825/2003

Puolustusvoimien tilapäisiin lentopaikkoihin, satamiin, varastoihin, polttoaineen jakelupaikkoihin, ampumaratoihin tai muihin vastaaviin tilapäisiin toimintoihin ei tarvita ympäristölupaa.

Jos ympäristölupa-asia koskee lentopaikkaa, jota käytetään merkittävässä määrin sotilas- ja siviili-ilmailuun, lupaharkinnassa on tarkasteltava erikseen siviili- ja sotilastoimintaa ja kohdistettava lupamääräykset erikseen puolustusvoimiin ja Ilmailulaitokseen tai muuhun lentopaikan pitäjään. Jos sotilasilmailuun käytetyn lentopaikan ympäristöluvan myöntämiselle ei ole melun vuoksi ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaan edellytyksiä, luvan myöntämisen edellytyksistä on poikettava tarpeellisessa määrin, jos sotilasilmailun erityisluonne sitä edellyttää ja lentopaikan käyttö on valtakunnan turvallisuuden kannalta perusteltua. Toiminnan haittoja arvioitaessa ei oteta huomioon puolustusvoimista annetun lain (402/1974) 2 §:n 1―3 sekä 6 ja 6 a kohdan mukaisten tehtävien suorittamisesta aiheutuvaa haittaa.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on pyydettävä lausunto alueelliselta ympäristökeskukselta, jos ympäristölupa-asia koskee toiminnan sijoittumista tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle. Lupaviranomaisen on lentoaseman ympäristölupa-asiassa pyydettävä liikenne- ja viestintäministeriön lausunto. Lupaviranomaisen on lisäksi pyydettävä lausunto kauppa- ja teollisuusministeriöltä harkitessaan ympäristönsuojelulain 43 §:n 4 momentissa tarkoitettua mahdollisuutta sähkön ja lämmön yhteistuotantoon sekä puolustusministeriöltä harkitessaan tämän asetuksen 4 b §:n 2 momentin soveltamista sotilasilmailuun käytettävän lentopaikan ympäristölupa-asiassa. Sosiaali- ja terveysministeriö antaa tarvittaessa lausuntoja periaatteellisesti tärkeistä terveyshaitan arvioimiseksi tarpeellisista seikoista sekä maa- ja metsätalousministeriö eläintautien tai eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien vaaran vuoksi.