278/2003

Annettu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2003

Laki Liikenneturvasta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §
Liikenneturva ja sen tarkoitus

Liikenneturva, ruotsinkieliseltä nimeltään Trafikskyddet, on julkisoikeudellinen yhdistys, joka toimii valtakunnallisena liikenneturvallisuustyön keskusjärjestönä.

Liikenneturvan tarkoituksena on liikenneturvallisuuden edistäminen tiedotuksen, valistuksen ja koulutuksen keinoin.

2 §
Oikeustoimikelpoisuus

Liikenneturvan kelpoisuudesta saada nimiinsä oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä kantaa ja vastata on voimassa, mitä yhdistyslain (503/1989) 6 §:n 1 momentissa säädetään rekisteröidystä yhdistyksestä.

3 §
Liikenneturvan tehtävät

Liikenneturvan tehtävänä on:

1) harjoittaa liikenneturvallisuutta koskevaa tiedotus-, valistus- ja koulutustoimintaa;

2) harjoittaa Liikenneturvan toimintaa palvelevaa tutkimusta;

3) opastaa ja yhteensovittaa jäsenjärjestöjen liikenneturvallisuustyötä; sekä

4) tehdä aloitteita ja toimia muutoinkin liikenneturvallisuuden hyväksi.

4 §
Jäsenyys Liikenneturvassa

Liikenneturvan jäseniksi voidaan hyväksyä sellaiset valtakunnalliset yhdistykset ja muut yhteisöt, joiden toimialaan tai tehtäviin liikenneturvallisuuden edistäminen kuuluu tai läheisesti liittyy.

5 §
Liikenneturvan toimielimet

Liikenneturvan toimielimiä ovat keskusjärjestön kokous ja hallitus. Liikenneturvalla on toimitusjohtaja. Muista toimielimistä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Keskusjärjestön kokouksen muodostavat keskusjärjestön jäsenet.

Hallituksessa on puheenjohtaja ja yksitoista muuta jäsentä. Valtioneuvosto määrää puheenjohtajan ja neljä jäsentä, jotka edustavat liikenne- ja viestintäministeriötä, opetusministeriötä, sisäasiainministeriötä ja sosiaali- ja terveysministeriötä. Keskusjärjestön kokous valitsee seitsemän jäsentä, joiden joukossa tulee olla eri tienkäyttäjäryhmiä edustettuina. Kullekin jäsenelle määrätään tai valitaan henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtaja ja muut jäsenet määrätään tai valitaan kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Kunakin kalenterivuonna kuitenkin puolet jäsenistä on erovuorossa. Hallitus valitsee keskuudestaan kaksi varapuheenjohtajaa.

Jos ministeriötä edustava jäsen tai varajäsen hallituksessa eroaa tai kuolee kesken toimikauden, liikenne- ja viestintäministeriö määrää asianomaista ministeriötä kuultuaan hänen tilalleen uuden jäsenen tai varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

6 §
Toimielinten tehtävät

Keskusjärjestön kokouksessa:

1) päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle;

2) päätetään mahdollisesta jäsenmaksusta ja sen määrästä seuraavaksi toimintavuodeksi;

3) valitaan ne hallituksen jäsenet, joiden valinta 5 §:n 3 momentin mukaan kuuluu keskusjärjestön kokoukselle;

4) valitaan yksi tilintarkastaja ja tämän varamies, jonka valinta 12 §:n 2 momentin mukaan kuuluu keskusjärjestön kokoukselle; ja

5) määrätään hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten sekä tilintarkastajan palkkiot seuraavaksi toimintavuodeksi.

Hallituksen tehtävänä on:

1) vahvistaa seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio;

2) päättää Liikenneturvan jäsenten ottamisesta ja erottamisesta;

3) ottaa ja erottaa toimitusjohtaja ja määrätä hänen palkkaetunsa sekä määrätä toimitusjohtajalle sijainen;

4) vahvistaa Liikenneturvan työjärjestys; ja

5) käyttää muutoinkin Liikenneturvan ylintä päätösvaltaa asioissa, jotka eivät 1 momentin mukaan kuulu keskusjärjestön kokouksen päätösvaltaan.

Toimitusjohtajan tehtävänä on:

1) huolehtia Liikenneturvan talouden ja varojen hoidosta;

2) valmistella hallituksessa käsiteltävät asiat;

3) panna täytäntöön hallituksen päätökset; ja

4) johtaa Liikenneturvan toimintaa työjärjestyksen mukaisesti ja suorittaa ne muut toimeenpanovaltaan kuuluvat tehtävät, jotka eivät kuulu hallitukselle.

