373/2001

Annettu Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2001

Valtioneuvoston asetus nurmi- ja viljakasvien siementuotannon kansallisesta tuesta vuonna 2001

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 30 päivänä marraskuuta 1994 annetun lain (1059/1994) 3 §:n 1 momentin sekä maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä 18 päivänä joulukuuta 1992 annetun lain (1336/1992) 13 §:n nojalla, sellaisena kuin niistä on ensiksi mainittu laissa 1343/1996:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §
Soveltamisala

Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1059/1994) 7 a §:n 1 momentissa tarkoitettuna kansallisena tukena voidaan maksaa siementuottajille vuodelta 2001 viljelyalaan tai tuotantomäärään perustuvaa siementuotannon kansallista tukea siten kuin tässä asetuksessa säädetään. Tukea maksetaan valtion talousarviossa osoitettujen määrärahojen rajoissa.

2 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) puolisoilla aviopuolisoita ja avioliitonomaisissa olosuhteissa yhteisessä taloudessa avioliittoa solmimatta jatkuvasti eläviä henkilöitä, jotka ovat aikaisemmin olleet keskenään avioliitossa tai joilla on tai on ollut yhteinen lapsi, joka on syntynyt tammikuun 1 päivään vuonna 2001; puolisoina ei pidetä henkilöitä, jotka välien rikkoutumisen vuoksi ovat muuttaneet pysyvästi erilleen tammikuun 1 päivään vuonna 2001;

2) sertifioinnilla esiperussiemenen, perussiemenen ja sertifioidun kylvösiemenen kauppaerän myyntipäällyksen sulkemista virallisen valvonnan alaisena ja varustamista vakuustodistuksella sen jälkeen, kun siemenviljelyksen tarkastuksessa ja kunnostetusta kylvösiemenerästä virallisesti otetun näytteen tarkastuksessa on todettu, että kylvösiemenerä on lajikkeeltaan oikein nimettyä ja lajikeaitoa ja että se täyttää kysymyksessä olevalle kylvösiemenluokalle siemenkauppalain (728/2000) nojalla viljakasvien siemenkaupasta annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (nro 109/2000), julkaistu eräistä maa- ja metsätalousministeriön asetuksista annetussa maa- ja metsätalousministeriön ilmoituksessa (1010/2000), ja nurmi- ja rehukasvien siemenkaupasta annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (nro 110/2000), julkaistu eräistä maa- ja metsätalousministeriön asetuksista annetussa maa- ja metsätalousministeriön ilmoituksessa (1010/2000), säädetyt vaatimukset;

3) siemenliikkeellä siemenkauppalain mukaista kylvösiemenen markkinointia tai pakkaamista harjoittavaa elinkeinonharjoittajaa;

4) siementuotantosopimuksella siemenliikkeen, joka sitoutuu ostamaan sopimuksen ehdot täyttävän kylvösiemenen ja siementuottajan välistä sopimusta kylvösiemenen tuottamisesta, tuotantomääristä, laatuvaatimuksista ja hinnoitteluperusteista; sekä

5) viljelystarkastuksella valvontaviranomaisen tai tämän valtuuttaman tarkastajan suorittamaa virallista tarkastusta samaa kasvilajiketta kasvavalle yhden tai useamman kasvulohkon muodostamalle alueelle, jonka yhteydessä varmistetaan viljelyksen lajikeaitous ja viljelyksen yleiskunto sekä todetaan mahdolliset vieraat kasvilajit, rikkakasvit, hukkakauratilanne ja siemenlevintäiset taudit.

2 luku

Tuen maksamisen edellytykset

3 §
Tuen saaja

Tukea voidaan maksaa Suomessa vakinaisesti asuvalle tuen hakijalle, joka on luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö taikka luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden ryhmä. Suomessa asuvaksi katsotaan myös yhteisö ja säätiö, jonka kotipaikka on Suomessa.

Tukea voidaan maksaa, jos viljelijä tai hänen puolisonsa on 31 päivänä joulukuuta vuonna 2000 vähintään 18-vuotias, mutta ei yli 65-vuotias. Tukea voidaan maksaa alle 18-vuotiaalle vain, jos hän on solminut avioliiton tai jos hän harjoittaa maatilataloutta yhteisomistajana tai yhdessä vanhempiensa tai heistä jommankumman kanssa taikka jos tuen myöntämiseen on muita erityisiä syitä.

