377/2003

Annettu Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 2003

Valtioneuvoston asetus luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä,

muutetaan luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta 29 päivänä kesäkuuta 2000 annetun valtioneuvoston asetuksen (644/2000) 3 §:n 9 kohta ja 10 §:n 2 momentti, sekä

lisätään 10 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi asetuksessa 361/2002, uusi 4 momentti, 12 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi viimeksi mainitussa asetuksessa, uusi 4 momentti, 14 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi viimeksi mainitussa asetuksessa, uusi 4 momentti, 22 §:ään uusi 2 momentti, 23 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi asetuksessa 449/2001, uusi 3 momentti, 26 §:ään uusi 2 momentti, 27 §:ään uusi 2 momentti, 28 §:ään uusi 2 momentti, 29 §:ään uusi 3 momentti, 30 §:ään uusi 3 momentti, asetukseen uusi 38 a § ja 45 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:

3 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:


9) tilapäisesti viljelemättömällä pellolla sellaista peltoa, joka on viljelykiertokesantona, kunnostuskesantona, lantapatterin tai muun vastaavan tilapäisen syyn perusteella viljelemättä; tilapäisesti viljelemättömäksi ei hyväksytä alueita, jotka eivät ole vielä olleet viljelykäytössä tai jotka on pysyvästi poistettu viljelystä tai jotka ovat muutoin pysyvästi viljelemättömiä;


10 §
Tukikelpoinen pelto

Tukikelpoiseksi ei hyväksytä peltoa, jota koskee luopumiseläkelain (16/1974) 6 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettu viljelemättömyyssitoumus, maatalousyrittäjien luopumiskorvauksista annetun lain (1330/1992) 9 §:ssä tarkoitettu viljelemättömyyssitoumus tai maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) 12 §:ssä tarkoitettu viljelemättömyyssitoumus. Jos viljelemättömyyssitoumuksen alaisen pellon hallinta siirtyy kyseisen sitoumuksen antaneelta henkilöltä sellaiselle viljelijälle, joka alkaa viljellä sanottua aluetta, kyseinen viljelijä voi hakea peltoa tukikelpoiseksi 46 §:n 2 momentin mukaisesti, jos määrärahatilanne mahdollistaa haun.


Pysyvästi viljelemättömäksi ilmoitettua tai pysyvästi viljelystä poistettua lohkoa ei hyväksytä tukikelpoiseksi. Pysyvästi viljelemättömäksi katsotaan ne peltolohkot, joita ei 3 §:n perusteella voida katsoa tilapäisesti viljelemättömäksi tai joita ei ole kesannoitu peltokasviasetuksessa säädetyllä tavalla. Jos pysyvästi viljelemättömäksi ilmoitettu tai pysyvästi viljelystä poistettu lohko otetaan myöhemmin viljelyyn, sitä voidaan hakea valtion talousarviossa vahvistetun määrärahan salliessa 46 §:n mukaisesti tukikelpoiseksi kyseisenä vuonna. Jos tukikelpoiseksi ilmoitettu lohko ilmoitetaan myöhempinä vuosina pysyvästi viljelemättömäksi tai se todetaan sellaiseksi valvonnassa, kyseessä on 48 §:ssä tarkoitettu sitoumukseen sisältyvän pinta-alan väheneminen.

12 §
Vähimmäispinta-ala

Ne tukikelpoiset lohkot, jotka ovat kasvinvuorottelun takia yhtenä sitoumusvuotena toisen sitoumuksen antaneen viljelijän hallinnassa, voidaan laskea lohkoa pääsääntöisesti hallitsevan viljelijän vähimmäispinta-alaan. Tässä tapauksessa viljelijän on haettava lohkojen vaihtoa erikseen kirjallisesti maatilan sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta, joka tekee päätöksen vaihdon hyväksyttävyydestä. Luonnonhaittakorvaus maksetaan tukikelpoista lohkoa viljelevälle. Jos vähimmäispinta-alaa koskeva ehto lukuun ottamatta tässä momentissa tarkoitettua tapausta ei enää täyty, sitoumus päättyy, mikä voi aiheuttaa jo maksettujen tukien takaisinperinnän korkoineen koko sitoumusajalta.

14 §
Vähimmäispinta-ala

Ne tukikelpoiset lohkot, jotka ovat kasvinvuorottelun takia yhtenä sitoumusvuotena toisen sitoumuksen antaneen viljelijän hallinnassa, voidaan laskea lohkoa pääsääntöisesti hallitsevan viljelijän vähimmäispinta-alaan. Tässä tapauksessa viljelijän on haettava lohkojen vaihtoa erikseen kirjallisesti maatilan sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta, joka tekee päätöksen vaihdon hyväksyttävyydestä. Ympäristötuki maksetaan tukikelpoista lohkoa viljelevälle. Jos vähimmäispinta-alaa koskeva ehto lukuun ottamatta tässä momentissa tarkoitettua tapausta ei enää täyty, sitoumus päättyy, mikä voi aiheuttaa jo maksettujen tukien takaisinperinnän korkoineen koko sitoumusajalta.

22 §
Sopimus suojavyöhykkeen perustamisesta ja hoidosta

Tässä pykälässä tarkoitettuja sopimuksia tehtäessä etusijalla ovat alueet, joille on laadittu suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma tai vastaava selvitys. Etusijalla ovat myös Suomenlahteen, Saaristomereen ja Selkämereen laskevien jokivesistöjen valuma-alueet, aiemmin toteutettuihin suojavyöhykkeisiin liittyvät kohteet, muut erityisen eroosioherkät viljelyalueet sekä vesiensuojelun painopistealueet ja tärkeät pohjavesialueet.

