449/2001

Luonnonhaittakorvausta ja ympäristötukea voidaan maksaa tässä asetuksessa säädetyt edellytykset täyttävälle viljelijälle ja edellytykset täyttävästä viljelystä. Tämä edellyttäen, että viljelijä on toimittanut kirjallisen, tukihakemuslomakkeella tai maa- ja metsätalousministeriön erikseen vahvistamalla lomakkeella olevan sitoumuksen kyseiseen tukeen sitoutumisesta sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka toimialueella maatilan talouskeskus sijaitsee. Jos maatilalla ei ole talouskeskusta, hakemus on toimitettava sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka alueella pääosa maatilan pelloista sijaitsee. Tämän sitoutumisen lisäksi on ensimmäisen sitoumusvuoden jälkeen vuosittaisella pinta-alatukihakemuksella haettava luonnonhaittakorvauksen ja ympäristötuen maksatusta ja täytettävä tuen saamiselle asetetut vaatimukset.

Sopimus voidaan tehdä viljelijän kanssa, jolla on vähintään kolme hehtaaria tai ympäristötuen ryhmiin 1 ja 2 kuuluvien puutarhakasvien viljelyksessä vähintään 0,5 hehtaaria peltoalaa, joka on 10 §:n mukaan tukikelpoista ympäristötuessa. Sopimus voidaan tehdä 10 §:n mukaan tukikelpoiseksi ilmoitetusta peltoalasta tai muusta kuin peltoalasta siten kuin tässä asetuksessa säädetään. Erityistukea voidaan maksaa viljelijälle, jonka kanssa on tehty sopimus ja joka on toimittanut kirjallisen, tukihakemuslomakkeella tai maa- ja metsätalousministeriön erikseen vahvistamalla lomakkeella olevan sitoumuksen ympäristötukeen sitoutumisesta. Erityistukea voidaan maksaa myös sopimuksen tehneelle viljelijälle, jolla on voimassa maatalouden ympäristötuesta annetussa valtioneuvoston päätöksessä (760/1995) tarkoitettu perustukea koskeva sitoumus. Eritystuen maksamisen edellytyksenä on lisäksi, että viljelijä on tehnyt vuosittaisen maksatushakemuksen erityistuen maksamisesta lukuun ottamatta sitä kalenterivuotta, jona sopimus tehdään. Maksatusta koskeva hakemus on tehtävä vuosittain pinta-alatukien hakuaikana. Jos kuitenkin kyseessä on 26 §:ssä tarkoitettu sopimus, vuosittainen maksatusta koskeva hakemus on tehtävä maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säätämään päivään mennessä.

Kotieläintilan perustoimenpiteisiin voi sitoutua kesken sitoumuskauden vain, jos viljelijä aloittaa kotieläintuotannon siten, että tilalla on vähintään 0,4 eläinyksikköä tukikelpoista peltohehtaaria kohden tai vähintään kymmenen eläinyksikköä jäljellä olevan sitoumusajan. Kotieläintilan perustoimenpiteestä on luovuttava silloin, kun kotieläintuotanto tilalla alenee alle 1 momentissa tarkoitetun 0,4 eläinyksikön ja alle 1 momentissa tarkoitetun kymmenen eläinyksikön eikä syynä ole tiettyjen tuotantotapojen edellyttämä tai kotieläinrakennuksen peruskorjauksesta tai laajentamisesta aiheutuva lyhytaikainen tuotantotauko ja kyseessä oleva viljelijä on sitoutunut noudattamaan kotieläintilaa koskevia perustoimenpiteitä. Perustoimenpiteen voi vaihtaa vain kerran sitoumuskauden aikana. Vaihtamisen ilmoittamisessa on noudatettava 52 §:ssä säädettyä. Perustoimenpiteitä ovat:

Jos yli 65-vuotiaan viljelijän kanssa tehdään 22 §:ssä tai 28―30 §:ssä tarkoitettu sopimus, viljelijän on sitouduttava 2 momentissa tarkoitettuihin perustoimenpiteisiin vain pientareiden ja suojakaistojen sekä luonnon monimuotoisuuden ja maiseman ylläpitämisen osalta sekä kotieläintilan perustoimenpiteiden osalta, jos sanottu viljelijä on valinnut kotieläintilaa koskevat perustoimenpiteet. Myös viljelijän, jonka kanssa tehdään 22 §:ssä tarkoitettu sopimus koko tilan peltoalasta lukuun ottamatta mahdollista kotitarveviljelyä varten jätettävää pientä peltoalaa, on sitouduttava vastaavasti. Yli 65-vuotiaan viljelijän on sitouduttava vastaavasti, jos maatalouden ympäristötuesta annetussa valtioneuvoston päätöksessä tarkoitettu vastaava sopimus on edelleen voimassa eikä maatalouden ympäristötuen perustukea koskeva sitoumus ole enää voimassa. Myös viljelijän, jonka kanssa on tehty maatalouden ympäristötuesta annetussa valtioneuvoston päätöksessä tarkoitettu 20-vuotinen sopimus koko tilan peltoalasta lukuun ottamatta mahdollista kotitarveviljelyä varten jätettyä pientä peltoalaa, on sitouduttava vastaavasti.

