807/2003

Annettu Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 2003

Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden 2004 voimavaroista

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 3 päivänä elokuuta 1992 annetun lain (733/1992) 6 §:n, sellaisena kuin se on laeissa 1114/1998 ja 716/2002, nojalla:

1 §

Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuden laskennan perusteena olevat laskennalliset kustannukset ovat arviolta 11 104 milj. euroa.

2 §

Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta laskettaessa ovat sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ikäryhmittäiset laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohti seuraavat:

sosiaalihuolto terveydenhuolto
0― 6-vuotiaat 4 290,02 538,40
7―64-vuotiaat 307,88 612,39
65―74-vuotiaat 571,75 1 451,12
75―84-vuotiaat 3 492,29 2 798,77
85 vuotta täyttäneet 9 757,32 4 858,85
3 §

Työttömien lukumäärän mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan työtöntä kohden ovat 391,28 euroa ja työttömyysasteen mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden 35,72 euroa.

4 §

Sairastavuuden mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden ovat 264,80 euroa.

5 §

Kunnan omarahoitusosuus on 1 489,95 euroa kunnan asukasta kohden.

6 §

Ennen vuotta 2004 vahvistetuista sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamishankkeista aiheutuviin kustannuksiin suoritetaan valtionosuutta arviolta 4,9 milj. euroa vuonna 2004 ja 0,8 milj. euroa vuonna 2005.

7 §

Jollei valtion talousarviosta muuta johdu, valtionavustuksen määrä (1 000 euroa) sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin on vuosina 2004–2005 seuraava:

2004 2005
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeet 12 330 19 430
Kansallisen terveydenhuollon hankkeen mukaiset kehittämishankkeet 30 000 30 000
Perustamishankkeet 8 000 5 000
Yhteensä 50 330 54 430

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin vuonna 2004 käytettävissä olevasta valtionavustuksesta jätetään 4 milj. euroa sosiaali- ja terveysministeriön käytettäväksi.

Kansallisen terveydenhuollon hankkeen mukaisiin kehittämishankkeisiin vuosina 2004 ja 2005 käytettävissä olevasta valtionavustuksesta jätetään kumpanakin vuonna 20 milj. euroa sosiaali- ja terveysministeriön käytettäväksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin vuosina 2004 ja 2005 käytettävissä olevasta valtionavustuksesta tulee lääninhallitusten suunnata pääosa Kansallisen sosiaalialan kehittämishankkeen mukaisiin hankkeisiin sekä Alkoholiohjelman toimeenpanoon.

8 §

Valtionavustusta sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeelle myönnetään vain, jos kunta tai kuntayhtymä on päättänyt toteuttaa riittävät palvelujen tehostamiseen tähtäävät järjestelyt. Erityisesti se koskee alueellisen yhteistyön parantamista ja hoitoa koskevan työnjaon selkeyttämistä.

9 §

Niille kunnille ja kuntayhtymille, jotka täyttävät 8 §:ssä asetetut edellytykset, voidaan myöntää valtionavustusta vuonna 2004 ja ehdollinen avustuspäätös voidaan tehdä vuodelle 2005 Kansallisen terveydenhuollon hankkeen mukaisille kehittämishankkeille, joiden sisältönä on jokin seuraavista alueista:

1) hoitoon pääsyn turvaaminen;

2) terveyskeskusten toimivuuden varmistaminen;

3) terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittäminen ja palvelujen tehostamiseen tähtäävät järjestelyt;

4) mielenterveyspalvelujen toimivuuden turvaaminen; sekä

5) henkilöstön saatavuuden ja osaamisen turvaaminen.

10 §

Niille kunnille ja kuntayhtymälle, jotka täyttävät 8 §:ssä asetetut edellytykset, voidaan myöntää valtionavustusta vuonna 2004 ja ehdollinen avustuspäätös voidaan tehdä vuodelle 2005 Kansallisen sosiaalialan kehittämishankkeen mukaisille hankkeille sekä Alkoholiohjelman toimeenpanoa toteuttaville hankkeille.

