 §
Lohkot

Jos vuoden 2003 tukihaun jälkeen perus-lohkoja on jaettu, yhdistetty tai poistettu pysyvästi käytöstä taikka uusia peruslohkoja on perustettu tai peruslohkojen hallinnassa on tapahtunut muutoksia, on tuen hakijan haku-aika-asetuksessa mainittujen tukihakemuslomakkeiden lisäksi toimitettava peruslohkojen muutoslomake tai maa- ja metsätalousministeriön vuodelle 2004 vahvistaman kaavan mukainen ATK-tuloste.

Lohkojen merkitsemisessä, pinta-alojen ilmoittamisessa, hallinnon pinta-alojen hyväksymisessä ja karttaliitteissä noudatetaan mitä maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä peltokasvien tukijärjestelmän hallinnosta ja valvonnasta (155/2000) säädetään.

9 §
Viljelykseen soveltuva pelto

Tukilain 9 §:n 2 momentin 1 kohdassa sekä 10 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulta viljelykseen soveltuvalta pellolta edellytetään, että:

1) sitä käytetään maatalous- ja puutarha-kasvien viljelyyn;

2) sitä kesannoidaan Euroopan yhteisön kokonaan rahoittaman peltokasvien tukijärjestelmän mukaisesti;

3) se on ilmoitettu tilapäisesti viljelemättömänä peltona; tai

4) kotieläintukien osalta se on käytössä oleva luonnonniitty tai -laidun.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun pellon on oltava tuen hakijan hallinnassa kasvukauden 2004 ajan omistajana, maanvuokralain (258/1966) tarkoittamana vuokramiehenä, muun hallintasopimuksen kuin maanvuokra-sopimuksen nojalla tai testamenttiin taikka muuhun saantokirjaan perustuvan käyttöoikeuden nojalla. Pellon on oltava hakijan hallinnassa kuitenkin viimeistään 15 päivänä kesäkuuta 2004.

Vuoden 2004 aikana ensimmäistä kertaa käyttöönotettua raiviota ei voi ilmoittaa 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuna tilapäisesti viljelemättömänä peltona.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuksi pelloksi ei lueta peltoa, joka on poissa viljelyksestä luopumiseläkelain (16/1974) 6 §:n 2 momentin 3 kohdassa tai maatalousyrittäjien lopettamiskorvauksesta annetun lain (1330/1992) 9 §:ssä taikka maatalousyrittäjien luopumis-tuesta annetun lain (1293/1994) 12 §:ssä, sellaisena kuin se oli voimassa lain 1326/1999 voimaan tullessa, tarkoitettujen sitoumusten nojalla.

Puutarhakasvien puolen hehtaarin viljelyksessä olevaan peltoalaan luetaan mukaan avomaanvihannesten, marjojen, hedelmien, siemenmauste- ja lääkekasvien, koristekasvien ja yrttimausteiden viljelyalat sekä taimi-tarhat ja kasvimaaksi ilmoitetut alat.

10 §
Paikkakunnan tavanomainen viljelytapa

Tukilain 9 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla paikkakunnan tavanomaisella viljelytavalla tarkoitetaan sitä, että:

1) peltoa muokataan ja lannoitetaan tarkoituksenmukaisella tavalla;

2) kylvö tai istutus tehdään tasaisen itämisen mahdollistavalla tavalla;

3) viljelyssä käytetään alueelle soveltuvia kasvilajeja ja lajikkeita;

4) viljelyssä käytetään laadultaan ja määrältään riittävää siemen- tai taimimäärää;

5) kasvinsuojelusta on huolehdittu tarkoituksenmukaisella tavalla ja hukkakaura on torjuttu;

6) lohkon kasvukunto mahdollistaa korjuu- ja markkinakelpoisen sadon tuottamisen; ja

7) sato korjataan asianmukaisesti.

Satovahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaisen satovahingon tai tätä vastaavan syyn takia korjaamatta jäänyt sato ei ole este tukien maksamiselle, jos muista paikkakunnan tavanomaiseen viljelytapaan kuuluvista toimenpiteistä on huolehdittu asianmukaisesti. Satovahingosta tai vastaavasta on kuitenkin tehtävä kirjallinen ilmoitus välittömästi vahingon ilmaannuttua sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jolle tukihakemus on jätetty. Ilmoituksessa on yksilöitävä sato-vahingon tai vastaavan syy ja sadon korjaamatta jättämisen syy. Talvehtimisvaurioista kärsineiden kasvulohkojen osalta tuki voidaan maksaa, jos pääosalla lohkon pinta-alasta on sellainen kasvusto, jolla on mahdollista tuottaa korjuu- ja markkinakelpoinen sato.

11 §
Sadonkorjuu

Edellä 10 §:ssä säädetyn lisäksi vehnän, rukiin ja mallasohran tukien maksamisen edellytyksenä on jyväsadon korjaaminen.

Edellä 10 §:ssä säädettyjen tavanomaisen viljelytavan vaatimusten mukaisena nurmi-valtaisen sadon korjaamisena ei pidetä kasvuston maahan niittoa tai kompostointia taikka kasvuston hävittämistä muulla niihin verrattavalla tavalla.

Viljelyteknisille päistelohkoille, niillä kasveilla joiden viljelytapaan se kuuluu, nurmen tuki voidaan maksaa, vaikka satoa ei korjata tai aluetta ei laidunneta, jos kasvusto pidetään hoidettuna.

12 §
Puutarhakasvien viljely

Edellä 10 §:n 1 momentin 4 kohdassa mainittu paikkakunnan tavanomaisen viljelytavan täyttävä määrältään riittävä taimimäärä on marjapensaiden ja omenapuiden viljelyssä seuraava:

kasvia/ha
Mansikka, mesimarja ja jalomaarain 15 000
Herukat ja karviainen 2 200
Vadelma 2 800
Tyrni 800
Pensasmustikka 2 250
Omenapuu 400

Jos mansikkaa, mesimarjaa tai jalomaarainta viljellään niin, ettei muovia käytetä maanpinnan katteena ja syntyvien rönsytaimien annetaan juurtua emotaimien viereen, taimitiheys voi olla ensimmäisenä kasvukautena 11 000 kasvia hehtaaria kohti. Kasvutiheysvaatimuksia sovelletaan myös luomutuotannolle.

Kasvutiheysvaatimuksia ei kuitenkaan sovelleta ennen vuotta 2000 istutetuille tyrnin, pensasmustikan ja luomutuotannon kasvustoille, mutta niiden viljelyn tulee täyttää ammattimaisen viljelyn tunnusmerkit.

Kesäkuun 30 päivän 2004 jälkeen kylvetyt tai istutetut satoa tuottavat avomaan vihannekset sekä tilli ja persilja ovat tukikelpoisia, jos niiden kylvö- tai istutuspäivä on ilmoitettu kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2004. Marjapensaat ja omenapuut ovat tukikelpoisia, jos ne on istutettu viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2004.

4 luku

Kotieläintuet

13 §
Kotieläintukien hakeminen ja määräytyminen

Kotieläintukea haetaan hakijan hallinnassa olevista kotieläimistä, joilla tarkoitetaan hakijan omistuksessa olevia eläimiä, vuokra- tai leasingsopimuksella tai muulla perusteella hakijan hallinnassa olevia eläimiä.

Kotieläintukien hakemisessa ja määräytymisessä noudatetaan tässä asetuksessa säädetyn lisäksi mitä hakuaika-asetuksessa säädetään.

Etelä-Suomen kansallisen tukiasetuksen ja pohjoisen tukiasetuksen tarkoittamat eläin-ryhmät on määritelty tämän asetuksen 2 §:n 1 momentin 4―10 ja 13―31 kohdassa.

