23/2002

Annettu Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 2002

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2002 maksettavasta pohjoisesta tuesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun lain (1559/2001) 4 §:n 2 momentin, 7 §:n 1 momentin, 9 §:n 3 momentin, 10 §:n 6 momentin, 11 §:n 4 momentin, 12 §:n 4 momentin sekä 13 §:n 4 momentin nojalla:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §
Soveltamisala

Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) 6 §:ssä tarkoitettuna pohjoisena tukena maksetaan maa- ja puutarhataloustuottajille vuodelta 2002 kasvintuotannon tukea sekä kotieläintalouden tukea, kasvihuonetuotannon tukea ja varastointitukia siten kuin tässä asetuksessa säädetään.

2 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) Euroopan yhteisön kokonaan rahoittamaan peltokasvien tukeen oikeuttavilla kasveilla tukijärjestelmästä tiettyjen peltokasvien viljelijöille annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1251/1999 liitteessä 1 lueteltuja kasveja ja kasvilajikkeita sekä tukijärjestelmästä tiettyjen peltokasvien viljelijöille annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1251/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 2316/1999 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua säilörehunurmea tuottavia kasveja;

2) kasvimaalla viljelyalaa, jossa viljellään puutarhakasveja ja perunaa omaan käyttöön;

3) seosviljalla pelkistä korsiviljoista muodostuvaa kasvustoa;

4) seoskasvustolla viljan ja EY:n peltokasvien tukijärjestelmään kuuluvien valkuaiskasvien seoskasvustoa, jossa kasvulohkolle on kylvetty valkuaiskasvin ja viljan siemenseosta niin, että valkuaiskasvin ja viljan yhteenlasketusta siemenmäärästä kiloina yli 15 prosenttia on viljan siementä;

5) vihantaviljalla puhdasta viljakasvustoa, joka korjataan tähkälletulon jälkeen, kuitenkin viimeistään ennen jyväsadon valmistumista;

6) rehuviljalla rehuohraa, kauraa, ruisvehnää, seosviljaa, seoskasvustoa ja vihantaviljaa;

7) viljelyksessä olevalla peltoalalla maatalouskasvien viljelyalaa, Euroopan yhteisön kokonaan rahoittamaan peltokasvien tukeen oikeuttavaa kesantoalaa sekä puutarhakasvien viljelyalaa, ei kuitenkaan kasvimaata;

8) rehualalla naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1254/1999 12 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen rehukasvien todettua alaa;

9) lihasiipikarjalla vuoden 2002 aikana teurastettuja ankkoja, hanhia, kalkkunoita sekä tarhattuja fasaaneja ja sorsia;

10) sonnilla urospuolista kuohittua tai kuohitsematonta nautaa; sekä

11) eläinryhmällä emolehmiä, sonneja iältään 6 kk―alle 2 vuotta, sonneja iältään vähintään 2 vuotta, teurastettuja hiehoja, teurastettuja sonneja, emakoita, karjuja, lihasikoja, nuoria siitosemakoita, nuoria siitoskarjuja, kanoja mukaan lukien emokanat, ankkaemoja, broileriemoja, hanhiemoja, kalkkunaemoja, tarhattuja fasaaniemoja, tarhattuja sorsaemoja, broilereita, ankkoja, hanhia, kalkkunoita, tarhattuja fasaaneja, tarhattuja sorsia, uuhia iältään vähintään 1 vuotta, karitsoineita uuhia iältään alle 1 vuotta, kuttuja iältään vähintään 1 vuotta, poikineita kuttuja iältään alle 1 vuotta, siitostammoja mukaan lukien ponitammat, suomenhevosia iältään vähintään 1 vuotta tai muita iältään 1―3-vuotiaita hevosia ja poneja.

3 §
Tukialueet

Tuet maksetaan alueittain eriytettyinä noudattaen liitteessä 1 olevaa tukialuejakoa.

2 luku

Kasvintuotannon tuet

4 §
Kasvintuotannon tukien määräytymisestä

Tukikelpoisen kasvulohkon vähimmäispinta-ala on viisi aaria.

Tuki maksetaan pinta-alalta vain kerran, vaikka samalla alalla viljellään saman kasvukauden aikana useita tukikelpoisia kasveja peräkkäin.

Kasvintuotannon tukia ei makseta kasvimaaksi ilmoitetuille aloille.

