1175/2002

Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2002

Valtioneuvoston asetus valtion talousarviosta annetun asetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiovarainministeriön esittelystä,

kumotaan valtion talousarviosta 11 päivänä joulukuuta 1992 annetun asetuksen (1243/1992) 60 §, sellaisena kuin se on asetuksessa 600/1997,

muutetaan 41 c §:n 1 momentti, 42 d §:n 2 momentti, 42 f §:n 1 momentti ja 66 c §:n 1 momentin 3 kohta,

sellaisina kuin niistä ovat 41 c §:n 1 momentti asetuksessa 1054/2000, 42 d §:n 2 momentti ja 42 f §:n 1 momentti asetuksessa 1111/1998 ja 66 c §:n 1 momentti mainitussa asetuksessa 600/1997,

lisätään asetukseen uusi 5 a ja 5 b §, 42 d §:ään uusi 2 momentti, jolloin muutettu 2 momentti ja nykyinen 3 ja 4 momentti siirtyvät 3―5 momentiksi, 66 b §:ään uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 5 momentiksi, sellaisina kuin niistä ovat 42 d § mainitussa asetuksessa 1111/1998 ja 66 b § mainitussa asetuksessa 600/1997, seuraavasti:

5 a §

Tulo tai meno kohdennetaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluvaksi siten kuin jäljempänä säädetään, jollei talousarviosta muuta johdu.

Maksullisen toiminnan tulon ja muun sekalaisen tulon sekä kulutus-, sijoitus- ja muun menon kohdentamisperusteena on suoritteen luovuttaminen tai tuotannontekijän vastaanottaminen (suoriteperuste) tai tulon taikka menon kertyminen laissa säädetyn tai muuten tehdyn sitoumuksen mukaisten velvoitteiden perusteella (suoriteperustetta vastaava peruste), jollei jäljempänä toisin säädetä. Korkotulo kohdennetaan siihen varainhoitovuoteen kuuluvaksi, jolta se kertyy lain säännöksen tai tehdyn sitoumuksen perusteella. Vähäinen tulo ja meno voidaan kohdentaa myös maksuun perustuen (maksuperuste).

Siirtomenon kohdentamisperusteena on valtionavun myöntöpäätöksen tekeminen (myöntöpäätösperuste) tai muu vastaava sitoutuminen menoon (muu sitoumusperuste). Silloin, kun oikeus saada valtionapu tai muu suoritus perustuu lakiin ja siirtomenon myönnettävästä ja maksettavasta määrästä säädetään yksityiskohtaisesti laissa tai maksettavaksi tuleva määrä määräytyy yksityiskohtaisesti lain nojalla (lakisääteinen siirtomeno), kohdentamisperusteena on kuitenkin menon maksettavaksi tulevan määrän yksityiskohtaista vahvistamista koskevan päätöksen tekeminen (maksatuspäätösperuste). Euroopan unionin rakennerahaston rahoitusosuus ja siihen liittyvä valtion rahoitusosuus kohdennetaan maksatuspäätöksen tai sitä vastaavalla perusteella.

Veron ja veronluonteisen tulon, osinkotulon, liikelaitosten voiton tuloutuksen ja valtiolle saatavan muun voitto-osuuden kohdentamisperusteena on maksuperuste.

Valtionvelan kuoletus ja korko, valtionvelan ottamiseen tai vähentämiseen liittyvä emissio- ja pääomatappio ja valtionvelan korkoa tai pääomaa suojaavista johdannaisista aiheutuva meno kohdennetaan maksuperusteella. Maksuperusteella kohdennetaan myös valtion lainanotto, valtionvelan ottamiseen tai vähentämiseen liittyvä pääoma- tai emissiovoitto ja valtionvelan korkoa tai pääomaa suojaavista johdannaisista kertyvä tulo.

Valtiolle takaisin maksettava laina kohdennetaan maksuperusteella.

5 b §

Tuotannontekijän hankinnasta aiheutuva meno tai suoritteen luovutuksesta kertyvä tulo kohdennetaan talousarviossa kokonaisuudessaan sille varainhoitovuodelle, jona tuotannontekijä vastaanotetaan tai suorite luovutetaan.

Edellä 1 momentissa säädetyn estämättä voidaan laajuudeltaan merkittävässä ja eri vaiheista koostuvan suoritteen luovutuksesta kertyvästä tulosta kohdentaa varainhoitovuoden tuloksi luovutuksen vaihetta tai suoritteen valmistusastetta vastaava osa. Suoritteesta varainhoitovuodelle kohdentuvan erilliskatteen tulee tällöin olla luotettavalla tavalla ennakoitavissa.

41 c §

Sen estämättä, mitä 41 b §:n 2 momentissa, 44 §:n 3 momentissa, 46 §:n 2 momentissa ja 47 §:n 1 momentissa säädetään, valtiokonttori voi koneellisen tietovälineen käyttämiseksi kirjanpidossa antaa virastolle, laitokselle ja talousarvion ulkopuolella olevalle valtion rahastolle luvan poiketa 47 §:n 2 ja 4 momentissa sekä 49 §:ssä tarkoitetuista toiminnoista. Samalla valtiokonttori voi antaa luvan ottaa kirjanpitoon 36 §:ssä tarkoitetut tositteet konekielisinä sekä tehdä 38 §:n 3 momentissa ja 39 §:n 1 momentissa tarkoitetut toiminnot konekielisinä. Jos valtiokonttori antaa virastolle, laitokselle tai talousarvion ulkopuolella olevalle rahastolle tässä momentissa tarkoitetun luvan, luvan saaneen on kuukausittain täsmäytyksin osoitettava, että kirjanpidon tositteet, kirjanpitotapahtumat ja kirjanpitomerkinnät on käsitelty täydellisinä pääkirjanpidossa.


42 d §

Korot ja koronluonteiset tulot ja menot kirjataan liikekirjanpidossa suoriteperustetta vastaavalla tavalla.

Liikekirjanpidossa muut kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetut tulot ja menot kirjataan samoin kuin talousarviokirjanpidossa.


42 f §

Jos edellä 42 d §:n 1 ja 2 momenteissa tarkoitetut menot ja tulot on varainhoitovuoden aikana kirjattu liikekirjanpitoon maksuperusteen mukaan, kirjaukset on vähäisiä 42 d §:n 2 momentissa tarkoitettuja tuloja ja menoja koskevia kirjauksia lukuun ottamatta, oikaistava ja täydennettävä ennen tilinpäätöksen laatimista suoriteperusteen tai suoriteperustetta vastaavan tavan mukaisiksi.


66 b §

Tilivirastojen välinen hallinnan siirto kirjataan liikekirjanpidossa hyödykkeen kuluksi kirjaamatta olevan hankintamenon määräisenä sen jälkeen kun 66 f ja 66 g §:ssä tarkoitetut vähennykset on tehty siirtoajankohtaan asti.


66 c §

Tilinpäätökseen merkitään:


3) velat velan ottamisen yhteydessä syntyneellä emissiovoitolla tai -tappiolla oikaistuun nimellisarvoon, tai jos velka on sidottu indeksiin taikka muuhun vertailuperusteeseen, se arvostetaan tätä korkeampaan muuttuneen vertailuperusteen mukaiseen arvoon;



Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.

Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran varainhoitovuoden 2003 talousarvioon, kirjanpitoon ja tilinpäätökseen.

Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2002

Ministeri
Suvi-Anne Siimes

Neuvotteleva virkamies
Tuomas Pöysti

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.