399/2002

Hakemus on tehtävä maa- ja metsätalousministeriön kyseessä olevaa sopimusta koskevalle lomakkeelle tai maa- ja metsätalousministeriön kyseiselle vuodelle vahvistaman kaavan mukaiselle atk-tulosteelle. Sopimuksen teon edellyttämät liitteet on toimitettava työvoima- ja elinkeinokeskukseen, jäljempänä TE-keskus, sopimuskauden alkuun mennessä. Suunnitelmiin perustuviin hakemuksiin on liitettävä 2 §:ssä tarkoitetut edellytykset täyttävä suunnitelma sekä tarvittavat muun lainsäädännön edellyttämät luvat.

Sopimus tai sen osa voidaan vaihtaa toiseksi erityyppiseksi sopimukseksi sen voimassaoloaikana edellyttäen, että tällaiseen vaihtoon sisältyy ilmeisiä etuja ympäristön kannalta ja voimassa oleva sopimus tehostuu merkittävästi. Jos kyseessä on 10-vuotinen sopimus tai sen osa, joka vaihdetaan 5-vuotiseksi sopimukseksi, alkaa vaihtamishetkellä uusi 5-vuotinen sopimus. Jos kyseessä on 5-vuotinen sopimus tai sen osa, joka vaihdetaan 10-vuotiseksi sopimukseksi, alkaa vaihtamishetkellä uusi 10-vuotinen sopimus. Sopimuskausi jatkuu normaalisti mahdollisesti voimaan jäävän alkuperäisen sopimuksen osalta, jonka pinta-ala vaihtamisen jälkeen pienenee.

Sopimuksen vaihtamista voidaan hakea sopimusten vuosittaisena hakuaikana. Sopimuksen vaihtamisen perusteella tehtävää uutta sopimusta voidaan hakea alkavaksi voimassaolevan sopimuksen sopimuskauden mukaisesti eli 1 päivänä kesäkuuta alkavaksi tai 1 päivänä lokakuuta alkavaksi. Erityistuki maksetaan vaihtamisen jälkeen uuden sopimuksen mukaisena. Aiemman sopimuksen tai sen osan voimassaolon päättyminen vaihtamisen vuoksi ei aiheuta viljelijälle aiemmin maksettujen erityistukien takaisinperintää. Jos kyseessä on suunnitelmaan perustuvan sopimuksen vaihtaminen tai suunnitelmaan perustuvaan sopimukseen vaihtaminen, alueelliselta ympäristökeskukselta on pyydettävä lausunto asiassa.

Sopimuksen osan vaihtaminen toiseksi sopimukseksi ei aiheuta luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (644/2000) 49 §:n mukaista sopimusalan vähenemistä. Jos kuitenkin viljelijä luopuu uudesta vaihtamisen jälkeen tehdystä sopimuksesta kokonaisuudessaan ja alkuperäinen sopimus jää voimaan, lasketaan poistuvat alueet vähenemiseksi aiempaan alkuperäiseen sopimukseen.

Jos viljelijällä on sopimus lannan käytön tehostamisesta, hänen on vuosittain viimeistään 31 päivänä lokakuuta tehtävässä maksatushakemuksessa ilmoitettava sopimuslohkoittain, kuinka paljon ja minkä tyyppistä lantaa millekin kasvulohkolle on levitetty päättyvän kasvukauden aikana. Jos lantaa levitetään vain sopimukseen kuuluvan peruslohkon osalle ja kyseiselle alalle haetaan erityistuen maksatusta, on kyseisestä peruslohkon osasta muodostettava oma kasvulohkonsa, jotta erityistuki voidaan maksaa.

