Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 178/2003 (Julkaistu 22.12.2003)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä,
muutetaan opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 14 päivänä joulukuuta 1998 annetun asetuksen ( 986/1998 ) 3 §:n 1 momentti, 8 §:n 1―3 momentti sekä 9, 12 ja 17 §, sellaisena kuin niistä on 8 §:n 3 momentti asetuksessa 327/2000, sekä
lisätään asetukseen uusi 22 a §, seuraavasti:
3 §Kielitaitovaatimukset
Rehtorilla tulee olla oppilaitoksen opetuskielessä erinomainen suullinen ja kirjallinen taito.
8 §Erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus
Perusopetuslain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua erityisopetusta on kelpoinen antamaan henkilö:
joka on suorittanut kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 14 §:n 1 momentin mukaisen erityisopettajien koulutuksen;
jolla on tässä asetuksessa säädetty kelpoisuus antaa luokanopetusta ja joka on suorittanut 1 kohdassa mainitun asetuksen 14 §:n 2 momentissa tai kasvatustieteellisistä tutkinnoista ja opinnoista annetun asetuksen 35 §:ssä tarkoitetut erityisopettajan opinnot; tai
joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon sekä 2 kohdassa mainitut erityisopettajan opinnot.
Perusopetuslain 17 §:n 2 momentissa tarkoitettua erityisopetusta on kelpoinen antamaan henkilö:
joka on suorittanut kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 14 §:n 1 momentin mukaisen erityisopettajien koulutuksen sekä peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot;
jolla on tässä asetuksessa säädetty kelpoisuus antaa luokanopetusta ja joka on suorittanut 1 kohdassa mainitun asetuksen 14 §:n 2 momentissa tai kasvatustieteellisistä tutkinnoista ja opinnoista annetun asetuksen 35 §:ssä tarkoitetut erityisopettajan opinnot; tai
jolla on muu kuin 12 päivänä lokakuuta 1984 annetun peruskouluasetuksen 102 §:n 2 momentissa säädetty, tämän asetuksen mukaan aineenopettajalta vaadittava kelpoisuus ja joka on suorittanut 2 kohdassa tarkoitetut erityisopettajan opinnot sekä peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot.
Perusopetuslain 17 §:n 2 momentissa tarkoitetuille oppilaille esiopetusta ja kehitysvammaisille oppilaille myös muuta erityisopetusta on kelpoinen antamaan myös henkilö, joka on suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon sekä kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 14 §:n 2 momentissa tai kasvatustieteellisistä tutkinnoista ja opinnoista annetun asetuksen 35 §:ssä tarkoitetut erityisopettajan opinnot. Esiopetusta 17 §:n 2 momentissa tarkoitetuille oppilaille on kelpoinen antamaan myös henkilö, jolla on 7 §:n 2―4 momentissa säädetty esiopetuksen opettajan kelpoisuus ja joka on suorittanut edellä tarkoitetut erityisopettajan opinnot. Avustavana opettajana perusopetuslain 17 §:n 2 momentissa tarkoitetuille oppilaille annettavassa opetuksessa ja saman lain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetuille oppilaille annettavassa esiopetuksessa voi toimia myös se, joka on suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon mutta ei edellä tarkoitettuja erityisopettajan opintoja.
9 §Kielitaitovaatimukset
Perusopetusta tai esiopetusta antavalla opettajalla tulee olla koulun opetuskielessä erinomainen suullinen ja kirjallinen taito.
Jos opetuskieli on muu kuin koulun opetuskieli tai jos kysymys on perusopetuslain 10 §:n 4 momentissa tarkoitetussa koulussa järjestettävästä opetuksesta, opetusta voi antaa myös henkilö, joka hallitsee opetuksessa käytettävän kielen. Opetushallitus määrää tarvittaessa, miten kielenhallinta osoitetaan.
Ruotsissa opettajankoulutuksen saaneella henkilöllä, joka on suorittanut koulutukseen kuuluvan opetusharjoittelun yksinomaan ruotsin kielellä, katsotaan olevan ruotsinkielisen koulun erinomainen opetuskielen suullinen ja kirjallinen taito. Ruotsinkieliseen kouluun voidaan ottaa muuta luokanopetusta kuin äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta antamaan enintään kahdeksi vuodeksi henkilö, joka on suorittanut luokanopettajan tutkinnon Norjassa tai Tanskassa, sen estämättä, että opettaja ei ole osoittanut opetuskielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa.
12 §Kielitaitovaatimukset lukiokoulutuksessa
Lukiokoulutuksessa opettajan tulee hallita opetuksessa käytettävä kieli.
Äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopetusta antavalla opettajalla tulee olla kyseisen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito.
17 §Kielitaitovaatimukset ammatillisessa koulutuksessa
Ammatillisessa koulutuksessa opettajan tulee hallita opetuksessa käytettävä kieli. Äidinkielen opetusta antavalla opettajalla tulee olla kyseisen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito.
22 a §Kielitaidon osoittaminen
Tässä asetuksessa tarkoitettu erinomainen suomen tai ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito osoitetaan suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetussa valtioneuvoston asetuksessa (481/2003) säädetyllä tavalla.
Esiopetusta antavalta opettajalta ei vaadita todistusta, jolla osoitetaan suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito, jos hän on saanut koulusivistyksensä ja suorittanut kelpoisuuden tuottavat opintonsa samalla kielellä.
Koulutuksen järjestäjä arvioi 3 §:n 2 momentissa, 12 §:n 1 momentissa ja 17 §:n 1 momentissa tarkoitetun kielenhallinnan riittävyyden.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.
Opetuskielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa ei vaadita rehtorilta eikä perusopetusta tai esiopetusta antavalta opettajalta, joka on tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan osoittanut täydellisesti hallitsevansa oppilaitoksen tai koulun opetuskielen.
Lukiossa äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta tai ammatillisessa koulutuksessa äidinkielen opetusta antavalta opettajalta ei vaadita kyseisen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa, jos hän on tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan osoittanut täydellisesti hallitsevansa kyseisen kielen tai hän tämän asetuksen voimaan tullessa on kelpoinen antamaan lukiossa äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta tai ammatillisessa koulutuksessa äidinkielen opetusta.
Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2003
Opetusministeri Tuula HaatainenHallitusneuvos Ulla Taskinen