14 §
Tavanomainen tuotantotapa

Kotieläintukien maksamisen edellytys on, että tilalla harjoitetaan kotieläintaloutta kullekin tuen perusteena olevalle eläinlajille tavanomaisen tuotantotavan mukaisesti. Tavanomaisella tuotantotavalla tarkoitetaan ensisijaisesti sitä, että esimerkiksi emolehmiä pidetään lihantuotantoa varten kasvatettavien vasikoiden tuottamiseen, emakoita pidetään porsaiden tuottamista varten ja uuhia pidetään tilalla lihantuotantoa varten kasvatettavien karitsoiden tuottamiseen. Tuotannon, esimerkiksi porsaiden lukumäärän emakkoa kohti tai karitsoiden lukumäärän uuhta kohti, tulisi olla normaalilla tasolla suhteessa eläinmäärään.

Tukea voidaan maksaa myös eläimistä, joita pidetään tilalla tulonhankkimistarkoituksessa erilaisten uusien kotieläintuotannon toimintojen vuoksi. Toiminnasta ja sen tulonhankkimisluonteesta on tarvittaessa esitettävä maaseutuelinkeinoviranomaiselle selvitys. Tällainen selvitys on esimerkiksi todistus kuulumisesta ennakonpidätysrekisteriin kyseessä olevan toiminnan osalta.

15 §
Eläinten iän laskeminen

Kotieläinten ikä lasketaan siten, että eläin tulee tietyn kuukausimäärän ikäiseksi samannumeroisena päivänä kuin se on syntynyt. Sonnien, hiehojen, sikojen lihasikoja lukuun ottamatta sekä uuhien ja kuttujen ikää laskettaessa kuukaudessa katsotaan olevan 30 päivää.

Jos eläin on syntynyt 31 päivänä, sen ikä lasketaan samalla tavalla kuin 30 päivänä syntyneen eläimen ikä.

Jos eläin on syntynyt 29, 30 tai 31 päivänä ja se saavuttaisi tukeen oikeuttavan iän helmikuussa, eläimen kuukausimääräisen iän katsotaan täyttyvän 29 päivänä helmikuuta.

Siipikarjan ikä lasketaan kalenteriviikkojen mukaan.

Hevoselle maksettavaa tukea laskettaessa käytettävä ikä määräytyy siten, että hevonen on:

1) yksivuotias, jos se on syntynyt 1 päivän tammikuuta 2003 ja 31 päivän joulukuuta 2003 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien;

2) kaksivuotias, jos se on syntynyt 1 päivän tammikuuta 2002 ja 31 päivän joulukuuta 2002 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien; ja

3) kolmevuotias, jos se on syntynyt 1 päivän tammikuuta 2001 ja 31 päivän joulukuuta 2001 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien.

16 §
Emolehmät, emolehmähiehot, lypsylehmät, sonnit ja hiehot

Tuen hakijan tulee tarkistaa nautoja koskevat tiedot tuen hakijalle lähetettävästä nautarekisteriotteesta ja tehdä tarvittavat korjaukset nautarekisteriin.

Mahdolliset korjaukset nautarekisteriotteen tietoihin tulee tehdä 20 kalenteripäivän kuluessa otteen tulostamispäivämäärästä. Nauta-rekisteriotteen tarkistuslistalle on tulostettu päivämäärä, jolloin korjaukset on viimeistään tehtävä.

Vuoden 2004 tuen perusteena olevat emo-lehmien emolehmähiehojen, lypsylehmien, sonnien ja hiehojen keskimääräiset eläinyksikkömäärät ilmenevät vuoden 2004 syyskuun nautarekisteriotteelta.

17 §
Nautojen tukikelpoisuuspäivien määräytyminen

Emolehmien, emolehmähiehojen, lypsy-lehmien, sonnien ja hiehojen ensimmäisellä tukikelpoisuuspäivällä tarkoitetaan sitä päivää, jolloin eläin tulee tuen piiriin. Se voi olla tuen määräytymisajanjakson ensimmäinen päivä, päivä, jolloin eläin saavuttaa vaaditun iän, poikimista seuraava päivä tai eläimen ostopäivää seuraava päivä.