Keskusjärjestön kokouksen ja hallituksen muista tehtävistä, 5 §:n 1 momentissa tarkoitettujen muiden toimielinten tehtävistä sekä toimielinten toiminnasta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

7 §
Toiminnan rahoitus

Liikenneturvan toiminnan rahoitukseen voidaan käyttää liikennevakuutuslain (279/1959) 18 a §:n 1 momentin mukaisella liikenneturvallisuuden edistämiseen tarkoitetulla maksulla kerättyjä varoja.

Liikenneturvan toiminnan rahoitukseen voidaan käyttää myös muita tähän tarkoitukseen osoitettuja varoja sekä mahdollisista jäsenmaksuista ja suoritemaksuista kertyviä tuloja.

8 §
Yleishallinto-oikeudellisten periaatteiden soveltaminen

Liikenneturvan julkisten hallintotehtävien hoitamisessa on soveltuvin osin noudatettava hallintomenettelylakia (598/1982), lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) ja kielilakia (148/1922).

Liikenneturvan hallituksen jäsenet ja sen toimihenkilöt hoitavat Liikenneturvalle tämän lain mukaisesti annettuja julkisia hallintotehtäviä virkavastuulla.

Valitus Liikenneturvan päätökseen, jolla on ratkaistu tiedon saantia asiakirjasta koskeva asia, tehdään hallintolainkäyttölain (586/1996) 12 §:ssä tarkoitetulle toimivaltaiselle hallinto-oikeudelle.

9 §
Maksut

Liikenneturvan julkisiin hallintotehtäviin liittyvien suoritteiden maksullisuuden ja maksujen suuruuden yleisistä perusteista on soveltuvin osin voimassa, mitä valtion maksuperustelain (150/1992) 4―6 §:ssä säädetään. Mainituista suoritteista perittävistä maksuista voidaan säätää liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella noudattaen soveltuvin osin, mitä valtion maksuperustelain 8 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään.

10 §
Toiminnan valvonta

Liikenne- ja viestintäministeriö ohjaa ja valvoo Liikenneturvan toimintaa ja vahvistaa vuosittain varojen käyttösuunnitelman. Liikenneturvan tulee toimittaa ministeriölle valvontaa varten tarvittavat asiakirjat siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään.

Liikenne- ja viestintäministeriö pitää luetteloa henkilöistä, joilla on oikeus Liikenneturvan nimen kirjoittamiseen ja antaa luettelosta tietoja ja otteita.

11 §
Yhdistyslain säännösten soveltaminen

Keskusjärjestöstä ja sen jäsenistä on soveltuvin osin voimassa, mitä yhdistyslain 6 §:n 2 momentissa, 9, 11―15, 20, 24, 26, 31―34 §:ssä ja 35 §:n 1 ja 2 momentissa, 36, 37 sekä 39 §:ssä säädetään. Valtioneuvoston asetuksella säädetään asioista, joista yhdistyslain mukaan määrätään yhdistyksen säännöissä.

12 §
Kirjanpito ja tilintarkastus

Liikenneturvan kirjanpitoon ja tilinpäätökseen sovelletaan, mitä kirjanpitolaissa (1336/1997) säädetään.

Liikenneturvan hallinnon ja tilien tarkastamista varten tulee olla kaksi tilintarkastajaa, jotka ovat joko Keskuskauppakamarin hyväksymiä tilintarkastajia (KHT) tai julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajia (JHTT). Tilintarkastajista toisen valitsee keskusjärjestön kokous ja toisen määrää liikenne- ja viestintäministeriö. Kummallekin tilintarkastajalle valitaan tai määrätään myös varamies. Sen lisäksi Liikenneturvan tilintarkastukseen sovelletaan, mitä tilintarkastuslaissa (936/1994) säädetään.

13 §
Vahingonkorvausvelvollisuus

Sen lisäksi mitä yhdistyslaissa säädetään, Liikenneturvan hallituksen jäsenen ja toimihenkilön on korvattava vahinko, joka on aiheutettu Liikenneturvalle, sen jäsenelle tai muulle tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä rikkomalla. Tällaisen vahingon korvaamiseen sovelletaan muutoin yhdistyslain säännöksiä. Liikenneturvaan työsuhteessa olevan vahingonkorvausvelvollisuudesta on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään.

14 §
Tarkemmat säännökset

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan valtioneuvoston asetuksella.

15 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- kuuta 2004.

Tällä lailla kumotaan Liikenneturvasta 13 päivänä marraskuuta 1987 annettu asetus (843/1987) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Mainitun Liikenneturvasta annetun asetuksen nojalla hallintoneuvostoon valittujen ja määrättyjen jäsenten ja varajäsenten toimikausi jatkuu tämän lain voimaantulon jälkeen hallituksessa toimikauden loppuun.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

HE 211/2002
LiVM 22/2002
EV 238/2002

Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2003

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Liikenne- ja viestintäministeri
Kimmo Sasi

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.