Viljelijällä on oltava riittävä luonnonmukaisen tuotannon ammattitaito. Hänen on oltava perehtynyt luonnonmukaisen maataloustuotannon perusteisiin ja oltava valmis täydentämään tietojaan ja taitojaan luonnonmukaisesta viljelystä. Viljelijän tai tilanhoidosta vastaavan henkilön on suoritettava vähintään viiden päivän laajuinen luonnonmukaisen viljelyn peruskurssi tai hänellä on muuten oltava vastaavat tiedot luonnonmukaisen maataloustuotannon harjoittamisesta. Jos kyseessä on yhteisömuodossa harjoitettava maatilatalous, on maatilan hoidosta vastaavan henkilön täytettävä kyseinen koulutusvaatimus.

Hakemukseen, jolla haetaan luonnonmukaista tuotantoa koskevaa sopimusta, on liitettävä kartta maatilan viljellyistä peltoalueista ja kirjallinen vähintään viisivuotinen koko sopimuskauden käsittävä viljelykiertosuunnitelma, jossa on määriteltävä kullakin lohkolla vuosittain viljeltävät kasvilajit tai -lajiryhmät. Liitekarttana on käytettävä digitoitujen peruslohkokarttojen jäljennöksiä tai jos näitä ei ole käytettävissä, voidaan lohkot ilmoittaa 1:5 000 ortokartoilla tai 1:10 000 peruskartoilla. Maatilan viljelykierron on oltava luonnonmukaisen tuotannon kannalta tarkoituksenmukainen. Viljelykiertosuunnitelmaa voi muuttaa kesken sopimuskauden edellyttäen, että neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2092/91 säännösten mukaisia tuotantosääntöjä noudatetaan. Viljelykiertosuunnitelman ja siihen tehtävät muutokset voi tehdä joko viljelijä itse tai viljelijä ja neuvoja yhdessä. Viljelykiertosuunnitelman tarkastaa TE-keskuksen luonnonmukaisesti tuotettujen maataloustuotteiden, elintarvikkeiden ja alkoholijuomien valvonnan järjestämisestä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen nojalla valtuuttama tarkastaja.

Kasvinviljelytilalla, jolla on luonnonmukaista tuotantoa koskevassa sopimuksessa sitouduttu siirtämään pellot luonnonmukaiseen tuotantoon, on neljäntenä ja viidentenä sopimusvuotena oltava viljelyksessä viljaa, perunaa, sokeri- tai rehujuurikkaita, öljykasveja, kuitukasveja, vihanneksia mukaan lukien yrtit, marjoja tai hedelmiä yhteensä vähintään 30 prosenttia luonnonmukaisessa tuotannossa olevasta peltoalasta. Poikkeustapauksissa voidaan kuitenkin hyväksyä neljännen ja viidennen sopimusvuoden vuosittaiseksi määräksi keskimäärin 30 prosenttia, jos se maatilan yksittäisten lohkojen pinta-alojen ja viljelykierron tarkoituksenmukaisuuden kannalta on perusteltavissa. Kasvinviljelytilalla, jolla pellot ovat jo luonnonmukaisessa tuotannossa, on oltava viljelykierrossa viljaa, perunaa, sokeri- tai rehujuurikkaita, öljykasveja, kuitukasveja, vihanneksia mukaan luettuna yrtit, marjoja tai hedelmiä yhteensä vähintään 30 prosenttia luonnonmukaisessa tuotannossa olevasta peltoalasta.

Sopimuslohkolla, jonka osalta maksetaan erityistukea, viljeltävä nurmi ei saa olla neljää satovuotta vanhempi lukuun ottamatta laidun-, sinimailas- ja vuohenhernealoja, joiden osalta voidaan hyväksyä vanhempikin nurmi, jos nurmen kasvukunto on edelleen hyvä. Vaatimus nurmen uusimisesta ei koske pientareita, suojakaistoja eikä säännösten sallimia viljelyteknisiä päisteitä. Koko sopimusala voi olla nurmea vain kotieläintiloilla, jos sato käytetään pääosin oman karjan rehuksi. Peltokasvien viljelykierrossa saa olla enintään 50 prosenttia samaa viljalajia, perunaa tai saman kasvisuvun yksivuotisia erikoiskasveja kuten esimerkiksi rypsiä ja rapsia.