Jos kysymys on useamman viljelijän yhdessä harjoittamasta maatilataloudesta tai yhteisömuodossa harjoitettavasta maatilataloudesta, tukea voidaan maksaa, jos vähintään yksi maa- tai puutarhataloutta itse harjoittava viljelijä, yhtiömies, jäsen tai osakas täyttää 2 momentissa säädetyn ikää koskevan vaatimuksen.

Ikävaatimus ei koske julkisoikeudellista yhteisöä, yhdistystä, säätiötä, koulutilaa eikä vankilatilaa.

Maa- ja metsätalousministeriö voi, aikaisempi tuotanto huomioon ottaen, erityisistä syistä myöntää luvan tuen maksamiseen myös sellaiselle tuen hakijalle, joka ei täytä 3 momentissa säädettyä edellytystä, että hän harjoittaa itse maa- ja puutarhataloutta.

4 §
Hallintaoikeus

Tukien maksamisen edellytyksenä on, että hakija hallitsee 1 päivänä kesäkuuta vuonna 2001 omistajana, maanvuokralaissa (258/ 1966) tarkoitettuna vuokramiehenä, muun hallintasopimuksen taikka testamenttiin tai muuhun saantokirjaan perustuvan käyttöoikeuden nojalla vähintään kolme hehtaaria viljelykseen soveltuvaa peltoa.

Viljelykseen soveltuvaksi pelloksi luetaan maatalous- ja puutarhakasvien viljelyalan lisäksi Euroopan yhteisön kokonaan rahoittaman peltokasvien tukijärjestelmän mukaisesti kesannoitu pelto ja tilapäisesti viljelemättömäksi ilmoitettu maatalousmaa.

Viljelykseen soveltuvaksi pelloksi ei lueta peltoa, joka on poissa viljelyksestä luopumiseläkelain (16/1974) 6 §:n 2 momentin 3 kohdassa tai maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta annetun lain (1330/1992) 9 §:ssä taikka maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) 12 §:ssä tarkoitettujen sitoumusten nojalla.

Sukupolvenvaihdoksissa ja muissa koko tilan hallintaoikeuden siirroissa, joissa tilan maatalousmaa siirtyy uudelle haltijalle, hyväksytään 1 momentissa säädettyä myöhäisempikin ajankohta. Hallintaoikeuden on oltava siirrettynä kuitenkin viimeistään 31 päivänä elokuuta 2001. Yksittäisen peruslohkon hallinnansiirroissa peruslohkon hallintaoikeuden on oltava siirrettynä 15 päivänä kesäkuuta 2001.

5 §
Satoa ja viljelytapaa koskevat säännökset

Tuen maksamisen edellytyksenä on, että viljelyn tavoitteena on tuottaa korjuu- ja markkinakelpoinen sato paikkakunnan tavanomaisen viljelytavan mukaan. Tavanomaiseen viljelytapaan kuuluu pellon muokkaaminen tarkoituksenmukaisella tavalla ja kylvön tekeminen niin, että se mahdollistaa tasaisen itämisen. Viljelyssä on käytettävä määrältään riittävää siemenmäärää. Viljelijän on lisäksi huolehdittava kasvinsuojelusta viljelyalalla. Lohkon on oltava kasvukunnoltaan sellainen, että sillä on edellytykset tuottaa korjuu- ja markkinakelpoinen sato.

Viljelyalalta on korjattava siemensato. Satovahingon takia korjaamatta jäänyt sato ei ole este nurmikasvien siementuotannon kansallisen tuen maksamiselle, jos muista tavanomaiseen viljelytapaan kuuluvista toimenpiteistä on huolehdittu asianmukaisesti ja lohko on viljelytarkastuksessa hyväksytty. Satovahingosta on kuitenkin tehtävä kirjallinen ilmoitus välittömästi vahingon ilmaannuttua sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jossa tilan talouskeskus sijaitsee. Ilmoituksessa on yksilöitävä satovahingon syy.

Lohkon merkitsemisessä, pinta-alojen ilmoittamisessa, hallinnon pinta-alojen hyväksymisessä ja karttaliitteissä noudatetaan, mitä maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä peltokasvien tukijärjestelmän hallinnosta ja valvonnasta (155/2000) säädetään.

6 §
Lajit ja lajikkeet

Nurmikasvien siementuotannon kansallista tukea voidaan maksaa puna-apilan, timotein, nurminadan, koiranheinän ja englannin raiheinän siementuotannosta.

Viljakasvien siementuotannon kansallista tukea voidaan maksaa ohran, kauran, vehnän ja rukiin siementuotannosta.