11 §

Valtionavustusta voidaan myöntää 9―10 §:ssä mainittujen hankkeiden lisäksi vuonna 2004 sellaisille sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeille, joiden osalta lääninhallitus on tehnyt vuonna 2003 ehdollisen avustuspäätöksen ja joiden sisältönä on jokin seuraavista alueista:

1) valtakunnallisten laatusuositusten toimeenpano;

2) syrjäytymisen ehkäisy sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä;

3) palvelujen saatavuuden ja laadun turvaaminen asuinpaikasta riippumatta;

4) henkilöstön saatavuuden ja osaamisen turvaaminen; sekä

5) ikääntyvän väestön toimintakyvyn turvaaminen, kotona asumisen tukeminen ja palvelutarpeisiin vastaaminen.

12 §

Sosiaali- ja terveysministeriön käytettäväksi 7 §:ssä jätetystä määrärahasta voidaan myöntää avustusta erityisvastuualueita koskeville hankkeille, läänien ja sairaanhoitopiirien rajat ylittäville hankkeille, kielellisten tai kulttuuristen vähemmistöjen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämishankkeille ja valtakunnallisesti merkittäville sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian kehittämishankkeille sekä muille kehittämishankkeille niiden laajuuden tai valtakunnallisen merkittävyyden perusteella.

Jos 1 momentissa mainittujen perusteiden mukaiselle kehittämishankkeelle on haettu avustusta lääninhallitukselta sille osoitetusta määrärahasta, voi lääninhallitus siirtää hakemuksen sosiaali- ja terveysministeriön käsiteltäväksi. Siirrosta on sovittava sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.

13 §

Myönnettäessä valtionavustusta Kansallisen sosiaalialan kehittämishankkeen mukaisille hankkeille tai 11 §:n mukaisille hankkeille tai tehtäessä 10 §:ssä mainittua ehdollista avustuspäätöstä tulee ottaa huomioon:

1) seutukunnallinen laajuus tai useiden kuntien yhteistyö;

2) kiinteä yhteys kunnallisen palvelujärjestelmän kehittämiseen;

3) hankkeen vaikuttavuus ja laaja-alainen hyödynnettävyys;

4) pysyvän parannuksen aikaansaaminen palvelujen järjestämisessä tai toimintatavoissa;

5) sosiaali- ja terveyspalvelujen erityisosaamisen turvaaminen;

6) avohuollon palvelujen parantaminen;

7) esteettömyys sosiaali- ja terveyspalveluissa;

8) sosiaalityön toimintaedellytysten turvaaminen;

9) kuntalaisten ja palvelujen käyttäjien osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen; tai

10) yhteistyön vakiinnuttaminen eri toimijoiden välillä.

14 §

Myönnettäessä valtionavustusta Kansallisen terveydenhuollon hankkeen mukaisille kehittämishankkeille tulee ottaa huomioon 13 §:n 1―4 sekä 10 kohdissa määriteltyjen kriteerien lisäksi seuraavaa:

1) hoidon tarpeen väheneminen muun muassa sairauksien ehkäisyn keinoin sekä hoidon saatavuuden ja laadun paraneminen;

2) terveyskeskustoiminnan, mielenterveystyön ja päihdehuollon järjestäminen yhteistyössä kunnallisen sosiaalitoimen kanssa seudullisiksi, toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi ottaen huomioon alueelliset olosuhteet sekä yhteistyötarpeet erikoissairaanhoidon kanssa;

3) erikoissairaanhoidon toiminnallisen yhteistyön ja työnjaon kehittäminen sairaanhoitopiireissä ja niiden välillä erityisvastuualueittain;

4) erikoissairaanhoitolain ja kansanterveyslain alaisten toimijoiden välisen ja keskinäisen yhteistyön lisääminen ja työnjaon selkiyttäminen;

5) terveydenhuoltopalvelujen kehittäminen pitkäjänteisesti;

6) uusien alueellisten työmuotojen kehittäminen sairauksien ehkäisyssä;

7) uusien merkittävien alueellisten työmuotojen kehittäminen sairauksien toteamisessa ja hoitamisessa;

8) toiminnan kehittämisen tukeminen henkilöstöä kouluttamalla tavoitteena muun muassa moniammatillisen yhteistyön ja johtamisen valmiuksien parantaminen;

9) alueellinen ja väestöryhmien välinen tasa-arvo sekä kielelliset olosuhteet; tai

10) terveyspalvelujärjestelmää rationalisoiva vaikutus.

15 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.

Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 2003

Peruspalveluministeri
Liisa Hyssälä

Kansliapäällikkö
Markku Lehto

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.