Valtioneuvoston asetus luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 58/2002 (Julkaistu 20.5.2002)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä,
muutetaan luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta 29 päivänä kesäkuuta 2000 annetun valtioneuvoston asetuksen ( 644/2000 ) 10 §:n 1 momentti, 11 §:n 1 momentti, 12 §:n 3 momentti, 14 §:n 3 momentti, 15 §:n 2 momentti, 16 §:n 2 ja 3 momentti sekä 46 §:n 2 ja 3 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 15 §:n 2 momentti sekä 16 §:n 2 ja 3 momentti asetuksessa 449/2001, seuraavasti:
10 §Tukikelpoinen pelto
Peruslohko, joka on peltoa, on tukikelpoinen luonnonhaittakorvauksessa ja ympäristötuessa, kun sitä on haettu ensimmäisenä sitoutumisvuonna tukihakemuksessa tukikelpoiseksi alaksi, se on viljelykelpoista kyseessä olevana vuonna viimeistään 1 päivänä kesäkuuta tai vuoden 2000 osalta viimeistään 15 päivänä kesäkuuta ja se on tuolloin ilmoitettu joko viljelyksessä olevaksi, tukijärjestelmästä tiettyjen peltokasvien viljelijöille annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1251/1999, jäljempänä peltokasviasetus, säädetyllä tavalla kesannoiduksi, viljelyyn liittyväksi kesannoksi tai tilapäisesti viljelemättömäksi pelloksi. Viljelyyn liittyvällä kesannolla tarkoitetaan sellaisia peltoalueita, jotka hakuvuonna ovat kesantona luonnonmukaiseen tuotantoon liittyvässä viljelykierrossa. Viljelyksessä olevaksi pelloksi katsotaan myös viherlannoitusaloina ilmoitetut peltoalat maa- ja metsätalousministeriön erikseen säätämillä edellytyksillä ja tämän asetuksen mukaiseen viisi- tai kymmenvuotiseen suojavyöhykkeen perustamisen ja hoidon sopimukseen sisältyvä peltoala. Tukikelpoiseksi alaksi viljelijä voi ilmoittaa myös tässä asetuksessa tarkoitettuihin sopimuksiin ja maatalouden ympäristötuesta annetussa valtioneuvoston päätöksessä tarkoitettuihin erityistukisopimuksiin sisältyvän alueen, silloin kun sopimus on tehty peltoa koskevaksi.
11 §Tuen maksaminen
Luonnonhaittakorvausta voidaan maksaa seuraavien peltoalojen osalta edellyttäen, että luonnonhaittakorvaukseen sitoutunut viljelijä on ilmoittanut ne vuosittaisessa tukihakemuksessa tukikelpoiseksi alaksi, ne ovat viljelykelpoisia viimeistään 1 päivänä kesäkuuta, ne ovat viljelijän hallinnassa kyseisenä vuonna viimeistään 15 päivänä kesäkuuta ja ne on hyväksytty tukikelpoisiksi:
pelto- ja puutarhakasvien viljelyksessä oleva peltoala; viljelyksessä olevaksi peltoalaksi katsotaan myös peltoala, jolla kasvit eivät ensimmäisenä viljelyvuonna tuota satoa, mutta muodostavat maanpäällisen kasvuston, sekä peltoala, joka on ilmoitettu viherlannoitusalaksi;
peltokasviasetuksessa säädetyllä tavalla kesannoitu peltoala; tilapäisesti viljelemättömälle peltoalalle ei makseta luonnonhaittakorvausta;
peltoala, jolle on perustettu 16 §:ssä tarkoitettu maatilan monimuotoisuuskohteita koskeva lisätoimenpidekohde eikä sitä ole ilmoitettu kesannoitavaksi peltokasviasetuksessa säädetyn mukaisesti, kun alueen sato käytetään riistan ruokintaan tai satoa ei korjata, voidaan luonnonhaittakorvausta maksaa näiden peltojen osalta enintään viidelle prosentille ensimmäisenä sitoumusvuonna tukikelpoiseksi haettujen peruslohkojen pinta-alasta;
suojavyöhykenurmina ilmoitetut peltoalat, silloin kun kyseessä on 22 §:ssä tarkoitettu viisi- tai kymmenvuotinen suojavyöhykkeen perustamisen ja hoidon sopimus; maatalouden ympäristötuesta annetussa valtioneuvoston päätöksessä tarkoitetulle 20-vuotiselle sopimusalalle ei makseta luonnonhaittakorvausta; ja
peltoala, jota koskee 29 §:ssä tarkoitettu sopimus luonnon monimuotoisuuden edistämisestä tai 30 §:ssä tarkoitettu sopimus maiseman kehittämisestä ja hoidosta vain silloin kun sopimusaluetta laidunnetaan tai siltä korjataan sato sopimukseen sisältyvän suunnitelman mukaan ja, peltoala jota koskee maatalouden ympäristötuesta annetussa valtioneuvoston päätöksessä tarkoitettu peltoa koskeva viisivuotinen sopimus luonnon monimuotoisuuden edistämisestä, maiseman kehittämisestä ja hoidosta tai peltoa koskeva sopimus perinnebiotoopin hoidosta silloin kun kyseisiä sopimusalueita laidunnetaan tai niiltä korjataan sato; muiden tässä asetuksessa tarkoitettuihin sopimuksiin sisältyvien viljeltyjen peltojen tai peltokasviasetuksessa säädetyllä tavalla kesannoitujen peltojen osalta voidaan luonnonhaittakorvaus maksaa lukuun ottamatta peltoa, jota koskee 23 §:ssä tarkoitettu sopimus kosteikon ja laskeutusaltaan perustamisesta ja hoidosta.