Kotieläintilan lisätoimenpiteen voi valita vain sellainen kotieläintila, joka toteuttaa kotieläintilan perustoimenpidettä. Kotieläintilan lisätoimenpiteestä on luovuttava silloin, kun kotieläintuotanto maatilalla muutoin kuin tilapäisesti alenee alle 15 §:n 1 momentissa tarkoitetun 0,4 eläinyksikön ja alle 15 §:n 1 momentissa tarkoitetun kymmenen eläinyksikön. Viljelijän on ilmoittaessaan eläinmäärän vähenemisestä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ilmoitettava, minkä lisätoimenpiteen hän valitsee kotieläintilan lisätoimenpiteen tilalle. Lisätoimenpide on vaihdettava silloin, kun tilalla, jolla aloitetaan nauta-, hevos- tai lammastalous, valitaan kotieläintilan perustoimenpide kesken sitoumuskauden ja lisätoimenpiteeksi on aiemmin valittu peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus. Samoin lisätoimenpide on vaihdettava silloin, kun tilalla luovutaan lypsylehmistä ja lisätoimenpiteeksi on valittu maitohuoneen pesuvesien käsitteleminen. Lisätoimenpiteen vaihdosta on ilmoitettava kirjallisesti kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle 10 työpäivän kuluessa tapahtuneesta muutoksesta.

Edellä 1 momentin 1―4 kohdassa tarkoitetun lisätoimenpiteen lisäksi viljelijä voi valita yhden vapaaehtoisen puutarhatilan lisätoimenpiteen, jos kyseisellä tilalla viljellään ympäristötuen ryhmien 1 ja 2 puutarhakasveja vuosittain tukikelpoisilla lohkoilla vähintään 0,5 hehtaarin alalla koko sitoumusajan. Valittua puutarhatilan lisätoimenpidettä on toteutettava koko sitoumuskauden ajan. Puutarhatilan lisätoimenpiteestä on luovuttava silloin, jos edellä mainittu puutarhakasvien viljelyala vähenee alle 0,5 hehtaarin. Puutarhatilan lisätoimenpiteen voi valita kesken sitoumuskauden silloin, kun edellä mainittuja puutarhakasveja aletaan viljellä yli 0,5 hehtaarin alalla. Tämän lisätoimenpiteen voi vaihtaa vain kerran sitoumusaikana.

Lisätoimenpidettä ei voi valita, jos kyseessä on viljelijä, joka on yli 65-vuotias, tai viljelijä jonka koko maatilaa lukuun ottamatta mahdollista kotitarveviljelyä varten jätettyä pientä peltoalaa koskee maatalouden ympäristötuesta annetussa valtioneuvoston päätöksessä tarkoitettu 20-vuotinen erityistukisopimus.

Jos kyseessä on päättyvä maatalouden ympäristötuesta annetussa valtioneuvoston päätöksessä tarkoitettu sopimus, voidaan tämän sopimuksen korvaavaan uuteen sopimukseen sisällyttää myös aiemmin sopimukseen kuulumattomia alueita edellyttäen, että ne täyttävät tässä asetuksessa säädetyt edellytykset. Tämän edellytyksenä on, että sopimuskauden on tullut päättyä 30 päivänä kesäkuuta 2000 tai vuoden 2000 jälkeen 14 päivänä toukokuuta taikka 30 päivänä syyskuuta ja tämän asetuksen mukainen vastaava sopimus tehdään alkavaksi 1 päivänä kesäkuuta 2000 tai vuoden 2000 jälkeen 1 päivänä kesäkuuta taikka 1 päivänä lokakuuta.

Kosteikon tai laskeutusaltaan hoitoa koskevassa sopimuksessa viljelijä sitoutuu hoitamaan maatalouden ympäristötuesta annetussa valtioneuvoston päätöksessä tarkoitetun viisivuotisen sopimuksen mukaisesti perustettua tai vesiensuojelullisesti muutoin hyväksytysti perustettua laskeutusallasta tai kosteikkoa suunnitelman mukaisesti.

