462/2001

Jos luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 10 §:n 2 momentissa tarkoitetun viljelemättömyyssitoumuksen alaisen pellon hallinta siirtyy viljelemättömyyssitoumuksen antaneelta henkilöltä sellaiselle viljelijälle, joka alkaa viljellä sanottua aluetta, kyseinen viljelijä voi määrärahatilanteen salliessa hakea peltoa tukikelpoiseksi ja sille voidaan maksaa tukea.

Tavanomaisen hyvän maatalouskäytännön sadonkorjuuedellytystä ei täytä nurmen maahan niitto, vaan sato on korjattava tai aluetta on laidunnettava asianmukaisesti. Nurmen kompostointia ei myöskään katsota riittäväksi viljelyksi ellei kyseessä ole viherlannoitus, joka täyttää 6 §:n 4 momentissa tarkoitetut edellytykset. Kirjallisesti välittömästi vahingon ilmaannuttua kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ilmoitetun satovahingon takia korjaamatta jäänyt pelto katsotaan viljellyksi pelloksi.

Edellä säädettyjä kasvutiheyksiä ei kuitenkaan sovelleta ennen ensimmäistä sitoumusvuotta perustettuihin kasvustoihin, jotka täyttävät ammattimaisen viljelyn tunnusmerkit.

Tuen maksamisen edellytyksenä on, että kasvulohkolomakkeella numero 102B muussa käytössä ilmoitettujen kasvien istutus tai kylvö tehdään viimeistään 30 päivänä kesäkuuta. Edellisestä poiketen voidaan tämän jälkeen kylvettäville, satoa kyseisenä vuonna tuottaville ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (646/2000) 33 §:ssä tarkoitetuille ryhmän 1 puutarhakasveille maksaa tuki, jos lohkolle kylvetään esikasvi, esimerkiksi raiheinä, viimeistään kesäkuun 30 päivänä. Jos esikasvia ei kylvetä, tästä on ilmoitettava maatilan sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Tällöin kyseiselle lohkolle ei makseta luonnonhaittakorvausta. Esikasvia ei kuitenkaan vaadita ja tuki voidaan maksaa, jos kyseessä on rapea keräsalaatti, kiinankaali, kukkakaali tai parsakaali.

Viherlannoitusnurmilohkolle, jonka satoa käytetään osana viljelykiertoa siten, että sato jätetään syksyllä korjaamatta ja hyödynnetään seuraavan viljelykasvin lannoitteena, voidaan maksaa luonnonhaittakorvausta. Sanottuna vuonna sadon voi myös korjata kyseessä olevalta lohkolta. Tällaisia viljelykiertoja ovat esimerkiksi virnan viljely viherlannoitteeksi sekä perunan ja apilan vuoroviljely. Viljelijän on pyydettäessä osoitettava viherlannoitusnurmeksi ilmoitetun lohkon viljelykierto. Viherlannoitusnurmien perustamiseen käytetyn siemenen painosta on vähintään 20 prosenttia oltava typensitojakasvin siemeniä. Käytetyt siemenmäärät on ilmoitettava tukihakemuslomakkeella tai niiden on käytävä ilmi tilalla pidetystä lohkokohtaisista muistiinpanoista. Viherlannoitusnurmeksi vuosittaisella tukihakemuksella ilmoitettavien kasvulohkojen pinta-alojen yhteenlaskettu ala voi olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisten lohkojen pinta-alojen summasta. Samaa alaa ei voi ilmoittaa tukihakemuksessa viherlannoitusnurmeksi kahtena peräkkäisenä vuonna.

Luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 43 §:ssä tarkoitetuksi sitoumuksesta luopumiseksi ei katsota tilannetta, jossa sitoumuksen antanut viljelijä myy tai vuokraa koko tilansa sellaiselle tai sellaisille viljelijöille, jotka ovat antaneet luonnonhaittakorvausta koskevan hallinnansiirtohetkellä voimassa olevan sitoumuksen. Luopuva viljelijä voi kuitenkin jättää kotitarveviljelyä varten pienen peltoalan. Tällainen myynti tai vuokraus voi tapahtua myös ennen kuin kolme vuotta on kulunut sitoumuksen alkamisesta. Tällaisessa tapauksessa sitoumus katsotaan rauenneeksi eikä maksettua tukea peritä takaisin.