5 §
Pohjoinen hehtaarituki

Pohjoista hehtaaritukea maksetaan vuoden 2002 kasvukauden ajan jäljempänä tarkoitettuun tuotantoon käytetystä pellosta enintään seuraavasti:

Tukialueet C1, C2 sekä

C2 pohjoinen ja saaristo euroa/ha

vehnä 110

ruis 135

sokerijuurikas 202

tärkkelysperuna 168

omena 34

Tukialueet C1―C4 euroa/ha

Avomaanvihannekset, tilli ja persilja 395

Spelttivehnä oikeuttaa vehnän tukeen.

Vehnälle maksettavaa pohjoista tukea ja kasvinviljelyn kansallista tukea voidaan maksaa yhteensä enintään 14,3 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää edellä olevan enimmäismäärän, tukea alennetaan.

Avomaanvihanneksille, tillille ja persiljalle tukea voidaan maksaa 6 §:ssä tarkoitettu tuki huomioonottaen yhteensä enintään 0,85 miljoonaa euroa, josta alueella C1 enintään 0,51 miljoonaa euroa ja alueella C2 enintään 0,29 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää edellä olevat enimmäismäärät, tukea alennetaan.

Tukikelpoisia avomaanvihanneksia ovat ihmisravinnoksi käytettävät vihannekset. Herneistä avomaanvihanneksena tukikelpoisia ovat silpo-, silpoydin-, sokeri- ja taittoherne, jotka korjataan tuleentumattomina. Herne-viljakasvusto katsotaan tukikelpoiseksi hernekasvustoksi, jos kasvulohkolle on kylvetty herneen ja viljan siemenseosta niin, että herneen ja viljan yhteenlasketusta siemenmäärästä kiloina enintään 15 prosenttia on viljan siementä.

Kesäkuun 30 päivän 2002 jälkeen kylvetyt tai istutetut satoa tuottavat avomaanvihannekset sekä tilli ja persilja ovat tukikelpoisia, jos niiden kylvö- tai istutuspäivä on ilmoitettu kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2002. Omenapuut ovat tukikelpoisia, jos ne on istutettu viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2002.

Euroopan yhteisön kokonaan rahoittamaan peltokasvien tukeen oikeuttaville kasveille, lukuun ottamatta vehnää, ruista, mallasohraa, rehuviljaa, säilörehunurmea ja kesantoa, tukea maksetaan enintään seuraavasti:

Tukialue euroa/ha

C1 135

C2 67

Edellä 7 momentissa tarkoitettua tukea voidaan puhtaiden herne- tai härkäpapukasvustojen lisäksi maksaa, jos kasvulohkolle on kylvetty herneen ja viljan tai härkäpavun ja viljan siemenseosta niin, että herneen tai härkäpavun ja viljan yhteenlasketusta siemenmäärästä kiloina enintään 15 prosenttia on viljan siementä.

6 §
Yleinen hehtaarituki

Yleistä hehtaaritukea maksetaan vuoden 2002 kasvukauden ajan viljelyksessä olevasta peltoalasta enintään seuraavasti:

Tukialue euroa/ha

C2, C2 pohjoinen ja saaristo 34

C3 50

C4 101

7 §
Nuorten viljelijöiden tuki

Nuorille viljelijöille maksetaan vuoden 2002 kasvukauden ajan viljelyksessä olevasta peltoalasta tukea tukialueilla C1―C4 enintään 27 euroa hehtaarilta.

8 §
Ympäristöehdot

Hakijan on noudatettava Euroopan yhteisön kokonaan rahoittamien peltoalaan ja eläimiin perustuvien suorien tukien horisontaaliehdoista annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (154/2000) 4―9 §:ssä tarkoitettuja kasvinviljelyä ja kesantoa koskevia ympäristöehtoja. Mainitun päätöksen 6 §:n 1 momentissa tarkoitetulta vesistöön tai valtaojaan rajoittuvilta nurmilohkojen pientareilta ei kuitenkaan vaadita muokkaamattomuutta.

3 luku

Kotieläintalouden tuet

9 §
Maidon tuotantotuki

Tuotantotuen maksamisen edellytyksenä on, että tuen hakijalla on hallinnassaan tilakohtainen maidon viitemäärä. Kuluttajille suoraan myydystä maidosta tukea voidaan maksaa enintään tuen hakijalle vahvistettua suoramyyntiviitemäärää vastaavalle määrälle.