Maaseudun kehittämisohjelmiin on käytettävissä valtion talousarvion mukaiset määrärahat. Uusien alueiden saaminen sitoumuksen tai 25 §:ssä tarkoitetun sopimuksen piiriin ensimmäisen sitoumus- tai sopimusvuoden jälkeen riippuu valtion talousarvion määrärahoista. Uusilla alueilla ei tarkoiteta luonnonhaittakorvauksen ja ympäristötuen osalta sellaisia peltoaloja, jotka toinen sitoutunut viljelijä on ilmoittanut edellisenä sitoumusvuonna vuosittaisessa tukihakemuksessaan tai jotka ovat olleet ympäristötuen osalta edellisenä vuotena maatalouden ympäristötuesta annetussa valtioneuvoston päätöksessä tarkoitetulla tavalla sitoutuneella viljelijällä tai luonnonhaittakorvauksen osalta pysyvän luonnonhaitan korvaamisesta annetussa valtioneuvoston päätöksessä (861/1995) tarkoitetulla tavalla sitoutuneella viljelijällä. Uusilla alueilla ei tarkoiteta myöskään peltoaloja, jotka tulevat sitoutuneen viljelijän hallintaan kyseessä olevan sitoumusvuoden aikana sellaiselta viljelijältä, joka tai jonka puoliso on yli 65-vuotias edellyttäen, että tällaiset alueet ovat yhteensä enemmän kuin kaksi hehtaaria. Yli 65-vuotiaalla viljelijällä tarkoitetaan tässä viljelijää, joka on harjoittanut ennen sitoutuneelle viljelijälle tapahtunutta hallinnansiirtoa hallinnassaan olevalla maatilalla maa- tai puutarhataloutta. Kotitarveviljelyä ei katsota maa- tai puutarhatalouden harjoittamiseksi. Yli 65-vuotiaan viljelijän tai jäljempänä tarkoitetun kuolinpesän on tullut itse viljellä siirtyvää peltoalaa hallinnansiirtoa edeltävänä kasvukautena. Jos kuolinpesä tekee yli 65-vuotiaan viljelijän hallinnassa olleen peltoalan hallinnansiirron sitoutuneelle viljelijälle, voidaan pellon katsoa tulleen yli 65-vuotiaalta viljelijältä, jos kyseinen viljelijä on kuollut sen sitoumus- tai kalenterivuoden aikana, jona hallinnansiirto on tapahtunut. Jos kyseessä on useamman viljelijän yhdessä harjoittama tai yhteisömuodossa harjoitettava maa- tai puutarhatalous edellytetään, että kaikki viljelijät, yhtiömiehet, jäsenet tai osakkaat ovat yli 65-vuotiaita. Jos tällaiset alueet vuokrataan, on vuokrasopimuksen oltava vähintään jäljellä olevan sitoumusajan pituinen. Uusilla alueilla ei tarkoiteta myöskään peltoaloja, jotka ovat tulleet sitoutuneen tai sopimuksen tehneen viljelijän hallintaan kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 88 §:ssä tarkoitetussa uusjakosuunnitelmassa päätettyjen tilusten järjestelyjen kautta edellyttäen, että uusjakosuunnitelma on saanut lainvoiman ja tilukset on otettu haltuun uusjakosuunnitelman mukaisesti sitoutumisen tai 25―26 §:ssä tai 32 §:ssä tarkoitetun sopimuksen sopimuskauden alkamisen jälkeen. Mitä edellä on säädetty omistajasta, sovelletaan myös vuokramieheen, milloin vuokra-alue on kiinteistönmuodostamislain 86 §:n nojalla uusjakosuunnitelman mukaisesti siirretty toiseen paikkaan. Näitä viljelijän hallintaan tulleita uusia peltolohkoja voidaan kuitenkin hyväksyä tukikelpoiseksi ja tätä kautta sitoumukseen sekä 25―26 §:ssä tai 32 §:ssä tarkoitettuun sopimukseen pinta-alaltaan enintään yhtä paljon kuin lainvoimaisen uusjakosuunnitelman mukaan on viljelijän hallinnasta poistunut tukikelpoisia peltolohkoja.

Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen voi hakemuksesta siirtää luonnonhaittakorvausta ja ympäristötukea koskevan sitoumuksen koko maatilan uudelle omistajalle tai haltijalle, jos maatilan omistus- tai hallintaoikeus siirtyy sellaiselle viljelijälle, joka täyttää tämän asetuksen mukaiset asianomaisen tuen myöntämisen yleiset edellytykset, eikä alkuperäisen sitoumuksen antaja jatka maatalouden harjoittamista. Kotitarveviljelyä varten voidaan jättää pieni peltoala. Jos luonnonhaittakorvaukseen ja ympäristötukeen sitoutunut tila jaetaan kokonaisuudessaan esimerkiksi perinnönjaon tai yhtymän purkamisen vuoksi, sitoumus voidaan siirtää kaikkien näin muodostuneiden tilanosien uusille omistajille tai haltijoille. Siirtotapauksessa jatkavan viljelijän on noudatettava kyseessä olevaa tukea koskevaa sitoumusta aiemman viljelijän antaman sitoumuksen jäljellä olevan sitoumusajan.