Eläimen viimeisellä tukikelpoisuuspäivällä tarkoitetaan sitä päivää, jolloin eläin poistuu tuen piiristä. Se voi olla eläimen poistopäivä, toiseen ikäryhmään siirtymistä edeltävä päivä, tuen määräytymisajanjakson viimeinen päivä tai hieholla poikimispäivä.

18 §
Teurastetut hiehot ja sonnit

Etelä-Suomen kansallisessa tukiasetuksessa ja pohjoisessa tukiasetuksessa säädetyn teurastetuista hiehoista ja sonneista maksettavan tuen hakemisessa noudatetaan soveltuvin osin mitä Euroopan yhteisön kokonaan rahoittamista teurastusperusteisista palkkioista ja lisätuesta annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (1014/2000) sekä Euroopan yhteisön kokonaan rahoittamien eläinpalkkioiden hakuajoista vuonna 2004 sekä emolehmä- ja uuhipalkkiokiintiöiden hakulomakkeista vuonna 2004 annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (983/2003) säädetään.

Tukea voidaan maksaa tuottajalle, joka on tehnyt hakuaika-asetuksen 2 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetun osallistumisilmoituksen teurastetuista hiehoista ja sonneista maksettavaan kansalliseen tukeen ja jonka tukeen oikeutettu eläin teurastetaan teurastamossa, joka on ilmoittautunut naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1254/1999 säädettyyn Euroopan yhteisön kokonaan rahoittamaan teurastuspalkkiojärjestelmään.

19 §
Lihasikojen ja lihasiipikarjan tukihakemuksen liitteet

Kotieläintukihakemuksen II-osan liitteenä tulee olla teuraseläinten ostajalta, jäljempänä ostaja, alkuperäisenä tai jäljennöksenä kuitti, josta on käytävä ilmi:

1) ostajan nimi;

2) teuraseläimen myyjän nimi; ja

3) eläimen teurastuspäivämäärä ja ruhopaino.

Jos ostajana on muu kuin teurastamo tai teurastamo ei itse suorita teurastusta, on tositteesta lisäksi käytävä ilmi teurastamon nimi, jossa eläin on teurastettu.

Ostaja voi toimittaa tuottajalle myös yhteenvedon vuoden 2004 aikana teurastetuista eläimistä. Yhteenvedosta on käytävä ilmi:

1) teuraseläinten myyjän nimi ja/tai tilatunnus;

2) vuosi, jonka aikana eläimet on teurastettu;

3) teurastettujen lihasikojen lukumäärä tai teurastetun lihasiipikarjan nimi ja lukumäärä teurastamoittain; ja

4) maininta siitä, sisältyykö lukumäärään myös eläimiä, jotka tuottaja on teurastuttanut ja ottanut takaisin tilalle.

Jos ostajana on muu kuin teurastamo, on yhteenvedosta käytävä ilmi lihasikojen ja lihasiipikarjan lukumäärä teurastamoittain.

Lihasikojen osalta lukumäärätiedon lisäksi yhteenvedossa on oltava teksti, jonka mukaan yhteenveto sisältää lihasiat, joiden ruhopaino on ollut vähintään 61 kiloa.

Yhteenveto on tehtävä osakeyhtiömuotoisten ostajien osalta osakeyhtiölain (734/1978) 16 luvun 7 a §:ssä säädetylle lomakkeelle tai ostajan ollessa muu yhteisö tai yksittäinen toiminnanharjoittaja vastaavat tiedot sisältävälle lomakkeelle, josta ilmenevät 3―5 momentissa tarkoitettujen tietojen lisäksi ilmoittajan nimi ja yhteystiedot. Yhteenveto on allekirjoitettava tai varustettava yrityksen leimalla ja ilmoittajan yhteystiedoilla, mukaan lukien puhelinnumerotiedot.