12 §Vähimmäispinta-ala
Vähimmäispinta-alaan luetaan mukaan tukikelpoinen pelto- ja puutarhakasvien viljelyksessä oleva peltoala, tukikelpoinen peltokasviasetuksessa säädetyn mukaisesti kesannoitu peltoala, tukikelpoinen viljelyyn liittyvä kesantoala, tukikelpoinen tilapäisesti viljelemätön peltoala, tukikelpoinen viherlannoitusalana ilmoitettu peltoala ja tämän asetuksen mukaiseen erityistukisopimukseen sisältyvä peltoala edellyttäen, että kyseinen ala on ilmoitettu tukikelpoiseksi. Vähimmäispinta-alaan luetaan mukaan myös maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston päätöksen mukaisiin erityistukisopimuksiin sisältyvä alue, silloin kun sopimus on tehty peltoa koskevaksi edellyttäen, että kyseinen ala on ilmoitettu tukikelpoiseksi.
14 §Vähimmäispinta-ala
Vähimmäispinta-alaan luetaan mukaan tukikelpoinen pelto- ja puutarhakasvien viljelyksessä oleva peltoala, tukikelpoinen peltokasviasetuksen mukaisesti kesannoitu peltoala, tukikelpoinen viljelyyn liittyvä kesantoala, tukikelpoinen tilapäisesti viljelemätön peltoala sekä tukikelpoinen viherlannoitusalana ilmoitettu peltoala ja tämän asetuksen mukaiseen sopimukseen sisältyvä peltoala edellyttäen, että kyseinen ala on ilmoitettu tukikelpoiseksi. Vähimmäispinta-alaan luetaan mukaan myös maatalouden ympäristötuesta annetussa valtioneuvoston päätöksessä tarkoitettuihin erityistukisopimuksiin sisältyvä alue, silloin kun sopimus on tehty peltoa koskevaksi edellyttäen, että kyseinen ala on ilmoitettu tukikelpoiseksi.
15 §Perustoimenpiteet
Kotieläintilan perustoimenpiteisiin voi sitoutua kesken sitoumuskauden vain, jos viljelijä aloittaa kotieläintuotannon tai lisää sitä siten, että tilalla on vähintään 0,4 eläinyksikköä tukikelpoista peltohehtaaria kohden tai vähintään kymmenen eläinyksikköä jäljellä olevan sitoumusajan. Kotieläintilan perustoimenpiteestä on luovuttava silloin, kun kotieläintuotanto tilalla alenee alle 1 momentissa tarkoitetun 0,4 eläinyksikön ja alle 1 momentissa tarkoitetun kymmenen eläinyksikön eikä syynä ole tiettyjen tuotantotapojen edellyttämä tai kotieläinrakennuksen peruskorjauksesta, laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta tai ylivoimaisesta esteestä aiheutuva lyhytaikainen tuotantotauko ja kyseessä oleva viljelijä on sitoutunut noudattamaan kotieläintilaa koskevia perustoimenpiteitä. Perustoimenpiteen voi viljelijä vaihtaa vain kerran sitoumuskauden aikana. Perustoimenpiteen voi vaihtaa myös silloin, kun tilalla tapahtuu koko tilan hallinnan siirto ja sitoumus siirretään 50 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Vaihtamisen ilmoittamisessa on noudatettava 52 §:ssä säädettyä. Perustoimenpiteitä ovat:
viljelyn ympäristösuunnittelu ja -seuranta;
peltokasvien peruslannoitus;
kasvinsuojelu;
pientareet ja suojakaistat;
luonnon monimuotoisuuden ja maiseman ylläpitäminen; ja
kotieläintilan perustoimenpide.
16 §Lisätoimenpiteet
Kotieläintilan lisätoimenpiteen voi valita vain sellainen kotieläintila, joka toteuttaa tai alkaa toteuttaa kotieläintilan perustoimenpidettä. Kotieläintilan lisätoimenpiteestä on luovuttava silloin, kun kotieläintuotanto maatilalla muutoin kuin tilapäisesti alenee alle 15 §:n 1 momentissa tarkoitetun 0,4 eläinyksikön ja alle 15 §:n 1 momentissa tarkoitetun kymmenen eläinyksikön. Viljelijän on ilmoittaessaan eläinmäärän vähenemisestä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ilmoitettava, minkä lisätoimenpiteen hän valitsee kotieläintilan lisätoimenpiteen tilalle. Lisätoimenpide on vaihdettava silloin, kun tilalla, jolla aloitetaan nauta-, hevos- tai lammastalous, valitaan kotieläintilan perustoimenpide kesken sitoumuskauden ja lisätoimenpiteeksi on aiemmin valittu peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus. Samoin lisätoimenpide on vaihdettava silloin, kun tilalla luovutaan lypsylehmistä ja lisätoimenpiteeksi on valittu maitohuoneen pesuvesien käsitteleminen. Lisätoimenpiteen voi vaihtaa silloin, kun tilalla tapahtuu koko tilan hallinnan siirto ja sitoumus siirretään 50 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Lisätoimenpiteen vaihdosta on ilmoitettava kirjallisesti kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle 10 työpäivän kuluessa tapahtuneesta muutoksesta. Kyseessä oleva viljelijä voi vaihtaa lisätoimenpiteen vain kerran sitoumuskauden aikana.