Tukea voidaan maksaa vain sellaisten lajikkeiden tuotannosta, jotka on rekisteröity Suomen kansalliseen kasvilajikeluetteloon ja joita tuotetaan ainoastaan Suomessa lukuun ottamatta vähäisiä tuotantomääriä Ruotsissa, Norjassa ja Virossa. Lajikkeet, joiden tuotannosta voidaan maksaa tukea on lueteltu tämän asetuksen liitteessä.

7 §
Viljelystarkastus

Nurmikasvien siementukea voidaan maksaa viljelytarkastusten suorittamisesta annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (nro 118/2000), julkaistu eräistä maa- ja metsätalousministeriön asetuksista annetussa maa- ja metsätalousministeriön ilmoituksessa (1011/2000), tarkoitetussa viljelytarkastuksessa tai muussa tarkastuksessa hyväksytylle alalle. Viljelystarkastuksen tulee olla suoritettu viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2001.

8 §
Siementuotantosopimus

Nurmikasvien siementuotannon kansallisen tuen myöntämisen edellytyksenä on, että siementuottaja on tehnyt siemenliikkeen kanssa siementuotantosopimuksen.

9 §
Siemensato

Jos satotaso on poikkeuksellisen korkea, siementuotantosopimuksen tehneen siemenliikkeen ja viljelijän on tehtävä selvitys satotasosta Kasvintuotannon tarkastuskeskukselle, jäljempänä tarkastuskeskus.

10 §
Tukiehdot

Tuen maksamisen edellytyksenä on, että tuen hakija noudattaa, sen lisäksi mitä tässä asetuksessa säädetään, Suomen kansallisista tuista siementen alalla 9 päivänä tammikuuta 2001 tehdyn komission päätöksen (2001/61/EY) ja Suomen kansallisista tuista viljakasvien siementen alalla 9 päivänä tammikuuta 2001 tehdyn komission päätöksen (2001/60/EY) tukia koskevia säännöksiä.

11 §
Tukihakemukset

Tuen maksamisen edellytyksenä on, että tuen hakija on toimittanut maa- ja metsätalousministeriön maatilalomakkeen numero 101A vuodelle 2001, maa- ja metsätalousministeriön tukihakemuksen peruslohkolomakkeen numero 102A vuodelle 2001 sekä maa- ja metsätalousministeriön tukihakemuksen kasvulohkolomakkeen 102B vuodelle 2001 kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle.

Nurmikasvien siementuotannon kansallista tukea voidaan maksaa maa- ja metsätalousministeriön tukihakemuksen kasvulohkolomakkeelle numero 102B tukikäyttöön M merkitylle yksi- tai monivuotisen siemennurmen viljelyalalle.

3 luku

Tuen enimmäismäärät ja -alat

12 §
Nurmikasvien siementuotannon kansallinen tuki

Nurmikasvien siementuotannon kansallista tukea voidaan maksaa enintään seuraaville tuotantoaloille:

Kasvilaji ha
puna-apila 620
timotei 5 000
nurminata 1 200
koiranheinä 30
englanninraiheinä 160

Nurmikasvien siementuotannon kansallista tukea voidaan maksaa enintään seuraavasti:

Kasvilaji mk/ha
puna-apila 2 700
timotei 1 350
nurminata 1 600
koiranheinä 2 000
englanninraiheinä 2 400
13 §
Viljakasvien siementuotannon kansallinen tuki

Viljakasvien siementuotannon kansallista tukea voidaan maksaa yhteensä enintään 100 000 tonnista siemenliikkeeseen toimitetusta sertifiointivaatimukset täyttävästä kylvösiemenestä. Tuki on enintään 0,15 mk/kg kylvösiementä.

4 luku

Tuen alentaminen ja epääminen

14 §
Tuen alentamisperusteet

Tässä asetuksessa tarkoitettua tukea voidaan alentaa tai se voidaan jättää maksamatta maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annetun lain (1336/1992) 7 §:n 4 momentissa ja tässä asetuksessa säädetyllä tavalla, jos:

1) tuen saamiseksi jollekin olosuhteelle tai toimenpiteelle on annettu sellainen muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta;

2) hakija ei ole täyttänyt 3 ja 4 §:ssä säädettyjä edellytyksiä ja ehtoja;

3) siementuotanto ei ole täyttänyt 5― 11 §:ssä säädettyjä edellytyksiä ja ehtoja; tai

4) hakemus on saapunut myöhästyneenä.