Jos ostajan tulostustoiminnot hoidetaan koneellisesti siten, ettei yhteenvetojen allekirjoittaminen tai leimaaminen ole mahdollista, on ostajan toimitettava teuraseläinten myyjälle toimitettavan yhteenvedon lisäksi maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskukselle tiedot tuen perusteena olevista eläimistä.

Jos kunnan valvontaviranomaisen hyväksymässä teurastuspaikassa teurastetaan sen osakkaan, yhtiömiehen, jäsenen tai muun vastaavan teurastuspaikan omistajiin kuuluvan tahon kasvattamia eläimiä, ei teurastus-paikka voi antaa 3 momentissa tarkoitettua yhteenvetoa. Tukihakemuksen liitteenä on tällöin oltava kopio punnituspäiväkirjan niistä sivuista, joissa on ruhopainomerkinnät sekä muu mahdollinen selvitys teurastetuista eläimistä.

20 §
Nuorten siitossikojen tukihakemuksen liitteet

Kotieläintukihakemuksen II-osan liitteenä on oltava eläimen myynti-ilmoitus tai muu hyväksyttävä selvitys, josta on käytävä ilmi seuraavat tiedot:

1) eläimen myyjän nimi;

2) eläimen myyntipäivämäärä;

3) ostajan tai välittäjän nimi;

4) ostajan tai välittäjän yhteystiedot, mukaan lukien puhelinnumerotiedot;

5) eläimen syntymäaika; ja

6) eläimen korvanumero.

Eläinten ostaja tai välittäjä voi tehdä ostamistaan nuorista siitossioista vuosiyhteenvedon, jonka on kunkin eläimen osalta sisällettävä 1 momentissa luetellut tiedot.

21 §
Kuttujen maidontuotanto

Kuttujen tuen määräytymisen perusteeksi hyväksytään maitomäärä, joka on:

1) toimitettu meijeriin;

2) myyty suoraan tilalta;

3) käytetty myyntiin sekä omaan käyttöön valmistetun juuston valmistukseen;

4) käytetty myyntiin tarkoitettujen muiden tuotteiden valmistukseen; tai

5) käytetty tuen hakijan omassa taloudessa.

Eläinten ravinnoksi sekä kutun maidosta valmistettujen tuotteiden valmistuksen testa-ukseen käytettävää maitomäärää ei lasketa mukaan tuen määräytymisen perusteeksi hy-väksyttävään maitomäärään.

Tuen hakijan taloudessa käytettäväksi maitomääräksi hyväksytään 1,0 litraa henkilöä ja päivää kohti. Tuen hakijan taloudessa oleviksi henkilöiksi luetaan henkilöt, joiden väestö-tietolaissa (507/1993) tarkoitettu asuinpaikka on sama kuin tuen hakijalla.

22 §
Hevoset

Hevosten tulee pääsääntöisesti olla rekisteröityinä Suomen Hippos ry:n ylläpitämään rekisteriin viimeistään 1 päivänä toukokuuta 2004. Tuen hakijan tulee huolehtia siitä, että rekisteriin ilmoitetut tiedot ovat ajan tasalla.

Tukea voidaan hakea myös vuokra- tai leasingsopimuksella tai muulla perusteella hallitusta hevosesta. Jos tukea haetaan vuokra- tai leasingsopimuksella tai muulla perusteella hallitusta rekisteröidystä hevosesta, hallintamuutoksen tulee olla rekisteröitynä Suomen Hippos ry:n ylläpitämään rekisteriin viimeistään 1 päivänä toukokuuta 2004.

Jos hevonen on osaomistuksessa, on koti-eläintukihakemuksen I-osan liitteenä oltava valtakirja, jolla muut omistajat antavat suostumuksensa tuen hakemiseen. Valtakirjassa on mainittava mahdollinen osaomistukseen liittyvä peitenimi.