Maidon tuotantotukea maksetaan tuen hakijalta vuonna 2002 markkinointiin ostetusta tai kuluttajille suoraan myydystä maidosta enintään seuraavasti:

Tukialue senttiä/litra

C1 8,8

C2 9,4

C2 pohjoinen ja saaristo 10,7

C3―P1 13,7

C3―P2 15,4

C3―P3, P4 18,0

C4―P4 22,7

C4―P5 31,9

Poiketen edellä sanotusta maidon tuotantotuki tukialueella C2 on huhti-joulukuussa 2002 enintään 8,4 senttiä litralta.

Vuonna 2002 tuotantotukea voidaan maksaa markkinointiin ostetusta koko maitomäärästä. Tukea ei kuitenkaan makseta sille tuotantomäärälle, jolta peritään maito- ja maitotuotealan lisämaksusta annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3950/92 tarkoitettua lisämaksua rasvakorjattujen litrojen perusteella tehtävän tilakohtaisten viitemäärien alitusten ja ylitysten tasauksen jälkeen.

10 §
Eläinyksikköä kohti maksettavat tuet

Eläinyksikköä kohti maksettavia kotieläintukia maksetaan tuen hakijan hallinnassa tuen määräytymisajankohtana olleiden kotieläinten lukumäärien perusteella. Tuen määräytymisajankohdalla tarkoitetaan laskentapäivää tai muuta tuen määräytymisajanjaksoa.

Eläinmäärä muunnetaan eläinyksiköiksi käyttäen liitteen 2 mukaisia kertoimia.

Tukea maksetaan euroina eläinyksikköä kohti enintään seuraavasti:

Tukialueet C1 C2 C2 pohjoinen C3 C3 C4 C4
ja saaristo P1, P2 P3, P4 P4 P5
emolehmät 269 269 345 420 420 605 605
sonnit 412 420 496 572 572 757 757
uuhet 412 420 496 824 925 1 110 1 110
kutut 389 397 414 515 548 605 690
siat 306 306 387 387 387 387 387
kanat 283 286 372 439 439 439 439
muu siipikarja 198 203 294 294 294 294 294
hevoset 265 265 265 265 265 265 265
11 §
Eläinyksikköä kohti maksettavien tukien myöntämisen edellytyksiä

Eläinyksikköä kohti maksettavien tukien myöntämisen edellytyksenä on, että:

1) eläimistä on pidetty kirjanpitoa;

2) hakijalle on vahvistettu emolehmien osalta naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1254/1999 yksityiskohtaisista säännöistä palkkiojärjestelmien soveltamisen osalta annetun komission asetuksen (2342/1999) 20 artiklassa säädetty tuottajakohtainen enimmäismäärä ja uuhien osalta lampaan- ja vuohenliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (2529/2001) 8 artiklassa säädetty tuottajakohtainen tilakohtainen enimmäismäärä;

3) tilalla on emolehmien ja sonnien tuen osalta rehualaa;

4) hevosista ja kutuista kertyy vähintään yksi eläinyksikkö eläinlajia kohden; sekä

5) kuttujen tuen määräytymisen perusteeksi hyväksytty maidontuotanto täyden tuen saamiseksi on 1 päivän syyskuuta 2001 ja 31 päivän elokuuta 2002 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, vähintään 400 litraa kuttua kohti tai vuoden 2001 tukihaun jälkeen kutun pidon aloittaneilla tuottajilla maidontuotanto on touko-elokuussa 2002 vähintään 80 litraa kuttua kohti.

Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten eläinten kokonaismäärä rajoitetaan soveltamalla tilaan eläintiheyttä, joka on kaksi eläinyksikköä rehualahehtaaria kohti.

Hevosista myönnetään tukea enintään 5 eläinyksikköä suuremmalta määrältä kuin mistä hakijalle on maksettu tukea vuonna 2001.

Eläinyksikköä kohti maksettavia tukia voidaan myöntää tukialueilla C2 pohjoinen ja saaristo enintään 300 eläinyksiköstä, tukialueella C3 enintään 200 eläinyksiköstä ja tukialueella C4 enintään 100 eläinyksiköstä hakijaa kohti. Kanoista voidaan myöntää tukea tukialueilla C1, C2, C2 pohjoinen ja saaristo enintään 260 eläinyksiköstä hakijaa kohden.

