825/2002

Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2002

Valtioneuvoston asetus luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä,

muutetaan luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta 29 päivänä kesäkuuta 2000 annetun valtioneuvoston asetuksen (644/2000) 15 §:n 2 momentti, 16 §:n 2 momentti, 31 §, 35 §:n 1 momentti ja 41 §:n 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 15 §:n 2 momentti ja 16 §:n 2 momentti asetuksessa 361/2002 sekä 31 § osaksi asetuksessa 1220/2001 ja 35 §:n 1 momentti viimeksi mainitussa asetuksessa, seuraavasti:

15 §
Perustoimenpiteet

Kotieläintilan perustoimenpiteisiin voi sitoutua kesken sitoumuskauden vain, jos viljelijä aloittaa kotieläintuotannon tai lisää sitä siten, että tilalla on vähintään 0,4 eläinyksikköä tukikelpoista peltohehtaaria kohden tai vähintään kymmenen eläinyksikköä jäljellä olevan sitoumusajan. Kotieläintilan perustoimenpiteestä on luovuttava silloin, kun kotieläintuotanto tilalla alenee alle 1 momentissa tarkoitetun 0,4 eläinyksikön ja alle 1 momentissa tarkoitetun kymmenen eläinyksikön eikä syynä ole tiettyjen tuotantotapojen edellyttämä tai kotieläinrakennuksen peruskorjauksesta, laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta tai ylivoimaisesta esteestä aiheutuva lyhytaikainen tuotantotauko ja kyseessä oleva viljelijä on sitoutunut noudattamaan kotieläintilaa koskevia perustoimenpiteitä. Perustoimenpiteen voi viljelijä vaihtaa vain kerran sitoumuskauden aikana. Perustoimenpiteen voi vaihtaa myös silloin, kun tilalla tapahtuu koko tilan hallinnan siirto ja sitoumus siirretään 50 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Vaihtamisen ilmoittamisessa on noudatettava 52 §:ssä säädettyä. Säännösten mukaisen ilmoituksen jälkeen tai, ellei tällaista ole tehty, vaihtamista edellyttävää olosuhdemuutosta seuraavassa maksatuksessa tuki maksetaan uuden perustoimenpiteen mukaisena. Perustoimenpiteitä ovat:

1) viljelyn ympäristösuunnittelu ja -seuranta;

2) peltokasvien peruslannoitus;

3) kasvinsuojelu;

4) pientareet ja suojakaistat;

5) luonnon monimuotoisuuden ja maiseman ylläpitäminen; ja

6) kotieläintilan perustoimenpide.


16 §
Lisätoimenpiteet

Kotieläintilan lisätoimenpiteen voi valita vain sellainen kotieläintila, joka toteuttaa tai alkaa toteuttaa kotieläintilan perustoimenpidettä. Kotieläintilan lisätoimenpiteestä on luovuttava silloin, kun kotieläintuotanto maatilalla muutoin kuin tilapäisesti alenee alle 15 §:n 1 momentissa tarkoitetun 0,4 eläinyksikön ja alle 15 §:n 1 momentissa tarkoitetun kymmenen eläinyksikön. Viljelijän on ilmoittaessaan eläinmäärän vähenemisestä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ilmoitettava, minkä lisätoimenpiteen hän valitsee kotieläintilan lisätoimenpiteen tilalle. Lisätoimenpide on vaihdettava silloin, kun tilalla, jolla aloitetaan nauta-, hevos- tai lammastalous, valitaan kotieläintilan perustoimenpide kesken sitoumuskauden ja lisätoimenpiteeksi on aiemmin valittu peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus. Samoin lisätoimenpide on vaihdettava silloin, kun tilalla luovutaan lypsylehmistä ja lisätoimenpiteeksi on valittu maitohuoneen pesuvesien käsitteleminen. Lisätoimenpiteen voi vaihtaa silloin, kun tilalla tapahtuu koko tilan hallinnan siirto ja sitoumus siirretään 50 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Lisätoimenpiteen vaihdosta on ilmoitettava kirjallisesti kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle 10 työpäivän kuluessa tapahtuneesta muutoksesta. Kyseessä oleva viljelijä voi vaihtaa lisätoimenpiteen vain kerran sitoumuskauden aikana. Säännösten mukaisen ilmoituksen jälkeen tai, ellei tällaista ole tehty, vaihtamista edellyttävää olosuhdemuutosta seuraavassa maksatuksessa lisätoimenpiteen tuki maksetaan uuden lisätoimenpiteen mukaisesti.