Tamman on oltava astutettu jalostukseen hyväksytyllä oriilla. Ponitamman on oltava puhdasrotuinen ja sille käytetyn oriin tulee edustaa samaa rotua.

Suomenhevostammat ja lämminveriset ravihevostammat voidaan astuttaa myös tuen hakijan omalla oriilla. Jos tamma on astutettu omalla kantakirjaamattomalla oriilla, tuen hakijan on ennen tuen maksamista toimitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle oikeaksi todistettu jäljennös varsomistodistuksesta tai eläinlääkärin antama lausunto tamman luomisesta.

5 luku

Eläimistä ja kutun maidosta pidettävä kirjanpito

23 §
Naudat

Naudoista on pidettävä ajan tasalla olevaa nautaeläinten merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (7/1999) 12 §:ssä säädettyä nauta-eläinluetteloa.

24 §
Siat

Sioista on pidettävä ajan tasalla olevaa kirjanpitoa sikojen merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1296/2001) 11 §:ssä säädetyllä tavalla.

25 §
Siipikarja

Siipikarjasta on pidettävä ajan tasalla olevaa kirjanpitoa, josta on käytävä ilmi eläin-ryhmien tasolla eläinten lukumäärän lisäykset ja vähennykset. Lisäyksinä tulee kirjanpitoon merkitä eläinten syntymät ja ostot ja vähennyksinä eloon myynnit, teuraaksi myynnit sekä kuolemat.

26 §
Uuhet, kutut ja hevoset

Uuhista ja kutuista on pidettävä ajan tasalla olevaa kirjanpitoa lampaiden ja vuohien rekisteröinnistä ja merkitsemisestä annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (918/1997) 12 §:ssä säädetyllä tavalla.

Hevosista on pidettävä ajan tasalla olevaa kirjanpitoa, josta on käytävä ilmi eläinryhmien tasolla eläinten lukumäärän lisäykset ja vähennykset. Lisäyksinä on kirjanpitoon merkittävä eläinten syntymät ja ostot ja vähennyksinä eloon myynnit, teuraaksi myynnit sekä kuolemat.

27 §
Kuttujen maidontuotannosta pidettävä kirjanpito

Edellä 21 §:ssä tarkoitetusta kuttujen maidontuotannosta on pidettävä kirjanpitoa maa- ja metsätalousministeriön lomakkeella numero 410. Jokaiselta kuukaudelta on täytettävä oma lomake. Kuttujen maidontuotannosta voidaan pitää kirjanpitoa myös ATK:lla. Jokaiselta kuukaudelta on tällöin saatava erillinen lomaketta vastaavat tiedot sisältävä tuloste.

Päivittäiseen 1 momentissa tarkoitettuun lomakekirjapitoon merkitään:

1) suoramyyntimaidon myynti sekä myyntiin tai omaan käyttöön valmistetun juuston valmistukseen käytetty maitomäärä; ja

2) suoramyyntimaidon ostajat.

Kuukausittaiseen 1 momentissa tarkoitettuun lomakekirjanpitoon merkitään:

1) kuukauden aikana valmistetun juuston määrä juustotyypeittäin;

2) kuukausittain tuen hakijan taloudessa käytetty maitomäärä; ja

3) kuukauden aikana meijeriin toimitettu maitomäärä.

Jos kutun maidosta tehdään myyntiä varten muita tuotteita kuin juustoa, on maidon käytöstä pidettävä erillistä tuotekohtaista päivittäistä kirjanpitoa, johon on lisäksi merkittävä kunkin kuukauden aikana myyntiin valmistettujen tuotteiden määrä.