Kanojen määrän perusteella pohjoista tukea ja Etelä-Suomen kansallista tukea voidaan maksaa yhteensä enintään 14,0 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää edellä olevan enimmäismäärän, tukea alennetaan.

12 §
Teurastetuista hiehoista ja sonneista maksettavat tuet

Teurastetuista hiehoista ja sonneista maksetaan tukea enintään seuraavasti:

Hiehot

Tukialue euroa/teurastettu eläin

C1 210

C2 210

C2 pohjoinen ja saaristo 259

C3 301

C4 387

Sonnit

Tukialue euroa/teurastettu eläin

C3―P1, P2 131

C3―P3 182

C4―P4 182

C4―P5 333

13 §
Teurastettujen hiehojen ja sonnien sekä lihasikojen ja lihasiipikarjan tukikelpoisuus

Teurastetun eläimen tukikelpoisuuden edellytyksenä on, että:

1) eläimistä on pidetty kirjanpitoa;

2) eläin on teurastettu Elintarvikeviraston hyväksymässä teurastamossa tai kunnan valvontaviranomaisten hyväksymässä teurastuspaikassa;

3) eläimen ruho on todettu lihantarkastuksessa ihmisravinnoksi kelpaavaksi;

4) hiehon ruhopaino on vähintään 170 kiloa, sonnin ruhopaino on vähintään 220 kiloa ja lihasian ruhopaino vähintään 61 kiloa; sekä

5) hieho tai sonni on ollut tuen hakijan hallinnassa vähintään kaksi kuukautta eläimen viimeisen kolmen elinkuukauden aikana ennen sen teurastusta.

Teurastuksen yhteydessä kokonaan hylätystä ruhosta ei makseta tukea. Jos hiehon, sonnin tai lihasian ruho on hylätty osittain, ruho on tuen piirissä, jos ruhon kokonaispaino, ruhon hylätty osa mukaan lukien, saavuttaa 1 momentin 4 kohdassa säädetyn vähimmäispainorajan.

Jos ruho on hylätty teurastamon tekemän teurastusvirheen takia siten, että eläimestä on maksettu tuottajalle normaali teuraseläintili, on ruho tukikelpoinen. Jos eläin kuolee kuljetuksen aikana tai teurastamon navetassa, se ei ole tukikelpoinen.

14 §
Siitokseen myytyjen nuorten sikojen tukikelpoisuus

Nuorista siitossioista maksetaan nuoren siitossian tuki vain kerran. Tuki maksetaan sille tuen hakijalle, jonka tilalta nuori siitossika on myyty sen jälkeen, kun eläin on tullut kolmen kuukauden ikäiseksi.

15 §
Kotieläintukien määräytyminen

Kotieläintuet määräytyvät hakijan hallinnassa olevien kotieläinten lukumäärien perusteella siten, että:

1) emakoista, kanoista, broileriemoista ja kalkkunaemoista maksettava tuki määräytyy 12 laskentapäivän keskiarvona;

2) karjuista, ankka- ja hanhiemoista, tarhatuista fasaani- ja sorsaemoista sekä broilereista maksettava tuki määräytyy kahden laskentapäivän keskiarvona;

3) uuhista, kutuista ja hevosista maksettava tuki määräytyy yhden laskentapäivän perusteella;

4) emolehmistä ja sonneista maksettava tuki määräytyy eläintunnisterekisterin mukaan hakijan hallinnassa ajanjaksolla 1.7.2001―30.6.2002 olleiden eläinten keskimääräisen lukumäärän perusteella;

5) teurastetuista hiehoista ja sonneista sekä lihasioista, ankoista, hanhista, kalkkunoista, tarhatuista fasaaneista ja tarhatuista sorsista maksettava tuki määräytyy vuonna 2002 teurastettujen eläinten lukumäärän perusteella; ja

6) nuorista siitossioista maksettava tuki määräytyy vuonna 2002 siitokseen myytyjen eläinten lukumäärän perusteella.