Edellä 1 momentin 1―4 kohdassa tarkoitetun lisätoimenpiteen lisäksi viljelijä voi valita yhden vapaaehtoisen puutarhatilan lisätoimenpiteen, jos kyseisellä tilalla viljellään ympäristötuen ryhmien 1 ja 2 puutarhakasveja vuosittain tukikelpoisilla lohkoilla vähintään 0,5 hehtaarin alalla koko sitoumusajan. Valittua puutarhatilan lisätoimenpidettä on toteutettava koko sitoumuskauden ajan. Puutarhatilan lisätoimenpiteestä on luovuttava silloin, jos edellä mainittu puutarhakasvien viljelyala vähenee alle 0,5 hehtaarin. Puutarhatilan lisätoimenpiteen voi valita kesken sitoumuskauden silloin, kun edellä mainittuja puutarhakasveja aletaan viljellä tai niiden viljelyä lisätään siten, että viljelyala on vähintään 0,5 hehtaaria tai tilalla tapahtuu koko tilan hallinnan siirto ja sitoumus siirretään 50 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Tämän lisätoimenpiteen voi kyseessä oleva viljelijä vaihtaa vain kerran sitoumusaikana.
46 §Uusia alueita sitoumukseen tai sopimukseen ja eläinmäärän muuttaminen
Sitoumukseen tai 25 §:ssä tarkoitettuun sopimukseen voidaan valtion talousarvion määrärahojen puitteissa hakemuksesta liittää toisena ja kolmantena sitoumus- ja sopimusvuotena alueita, joita ei ole edellisen vuoden tukihakemuksessa ilmoitettu 1 momentissa tarkoitetun sitoutuneen viljelijän tukihakemuksessa tai jotka eivät ole sopimusalassa. Näiden liitettävien alueiden pinta-ala voi olla enintään 50 prosenttia viljelijän vertailu- tai sopimusalasta tai korkeintaan kaksi hehtaaria. Jos pinta-alan lisäys on tätä suurempi, viljelijä voi antaa uuden kyseistä tukea koskevan sitoumuksen tai tehdä uuden koko tilaa koskevan edellä mainitun sopimuksen sitoumus- ja sopimuskauden aikana vuosittaisen tukihaun yhteydessä valtion talousarvion määrärahojen puitteissa. Jos uutta sitoumustaei voida antaa tai tehdä uutta sopimusta, uusia alueita on viljeltävä sitoumuksen tai sopimuksen ehtojen mukaisesti ilman tukea.
Jos kyseessä on 25 §:ssä tarkoitetun uuden sopimuksen tekeminen 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa koko maatilan alueelle, erityistuki peltohehtaarilta maksetaan aiemman sopimuksen mukaisesti jo sopimukseen sisältyneelle sopimusalalle ja uuden peltoalan osalta sen aiemman viljelytavan perusteella siten kuin 36 §:ssä säädetään. Jos kyseessä on kolmannen sopimusvuoden jälkeisenä vuotena tehtävä sopimus, erityistuki maksetaan kaikkien sopimukseen sisällytettävien peltojen aiemman viljelytavan perusteella siten kuin 36 §:ssä säädetään. Jos kyseessä on uuden peltoalueen liittäminen 25 §:ssä tarkoitettuun sopimukseen, erityistuki hehtaarilta maksetaan uuden peltoalueen osalta sen aiemman viljelytavan perusteella siten kuin 36 §:ssä säädetään. Jos peltoala on uuden sopimuksen tekemistä tai sen sopimukseen liittämistä edeltävänä kasvukautena ollut toisella viljelijällä, jolla on tuolloin ollut 25 §:ssä tarkoitettu sopimus luonnonmukaisesta tuotannosta, kyseisen peltoalan osalta maksetaan erityistukea hehtaarilta sen aiemman viljelytavan perusteella siten kuin 36 §:ssä säädetään.
Tämä asetus tulee voimaan 20 päivänä toukokuuta 2002.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Tämän asetuksen 15 §:n 2 momentissa tarkoitettu perustoimenpiteen vaihtaminen sekä 16 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettu lisätoimenpiteen vaihtaminen on mahdollista, jos tilan hallinnan siirto on tapahtunut vuoden 2002 aikana.
Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 2002
Maa- ja metsätalousministeri Raimo TammilehtoYlitarkastaja Tiina Malm