28 §
Kuttujen maidontuotannosta pidettävän kirjanpidon toimittaminen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle

Tuen hakijan on toimitettava 27 §:n 1 momentissa tarkoitettu kuukausittainen lomake tai vastaavat tiedot sisältävä ATK-tuloste 1 päivän syyskuuta 2003 ja 31 päivän elo-kuuta 2004 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, tuotetun tuen määräytymisen perusteeksi hyväksyttävästä kutun maidon määrästä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 15 päivänä syyskuuta 2004.

Kutun pidon aloittavan hakijan on toimitettava 27 §:n 1 momentissa tarkoitettu kuukausittainen lomake tai vastaavat tiedot sisältävä ATK-tuloste touko-elokuussa 2004 tuotetun, tuen määräytymisen perusteeksi hyväksyttävästä kutun maidon määrästä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 15 päivänä syyskuuta 2004.

Muita tuotteita kuin juustoa valmistavien hakijoiden on toimitettava 27 §:n 4 momentissa tarkoitettu erillinen tuotekohtainen kuu-kausittainen kirjanpito edellä 1 ja 2 momentissa mainituilta ajanjaksoilta kunnan maa-seutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 15 päivänä syyskuuta 2004.

6 luku

Hallintaoikeuden siirrot

29 §
Kasvintuotannon tuet

Yksittäisen kasvulohkon hallinnansiirroissa kasvulohkon hallintaoikeuden on oltava siirrettynä uudelle haltijalle viimeistään 15 päivänä kesäkuuta 2004. Hallinnan siirto edellyttää kirjallisen kauppakirjan, vuokra- tai muun hallinnansiirtosopimuksen, peruslohkojen muutoslomakkeen ja maa- ja metsätalousministeriön kylvöalailmoituslomakkeen numero 117 toimittamista kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 15 päivänä kesäkuuta 2004.

Jos koko tilan hallinnan siirto on tapahtunut ennen kasvintuotannon tukien hakua, tilan uusi haltija hakee kasvintuotannon tuet.

Jos koko tilan hallinnan siirto on tapahtunut kasvintuotannon tukihaun jälkeen, kuitenkin viimeistään 31 päivänä elokuuta 2004, voidaan tukihakemuksen hakijaksi kasvintuotannon tuissa muuttaa tilan uusi haltija.

Uuden haltijan on osoitettava tapahtunut koko tilan hallinnan siirto toimittamalla viimeistään 13 päivänä syyskuuta 2004 kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle maa- ja metsätalousministeriön ilmoituslomake numero 156 koko tilan hallinnan siirrosta. Lomakkeen mukana on toimitettava tarpeelliset kopiot kauppakirjasta, vuokrasopimuksesta ja muista vastaavista selvityksistä.

Nuorten viljelijöiden tuki voidaan maksaa jatkajalle, jos sukupolvenvaihdos tapahtuu hakuajan jälkeen, kuitenkin viimeistään 31 päivänä elokuuta 2004, sillä edellytyksellä, että tilan entinen haltija on jättänyt muutoin tuen myöntämisen edellytykset täyttävän hyväksytyn tukihakemuksen nuorten viljelijöiden tuesta.

30 §
Lopullisten kotieläintukien hakeminen

Jos koko tilan hallinnan siirto on tapahtunut ennen kotieläintukien ennakoiden hakua tai jos kotieläintukien ennakon hakijaksi on muutettu uusi haltija ja ennakot on maksettu uudelle haltijalle, tilan uusi haltija hakee lopulliset kotieläintuet.

Jos koko tilan hallinnan siirto tapahtuu ennakoiden maksamisen jälkeen, ennen lopullisten kotieläintukien maksamista, lopullista tukea kotieläintukihakemuksella 101C, maa- ja metsätalousministeriön osallistumisilmoituslomakkeella numero 162 ja maa- ja metsätalousministeriön hakemuslomakkeella numero 167 ovat voineet hakea joko tilan entinen haltija, tilan uusi haltija tai molemmat. Kyseisen tilatunnuksen osalta ne muodostavat kuitenkin vain yhden hakemuksen, joten tukihakemuslomakkeilta tiedot tallennetaan sille hakijalle, jolle ennakot on maksettu.

