312/2001

Annettu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2001

Maa- ja metsätalousministeriön asetus peltokasvien tukijärjestelmän hallinnosta ja valvonnasta annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti

muutetaan peltokasvien tukijärjestelmän hallinnosta ja valvonnasta 15 päivänä helmikuuta 2000 annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (155/2000) 2 §, 3 §:n 2 momentti, 5 §:n 3 momentti, 8 §, 10 §:n 1 momentti ja 12 § sekä

lisätään päätökseen uusi 3 a, 3 b, 3 c, 3 d ja 3 e § seuraavasti:

2 §
Peltokasvituen hakeminen

Hakemus peltokasvien ja säilörehunurmen pinta-alatuen, jäljempänä peltokasvituki, sekä näihin liittyvän kesannointikorvauksen saamiseksi (tukihakemus) on toimitettava siten kuin siitä peltokasvien tuen hakemisesta ja eläinpalkkioihin liittyvien pinta-alojen ilmoittamisesta vuosittain annettavassa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa säädetään.

3 §
Lohkojen merkitseminen

Peruslohkolla tarkoitetaan maatilaan kuuluvaa peltoaluetta tai muuta maatalousaluetta, jota rajaavat vesistö, reunaoja, tie, metsä, omistusoikeuden raja, tuotantoalueen raja, peltokasvituen tukikelpoisuuden raja, kunnan raja tai muu vastaava. Peruslohko käsittää vain yhden maankäyttölajin ja kuuluu vain yhdelle maatilalle lukuun ottamatta yhteislaitumia ja kasvinvuorotteluun perustuvia säännöllisiä vuosittaisia kasvulohkojen vaihtoja maatilojen välillä sekä mahdollisia peruslohkon vuokrauksen ulkopuolelle jätettyjä kotitarvekasvimaita, joille ei haeta tukea. Peruslohkot on merkittävä hakemuslomakkeisiin viranomaisten niille antamin tunnuksin tai U-lohkoina.


3 a §
Peruslohkon rajan määrittäminen

Peruslohkon raja on viljelykäytössä olevan pellon reunassa, jos peruslohkoa rajaa vesistö, tie, metsä, omistusoikeuden raja, tuotantoalueen raja, peltokasvituen tukikelpoisuuden raja, kunnan raja tai muu vastaava raja.

Jos peruslohkoa rajaa reunaoja, peruslohkon rajasta säädetään 3 b ja 3 c §:ssä.

3 b §
Enintään kolme metriä leveän reunaojan hyväksyminen perus- ja kasvulohkon alaan

Perinteiseen viljely- ja maankäyttötapaan kuuluva enintään kolme metriä leveä reunaoja voidaan hyväksyä perus- ja kasvulohkon tukikelpoiseen pinta-alaan peruslohkon rajalle asti. Peruslohkon raja on reunaojan keskikohdassa. Reunaojan leveys mitataan ojan ja pellon taitekohdan eli ojan niskan siitä kohdasta, jossa ojan leveys vastaa keskimääräistä leveyttään.

Peruslohkon rajalta mitatun reunaojan ja sen viljelemättömän pientareen yhteinen leveys saa olla enintään kaksi metriä, jotta se voidaan hyväksyä viljellyn kasvulohkon pinta-alaan. Viljelemättömällä pientareella tarkoitetaan piennarta, jolla ei kasva kasvulohkon viljelykasvia.

Poikkeuksena 2 momentissa säädetystä on horisontaalisten ympäristöehtojen tai maatalouden ympäristötuen ehtojen mukainen piennar tai suojakaista vesistön tai valtaojaksi luokitellun reunaojan varrella. Tällaisen pientareen tai suojakaistan leveys mitataan ojan niskasta pientareen tai suojakaistan kasvulohkon kasvuston puoleiseen reunaan kohdasta, jossa pientareen tai suojakaistan leveys vastaa keskimääräistä leveyttään.

3 c §
Yli kolme metriä leveän reunaojan hyväksyminen perus- ja kasvulohkon alaan

Yli kolme metriä leveää reunaojaa ei hyväksytä perus- ja kasvulohkon tukikelpoiseen pinta-alaan. Peruslohkon raja on yli kolme metriä leveän reunaojan ja pellon taitekohdassa eli ojan niskassa.

Reunaojan niskasta kasvulohkon kasvuston reunaan mitatun viljelemättömän pientareen leveys saa olla enintään kaksi metriä, jotta se voidaan hyväksyä viljellyn kasvulohkon pinta-alaan.

Poikkeuksena 2 momentissa säädetystä on maatalouden ympäristötuen ehtojen mukainen piennar tai suojakaista vesistön tai valtaojaksi luokitellun reunaojan varrella. Tällaisen pientareen tai suojakaistan leveys mitataan ojan niskasta pientareen tai suojakaistan kasvulohkon kasvuston puoleiseen reunaan kohdasta, jossa pientareen tai suojakaistan leveys vastaa keskimääräistä leveyttään.

Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitettuja viljelemättömiä alueita leveämmistä alueista on muodostettava oma kasvulohko.

3 d §
Sarkaojan hyväksyminen perus- ja kasvulohkon alaan

Perinteiseen viljely- ja maankäyttötapaan kuuluva sarkaoja ja sen viljelemätön piennar voidaan hyväksyä perus- ja kasvulohkon tukikelpoiseen pinta-alaan kasvulohkon sisällä tai rajalla, jos ojan ja sen pientareen leveys yhteensä ei ylitä kahta metriä. Ojan ja sen pientareen leveys mitataan kohdasta, jossa niiden yhteinen leveys vastaa keskimääräistä leveyttään.

Jos sarkaojan syvyys edellyttää kahta metriä leveämpää ojaa, sarkaoja ja sen viljelemätön piennar voidaan hyväksyä peruslohkon tukikelpoiseen pinta-alaan kasvulohkon sisällä tai rajalla, jos sarkaojan ja sen pientareen leveys yhteensä ei ylitä kolmea metriä.

Sarkaojalla tarkoitetaan ojaa, joka on peruslohkon sisällä ja joka johtaa pääasiassa vain kyseiseltä peruslohkolta kertynyttä vettä.

3 e §
Puisten ja pensoittuneiden alueiden vähentäminen

Peruslohkoon kuuluvassa ojassa, ojan osassa tai viljelemättömällä pientareella olevat puita tai pensaikkoa kasvavat alueet on vähennettävä peruslohkon alasta. Tällöin peruslohkon raja on puuston viljellyn puoleisessa reunassa.

Muualla kuin oja-alueella kaikki puut ja pensaikot on erotettava peruslohkon alasta.

5 §
Hallinnon hyväksymät pinta-alat

Edellä 2 momentissa tarkoitettuun hallinnon hyväksymään digitoituun pinta-alaan kuuluvat peruslohkon rajaviivan digitointivirheet. Hallinnon hyväksymään digitoituun pinta-alaan kuuluvat myös peruslohkon digitoidun rajaviivan sisäpuolella olevat pysyvästi viljelemättömät alat silloin kun tuen hakija on vähentänyt peruslohkon alasta pysyvästi viljelemätöntä alaa, vaikka pysyvästi viljelemätön ala todettaisiin valvonnassa suuremmaksi. Edellytyksenä peruslohkon digitoidun rajaviivan sisäpuolella olevien pysyvästi viljelemättömien alojen hyväksymiselle on kuitenkin se, että tuen hakija on jakanut tarvittaessa kasvulohkot mittaustarkkuuden rajoissa oikein ja että valvonnassa mitattu pysyvästi viljelemätön ala ei johtaisi soveltamisasetuksen 9 artiklan mukaisesti koko lohkon hylkäämiseen pinta-alaeron takia.

8 §
Ilmoitus kylvöaloista

Viljelyalojen muutoksia koskeva ilmoitus kylvöaloista on toimitettava 13 §:ssä tarkoitetulle viranomaiselle siten kuin siitä peltokasvien tuen hakemisesta ja eläinpalkkioihin liittyvien pinta-alojen ilmoittamisesta vuosittain annettavassa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa säädetään.

10 §
Peruslohkon tuen hakijaa koskevat muutosmahdollisuudet hakuajan jälkeen

Soveltamisasetuksen 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuina erityistapauksina hyväksytään hakijan kuolema, avioliitto ja yhtiömuodon muutokset sekä peruslohkojen ostot, myynnit ja vuokraukset. Näissä tapauksissa peltokasvituki voidaan maksaa muulle kuin hakijalle yksittäiseltä peruslohkolta, jos 13 §:ssä tarkoitetulle viranomaiselle toimitetaan asiaa koskevat selvitykset ja lomake numero 117 viimeistään 15 päivänä kesäkuuta. Jos Euroopan yhteisöjen komissio myöntää erityisestä syystä poikkeuksen viimeiseen kylvöpäivään, selvitykset ja lomakkeet on toimitettava viimeistään komission poikkeusasetuksessa vahvistamana viimeisenä kylvöpäivänä alueilla, joita poikkeus koskee.


12 §
Koko tilan hallinnan siirto

Soveltamisasetuksen 14 a artiklassa tarkoitetussa tukihakemuksen jättämisen jälkeen tapahtuvassa koko tilan hallinnan siirrossa tuki maksetaan tilanpidon jatkajalle. Hallinnan siirron on kuitenkin tapahduttava viimeistään elokuun 31 päivänä.

Jäljempänä 13 §:ssä tarkoitetulle viranomaiselle on toimitettava asiaa koskevat selvitykset ja lomake numero 156 viimeistään 11 päivänä syyskuuta.


Tämä asetus tulee voimaan 11 päivänä huhtikuuta 2001.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2001

Maa- ja metsätalousministeri
Kalevi Hemilä

Maatalousneuvos
Olli-Pekka Peltomäki

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.