Eläinten laskentapäivä on kuukauden ensimmäinen päivä, siten kuin siitä maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädetään. Eläimet voidaan toimittaa teuraaksi tai myydä eloon laskentapäivänä. Myytäessä eläimet eloon laskentapäivänä, eläimet luetaan sen tilan eläimiksi, jonka hallinnassa ne ovat olleet laskentapäivän alkaessa. Emakkorenkaissa emakko luetaan laskentapäivänä sen tilan emakoksi, jonka hallinnassa emakko on ollut laskentapäivän alkaessa.

Kutuista maksettavaa tukea laskettaessa otetaan laskentapäivän eläinmäärän lisäksi huomioon kuttujen maidontuotanto 11 §:n 1 momentin 5 kohdassa säädetyllä tavalla.

16 §
Kotieläinten keskimääräisen lukumäärän laskeminen

Emolehmien ja sonnien keskimääräinen lukumäärä saadaan laskemalla yhteen eläinryhmän yksittäisten eläinten tukikelpoisuuspäivät ajanjaksolla 1.7.2001―30.6.2002 ja jakamalla summa luvulla 365.

Emakoiden keskimääräistä lukumäärää laskettaessa jätetään yhden suurimman ja yhden pienimmän laskentapäivän lukumäärä huomioon ottamatta. Kanojen, broileriemojen ja kalkkunaemojen keskimääräistä lukumäärää laskettaessa jätetään yksi suurin ja neljä pienintä lukumäärää huomioon ottamatta.

Jos tilalla ei ole kanoja, broileriemoja tai kalkkunaemoja viitenä tai useampana laskentapäivänä, enintään neljä ensimmäistä nollamäärää voidaan laskea pienimmiksi lukumääriksi, joita ei huomioida keskimääräistä lukumäärää laskettaessa. Tämä koskee myös tapauksia, joissa tuen määräytymisajanjakso vaihtuu.

Kotieläinten keskimääräinen lukumäärä lasketaan yhden desimaalin tarkkuudella.

17 §
Keskimääräisen lukumäärän laskeminen, kun kyseessä on kotieläintuotannon aloittaminen tai lopettaminen

Jos kotieläintuotanto on aloitettu tai lopetettu kesken tuen määräytymisajanjakson, eikä kyseessä ole koko tilan hallintaoikeuden siirto, merkitään keskimääräistä lukumäärää laskettaessa eläinten lukumäärät nollaksi aloittamistapauksessa aloittamista edeltävien laskentapäivien osalta ja lopettamistapauksessa lopettamista seuraavien laskentapäivien osalta.

Tuki määräytyy edellä mainituissa aloittamis- ja lopettamistapauksissa kaikkien laskentapäivien perusteella lasketun keskimääräisen lukumäärän perusteella.

18 §
Kotieläintukien ennakon määräytyminen

Ennakon maksun perusteena käytetään eläinmäärää, jonka perusteella on maksettu vuoden 2001 kotieläintuki.

Jos jonkun eläinryhmän vuoden 2002 kotieläintuen perusteena oleva eläinmäärä on alempi kuin vuoden 2001 tuen maksun perusteeksi hyväksytty eläinmäärä, kyseisen eläinryhmän tuen ennakko määräytyy tuottajan arvioiman eläinmäärän perusteella.

Jos tuottaja on aloittanut jonkun eläinryhmän tuotannon vuoden 2001 tukihaun jälkeen tai jos tuotanto laajenee vuonna 2002 merkittävästi, tuen ennakko määräytyy kyseisen eläinryhmän osalta tuottajan arvioiman eläinmäärän perusteella. Tuotannon laajeneminen on merkittävää, jos vuoden 2002 kotieläintuen perusteena oleva eläinmäärä on vähintään kolmasosan korkeampi kuin vuoden 2001 maksatukseen hyväksytty eläinmäärä. Tuotannon aloittamisesta tai merkittävästä laajentamisesta tulee toimittaa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ennakkohakemuksen liitteenä selvitys, jonka perusteella kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen voi varmistautua siitä, että tuotantoa harjoitetaan haetussa laajuudessa.

19 §
Kotieläintukien ennakon suuruus ja maksaminen

Teurastetuista hiehoista, teurastetuista sonneista, lihasioista, nuorista siitosemakoista, nuorista siitoskarjuista, ankoista, hanhista, kalkkunoista, tarhatuista fasaaneista ja tarhatuista sorsista maksetaan tuen ennakkoa 80 prosenttia. Muista eläimistä maksetaan tuen ennakkoa 60 prosenttia.