Kansallisen kotieläintukihaun piiriin voidaan laskea, tilan entisen ja uuden haltijan välisen sopimuksen perusteella, kaikki entisen haltijan hallinnassa olleet vuoden 2004 tuen piirissä olevat eläimet. Tukihaun piiriin voivat siten kuulua myös emolehmät, emo-lehmähiehot, sonnit, lypsylehmät ja hiehot 1 päivästä heinäkuuta 2003 alkaen sekä emakot, kanat, broileriemot ja kalkkunaemot 1 päivästä lokakuuta 2003 alkaen.

Jos kaksi tai useampi tila on yhdistetty, yhdistymisessä muodostuneen tilan haltija voi 3 momentissa tarkoitetulla tavalla hakea lopulliset tuet yhdistyvillä tiloilla kasvatetuista vuoden 2004 tuen piirissä olevista eläimistä. Tilalta, jonka tilatunnus jää pois käytöstä yhdistymistilanteessa, peritään maksettu koti-eläintukien ennakko takaisin valtiolle.

31 §
Lopullisten kotieläintukien maksaminen

Jos tuottajalle on maksettu kotieläintuen ennakoita ja tilalla tapahtuu koko tilan hallinnan siirto ennakoiden maksamisen jälkeen, lopulliset kansalliset kotieläintuet maksetaan sille tuen hakijalle, jolle on maksettu ennakot eli tilan entiselle haltijalle.

Jos tuottajalle ei ole maksettu kotieläintukien ennakoita, tilan entinen haltija ja tilan uusi haltija voivat keskenään sopia, kummalle hakijoista lopulliset kansalliset kotieläintuet maksetaan.

Jos osapuolet haluavat, että lopulliset koti-eläintuet maksetaan tilan uudelle haltijalle, tilan uuden haltijan on toimitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle sopimus lopullisten kotieläintukien maksamisesta tilan uudelle haltijalle ennen ensimmäisten kotieläintukien lopullista maksamista. Tilan uuden haltijan on osoitettava tapahtunut koko tilan hallinnan siirto toimittamalla kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle maa- ja metsätalousministeriön ilmoituslomake numero 156 koko tilan hallinnan siirrosta sekä kopiot kauppakirjasta, vuokrasopimuksesta ja muista vastaavista selvityksistä, jos niitä ei ole sinne aikaisemmin toimitettu.

Koko tilan hallinnan siirroissa kotieläintukien myöntämisen edellytyksenä olevan pellon hallintavaatimus täyttyy, jos kyseisellä tilalla on saman tilatunnuksen alaisuudessa ollut 9 §:ssä tarkoitettu peltoala hallinnassaan.

32 §
Rehuala tilojen yhdistymistilanteissa

Jos kaksi tai useampi tila yhdistetään viimeistään 31 päivänä elokuuta 2004, käytetään yhdistymisessä muodostuneen tilan rehualana yhdistyvien tilojen yhteenlaskettua rehualaa.

Jos kaksi tai useampi tila yhdistetään 1 momentissa mainitun päivämäärän jälkeen, käytetään rehualana sen tilan rehualaa, jonka tilatunnus jää yhdistymisessä muodostuneelle tilalle.

7 luku

Erinäiset säännökset

33 §
Maksatuksista pidättäytyminen eläinsuojelu-tapauksissa

Jos kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen tietoon tulee tapauksia, joissa on aloitettu syyteharkinta tukilain 16 §:n 3 momentissa tarkoitetussa asiassa, on tuen maksatus välittömästi keskeytettävä. Tällöin lopullinen päätös asiasta tehdään tuomioistuimen lain-voimaisen ratkaisun jälkeen.

34 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 17 päivänä maaliskuuta 2004.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 2004

Maa- ja metsätalousministeri
Juha Korkeaoja

Maatalousneuvos
Olli-Pekka Peltomäki

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.