23 §
Sopimus kosteikon ja laskeutusaltaan perustamisesta ja hoidosta

Tässä pykälässä tarkoitettuja sopimuksia tehtäessä etusijalla ovat Suomenlahteen, Saaristomereen ja Selkämereen laskevien jokivesistöjen valuma-alueet ja sellaisten järvien valuma-alueet, missä toimenpiteillä voidaan merkittävästi pienentää vesistökuormitusta, lisätä maatalousalueiden luonnon monimuotoisuutta sekä edistää riista- ja kalataloutta.

26 §
Sopimus lannan käytön tehostamisesta

Tässä pykälässä tarkoitettuja sopimuksia tehtäessä etusijalla ovat ne kohteet, joilla on ollut voimassa maatalouden ympäristötuesta annetussa valtioneuvoston päätöksessä tarkoitettu erityistukisopimus lannan käytön tehostamisesta.

27 §
Sopimus pohjavesialueiden peltoviljelystä

Tässä pykälässä tarkoitettuja sopimuksia tehtäessä etusijalla ovat ne kohteet, joilla on ollut voimassa maatalouden ympäristötuesta annetussa valtioneuvoston päätöksessä tarkoitettu sopimus maataloustuotannon laajaperäistämisestä, joilla on vedenottamo sekä kohteilla, joilla voidaan katsoa olevan erityinen pohjaveden suojelutarve. Sopimusta ei voida tehdä ja korvausta maksaa sellaisista toimenpiteistä, joista viljelijä on saanut korvauksen vesioikeuden päätöksen perusteella.

28 §
Sopimus perinnebiotooppien hoidosta

Tässä pykälässä tarkoitettuja sopimuksia tehtäessä etusijalla ovat arvokkaiksi luokitellut ja Natura-verkostoon kuuluvat perinnebiotoopit sekä kohteet, joilla on ollut voimassa maatalouden ympäristötuesta annetussa valtioneuvoston päätöksessä tarkoitettu erityistukisopimus perinnebiotooppien hoidosta. Näiden lisäksi etusijalla sopimuksia tehtäessä ovat myös arvokkaiden alueiden yhteydessä olevat, kunnostuskelpoiset kohteet sekä paikallisesti arvokkaat kohteet.

29 §
Sopimus luonnon monimuotoisuuden edistämisestä

Tässä pykälässä tarkoitettuja sopimuksia tehtäessä etusijalla ovat valtakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut ja Natura-verkostoon kuuluvat maatalousalueiden luontokohteet sekä kohteet, joilla on ollut voimassa maatalouden ympäristötuesta annetussa valtioneuvoston päätöksessä tarkoitettu erityistukisopimus luonnon monimuotoisuuden edistämisestä.

30 §
Sopimus maiseman kehittämisestä ja hoidosta

Tässä pykälässä tarkoitettuja sopimuksia tehtäessä etusijalla ovat valtakunnallisesti ja alueellisesti arvokkailla maisema-alueilla sijaitsevat kohteet sekä kohteet, joilla on ollut voimassa maatalouden ympäristötuesta annetussa valtioneuvoston päätöksessä tarkoitettu erityistukisopimus maiseman kehittämisestä ja hoidosta. Näiden lisäksi etusijalla sopimuksia tehtäessä ovat myös taajamien ja matkailullisesti merkittävien reittien sekä liikenneväylien läheiset kohteet.

38 a §
Sopimuksen tai sen osan vaihtaminen toiseksi sopimukseksi

Sopimus tai sen osa voidaan vaihtaa toiseksi erityyppiseksi sopimukseksi sen voimassaoloaikana edellyttäen, että tällaiseen vaihtoon sisältyy ilmeisiä etuja ympäristön kannalta ja voimassa oleva sopimus tehostuu merkittävästi. Jos kyseessä on 10-vuotinen sopimus tai sen osa, joka vaihdetaan 5-vuotiseksi sopimukseksi, alkaa vaihtamishetkellä uusi 5-vuotinen sopimus. Jos kyseessä on 5-vuotinen sopimus tai sen osa, joka vaihdetaan 10-vuotiseksi sopimukseksi, alkaa vaihtamishetkellä uusi 10-vuotinen sopimus. Sopimuskausi jatkuu normaalisti mahdollisesti voimaan jäävän alkuperäisen sopimuksen osalta, jonka pinta-ala vaihtamisen jälkeen pienenee.

Sopimuksen osan vaihtaminen toiseksi sopimukseksi ei aiheuta 49 §:n mukaista sopimusalan vähenemistä. Jos kuitenkin viljelijä luopuu uudesta vaihtamisen jälkeen tehdystä sopimuksesta kokonaisuudessaan ja alkuperäinen sopimus jää voimaan, lasketaan poistuvat alueet vähenemiseksi aiempaan alkuperäiseen sopimukseen.

45 §
Sitoumuksen ja sopimuksen raukeaminen

Edellä 43 §:ssä tarkoitetuksi sitoumuksesta luopumiseksi ei katsota tilannetta, jossa sitoumuksen antanut viljelijä myy tai vuokraa koko tilansa sellaiselle viljelijälle tai sellaisille viljelijöille, jotka ovat antaneet vastaavan hallinnansiirtohetkellä voimassa olevan sitoumuksen. Luopuva viljelijä voi kuitenkin jättää kotitarveviljelyä varten pienen peltoalan. Tällainen myynti tai vuokraus voi tapahtua myös ennen kuin kolme vuotta on kulunut sitoumuksen alkamisesta. Tällaisessa tapauksessa sitoumus katsotaan rauenneeksi eikä maksettua tukea peritä takaisin.


Tämä asetus tulee voimaan 28 päivänä toukokuuta 2003.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 2003

Maa- ja metsätalousministeri
Juha Korkeaoja

Ylitarkastaja
Tiina Malm

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.