Kotieläintukien ennakko maksetaan ennakon hakijalle vasta sen jälkeen, kun mahdollisesti tarvittava maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain 27 §:ssä tarkoitettu poikkeus on hakijalle myönnetty.

4 luku

Kasvihuonetuotannon tuki sekä varastointituet

20 §
Kasvihuonetuotannon tuki

Kasvihuonetuotannon tuki määräytyy 1 päivänä toukokuuta 2002 viljelykäytössä olevan kasvihuonepinta-alan mukaan. Jos 1 päivänä toukokuuta 2002 viljelyssä on tauko, tuki määräytyy sen kasvihuonepinta-alan mukaan, joka on viljelykäytössä taukoa edeltävänä aikana. Kasvihuoneen tulee olla viljelykäytössä siten kuin maa- ja metsätalousministeriön asetuksella erikseen säädetään.

Kasvihuoneiden yhteenlasketun pinta-alan on oltava vähintään 300 neliömetriä. Hakijan on laadittava kasvihuonekohtainen viljelysuunnitelma, josta käy ilmi viljelykausi sekä sen aikana viljeltävät kasvit. Viljelysuunnitelman muutoksista on ilmoitettava viipymättä työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosastolle.

Tukikelpoisia viljelykasveja ovat tomaatti, kasvihuonekurkku, avomaankurkku, salaatti (Lactuca sativa ja Cichorium -lajit), tilli, persilja, paprika, kiinankaali, leikkokukat, leikkovihreä, ryhmäkasvit sekä sisätiloihin tarkoitetut ruukussa viljeltävät koristekasvit. Tukea myönnetään ruukkusalaatin, -tillin sekä -persiljan taimituotannosta omaan kasvihuoneviljelykäyttöön. Muu taimituotanto ei ole tukikelpoista.

Tukea maksetaan enintään seuraavasti:

Viljelykausi euroa/m2

Lyhyt: vähintään 2 kk, mutta enintään 7 kk 5,7

Pitkä: yli 7 kk 11,4

Pitkän viljelykauden mukaista tukea voidaan myöntää, jos tukikelpoisia kasveja viljellään pidempään kuin seitsemän kuukautta vuoden 2002 aikana. Avomaankurkun, kiinankaalin ja rapealehtisen keräsalaatin viljelyalalta tuki myönnetään kuitenkin vain lyhyen viljelykauden mukaisena tukena. Jos viljelykaudella viljellään useita kasveja peräkkäin, tuki myönnetään sen kasvin mukaan, jonka viljelyaika on pisin.

Pohjoista tukea ja Etelä-Suomen kansallista tukea kasvihuonetuotannolle voidaan maksaa enintään 41,6 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää edellä olevan enimmäismäärän, tukea alennetaan.

21 §
Puutarhatuotteiden varastointituki

Puutarhatuotteiden varastointituki määräytyy 15 päivänä lokakuuta 2002, 15 päivänä marraskuuta 2002 ja 13 päivänä joulukuuta 2002 varastossa olevien puutarhatuotteiden varastomäärien keskiarvon perusteella.

Varastomäärä ilmoitetaan kuutiometrin tarkkuudella ja siihen sisällytetään vain ne puutarhatuotteet, jotka ovat varastoon pantaessa olleet kauppakelpoisia. Tuotteet on säilytettävä normaalin varastointitavan mukaisesti. Kauppakunnostuksen yhteydessä pilaantuneeksi havaittuja tuotemääriä ei sisällytetä varastomääräilmoitukseen.

Tuoretuotannossa tukikelpoisia puutarhatuotteita ovat jäävuorisalaatti, kiinankaali, kukkakaali, kyssäkaali, lanttu, mukulaselleri, palsternakka, parsakaali, persilja, porkkana, punajuuri, punakaali, purjo, sipuli ja valkokaali. Teollisuuden sopimustuotannossa tukikelpoisia ovat kukkakaali, lanttu, mukulaselleri, porkkana, punajuuri, punakaali, sipuli ja valkokaali.