Tukea voidaan alentaa 12 ja 13 §:n enimmäistukimääristä, jos kasvilajikohtaiset kokonaismäärät ylittävät 12 ja 13 §:ssä luetellut kasvikohtaiset tuotantoalat tai -määrät.

15 §
Myöhästymisseuraamukset

Tukihakemuksen myöhästyminen alentaa tukea yhdellä prosentilla myöhästynyttä työpäivää kohti. Jos hakemus kokonaan tai osittain myöhästyy yli 25 kalenteripäivää, arki- ja pyhäpäivät mukaan lukien, tukea ei makseta.

Ylivoimaisen esteen johdosta myöhästyneen hakemuksen perusteella tuki maksetaan normaalisti. Ylivoimaiseksi esteeksi hyväksytään tiettyjä yhteisön tukijärjestelmiä koskevan yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun komission asetuksen (ETY) N:o 3887/92 11 artiklassa mainitut syyt. Näiden lisäksi oikeuskäytännössä yleisesti hyväksytyt syyt voidaan hyväksyä ylivoimaiseksi esteeksi.

16 §
Viljelytapaan liittyvät seuraamukset

Jos kasvulohkon viljelytapa ei täytä paikkakunnan tavanomaisen viljelytavan vaatimuksia, kyseinen lohko hylätään ilman sen pinta-alan muihin lohkoihin vaikuttavia seuraamuksia. Kyseiselle lohkolle ei makseta tukia.

Jos paikkakunnan tavanomaiseen viljelytapaan liittyvistä puutteista tai laiminlyönneistä aiheutuvaksi määriteltyjen seuraamusten vuoksi hylättävien lohkojen pinta-ala ylittää 50 prosenttia todetusta pinta-alasta, nurmikasvien siementuotannon kansallista tukea ei makseta.

5 luku

Erinäiset säännökset

17 §
Menettelysäännökset

Tukea haetaan tarkastuskeskukselta sen siementuottajalle toimittamalla esitäytetyllä lomakkeella. Viljojen siementuotantoa koskevat tukihakemukset on toimitettava tarkastuskeskukselle kahden kuukauden kuluessa kylvösiemenen sertifiointipäätöksen postituspäivästä. Nurmikasvien siementuotantoa koskevat tukihakemukset on toimitettava tarkastuskeskukselle kahden kuukauden kuluessa viljelytarkastuspäätöksen postituspäivästä.

Tukihakemuksen jättämisen jälkeen tapahtuneissa 4 §:n 4 momentissa tarkoitetuissa tilan maatalousmaan tai yrityksen hallintaoikeuden siirroissa, joissa tilan maatalousmaa tai yritys siirtyy uudelle haltijalle, hakemus ja sen perusteella maksettava tuki voidaan asianomaisten näin sopiessa siirtää uudelle haltijalle.

Tukien maksamisessa, takaisinperinnässä, muutoksenhaussa ja valvonnassa noudatetaan soveltuvin osin maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annettua lakia (1336/1992).

18 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 9 päivänä toukokuuta 2001.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edelyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2001

Maa- ja metsätalousministeri
Kalevi Hemilä

Ylitarkastaja
Esa Hiiva

Liite 1

Kasvilajit ja lajikkeet, joiden tuotannosta maksetaan kansallista tukea

Laji Lajike
Kaura Aarre Aslak Belinda Freja Katri Kolbu Leila Lisbeth Puhti Roope Salo Suomi Svala Veli Virma Yty
Syysruis Akusti Anna Elvi Ensi Hankkijan Jussi Kartano Ponsi Riihi Voima
Syysvehnä Aura Gunbo Hankkijan Ilves Otso Tryggve Urho
Ohra Arra Artturi Arve Botnia Erkki Jyvä Loviisa Pohto Rolfi Thule Filippa Inari Hankkijan Pokko Kilta Kustaa Kunnari Saana Kinnan Kymppi Mette Tyra Viivi
Kevätvehnä Anniina Bastian Heta Kruunu Mahti Manu Reno Satu Tjalve
Koiranheinä Apelsvoll Haka Tatu
Nurminata Antti Boris Fure Ilmari Kalevi Kasper Salten
Timotei Alma Bottnia II Grindstad Hankkijan Tiiti Iki Jonatan Nokka Saga Tammisto Tammisto II Tarmo Tuukka Vega Vähäsöyrinki
Puna-apila Betty Bjursele Björn Hankkijan Venla Ilte Jesper Jokioinen Tepa
Englannin raiheinä Norlea Riikka Svea

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.