Sadon käyttäminen lohkon lannoitukseen eli niin sanottu viherlannoitusnurmi hyväksytään enintään kahtena peräkkäisenä vuotena ja vain, jos viherlannoitus on viljelykiertosuunnitelmaan erikseen merkitty. Tällöin viherlannoitusnurmi ilmoitetaan ensimmäisenä vuotena peltokasvien tuen mukaisena kesantona ja toisena vuotena viherlannoitusalana. Kasvuston perustamiseen käytetyn siemenen painosta on oltava vähintään 20 prosenttia sellaisia typensitojakasvin siemeniä, jotka hyväksytään peltokasvien tuen mukaisiksi kesantokasveiksi. Kyseisiä lohkoja voidaan hyväksyä pinta-alaltaan enintään yhtä paljon kuin on viljelykiertoon kuuluvien muiden kasvulohkojen pinta-ala. Kasvuston perustaminen ilman typensitojakasveja voidaan hyväksyä vain silloin, kun se on tarkoituksenmukaista ottaen huomioon viljelykierron ja seuraavan kasvilajin viljelyvaatimukset. Palkokasvittoman viherlannoitusnurmen on tällöin oltava merkittynä kirjalliseen viljelykiertosuunnitelmaan. CAP-kesantovuonna saa kyseiseltä alalta korjata sadon vain silloin, kun kasvustosta pääosa eli yli 40 % on nurmipalkokasveja ja lohko on ilmoitettu kasvulohkolomakkeella luomukesannoksi. Jos seoksessa on viljaa ja/tai nurmiheinäkasveja, viljan ja/tai nurmiheinäkasvien satoa ei saa korjata erikseen. Seoskasvuostossa saa olla nurmipalkokasvien lisäksi vain viljaa ja/tai nurmiheinäkasveja, kun kasvustosta pääosa eli yli puolet on nurmipalkokasveja.

TE-keskuksen maaseutuosaston on sopimusta tehtäessä otettava huomioon, että kuljetusmatka luovuttavalta tilalta lantaa vastaanottavalle tilalle on kohtuullinen ja vuosittain vastaanotettava lantamäärä on sellainen, että se on mahdollista käyttää tilan peltojen lannoitteeksi ympäristötuen ehtojen mukaisesti. Erityistuki maksetaan niille peltohehtaareille, joille vastaanotettua lantaa on levitetty vähintään kymmenen m ³ , turkiseläinten ja siipikarjan lantaa viisi m ³ , hehtaaria kohti.

Sopimuseläinten on kuuluttava vähintään yhteen luotettavaan tarkkailu- tai rekisteröintijärjestelmään, josta ilmenee eläinten polveutuminen. Hyväksyttäviä rekistereitä ovat lammastarkkailurekisteri, vuohirekisteri, karjantarkkailurekisteri, kantakirjarekisteri ja geenipankkirekisteri.

Sopimuseläimistä pidetään valitun tarkkailu- tai rekisteröintijärjestelmän mukaista kirjanpitoa, josta ilmenee eläinten sukupuoli, syntymätunnus, syntymäaika, rotutunnus tai isä ja emänisä sekä lisäksi tiedot eläimen käytöstä rodun lisäämiseen. Jos eläin on ostettu toiselta tilalta, on ilmoitettava, miltä tilalta eläin on tullut. Polveutumistiedoissa ilmoitetaan eläimen syntymätunnus tai muu vastaava tunnus, syntymäaika, rotutunnus tai isä ja emänisä, joiden on oltava hakemuksessa ilmoitettua rotua. Erityistuen saajalta voidaan tarvittaessa pyytää myös tiedot emänemän rodusta sopimuseläimen rodun varmentamiseksi.