Tukea maksetaan enintään seuraavasti:

Tuoretuotanto

Varastotyyppi euroa/m3

Koneellisesti jäähdytetty varasto 15,0

Muu varasto 10,1

Teollisuuden sopimustuotanto

Varastotyyppi euroa/m3

Koneellisesti jäähdytetty varasto 12,6

Muu varasto 8,4

22 §
Metsämarjojen ja -sienten varastointituki

Metsämarjojen ja -sienten varastointituki määräytyy 30 päivänä kesäkuuta 2002 metsämarjojen ja -sienten varastomäärien perusteella.

Tukikelpoisia ovat ihmisravinnoksi tarkoitetut ennen vuotta 2002 poimitut metsämarjat ja -sienet. Metsämarjojen tukikelpoiset varastointitavat ovat säilyttäminen pakasteena, kuivattuna, soseena, täysmehuna tai täysmehutiivisteenä. Metsäsienten tukikelpoiset varastointitavat ovat säilyttäminen pakasteena, kuivattuna tai suolattuna.

Tukea maksetaan tuorepainokiloa kohti enintään seuraavasti:

Varastoitu tuote senttiä/kg

Lakka 33,6

Muut metsämarjat 10,1

Metsäsienet 42,0

Tuen kokonaismäärä on vuonna 2002 enintään 0,34 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää edellä olevan enimmäismäärän, tukea alennetaan.

5 luku

Erinäiset säännökset

23 §
Rekisterit

Tuen maksamisen edellytyksenä on, että:

1) kasvintuotannon tuen, kasvihuonetuotannon tuen tai puutarhatuotteiden varastointituen hakija on rekisteröitynyt kasvinsuojelulain (1203/1994) 5 §:ssä tarkoitettuun Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen ylläpitämään kasvinsuojelurekisteriin niiden kasvien osalta, joiden markkinointi sitä edellyttää sekä kasvisten laatuluokituksen valvonnan järjestämisestä annetussa maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä (nro 4/1995, muut. 151/1996), julkaistu eräistä päätöksistä annetussa maa- ja metsätalousministeriön ilmoituksessa (29/1995), tarkoitettuun kasvisten laadunvalvontarekisteriin niiden kasvien osalta, joiden markkinointi sitä edellyttää;

2) metsämarjojen ja -sienten varastointituen hakija on rekisteröitynyt arvonlisäverolain (1501/1993) 172 §:ssä tarkoitettuun rekisteriin; sekä

3) naudat on merkitty ja rekisteröity nautaeläinten merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (7/1999) mukaisesti.

24 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 23 päivänä tammikuuta 2002.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 2002

Maa- ja metsätalousministeri
Kalevi Hemilä

Ylitarkastaja
Esa Hiiva

Liite 1

POHJOISEN TUEN ALUEJAKO

Alue C1

Alahärmä, Enonkoski, Hankasalmi, Haukivuori, Heinävesi, Ilmajoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Joensuu, Joroinen, Jurva, Juva, Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Jämsän kunnasta entisen Kuoreveden kunnan alue, Jämsänkoski, Jäppilä, Kangaslampi, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Kerimäki, Kesälahti, Kitee, Korpilahti, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kuopio, Kuortane, Kurikka, Laihia, Lapua, Laukaa, Leppävirta, Liperi, Maalahti, Maaninka, Maksamaa sen alueeseen C2 pohjoinen kuuluvia osia lukuun ottamatta, Mikkeli, Mustasaari sen alueeseen C2 pohjoinen kuuluvia osia lukuun ottamatta, Muurame, Mänttä, Nurmo, Närpiö, Oravainen, Outokumpu, Parikkala, Pieksämäen mlk, Pieksämäki, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Rautjärvi, Ristiina, Ruokolahti, Ruovesi, Rääkkylä, Saari, Savitaipale, Savonlinna, Savonranta, Seinäjoki, Siilinjärvi, Sulkava, Suomenniemi, Suonenjoki, Taipalsaari, Teuva, Tuusniemi, Uukuniemi, Uusikaarlepyy, Vaasa, Varkaus, Vehmersalmi, Vilppula, Virtasalmi, Vähäkyrö, Vöyri, Ylihärmä ja Ylistaro.