31 §
Sopimus alkuperäisrotujen kasvattamisesta

Sopimuksessa alkuperäisrotujen kasvattamisesta viljelijä sitoutuu kasvattamaan lisäystarkoituksessa maatilallaan:

- itä-, länsi- tai pohjoissuomenkarjaa;

- valkoisia, mustia tai ruskeita suomenlampaita taikka harmaita suomenlampaita;

- saaristolampaita;

- suomenvuohia;

- suomenhevosia; tai

- maatiaiskanoja.

Sopimukseen hyväksyttävien eläinten, lukuun ottamatta kanoja, on oltava vähintään yhden vuoden ikäisiä sopimuskauden alkaessa. Sopimukseen hyväksyttävän suomenhevosen on oltava sopimuskauden alkaessa suomenhevosen rekisteriin merkitty siitostamma tai kantakirjattu ori. Sopimukseen hyväksyttävien kanojen on oltava sopimuskauden alkaessa vähintään puolen vuoden ikäisiä. Viljelijän on toimitettava ennen sopimuskauden päättymistä työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosastolle selvitys siitä, että sopimukseen sisältyviä eläimiä on käytetty kyseisen rodun lisäämiseen.

Sopimus voidaan tehdä hakijan tai hänen perheenjäsenensä omistamista tai hallinnassa olevista alkuperäisrodun eläimistä. Perheenjäsenellä tarkoitetaan 3 §:n 2 kohdassa tarkoitettua puolisoa ja viljelijän alle 18-vuotiasta lasta.

35 §
Erityistuen määrä

Sopimuksen tehneelle viljelijälle maksetaan vuosittain erityistukea sopimukseen sisältyvältä peltohehtaarilta, muun alueen hehtaarilta, eläinyksiköltä tai kanojen osalta tilaa kohti enintään seuraavan taulukon mukaisesti:

Sopimus Euroa
- suojavyöhykkeen perusta misesta ja hoidosta 449,90/ha
- kosteikon ja laskeutusaltaan perustamisesta ja hoidosta 336,38/ha
(muu alue)
449,90/ha
(pelto)
- säätösalaojituksesta 156,41/ha
- säätökastelusta 156,41/ha
- kuivatusvesien kierrätyksestä 156,41/ha
- pohjavesialueiden peltoviljelystä 112,69/ha
- lannan käytön tehostamisesta 65,59/ha
- perinnebiotooppien hoidosta 420,47/ha
- luonnon monimuotoisuuden edistämisestä 420,47/ha
- maiseman kehittämisestä ja hoidosta 336,38/ha
- alkuperäisrotujen kasvattamisesta 168,19/ey
- maatiaiskanat ja -kukot, yhteensä 20-39 kpl 50/tila
- maatiaiskanat ja -kukot, yhteensä 40-59 kpl 100/tila
- maatiaiskanat ja -kukot, yhteensä 60 kpl tai enemmän 150/tila
- alkuperäiskasvien viljelystä 428,88/ha
- peltojen tehostetusta kalkituksesta 84,09/ha
- kalkkisuodinojituksesta 252,28/ha

41 §
Sopimusten hakeminen ja tekeminen

Jos sopimuksen tekemistä koskeva hakemus on myöhästynyt, sovelletaan hakemuksen myöhästymiseen ja ensimmäisenä sopimusvuotena maksettavaan erityistukeen yhdennetyn järjestelmän mukaisia myöhästymisseuraamuksia. Jos kyseessä on 8 §:n 1 momentissa tarkoitettu vuosittainen erityistuen maksatusta koskeva hakemus, sovelletaan sen myöhästymiseen ja kyseisenä vuonna maksettavaan erityistukeen yhdennetyn järjestelmän mukaisia myöhästymisseuraamuksia.



Tämä asetus tulee voimaan 9 päivänä lokakuuta 2002. Asetuksen 41 §:n 2 momenttia siltä osin kuin se koskee sopimuksen tekemistä koskevaa hakemusta sovelletaan kuitenkin vasta vuonna 2003 tai sen jälkeen jätettäviin hakemuksiin.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2002

Maa- ja metsätalousministeri
Jari Koskinen

Ylitarkastaja
Tiina Malm

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.