Alue C2

Alajärvi, Alavieska, Alavus, Evijärvi, Haapajärvi, Haapavesi, Halsua, Himanka, Hirvensalmi, Honkajoki, Iisalmi, Isojoki, Joutsa, Juankoski, Kaavi, Kalajoki, Kangasniemi, Kannonkoski, Kannus, Karijoki, Karstula, Karttula, Karvia, Kaustinen, Keitele, Kempele, Kestilä, Keuruu, Kihniö, Kinnula, Kiuruvesi, Kivijärvi, Kokkola, Konnevesi, Kontiolahti, Kortesjärvi, Kruunupyy, Kuru, Kyyjärvi, Kälviä, Kärsämäki, Lapinlahti, Lappajärvi, Lehtimäki, Leivonmäki, Lestijärvi, Liminka, Lohtaja, Luhanka, Lumijoki, Luoto, Merijärvi, Merikarvia, Muhos, Multia, Nilsiä, Nivala, Oulainen, Oulunsalo sen alueeseen C3 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Parkano, Pattijoki, Pedersöre, Perho, Pertunmaa, Peräseinäjoki, Petäjävesi, Pielavesi, Pietarsaari, Pihtipudas, Piippola, Polvijärvi, Pulkkila, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Pyhäselkä, Pylkönmäki, Raahe, Rantsila, Rautalampi, Reisjärvi, Ruukki, Saarijärvi, Sievi, Siikainen, Siikajoki, Soini, Sonkajärvi, Sumiainen, Suolahti, Tervo, Tohmajärvi, Toholampi, Toivakka, Tyrnävä, Töysä, Ullava, Uurainen, Varpaisjärvi, Vesanto, Veteli, Vieremä, Vihanti, Viitasaari, Vimpeli, Virrat, Värtsilä, Ylivieska, Ähtäri ja Äänekoski.

Alue C2 pohjoinen

Eno, Ilomantsi, Juuka, Kajaani, Kiihtelysvaara, Lieksa, Nurmes, Paltamo, Rautavaara, Ristijärvi, Sotkamo, Tuupovaara, Vaala, Valtimo ja Vuolijoki sekä Maksamaan kunnasta mantereen ulkopuoliset alueet ja Mustasaaren kunnasta Björköby ja Replot.

Alue C3

P1

Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Utajärvi ja Ylikiiminki sekä Oulunsalon kunnasta ne osat, jotka ovat Ylikiimingin kunnan sisäpuolella.

P2

Hailuoto, Hyrynsalmi, Ii, Kemi, Keminmaa, Kuhmo, Kuivaniemi, Simo, Tervola, Tornio ja Yli-Ii.

P3

Kemijärvi, Pello, Pudasjärvi, Puolanka, Ranua, Rovaniemen mlk, Rovaniemi, Suomussalmi, Taivalkoski ja Ylitornio.

P4

Kuusamo ja Posio.

Alue C4

P4

Kolari, Pelkosenniemi, Salla ja Savukoski sekä Kittilä ja Sodankylä niiden alueeseen P5 kuuluvia osia lukuun ottamatta.

P5

Enontekiö, Inari, Muonio ja Utsjoki sekä Kittilän ja Sodankylän kunnista vastaavat alueet, jotka on hyväksytty P5 alueeseen kuuluviksi Kittilän osalta maa- ja metsätalousministeriön 10 päivänä heinäkuuta 1996 antamassa päätöksessä nro 3733/514/96 ja Sodankylän osalta maa- ja metsätalousministeriön 9 päivänä elokuuta 1995 antamassa päätöksessä nro 3039/514/95.

Alueiden C1 ja C2 saaristoalueet

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella erikseen säädettävät osa-alueet seuraavista alueiden C1 ja C2 kunnista:

C1-alue

Enonkoski, Hankasalmi, Heinävesi, Joroinen, Kangaslampi, Kerimäki, Kesälahti, Korpilahti, Kuopio, Leppävirta, Liperi, Maalahti, Mikkeli, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Ruovesi, Savonlinna, Sulkava, Suomenniemi, Suonenjoki, Taipalsaari, Teuva ja Vilppula.

C2-alue

Hirvensalmi, Iisalmi, Joutsa, Juankoski, Kangasniemi, Kannonkoski, Karttula, Keuruu, Kiuruvesi, Kivijärvi, Kontiolahti, Lapinlahti, Luhanka, Nilsiä, Pertunmaa, Pielavesi, Polvijärvi, Rautalampi, Saarijärvi, Tervo, Vesanto, Vieremä, Virrat ja Äänekoski.

Liite 2

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.